Turvatakuut tuli lento-osasto Kuhlmein muodossa. Heidän ja suomalaisen tykistön avustuksella tuhottiin venäläiset panssarit ja tykistö lähtökuoppiinsa Talissa ja Ihantalassa. Näin puna-armeijan eteneminen pysähtyi.
"EU auttoi"
Jo kesällä -44
8541
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ei nyt sentään unionia saa verrata Natsi-Saksaan, se kun on paremminkin juuri suvaitsevaisuuden, monikulttuurisuuden ja demokratian hengessä toteutettava yhteisö.
Yhteistyö Hitlerin Saksan kanssa päättyi vielä pahempaan haaksirikkoon kuin keisarillisen Saksan aikaan 1918.
Ei EU:lla ole nyt Euroopan Perustuslain jäätymisen jälkeen mitään turvatakuja jäsenmailleen.
Kunhan nyt ei sitten EU-Saksan kanssa jouduttaisi pysäyttämään hyökkäyksiä ja lopulta sitten kuitenkin luovuttamaan maita ja maksamaan sotakorvauksia.
Kolmannen kerran sadan vuoden sisällä sotaliittoon Saksan kanssa? Eihän historiasta pidä suoria neuvoja ottaa eikä käydä edellistä sotaa.
Kovasti kaikki puhuvat sodista ja tuntuvat sotaa odottavan, ja pelkäävän. Mahtaisi mielipideilmasto sodan syttyessä puhdistua.
Mutta "turvatakuisiin" eli liittoutuman tukeen nojaavine doktriineineen ja aseistuksineen ei Suomen nykyinen armeija kelpaakaan muuhun kuin ottamaan apua vastaan sieltä mistä sitä on saatavilla tai liittymään sotilasliittoon.
"Kunhan nyt ei sitten EU-Saksan kanssa jouduttaisi pysäyttämään hyökkäyksiä ja lopulta sitten kuitenkin luovuttamaan maita ja maksamaan sotakorvauksia. "
EU toimii yhdessä myös turvallisuuspolitiikassa. Sotilaallinen puolustus hoidetaan kuitenkin toistaiseksi Naton kautta. Suomea helpottaa isäntämaasopimuksen mahdollistama harjoittelu yhdessä Naton joukkojen kanssa eli avun vastaanotto
"Mutta "turvatakuisiin" eli liittoutuman tukeen nojaavine doktriineineen ja aseistuksineen ei Suomen nykyinen armeija kelpaakaan muuhun kuin ottamaan apua vastaan sieltä mistä sitä on saatavilla tai liittymään sotilasliittoon. "
Suomen armeijalla on pieneksi maaksi erittäin hyvä valmius puolustaa omaa maata ja ottaa myös apua vastaan.
Sehän näkyy risovan tiettyjä piirejä yhtä suuresti kuin NL:n epäonnistunut yritys vallata Suomi 1939. Mahtaako löytyä uusintaan halukasta?
Auttoi pääsemään eroon myös kuudesta miljoonasta juutalaisesta ja isosta määrästä mustalaisia.
Noin ajatellen Saksa auttoi Valtakunnan ulkopuolella asuvia saksalaisia (Puola Tsekkoslovakia...) Auttoi Espanjan kansallismielisiä tuhoamaan tasavaltalaisia yhtä paljon suhteellisesti kuin Suomessakin 1918. Juutalaiset tulivat erityiskohteeksi vähitellen. Muistaakseni suomalaiset olivat erityisen innostuneita rotuhygienian ja myös poliittisen puhtauden suhteen Saksan opeista. Suomessakin 1918 jatkui politiikan keinoin, mutta kansallista sosialistista työväenpuoluetta meillä ei ollut. Saksalaisen kuninkaan sijaan saimme vain kansallisen kokoomuksen, suojeluskunnat ja sosialidemokraattisen puolueen. SDP taitaa olla usein jo sosiaali.. puolue ja kokoomuskin kannattaa tasavaltaa. Itse kaipaisin vanhoja selvempiä linjauksia. Saksalle voimme olla kiitollisia myös EU pääsystä, kun Ruotsikin anoi jäsenyyttä
Toki Osasto Kuhlmeyn apu ja työ oli suuriarvoista, mutta miksi nämä Adolfin (enkä tarkoita Adolf Ehnrothia) ihailijat unohtaa, että suomalaiset pommituslaivueet saivat, muistaakseni 10.6 -44, käskyn hyökätä keskeytyksettä ja tappioista välittämättä. Vanhat Blenheim, SB-2, DB-3 ja Dornier 17 vaakapommittajat, sekä Ilmavoimien ainoat ajanmukaiset pommikoneet, JU-88 syöksypommittajat lensivät mahdollisuuksien mukaan useita tehtäviä vuorokaudessa. Esim. ensimmäisessä hyökkäyksessään PLeLv 26 menetti kuusi Dornieria miehistöineen yhdeksästä hyökkäykseen startanneesta. Tappiot aiheutti it-tuli. Vähälukuiset suojahävittäjät onnistuivat pitämään punahäätäjät loitolla pommikoneista. Venäläisten ilmatorjunnasta sanoivat mm. Kuhlmeyn Stuka-ohjaajat, että "missään itärintamalla he eivät ole joutuneet lentämään sellaiseen sulkutuleen, täällä iivana on tosissaan".
Saksalaiset pommittivat maaleja etulinjassa ja suomalainen jalkaväki pystyi seuraamaan toimintaa. Suomalaiskoneet hyökkäsivät syvemmälle Puna-Armeijan ryhmitykseen, tykistöasemiin, kolonniin jne. Se on osa selitystä miksi suomalaisten toiminta on jäänyt vähälle huomiolle.
Kalustosta jolla Ilmavoimat toimi, muualla maailmassa olivat esim. Blenheim Mk1 ja Mk4, sekä Dornier 17Z jääneet rintamalaivueitten käytöstä v.-42, kuten myös SB-2 ja DB-3 sotasaaliskoneet, samoihin aikoihin.
Tarkoitat varmaan PLeLv 46.
Kuusi Dornieria menetettiin noin kahden kuukauden aikana, eikä yhdessä hyökkäyksessä. 11.06. -44 noin klo 14:00 menetettiin IT-tulessa kolme ja viimeisen ampui alas 773 IAP:n Aircobra 01.08. -44
Oikeassa olet, olen tosiaan naputellu 26, ja sehän oli hävittäjälaivueen numero, ja oikeassa olet siinäkin että siinä tehtävässä ammuttin alas kolme Do-17:ta. Eihän niitä kai ollut lentokunnossakaan silloin kuin viisi? Mutta, muistaakseni Karhusen kirjasta, minulla on mielikuva, että ajankohta olisi ollut aamuyö, sehän oli kesän valoisinta aikaa???
Tosiasiassa taisteluissa menetettiin 3 Dornieria 11.6.44 Jäppilän-Mainilana alueella. Nämä olivat DN-54, DN-56 ja DN-61:n. Viimeksimainitun ampui alas suomalaisten oma ilmatorjunta.
Lähde: Hannu Valtonen