Luin mielenkiinnolla tämän päivän Hesarista ..31.8.05..olleen kirjoituksen joka käsitteli Opettaja-lehden tekemää kyselyä opettajiin kohdistunesta henkisestä väkivallasta. Joka viides opettaja joutuu siis vanhemoien henkisen väkivallan kohteeksi; tämä voi olla mm.perättömien tietojen levittäminen,, tuntikausia kestäviä puheluita tai solvauksia.
Ja miten tämä liittyy hoitajiin? No siten että myös sadat tuhannet hoitajat joutuvat henkisen väkivalan kohteeksi..sen fyysisen lisäksi..nimenomaan omaisten taholta, ei siis ainoastaan potilaiden. Eivätkä Tehy tai Super ole viitsineet tehdä juuri omaisten harrastamaan henkiseen väkivaltaan liittyviä kyselyitä - mistähän johtuu? Tulos olisi varmaan hälyyttävä!
Kuinka moni hoitajista tunnustaa joutuneensa - jos ei henkilökohtaisesti - niin ammattinsa edustajana kaikenlaisen sanailun, vähättelyn, haukkumisen, parjaamisen, mustamaalaamisen jne. kohteeksi omalla työpaikalllaan omnalla työvuorollaan?
Aihe ei kait ehkä sovi vanhustenhuolto-palstan alle sellaisenaan, mutta liitty hyvin vahvasti siihen.
Itse tunnustan saaneeni niin tarpeekseni henkisestä väkivallasta työpaikallani, että
suorastaan olen alkanut vihaamaan työtäni. Monet vanhukset ovat ihan mukavia, mutta ne omaiset, voi luoja minkälaisia hirviöitä siihen porukkaan mahtuu. Kaikkea ei voi tällä palstalla kertoa, valitettavasti.
Ja miten tämä liittyy hoitajiin? No siten että myös sadat tuhannet hoitajat joutuvat henkisen väkivalan kohteeksi..sen fyysisen lisäksi..nimenomaan omaisten taholta, ei siis ainoastaan potilaiden. Eivätkä Tehy tai Super ole viitsineet tehdä juuri omaisten harrastamaan henkiseen väkivaltaan liittyviä kyselyitä - mistähän johtuu? Tulos olisi varmaan hälyyttävä!
Kuinka moni hoitajista tunnustaa joutuneensa - jos ei henkilökohtaisesti - niin ammattinsa edustajana kaikenlaisen sanailun, vähättelyn, haukkumisen, parjaamisen, mustamaalaamisen jne. kohteeksi omalla työpaikalllaan omnalla työvuorollaan?
Aihe ei kait ehkä sovi vanhustenhuolto-palstan alle sellaisenaan, mutta liitty hyvin vahvasti siihen.
Itse tunnustan saaneeni niin tarpeekseni henkisestä väkivallasta työpaikallani, että
suorastaan olen alkanut vihaamaan työtäni. Monet vanhukset ovat ihan mukavia, mutta ne omaiset, voi luoja minkälaisia hirviöitä siihen porukkaan mahtuu. Kaikkea ei voi tällä palstalla kertoa, valitettavasti.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Samaa mieltä olen kanssasi. Omaiset ovat ahdistuneita ja turhautuneita omaistensa hoitoon.
Ja yleisesti on tiedossa miksi. Katse kääntyy taas päättäjiin ! Olemme vain kasvottomia vihan kohteita vaikka kohde olisi ihan muualla .
Olen myös niin uupunut työhöni, että olen miettinyt alanvaihtoa. Ei ole enää oikein, että
potilaiden omaisten epäasiallisen käytöksen takia heidän vanhuksensa joutuvat kärsimään uupuneiden työntekijöiden ärtymyksen ja väsymyksen kohteina.Noidankehä valmis.
Milloin tajutaan, että ns. hyvinvointivaltiossa kuin Suomi, tulisi oikeasti hoitaa arvokkaasti vanheneva väestö riittävin resurssein. Rahaa kyllä on, mutta miten se jaetaan.
Täytyy tunnustaa etten kohtele vanhuksia huonosti, en ainakaan omasta mielestäni. Teen sen mitä voin ja on mahdollista tehdä...en enempää enkä vähempää. En kosta omaisten inhoittavaa käytöstä potilaisiin, mutta tuossa omaisten asenteissa hoitajiin olisi kyllä remontin paikka.
Ihmisiä on monenlaisia, toiset ovat ihania ja fiksuja, toiset täysiä ääliöitä ja sadisteja ja vielä sinne välimaillekin mahtuu iso joukko, kaikki erilaisia.
- Vaan jotenkin näyttää siltä että hoitotyön arvostuksen laskiessa..mikä on ihan ymmärrettävääkin monesta eri syistä - myös tekijöiden halveksunta ja alistaminen saa uusia ja julmia muotojaan. Ikään kuin jotkut näkisivät että
työ ja tekijä olisivat samasta muotista valettuja ja näihän asia ei ole.
Eli joidenkin omaisten logiikan mukaan; "olet mitä teet"...ja heidän henkilökohtainen arvomaailmansa heijastuu myös hoitajiin - siihen miten/minkä
laisina omaiset heidät näkevät ja kokevat
arvokkaina
tai arvottomina tai vain pakollisina välttämättömyyksinä.--useinmiten
pakolisina välttämättömyyksinä.
Palaan jälleen mieliaiheeseni; eutanasia.
Periaatteessa kuka tahansa voi surmata omaisensa; antaa isoäidin lääkkeitä vierailulla äitinsä mehun mukana, antaa ylimääräisiä lääkkeitä muka luontaistuotteina omaiselleen, syöttää valkoista kärpässienikastiketta jne. ja syyttää
omaisen kuolemasta sen jälkeen henkilökuntaa.
Henkilö
kunnalla ei ole mitään lain suojaa omiasten mielivaltaisuutta vastaan, se on fakta.
Jos ruuminavauksessa löytyy vääriä lääkkeitä on hoitaja
syytteessä, harvoin omaista
syytetään mistään...joten on aivan sama onko atiivista
eutanasia-lakia olemassa tai ei - samat murhaamisen mahdollisuudet ovat aina olemassa - jos on tarvetta murhata.
Tätä heikkoa lenkkiä - ammattietiikkaa - pyrkii monet omaiset murentamaan halventavilla kommenteilla. Koska ammattietiikka on vain työntekijän korvien välissä - ei muualla..laki sitoo tekemään, mutta työn onnistumista se ei takaa - ei myöskään sitä tekeekö työntekijä kaikkensa..ja eikä näistä yhtäkään voi
mitata millään lailla, ei myöskään ammattietiikkaa.
Nykykäytännön vallitessa - ammattihenkilökunta
on aina vaaravyöhykkeessä joutua syytteeseen mistä tahansa...koska heidät eroitta tavallisista omaisista vain ammattietiikka. Eli..sanotaan se vielä kerran:
Se mikä eroittaa omaisen ja ammattihenkiökunnan on ammattitaidon ja osaamisen lisäksi myös ammattietiikka, joka sitoo työntekijää. Omaista ei sido mikään..
mitkään lait eivät
kosketa häntä.
Toisella -ammatti-ihmisellä -
on vastuu ja velvollisuus ja toisella - potilas/omainen
pelkkiä oikeuksia..eikä mitään muuta.
Joten - vieläkö joku halajaa kaiken tämän jälkeen hoitoalalle? Laskekaa kukin työn miinuspuolet ja plussapuolet, mitä jää, kumpia on enemmän.?
Eli tulevaisuudessa aktiivinen eutanasia-laki on jopa välttämättömyys
jotta vältyyttäisin aiheettomilta hoitohenkilökuntaan
kohdistuvista syyteistä. Muutoin tähän työhön ei ole tulijoita - ei edes halpatyövoimaa..ei ketään.
Jos nyt joku lukijoista hoksasi Hesarin Kuukausiliitten takakannessa olleen sarjakuvapiirroksen..luki ja katsoi sen läpi kaikkinensa tajuaa kyllä mistä puhun. Kun jo puolijulkisestikin leikin ja huumorin varjolla myönnetään tosiasiatja tehdään pilaa hoitajien kustannuksella - niin mitä sen jälkeen enää voi odottaa.
Toisaalta hyvä, että faktat uskalletaan tunnustaa, julkinen terveudenhuolto, liitot ynnä muut eivät vielä sano mitään ääneen - mutta mielipide heilläkin on vanhusten hoidosta...siitä mitä se on hoitajien kannalta. Työntekijöitä ei ole eikä tule..toivon mukaan seuraavan kymmenen vuoden kuluttua tajutaan lainmuutoksen tärkeys.
Ainoa "pelastus" alalle houkuttelussa olisi ROIMA palkankorotus, sillä jo kannattaakin lapioida pa..kaa urakalla...kun tietää että on rahaa ja varaa etsiä ja saada laatua ja muuta kivaa työn ulkopuolelta.. nykyisellään sitä ei saa työstä eikä vapaa-ajasta..kun ei ole rahaa mihinkään. Katkeraa vuodatusta, mutta minkäs teet.
Sympatiat ovat vain osin hoitajien puolella,silla olen myös laitospaikoissa huomannut hoitohenkilökunnan syyllistyvän henkiseen väkivaltaan potilasta kohtaan.Henkistä väkivaltaa harrastava hoitaja ei välttämättä huomaa itse edes tähän syyllistyvänsä,vaan on oman turhautumisensa vuoksi kehittänyt itselleeen tavan selvitä ikävistä potilaista.Usein potilas näyttää olevan jo pidempään kärsinyt psyykkisistä oireista ja on näinollen hyvin haavoittuva ja puolustuskyvytön eli menettänyt itseluottamuksensa ja ihmisarvonsa.
Syyllistämällä päättäjiä ei näitä hoitoalan ongelmia korjata ,vaan tulemalla avoimesti esiin ja esittämällä perusteltuja uudistuksia ja korjauksia.Näin ehkä voidaan edes hivenen kääntää kehityksen suuntaa ja helpottaa laitoksissa työskentelevien ja hoidettavana olevien elämää.
Olen huomannut, että keskusteltaessa vanhustenhuollosta aina törmään tähän samaan ilmiöön; uudistukset.
Kukaan ei kuitenkaan konkreettisesti tiedä mitä ne uudistukset olisivat. Tarjotaan uusia fyysisiä tiloja, uusia kalusteita, uusia sänkyjä, uusia verhoja jne. Eiväthän nämä mitään muuta, eivät sitä itse asiaa joka on ongelma; ihminen ja hänen sairautensa.
Olen ihan tarpeekseni kuullut tätä sanahelinää joka ei itse asiassa sisällä yhtään mitään uutta.
Valitetaan resurssipulasta; tuoko resurssien lisääminen jotain uutta? Katsokaapa sarjakuvan hahmoja; monta hoitajaa tutkailemassa yhden äijän alapäätä..onko siiinä jotain uutta, paitsi että toljottajia on useita, sama alapää se kuitenkin on..samat eritteet ja hajut ja kuvotukset ja puistatukset.
Ihminen kehittyy ja kasvaa ja aina kuvitellaan että se kaksikymmentä vuotta taloa uskollisesti palvellut hoitaja jaksaa pestä seuraavat kaksikymmentä vuotta niitä takapuolia ja genitaaleja, seurata ihon kuntoa ja vääntää raajoja. Voi hyvät hyssykät.
Joka ainoa, nuorikin, joka on ollut geriatrisella osastolla sanoo ettei tätä työtä kukaan voi tehdä kuin korkeintan vuoden tai kaksi, sen jälkeen tulee henkinen väsymys ja tylsyys..työ ei kehitä eikä anna mitään henkisesti vaan tylsistyttää ja masentaa.
Tiedän tapauksia joissa nuori hoitaja on menettänyt pitkäksi aikaa kiinnostuksensa läheiseen kansakäymiseen toisen ihmisen kanssa ihan siksi mitä on omassa työssään nähnyt, niin vastenmielisiä ja yököttäviä tilanteita näkee harvassa työssä..jatkuvasti. Poliisi ja jotkut muut alat voivat kyllä vetää vertoja ja ovat pahempiakin, mutta...niistä muista sitten maksetaankin reilusti..ja toimenkuva on monipuolisempi.
Vanhustenhuolto ja siinä tehtävä perushoidollinen työ eivät tyydytä kenekään ihmisen tarpeita..paitsi tietenkin sen hoidettavan. Ja toisen tarpeita tyydyttämällä eläminen on kyllä puolittaista elämistä, ihan sairasta touhua. Ihan sama kuin olisi katuhuora -halvin sellainen. Siinäkään hommassa ei asiakasta voi valita, kuten ei hoitotyössäkään ,mutta hommat on hoidettava että kakarat saa ruokaa ja asunto säilyy. Pakon sanelemaa kaikki, yhtä lailla pakon alla elämistä kuin niiden vanhustenkin elämä.
Ja mitä ihmeen järkeä tuossa on; istua tuntitolkulla taputtelemassa tuntemattoman vanhuksen kättä joka ei edes reagoi milllän lailla, syöttää joka aamu, päivä ja ilta samoilla jargonioilla ruokaa ja nesteitä, vaihtaa kakka-ja pissavaippoja, rasvata kymmenetuhatta kertaa samat takapuolet ja kantapäät. Raahata tuhansia, kymmeniä tuhansia kertoja samanlaisia marmattavia ja kuolemaa odottavia vanhuksia edes takaisin vuoteesta wc:hen ja tuoliin ja taas vuoteseen. Yhtä hyvin voisi laittaa nauhan pyörimään sitä samaa toistaen..ja robotin kiertämään samaa rataa..vuode -wc - vuode - wc -tuoli - wc - vuode jne. Oikeastaan joku älykkö voisi keksiä samanlaisen teknisen vempaimen kuin mitä tuo itsestään kulkeva ja työskentelevä imurikin on - vanhustyöhön.
Ja sitten nämä omaiset, voi hellanlettas mitä umpipäitä, kaikenlaista vipeltäjää ja tossunheiluttajaa tähän maahan mahtuu.
Vanhustyö ja pitkäaikaishoito on mielipuolisuuden huipentumaa..siitä ei päästä yli eikä ympäri sanokoot kuka tahansa mitä tahansa.
Ainoa siis ainoa "hyvä" asia siitä seuraa on se, että fiksuimmat pääsevät tekemään tulosta ja oikeaa työtä joka myös tyydyttää ihmisen henkiset tarpeet, kasvattaa Suomen kansantaloutta jne. sillä aikaa kun nuijat tunkee mummon suuhun puuroja ja velejä ja vaihtaa vaipat..jessus sentään sitä kiitollisuutta kun sitä ei tarvitse tulosjohtajien itse tehdä. Niin suurta kitollisuutta harvoin näkee ja kuulee; pelkkää piruilua. Tässäpä hivenen sitä avoimuutta ja mitä siitä sitten seuraa: entistä suurempi parjauskamppanja ja kyseenalaistaminen ja mitätöinti..joten ihan sama mitä tekee tulos on aina- aina se sama nöyristelet tai karjut. Korkeintaan omaisten vahingonilo vain kasvaa tätä lukiessa; ähäkutti..mun ei tarviikkaa tollasta pas..ka hommaa tehdä...jihuu. On se hyvä että noita yksinkertaisempiakin ..jokaista siis tarvitaan ja jokainen on TÄRKEE..voi..sanonko mitä..en sano..mä meen töihin ja haistan sellasta.
uudistuksena minä käsittäisin muutokset nykytilanteeseen tai käytäntöön.
Realistinen tilityksesi kertoo täysin vallitsevan nykyisen tilanteen,johon et itsekkään ole tyytyväinen mutta toisaalta hyväksyt sen.
Työn määrä,laatu ja mielekyys eivät ole tasapainossa ,joten se ei voi olla vaikuttamatta kielteisesti työssä jaksamiseen.Henkilökunnan pahoinvointi ja voimattomuus hoitaa kokonaisuutta antaa päättäjille täysin määräysvallan teitä ja työtänne sekä potilaita ja heidän omaisiaan koskevissa asioissa.
Potilas on kuitenkin kaiken paskan ja sotkun keskellä se alkuunpaneva voimavara ja maksava asiakas sekä myös ihminen;kaikkine ns."puutteineen".
Potilaan ympärille kaikki on rakentunut ja hän on se joka tuottaa palvelujen tarpeita.
Julkisuuden -önkäreet ja vastaavissa asemissa olevat eivät joko kuule tai usko tai halua otta huomioon sitä tietoa jonka te suorittavalla tasolla olevat pystyisitte tarvittaessa antamaan.
iltalehdessä juttua kotona olevasta vanhasta pariskunnasta. Kotihoito maksoi liki 800euroo kuukaudessa ja mitä he sillä summalla saivat, eivät juuri mitään. Eivät edes siistiä ruokapöytää.
Hävettäis olla johtoportaassa kotihoitotoimistossa, jos maksut on taivaissa ja se annettava apu=ei mitään paitsi pikainen vilkaisu ovelta.
(kärjistin vähän)
saisi se Tarja Tallgren tehdä kans ohjelman tästä asiasta.
Vai on se vastuu ja velvollisuus vain hoitajilla.
Juuri sitä vastuutahan omaiset yrittävät ottaa läheisestään kun he vaativat hyvää hoitoa.
Jos kaikki omaiset hoitaisivat itse laitoksessa vanhuksensa, niin mitäs te siellä sitten tekisitte?
Moni omainenhan ottaa niin paljon vastuuta hoidosta että aivan uupuu, koska hänellä on oma työnsä ja perheensä myös samanaikaisesti huollettavana.
Hoitajien on orgnisoiduttava ja lopetettava puolustamasta huonoa hoitoa.
Teidän on taisteltava saadaksenne enemmän resursseja.
Ei hyvänen aika eutanasia ole mikään ratkaisu siihen että on liian vähän ja liian huonostikoulutettua väkeä sairaaloissa.
Myrkyttämisestä puheenollen: taitaa olla melko tavallista että hoitajat toimivat kuolonenkeleinä.
Aivan hirvittää ajatella että olisit todellakin vanhustenhoitoalalla työssä.
Jos et tajua mitä hoitotyö on niin ulos pois äkkiä ihmisiä hoitamasta.
Jos olet sitä mieltä että robotit tekisivät hoitotyön yhtä hyvin kuin hoitaja, siis hyvä hoitaja, niin ulos pois vaan hototyöstä.
Mene sinne tulosta tekevälle puolelle jos se sinusta on mielekkäämpää kuin toisen ihmisen hoitaminen.
Hoitotyössä ei ole kuolemaa odottavia vanhuksia muuta kuin huonojen hoitajien ajatuksissa.
Hyvä hoito/elämä on sitä, että tekee jokaisesta päivästä elämisen arvoisen.
EI vanhuksilta ole tunto ja tunteet minnekään hävinneet, jopa äänensävy ja tapa koskettaakin merkitsevät paljon.
Millähän keinoin sinut sais järkiisi.
Minä olen hoitanut vanhuksia ja sairaita 20 vuotta ja yhäti se on minusta mielekästä.
Jos omaisesi on laitoshoidossa, on hoitohenkilökunta aina vastuussa, vaikka osallistut itsekin hoitoon (mikä on erittäin kunnioitettavaa!)
En todellakaan ole missään ikinä törmännyt kuvailemaasi kaltaiseen henkilökuntaan. Sain sellaisen kuvan, että hoitajat nauttisivat jatkuvasta kiireestä ja siitä etteivät ehdi hoitamaan työtään kunnolla. Ja lisäksi saavan jotain kiksejä siitä, että saavat omaisilta varsin aggressiivistakin palautetta.
Suosittelisin palautteen antamista suoraan näiden työntekijöiden esimiehille (niinkuin muillakin aloilla on tapana), eikä keskittyä ylläpitämään ilmeisen tulehtuneita välejä hoitohenkilökunnan ja omaisten välillä.
Eikä ne näköjään hoitajien proteistoinnit paljoa paina. Potilaat puukottaa hoitajia ja lisää vaan tungetaan sekavia potilaita ylipaikoille...
Kukas niitä puolustuskyvyttömiä sängyissään viruvia raukkoja puolustais jos eivät omaiset?
Sinä jostain syystä asetat vastakkain potilaan ja hoitajat. Se kertoo sinun hyvin syvistä vihantunteista hoitajia kohtaan ja kun oikein vihaa ja on kaunainen ei oikeudenmukainen näkemys asioista ole koskaan mahdollista.
Siinä on sinun vikasi; oma katkeruutesi ja vihasi jonka kaadat hoitohenkilökunnan niskaan. Syyllistyt siis itse siihen mistä hoitajia syytät.
Sinunlaisesi omaiset tunnistaa jo kaukaa; vihamielinen, umpimielinen ja ylenkatsova asenne jo heti osastolle tultaessa, arvostelet kaikkea ja kaikkia, missään et näe mitään hyvää, sanoa töksäytät mitä tahansa kenelle tahansa, koska tahansa ; oli aihetta tai ei ja katsot oikeudeksesi loukata toisia ihmisiä milloin tahansa ja miten vain.
Olet impulssiivinen et hallitse tunteitasi vaan koet että raivonpuskasi ovat ihan oikeutettuja ja koska et kykene näkemään missään mitään hyvää.. uskot olevasi aina oikeassa.
Et vahingossakaan näe mitään positiivista missään ja jos näet et sano sitä ääneen, mutta muistat tarkoin huomautella kaikesta pienestä, suorastaan rakastat tätä pilkuttamista ja ivailevaa huomauttelemista, koet riemukasta ylemmyyttä kun pääset huomauttelemaan ja näet loukatun ja nöyryytetyn hoitajan edessäsi..siinä yksi sinun monista iloistasi joilla hehkuttelet harvoille ystävillesi tai sukulaisillesi. Ja tietenkin.. muistat aina huomautella lähipiirillesi; että jos sinä et olisi puuttunut siihen ja siihen omaisesi olisi varmasti jo kuollut.
Haet (ja näet) kielteisiä puolia ihan kaikesta, missään et näe positiivisia asioita, olet onnesi kukkuloilla kun olet mielestäsi kerrankin löytänyt syyllisen kaikkeen; pahaan oloosi ja tämä syyllistämäsi jopa näyttääkin vielä syylliseltä..se vahvistaa omaa myrkyllistä mielikuvaasi ja ruokkii lisää omaa kylmyyttäsi.
Harrastat rankkaa henkistä väkivaltaa vihaamiasi ja syyllistettyjäsi kohteita kohtaan riippumatta siitä keitä he ovat tai missä asemassa. Mitä julkisemmassa sitä saalistusalttiimpia sinulle.
Muutamalla sanalla sanoen; olet aiheuttanut varmaan hirvittäviä henkisiä kärsimyksiä heille jotka ovat osuneet tiellesi, niin hoitajille, esimiehille, johdolle jne.kuin muillekin. Mutta et koskaa tule näkemään itseäsi osasyyllisenä mihinkään aiheutamaasi suruun..vaan näet aina syyllisen toisissa ihmisissä - siinä sinun luonnehdintasi näin äkkisiltään ja vannon että kiellät tapasi mukaan ihan kaikki edellä mainitut ja kerrot vain kuinka rakastat omaistasi.
Minä taas sanon sinulle että sinä et kykene rakastamaan yhtäkään elävää olentoa..sinä kykenet vain vihaamaan ja olemaan katkera lopun elämääsi ja syyllistämään..valitettavasti. Olet no..en sanokaan.
Sinut on nimittäin jo nähty ja koettu.
Olipa hurjan hyvä esimerkki tuo sinun haukkumisvastauksesi henkisestä väkivallasta.
Kuvailet aivan varmasti itseäsi koska minua et tunne.
Ja et vaikuta olevan ilman vihaa sinäkään.
Mutta onko sinun vihasi aiheellista?
Omaisen useimmiten on.
Miten koet asiat, näet ja asetat vastakkain hoitajat ja hoidettavan..sen perusteella tein johtopäätökseni. Se ei todellakaan välttämättä pidä paikkaansa..mutta.
Olen nähnyt kuinka impulssiivisesti ja kontrolloimattomasti käyttäytyvät omaiset, nimenomaan omaiset, ovat aiheuttaneet sekä työkyvyttömyyttä että irtisanoutumisia työstä. Monet sanovatkin etteivät he jaksa enää.
Tyypillistä näille kroonisille valittaja-omaisille on se, että he kuvittelevat hoitajien toimivan kuin robotit, tekevän asiat juuri kuten he haluavat ja juuri silloin kun he haluavat. Nämä omaiset ovat erittäin joustamattomia, agressiivisia kaikissa ilmaisuissaan ja herätttävät jo siksi kauhua ja pelkoa työntekijöissä. Usein nämä ongelmatapaukset käyvät rundin eli jokainen hoitopaikka "testataan" ja mihinkään ei olla tyyytyväisiä, ei yksityiseen ei julkiseen..mutta vasta tämän uskomattoman pyörityksen jälkeen he suostuvat pitkin hampain ottamaan omaisensa kotiin omaan hoitoonsa sitä ennen pyöriteltyään tapaustaan mm. mediassa erittäin runsaasti.
Tyypillistä on myös se että nämä tapaukset tulevat usein "karpo-ohjelmaan" tai muualle missä "puolueeton ulkopuolinen taho" esittää asiat juuri siten kuin omaiset tahtovat. Eli se siitä puolueettomuudesta.
Rahaa kuluu satoja tuhansia euroa näiden kroonisesti tyytymättömien "tyytyväisyyden saavuttamiseen", mutta koska he ovatkin kroonisesti tyytymättömiä tämä tehtävä luonnollisesti osoittautuu täysin mahdottomaksi.
Terveydenhuollon ja sairaanhoidon yksi ongelma onkin se miten se tunnistaa heti alkuunsa nämä kroonikot jolloin ongelmavyyhteen pystyttäisiin vaikuttamaan heti alkuunsa. Yleensä parhaiten puree ns. rajojen asettelu ihan kuten ongelmanuortenkin kanssa. Nämä ihmiset kun usein mitä ilmeisemmin testaavat vain omia rajojaan ja käyttävät tässä testaamisessaan hyväkseen sairaita omaisiaan, niin juuri..kauhealta kuulostaa mutta näin se on.
Heitä ei aina oikeasti kiinnostakaan omaisen hyvinvointi vaan
he viehättyvät siihen miten he voivat pompottaa ja alistaa muita ihmisiä, he nauttivat siitä vallan tunteesta, siitä omasta asemastaan jonka varjolla he voivat tehdä mitä tahansa.
Ja koska - tämä on tärkeä pointti - he ovat yksityishenkilöitä heidän käytöstään ei ole rajaamssa kukaan muu kuin itse organisaation sietokyky ja sitä he mieluusti testaavat. Organisaation toimintaa taas rajaa lait ja asetukset..kuten myös organisaation sisällä toimia henkilöitäkin. Heidät on koulutettu tiettyyn tehtävään. Tämä kouluttautuminen ei kuitenkaan tarkoita tai takaa haavoittumattomuutta tai loukkaamattomuutta, päinvastoin juuri "julkisen" asemansa vuoksi he ovat erittäin haavoittuvassa asemassa. Tätä haavoittuvuutta moni omainen käyttääkin hyväkseen melko härskisti ja säälimättä.
Tyypillistä näille ihmisille - omaisille - on myös kritiikin kestämättömyys, he eivät koskaan kykene ottamaan vastaan minkäänlaista kritiikkiä, koska he kokevat olevansa aina oikeassa, vaikka voitaisin toisin jopa todistaakin.
Omainen joka vihaa - on kykenemätön keskusteleman asiallisesti hoitohenkilökunnan kanssa, on liian ahdistunut, vihainen, katkera tai vain yksinkertaisesti häneltä puuttuvat välineet yksinkertaseen vuorovaikutukseen. Sen sijaan hoitajilta edellytetään vuorovaikutustaitoja..mutta..kaiki eivät ole erikoistuneet psykiatriaan ja psykiatristen asiakkaiden ja omaisten kohtaamiseen ja siihen he tarvitsevat työnohjausta.
Työnohjauksen avulla sietämättömätkin tilanteet voidaan purkaa ja keskustella auki ja näin myös hoitajat saavat apua kestämättömiin tilanteisiin.
Varsinkin suoranaisen väkivallan tai käsiksi käymisen jälkeen tällaiset tukitoimet ovat hyvin tarpeellisia muutoin hoitohenkilökunnalle jää traumaattisia kokemuksia käsittelemättä ja se vaikeuttaa asioiden kohtaamista.
Ongelma on myös siinä että ihmisenä olemisesta on tehty ikäänkuin ammatti - tai ainakin jotkut omaiset niin kuvittelevat - ja sitähän se ei ole. Ammatti käsittää vain tietyjen tietojen ja taitojen osaamista. Persoonaa käytetän työvälineenä näiden taitojen ja tietojen toteuttamiseksi. Asiallinen suhtautuminen hoidettavaan on luonnollista, mutta hoitajan rajoja koettelee myös hoidettavan oma persoona, sairauden tuomat muutokset käyttäytymisessä ja sen lisäksi omaisen ja hoitajan käsitys tilantesta voi olla erilainen.
Omainen näkee läheisensä "terveenä" toimintakykyisenä, sellaisena kuin hän itse haluaa ja toivoo.
Hänen näkemiseensä vaikuttavat siis meneisyys, tunnesiteet ja omt tarpeet. Hoitaja taas näkee potilaan juuri sellaisena kuin hän oikeasti on, sairauden mukanaan tuomine muutoksiseen. Hänen näkemiseensä ei vaikuta tunneside tai jokin muu objektiivisuuta hämärtävä asia..kuten omaisilla usein on. Tästä seuraa ristiriita. Ja koska omaisen tunneside on voimakkaampi potilaaseen kuin luotamus hoitajien ammattitaitoon ja osaamiseen seuraa väistämättä ongelmia.
Luottamuksen saavuttaminen on jo sinänsä raskas työprosessi - aikana jolloin esim.
media esim. käsittelee hyvin rajoitetusti ja yksipuolisesti erilaisia hoitovirhetapauksia. Ja
jos on kyseessä kroonikko-valittaja, usein se on näissä tapauksissa täysin mahdotontakin, koska omaisen persoonallisuus on sen verran rajoittunut ettei muutos tapahdu..vaikka tehtäisiin mitä.
Eräs tyypillinen tapaus on omainen joka ensin vaatii tarpeeksi lääkettä läheiselleen ja sitten itkee mediassa kuinka hänen omaisensa tapettiin lääkkeillä.
Eli käytännössä tämä tarkoitaa sitä että omainen - aina- oli tilanne mikä hyvänsä - oli tehty mitä hyvänsä - ei hyväksy läheisen poislähtöä vaan jää tunnetasolla roikkumaan johonkin jota ei ole ja jota ei saa. Tästähn tietysti jukisuus saa omia aiheitaan ja voitanee todeta se, että näin hyväksikäyttö monikertaistuu.
Oletkohann sinä laisinkaan tutustunut laitoshoidon aakkosiin ja ehtoihin kun noin väärää puhut.
Valtarakenteet eivät laisinkaan ole kuvailemiasi tosi elämässä, vaan ensin tulee lääkäri, sitten sairaanhoitajat, senjälkeen perushoitajat, sitten potilaat ja sitten viimeiseksi omaiset, joiden osallistumista usein vaikeutetaan ja heihin suhdaututaan negatiivisestu ha omaisia kohtaan käyttäydytään usein huonosti kun tulee konfliktititilanne.
Omaisilla on todellinen hätä kun he näkevät että heidän läheistään lääkitään väärin, potilas makaa märissä vaipoissa ja täysin unohdettuna pedissään vuorokaudet ympäriinsä, joku vain hätäisesti tukkii välillä kovalla kiireellä ruokaa suuhun.
Turha puhua että omaisen PITÄÄ luottaa hoitohenkilökuntaan, päinvastoin, jos omainen huomaa hoidon huonon tason, ei hänen pidä missään nimessä luottaa tuollaiseen huonoon henkilökuntaan.
Ei luottamusta voi pakottaa se täytyy ansaita.
Se teidän rajojen asettelu omaielle on useimmiten yritys polkea omaisen oikeudet maan rakoon.
Aletaan vaikeuttaa kaikinn tavoin omaisen toimintaa ja tehdään vierailuista sietämättömiä.
Ja omainen on aivan liian yksin tällaisessa tilanteessa teidän kiusaamistanne vastaan.
Ei kait ole tarkoitus että vanhusten vieraita ja omaisia terrorisoidaan, vaikuttaa vähän siltä.
Onhan se jo kamala paikka että on sairas omainen kärsimässä huonosta hoidosta ja sitten siihen päälle vielä hoitohenkilökunta terrorisoi omaisia.
Minä en ole nähnyt yhtään ilkeästi käyttäytyvää omaista 20 vuoden kokemuksen ajalta, mutta monta omaista tai potilasta kohtaan ilkeää hoitajaa ja lääkäriä olen tavannut.
No kerrohan miten tämä huono hoitaminen ilmenee? Ja miten käyttäytyvät huonot hoitajat?
Ja miksi et ole ottanut läheistäsi omaan hoitoon, nin minä tekisin jos en muuhun törmäisi kuin huonoon hoitoon. Palkkaisin kotiini yksityishoitajan ja saisin siitä vielä kotitalousvähennyksen joten toimi ihmeessä ja ota kotiin. Toisten potilaiden hoitoonhan sinula ei ole oikeutta puuttua ja jos olet klikkiytynyt kaltaistesi kanssa tehkää radikaali päätös ja perustakaa yhteinen hoitokeskus missä on vain sellaisia hoitajia joihin olette itse tyytyväisiä, palkatkaa ja tsekatkaa kaikki hoitaja ehdokkaat ja sitten vain valitsemaan ne mieleiset. Siten se loppuu se ikuinen rutina huonoista hoitajista. Yksinkertaista eikö. Kun toimitte itse yksityisinä työnantajina voitte valita. Omat tilat ja hoitovälineet, lääkkeet jne. ja ne omat valitsemanne hoitajat työtä toteuttamssa. Tehkää nyt ihmeessä jotain tämänsuuntaista, alkaa nimittäin jo uuvuttaa tuo teidän krooninen tyytymättömyytenne.
On siis perustettava oma hoitokoti tai otettava omainen kotihoitoon saadakseen hyvää hoitoa.
Miten sinä voit olla sitä mieltä että tällaiset ratkaisut olisivat helppoja?
Et ole kovin realistinen nimimerkistäsi huolimatta.
Oletko sinä tosissasi sitä mieltä että vanhustenhoito on hyvää meidän yhteiskunnassamme vai oletko sinä vain sitä mieltä ettei hoitoa ja hoitohenkilökuntaa saa kritisoida ollenkaan, siis heidänkö pitäisi saada mellastaa ilman mitään vastuuta tekemisistään.
Oletko ajatellut sellaista, että omaisetkin voisivat käyttäytyä, niin kuin aikuiset ihmiset. Ei omaisen velvollisuuksiin kuulu käydä pitämässä järjestystä hoitopaikassa.
Toki, jos jotakin epäkohtaa on, siitä voi keskustella ihan asialliseti (myöskin kuunnella vastapuolen kommentti asiaan). Jos puutut jonkun muun, kuin oman potilaasi asioihin, hoitaja ei voi sinulle selittää, koska hänellä on vaitiolovelvollisuus.
Sinun kirjoituksista saa melko negatiivisen kuvan vanhusten hoidosta. Minun mielestäni "havaintosi" ovat pahasti liioiteltuja, osa kuviteltuja. Minä tiedän, koska teen sitä työkseni. Kaikki hoitajat eivät sovi alalle, mutta älä yleistä. Tällaisten kirjoitusten takia minä ja monet muut saamme ennakkoluuloisia omaisia vastaamme, ihan syyttä.
En minä voi hiljentyä vain siksi että hoitajat täällä eivät pidä siitä, että kerron totuuksia vanhustenhoidosta.
Miksi valehtelisin?
Miksi te valehtelette ja puolustelette täysin ukmpikujassa olevaa hoitoalaa?
Jos tällaista työtä ei tehdä sydämellä, vaan väärällä asenteella ja uupuneena ja paatuneena huonoihin työoloihin ja huonolla koulutuksella, niin mitä muuta siitä voi tulla kuin katastroofia vanhusparoille?
En minä puolustele hoitajia, jotka eivät sovi alalle tai epäkohtia. Se vaan, että ihan kaikki ei ole pielessä. Hyviäkin hoitopaikkoja ja hoitajia on olemassa.
Voit toki kertoa totuuksia omista kokemuksistasi ja siitä paikasta, jossa omaisesi on hoidossa, mutta et voi yleistää koskemaan koko suomen vanhusten hoitoa.
Todella moni hoitaja, minä mukaan luettuna, tekee työtä sydämellä ja positiivisella asenteella, siksi tuntuu, että pitää antaa toinenkin näkökulma keskustelulle. En tosiaankaan puolustele tai valehtele. Tiedän vain, miten asiat ovat omassa työpaikassani.
Ota todistaja kuulemaan jos omainen kohdistaa väkivaltaa henkilökohtaisesti ja tee rikosilmoitus.Asia on hyvin yksinkertainen.Hoitajat eivät vaan osaa pitää puoliaan..
Hoitajathan ne vasta osaavatkin pitää puoliaan ja sortaa omaisia ja vanhuksia.
Ne ovat yhtenä miehenä kaikkea heitä kritisoivia omaisia vastaan.
He suuntaavat hivittävää henkistä väkivaltaa omaisiin.
SInunn tapauksessasi voin toki ymmärtää että omaiset reagoivat.
Se on siis täysin ymmärrettävää, kun on lukenut sinun asentoitumista vanhuksiin ja heidän kärsimyksiin.
Kyllä sinun pitäisi vihdoin alkaa analysoida omia tuntemuksiasi.