Huomenta kaikille,
AJATTELIN äsken että joskus on hyvä ottaa etäisyyttä näihin palstoihin, ja omaan kirjoitteluun. - Että kyllähän nämä täällä elää omaa elämäänsä, huolehtimattakin.
LUESKELIN aamupuhteiksi Edward Crankshawn v. 1959 julkaistua kirjaa HRUSHTSHEVIN VENÄJÄ.
Tulin miettineeksi - jälleen kerran - miten neuvostoliittolaispropaganda muistuttaa niin kovin uskonnollista propagandaa. - Että miksi sillä kommunismilla oli niin uskonnollinen luonne?
SITTEN tuntui että se on kiusallista, ja jotenkin ylitodellista, miten kommunistinen propaganda on usein ihan sanasta sanaan samaa liturgiaa, mitä näkee kristittyjen hihhulien ja fanaattisimpien sahaja yogien käyttävän.
Tulee mieleen, että uskovaisuuden oleellinen puoli ei ole se uskonto/usko mitä tunnustaa, vaan oleellista on ajatuksen mataluus, toisto, jyräys, aggressiivisuus ja ilkeys; oleellista on kovalla äänellä hiljentää muut; oleellista on valta; todellinen tai kuviteltu valta.
Jos 50-luvun Neuvostoliiton henkistä elämää leimasi: "..elämän yksitoikkoisuus, jota korostaa ikävystyttävien ja merkityksettömien puoluekliseiden ja iskulauseiden (sananmukaisesti) typerryttävä jankuttaminen." - Niin miten se sama leimaa elämää 2000-luvun Suomessa!
Eri tyypit, eri ideologia, mutta samat sloganit!
JEESUS. - On niin surullista lukea täällä palstalla jeesustyyppien kirjoitteluja. Koska, jos jollakulla todella on syvä usko Jeesukseen, niin ei se kyllä ilmenisi iskulauseitten paukuttamisena, ja toistavana jankutuksena, kuten tuo usko usein näyttää ilmenevän. Kyllä ihminen olisi siinä uskossa mukana koko ihmisyydellään, koko sydämellään; ja saisi siitä elämäänsä tarkoituksen, niin ettei tarvitsisi täällä käydä purkamassa patoutuneita aggressioita ventovieraisiin.
Jos katsoo näitä ( äskeisestä aloituksesta johon en vaivautunut vastaamaan..) k-uskovaisten sanoja, eihän ne edes tarkoita mitään: vanhurskaat - hallitsemaan - syntisäkki - golgata - masentunut - kiitos - jeesus - halleluja!
Kun katsoo näitä sanoja ajatuksen kanssa, huomaa että niissä on.. - valtapyrkimys. Oma itse on vanhurskas, sen siis pitää hallitseman syntisäkkejä - .. muita ihmisiä. Kristinusko on sivuseikka, - voi kuvitella että sama henki voisi puhua kommunistisin tai sahaja yoga termein.
Syntisäkin tilalle vaihtaa sanan kulakki, tai kapitalistiriistäjä. Tai bhoottinen raksasha. Niin jo alkaa molottajan veri kuumenemaan ja vaatimaan oikeutettua rangaistusta rikkojille.
Samanlaista kiihotusta kiihkomuslimit harrastavat. Aina oma itse ja omat käsitykset korotetaan, ja pyhitetään, ja meidän porukka on ainoa oikea. Ja muut ihmiset ovat sitten jotain mitä lie skeidaa, joista armollisesti Oikeaoppinen voi kenties jonkun pelastaa, kunhan ei kumarru liian syvään vääräuskoisten pakanoiden edessä.
Sillä uskovainen on ylpeä otus.
Kumma vaan että eri kuppikuntien uskovaiset ei herää havaitsemaan kielenkäyttönsä samanlaisuutta muiden kuppikuntien kanssa.
Joristaan vaan jostain ihme "paholaisen eksytyksistä" ja "valkeuteen pukeutuneista valhehengistä" - tätä vainoharhaista juttua mistä kommunistit kärsivät, varsinkin Josif Stalin, joka oli suorastaan vainoharhaisuuden ruumiillistuma.
Sanonpa teille uskokset: jos olisitte koko sydämellä ja ihmisyydellänne tosissaan liikkeellä, asenteenne olisi nöyrempi, ja teistä paistaisi läpi rakkaus. Olisitte luovempia ihmisiä, ja asettaisitte sananne paremmin. Ette olisi turhautuneita ja kiukkuisia. Ette olisi koko ajan syyttelemässä muita, vaan ottaisitte onkeenne omat vikanne, ja yrittäisitte parantua, tehdä introspektiota, itsenne kanssa. Pystyisitte myös kuuntelemaan, arvostamaan toisia ihmisiä, ja näkemään rakkauden silmin.
Mutta vielä, ja ehkä tuomiopäivään saakka, puhe uskonnosta, merkitsee aina niitä samoja iskulauseita, joita on toistettu pari miljardia kertaa liikaa.
Toistettu sana ei ole totuus.
- Se on papukaijan elämää. Todellinen Jeesus ei hyväksyisi näitä copycattejä, ja copy-paste-miehiä. Todellinen Jeesus on totuus. Totuus on aina uusi, aina tuore, todellisesti eletty, persoonallinen.
Miksi se on niin vaikeaa: olla aito ihminen??
AJATTELIN äsken että joskus on hyvä ottaa etäisyyttä näihin palstoihin, ja omaan kirjoitteluun. - Että kyllähän nämä täällä elää omaa elämäänsä, huolehtimattakin.
LUESKELIN aamupuhteiksi Edward Crankshawn v. 1959 julkaistua kirjaa HRUSHTSHEVIN VENÄJÄ.
Tulin miettineeksi - jälleen kerran - miten neuvostoliittolaispropaganda muistuttaa niin kovin uskonnollista propagandaa. - Että miksi sillä kommunismilla oli niin uskonnollinen luonne?
SITTEN tuntui että se on kiusallista, ja jotenkin ylitodellista, miten kommunistinen propaganda on usein ihan sanasta sanaan samaa liturgiaa, mitä näkee kristittyjen hihhulien ja fanaattisimpien sahaja yogien käyttävän.
Tulee mieleen, että uskovaisuuden oleellinen puoli ei ole se uskonto/usko mitä tunnustaa, vaan oleellista on ajatuksen mataluus, toisto, jyräys, aggressiivisuus ja ilkeys; oleellista on kovalla äänellä hiljentää muut; oleellista on valta; todellinen tai kuviteltu valta.
Jos 50-luvun Neuvostoliiton henkistä elämää leimasi: "..elämän yksitoikkoisuus, jota korostaa ikävystyttävien ja merkityksettömien puoluekliseiden ja iskulauseiden (sananmukaisesti) typerryttävä jankuttaminen." - Niin miten se sama leimaa elämää 2000-luvun Suomessa!
Eri tyypit, eri ideologia, mutta samat sloganit!
JEESUS. - On niin surullista lukea täällä palstalla jeesustyyppien kirjoitteluja. Koska, jos jollakulla todella on syvä usko Jeesukseen, niin ei se kyllä ilmenisi iskulauseitten paukuttamisena, ja toistavana jankutuksena, kuten tuo usko usein näyttää ilmenevän. Kyllä ihminen olisi siinä uskossa mukana koko ihmisyydellään, koko sydämellään; ja saisi siitä elämäänsä tarkoituksen, niin ettei tarvitsisi täällä käydä purkamassa patoutuneita aggressioita ventovieraisiin.
Jos katsoo näitä ( äskeisestä aloituksesta johon en vaivautunut vastaamaan..) k-uskovaisten sanoja, eihän ne edes tarkoita mitään: vanhurskaat - hallitsemaan - syntisäkki - golgata - masentunut - kiitos - jeesus - halleluja!
Kun katsoo näitä sanoja ajatuksen kanssa, huomaa että niissä on.. - valtapyrkimys. Oma itse on vanhurskas, sen siis pitää hallitseman syntisäkkejä - .. muita ihmisiä. Kristinusko on sivuseikka, - voi kuvitella että sama henki voisi puhua kommunistisin tai sahaja yoga termein.
Syntisäkin tilalle vaihtaa sanan kulakki, tai kapitalistiriistäjä. Tai bhoottinen raksasha. Niin jo alkaa molottajan veri kuumenemaan ja vaatimaan oikeutettua rangaistusta rikkojille.
Samanlaista kiihotusta kiihkomuslimit harrastavat. Aina oma itse ja omat käsitykset korotetaan, ja pyhitetään, ja meidän porukka on ainoa oikea. Ja muut ihmiset ovat sitten jotain mitä lie skeidaa, joista armollisesti Oikeaoppinen voi kenties jonkun pelastaa, kunhan ei kumarru liian syvään vääräuskoisten pakanoiden edessä.
Sillä uskovainen on ylpeä otus.
Kumma vaan että eri kuppikuntien uskovaiset ei herää havaitsemaan kielenkäyttönsä samanlaisuutta muiden kuppikuntien kanssa.
Joristaan vaan jostain ihme "paholaisen eksytyksistä" ja "valkeuteen pukeutuneista valhehengistä" - tätä vainoharhaista juttua mistä kommunistit kärsivät, varsinkin Josif Stalin, joka oli suorastaan vainoharhaisuuden ruumiillistuma.
Sanonpa teille uskokset: jos olisitte koko sydämellä ja ihmisyydellänne tosissaan liikkeellä, asenteenne olisi nöyrempi, ja teistä paistaisi läpi rakkaus. Olisitte luovempia ihmisiä, ja asettaisitte sananne paremmin. Ette olisi turhautuneita ja kiukkuisia. Ette olisi koko ajan syyttelemässä muita, vaan ottaisitte onkeenne omat vikanne, ja yrittäisitte parantua, tehdä introspektiota, itsenne kanssa. Pystyisitte myös kuuntelemaan, arvostamaan toisia ihmisiä, ja näkemään rakkauden silmin.
Mutta vielä, ja ehkä tuomiopäivään saakka, puhe uskonnosta, merkitsee aina niitä samoja iskulauseita, joita on toistettu pari miljardia kertaa liikaa.
Toistettu sana ei ole totuus.
- Se on papukaijan elämää. Todellinen Jeesus ei hyväksyisi näitä copycattejä, ja copy-paste-miehiä. Todellinen Jeesus on totuus. Totuus on aina uusi, aina tuore, todellisesti eletty, persoonallinen.
Miksi se on niin vaikeaa: olla aito ihminen??
Vastaukset 64
Vanhimmat
>>Toistettu sana ei ole totuus.>Sillä uskovainen on ylpeä otus.>Miksi se on niin vaikeaa: olla aito ihminen?? "Minua ei rakasteta pelko" joka ajaa ihmiset kauniisti sanottuna "sopeutumaan" moniin sellaisiin muotoihin olla ja esiintyä että jos tuo paine (Minua ei armasteta pelko) olisi poissa olisi monen "tyyli olla" aivan toinen,,tämä tietysti negaatiossa että positiossa.
2 v sitten kun ei ollut vielä paljon muita foorumeita kuin Uskonto/Uskonto (alalajikkeet siis puuttuivat), tapasin heittää todella monta saarnaa siitä että miten kummassa k-uskovaiset ovat niin ylpeitä ja omahyväisiä omassa uskossaan...
En siitä touhusta tullut hullua hurskaammaksi.
Ehkäpä asioita pitää katsoa vähän laajemmasta vinkkelistä. Enemmän kuin varsinaisia uskonnollisia teoksia olen elämäni varrella lukenut ns. vaihtoehtohistoriaa (ancient astronaut, Atlantis, what ever). Jokusia New Age -genren kirjoja - vähän vähemmän sellaisia "kuule sinua rakastetaan" -opuksia kuitenkaan. Pääpaino minulla on aina ollut kirjoissa joita olen voinut edes jotenkuten pitää TIETOkirjoina. Jos on alkanut liiaksi tuntua täysin päästänsä keksityltä, ei ole kiinnostanut. (Toki olen kuitenkin päätynyt siihen merkilliseen tilaan että jos vaikkapa Castanedan kirjat olisivatkin pelkkää fiktiota, niin se ei haittaa, koska niitä kirjoja pystyy silti käyttämään hyödyksi.)
Olen harrastanut hieman astrologiaa tässä tämän kaiken ohella, ja vaihtoehtohistorian korostama Maan presessioliike ymppäytyy katsannossani luontevasti oppiin ihmisten luonteiden tietyistä pääpiirteistä. Jokainen on toki "oma maailmansa", mutta yhtälailla jokainen näyttäisi kuuluvan myös tietynlaisiin ryhmiin, ts. se ainutlaatuisuus on vähän niin ja näin... Astrologia ryhmittää ihmiset tietyllä tapaa.
Jonkinlainen "globaalimpi astrologia" tai enpäs tiedä mikä onkin sitten laajempia massoja koskeva juttu. Olen täysin valmis allekirjoittamaan että tässä sitä on elää paukutettu ns. Kalojen aikakautta, ja ei se ihan vielä ole loppumassa... Nimittäin tämä uskontojen ja uskomisen invaasio on ollut aivan mahdoton. Kalojen merkille (jota itsekin pai tö vei edustan) on hyvin ominaista näperrellä kaikenlaisen sellaisen kanssa mikä liuottaa sitä OMAA TAHTOA pois jonkin suuremman asian hyväksi. On aivan sama onko kyseessä kristinusko, kommunismi, islam... jokin massaliike... Kaikki käy ihmiselle joka haluaa olla jonkin suuremman yhteydessä.
Jossakin vaiheessa mainitsemasi Hildegart Bingeniläinen ym. tämäntyyppiset hahmot olivat yksilöitä joilta se onnistui. Mutta ne jotka ovat sotkeneet "uskolleen alistumiseensa" miekan tai mammonan, ne ovat menneet harhaan. Sekä ne joille uskomisesta on tullut ylpeilynaihe. Kaikkein korneinta on sellainen että huudetaan kuinka minä olen nöyrä ja kaikkien pitää olla nöyriä, ja sitten SE nöyryys on se mistä ylpeillään! Huh huh.
Olisi kiintoisaa tietää että menivätkö edelliset "ajat" niin paljon pieleen kuin tämä nykyinen. Oinaan aika mitä ilmeisimmin oli juutalaisten ominta aikaa, ja Härän aikana Egypti oli voimissaan, kenties myös Intia (>lehmän palvonta).
Ja aikansa kutakin. Ns. valkea rotu omi tämän Kalojen ajan itselleen, ehkäpä sen takia että tämän rodun nimenomaan PITI oppia uskomiseen liittyviä myönteisiä puolia kuten lähimmäisenrakkaus, myötätunto etc. Mutta irvikuvaksi meni.
Voi vain toivoa että aika moneen sieluun jäi suoranainen inho meidän päiviemme mädännäisyyksiä kohtaan, niin että tulevaisuudessa osataan toimia järkevämmin. Nimittäin eihän siinä ole mitään järkeä että alistaa kaikki lähimmäisensä ja hamuaa mammonaa nurkat väärälleen. Loppu tulee sellaiselle pelille, kumminkin. Ja mitä se ketään häiritsee miten joku toinen Jumalaansa palvoo. Ikäänkuin Jumala olisi niin pieni, ettei voisi sallia kuin yhden ainoan tavan lähestyä Jumalaa.
>> En siitä touhusta tullut hullua hurskaammaksi.
Уважаемый Qadesha!
Mulla on tällä hetkellä jonkinlainen sisäinen paine suuntautua venäjänkielisille foorumeille. Parille kirjoittelin, tässä ensimmäinen harjoitelma.. Otin tähän suomi-venäjä jättisanakirjan ja hion imperfekti ja monikkomuotoja...
http://www.sunhome.ru/forum/2383
>> Pääpaino minulla on aina ollut kirjoissa joita olen voinut edes jotenkuten pitää TIETOkirjoina. Jos on alkanut liiaksi tuntua täysin päästänsä keksityltä, ei ole kiinnostanut.
Ah ja oioi, minä aloitin lukemisen kaunokirjallisuudesta; ihan lapsena luin löytöretkistä ja aarniometsistä, sitten Tarzaneita; sitten löysin parikymppisenä Charles Bukowskin proosan ja runot, ja huumauduin niistä.
Vieläkin tuntuu vieraalta lukea "henkisyydestä"; en lue huuhaata kuin harvoin. Viimeksi hankin Arvi Karpovin Valamon luostarin historiikin...
>> Jonkinlainen "globaalimpi astrologia" ..
Ishmael on innokas astronomi ja astrologi. Minä en niinkään.
>> Mutta ne jotka ovat sotkeneet "uskolleen alistumiseensa" miekan tai mammonan, ne ovat menneet harhaan.
Hildegard, Joan d'Arc, Birgitta, Marianne, ... Seuraan näitä kyllä. Durga-luonnetta. Don Quijote on yksi kanssa; olen sahaja yogan don Quijote, ja eikös ne halveksi sooloiluasennettani! Varmaan kadehtivat vapautta... :-(
>> Nimittäin eihän siinä ole mitään järkeä että alistaa kaikki lähimmäisensä ja hamuaa mammonaa nurkat väärälleen.
Ajattelen että ihminsen sielu on kuin sipuli; mammonan hamuamisen alta löytyy seksuaalisuuden torjunta; joka on se varsinainen ongelma. Ihminen peittelee sisäistä tyhjyyttä rahalla, tavaralla, harrastuksilla, menemisellä.
Jos ihminen antautuisi pyhälle ja mystiselle seksille, ei olisi mitään tyhjyyttä. Olisi täyteys josta jakaa.
>> Ikäänkuin Jumala olisi niin pieni, ettei voisi sallia kuin yhden ainoan tavan lähestyä Jumalaa.
Paras olisi olla ihmisiksi, ja ajatella Jumalaa vain kun Hän tulee erityisesti koputtelemaan olkapäälle.
Aikoinaan menin sahaja yogaan, ja se oli oma osuuteni asiaan. Itseoivalluskokemus tuli ulkopuolelta, se oli Jumalan osuus, ja en olisi päässyt siihen itse.
Niinno kyllähän minäkin kaunoa olen lukenut... Nuorna varsinkin. SciFiä ja Ursula Le Guinia (=fantasiaa).
Se miksen kovin mieluusti tartu romaaniin johtuu siitä että kun alan romaania lukea, en millään malttaisi lopettaa. Haluan ahmia koko tarinan kerralla... Siksi aloinkin keräillä elokuvia. Sitä mammonaa siis.
Hm... Miekka-asiaakin tekee mieli tarkentaa. Mikäs siinä jos kaksi asialleen omistautunutta miekkailee keskenään vaikkapa viimeiseen hengenvetoon asti; jos kunnioittavat toisiaan. Kaksi samuraita... tai jotain vastaavaa. Mutta se että menee ja miekkailee sellaista vastaan jolla ei sitä omaa miekkaa ole, se on kurjasydämisen touhua.
Morgen,
Vähän surua aamussa. Olen kärsinyt tappion Venäjän ja Ukrainan rintamilla. - Kirves iski, viestini ehti keikkua foorumeilla puoli vuorokautta. Vain Bulgaria salli, ja vastasi.
Sitä mieli synkistyy täällä bunkkerissa... Hakeutuu menneisiin tappioihin, menneissä inkarnaatioissi; Hitler, Napoleon, Alexander... Ehkä eniten Aleksanteri.
Tarkoittaako tämä sitä että pitäisi keskittyä itärintaman eteläiselle lohkolle? Näin kohtalo vastaa? Näinko Hengettäret viittilöivät pyramidien huipulta? Miten pitäisi koota Militantin Eroksen falangit strategisesti oikeimpiin positioihin?
On jatkettava partisaanitaktiikalla, otettava oppia idän omista pojista, Sakharovista ja Solzhenitsynistä; on hyväksyttävä virallinen vastarinta. On siirryttävä samizdatiin. En voi hyväksyä että minulla ei ole sahaja yogassa minkäänlaista sananvapautta. Luulevatko he että annan periksi, että asia voidaan hiljaisesti lakaista maton alle? Että luovun uskostani, vakaumuksestani, kaikesta siitä mitä sydämeni pitää pyhänä, minkä omatuntoni totuudeksi tunnustaa?
Miten Blake sanoi? Profeetta voidaan hiljentää väkivallalla, mutta hänen henkeään ei voi lannistaa, koska vastustuksesta se käy vain kahta voimakkaammaksi. Käsitän niin, että sensurointi on henkistä väkivaltaa, se on epädemokraattista.
Ei se ole niin, kuten sahaja yogit minulle sanoivat että sahaja yoga on demokratiaa, mutta olen erehtynyt sananvapauden suhteen. Demokratia ja sananvapaus eivät nimittäin kuulu yhteen.
Mutta silloinhan demokratia on raiskattu, ja siellä diktatuuri piilottelee demokratian kulissin takana.
Miten tämä on mahdollista? Dostojevskihän sanoi että nimenomaan Venäjä on kansojen toivo, ylösnousemuksen etujoukko!! Kansojen toivo molautti nyrkillä feissiin, ihan samalla tavalla kuin Amerikan, Australian ja Euroopan moderaattorit.
Mitä sanon väärin? Kiroilenko? Olenko rikollinen? Ei. Olen samassa tilanteessa kuin Simeon Uusi Teologi(949-1022) hänen taistellessaan mystisen kokemuksen puolesta, virallisen kirkon ja enemmistöläismunkkien häntä vastustaessa.
Miksi mystinen kokemus; - ajatuskin siitä herättää ihan tavatonta vastarintaa, joka ei epäröi turvautua henkiseen väkivaltaan? Sitten tumpelot väittävät että Jumalaa ei ole, eikä gnoosista, vaikka ovat täydessä ja konkreetissa sodassa Jumalan henkeä vastaan.
Voisi lukea Parvilahtea, tai tätä: The Eastern Front, 1941-45 , German Troops and the Barbarisation of Warfare, http://www.powells.com/biblio?&cgi=product&isbn=0333949447
Sillä henkisyys on sotaa.
Ihmiset ovat outoja: he eivät halua ajatella mitään sen syvällisempää kuin jokapäiväiset jollotuksensa. He laittavat papit, bramiinit, mullahit sun muut ajattelemaan puolestaan niitä syvällisyyksiä. Lopulta "henkisen" luokan ja tavallisten tallaajien välinen juopa on niin suuri, että he eivät enää ymmärrä toisiaan. Minullekin sanotaan toisinaan että en minä voi ymmärtää Raamattua, sillä sitä ymmärtääkseen pitäisi opiskella teologiaa.
Eikö tuota teologiaa sitten pitäisi opettaa jo peruskoulussa sikäli mikäli kyse on on ev.lut. lapsukaisista...
Minä en ymmärrä tätä kaksinaamaisuutta. Että on olemassa asioita jotka mukamas vaikuttavat ihmisen elämään (kuten Jeesuksen "uhrikuolema"), ja sitten näitä asioita ei saa edes ajatellakaan jos ei ole korkeat koulut käynyt. Koko ajan pitäisi vain uskoa milloin ketäkin ihmistä, mutta oma ajatellu on kertakaikkiaan kielletty. Jos et niin ja näin. Jos ja jos ja jos.
Taistelu spirituaalisessa elämässä on nimenomaan taistelua sortoa, typeryyttä ja tietämättömyyttä vastaan. Olisihan se hienoa jos kaikki tieto tosiaan olisi tuosta noin vaan tarjolla, ja täydellinen ajattelunvapaus. Oikeastaan se on itsensä Jumalan rajoittamista jos "toinen onkin tasa-arvoisempi kuin toinen".
Taiteen puolellakin havaitaan miten on olemassa asioita jotka koetaan kiusalliseksi, mutta joita ei nyt sentään kumminkaan deletoida vallan, kun ollaan "länsimaisessa sivistysvaltiossa". Uskonasioiden kanssa on vähän niin ja näin. Ja sitten kun mennään tuonne vähemmän länsimaisiin maihin, siellä ovat kai ihmiset niin heikoilla että he hakevat turvaa niistä vanhoista auktoriteettimalleista, mieluummin kuin oppisivat harjoittamaan omaa ajattelua.
>> Ihmiset ovat outoja: he eivät halua ajatella mitään sen syvällisempää kuin jokapäiväiset jollotuksensa. He laittavat papit, bramiinit, mullahit sun muut ajattelemaan puolestaan niitä syvällisyyksiä.
Kun tulin sahaja yogaan, ja gurumme puhui että nyt on rakkautta, veljiä ja siskoja ympäri maailman, halusin uskoa. Halusin kokea olevani ihminen ihmisten joukossa.
Tiedätkö miten kävi?
Huomasin että ihmisten; rivijoogien kunnioitus auktoriteetteja kohtaan on niin totaalista, että minun piti puhua asiat liiderin kautta. Ei ollut horisontaalista kommunikaatiota; oli vain vertikaalinen. Olemalla liiderin ystävä, sahaja yoga veljet ja siskot pelkäsivät ja kunnioitivat minua. Olemalla liiderin kanssa huonoissa väleissä, he alkoivat halveksia ja nokkia järjestyksessä alempaa.
Huomasin ettei ole mitään ruohonjuuritason yhteisyyttä; sitä paljon puhuttua "kollektiivisuutta" josta kuulemma tunnistaa aidon sahaja yogin.
Tyypillistä laumakäyttäyttymistä.
En tiedä mitä ajatella. En voi alkaa urputtaa että herrat määrää, tai kritisoimaan valtaa, koska se vika on ruohonjuuritasolla, - taviksissa.
Ihmiset usein kyselevät, että miksen ole kuin kaikki muutkin? Äh. Minun vastaukseni: moraalini ei anna periksi olla tavis. Omatunto ei salli sitä. Olen ennemmin don Quijote, norsunluutornissani.
Aina se on tällaista.
Tajusin äsken ( saan silloin tällöin palautetta )että näitä kirjoituksiani luetaan. Voi, voi. Tajusin että liiderit juoruilevat keskenään minusta; että bitit sinkoilevat maiden ja maanosien välillä; vain koska kirjoitan, olenko joku Solzhenitsyn, muka?
Miten se Osip Mandelstam sanoi? Että jos runoilija kirjoittaa ihmisyydestä, kukista kauneudesta, ja huutelee katoilta, levittelee tekstejään kadunkulmissa, kukaan ei kuule. Mutta jos hän kuiskaa omassa vessassa Kremlin pedon nimen, tai luonnostelee lehden kulmaan, niin jo kuuluu hyvin Moskovassa! Sillä Moskovalla on isot korvat.
Tämä nyt oli allegoria. ... Eikö? Tämä maailma taitaa olla kafkalainen painajainen.
Sahaja yogit vastaisivat tähän tylysti, että Franz Kafka oli "liikaa vasemmalla". Mutta oikeuttaako se vainon, mitä?? Vastatkaa.
Haluan ottaa tämän mielleyhtymän tähän. Siis, mitä ajattelen runoilijan suhteesta valtaan, yleensä, ylipäänsä. ( Siis ei suhteessa sahaja yogaan, vaikka nämä tilanteet synnyttävät minussa jonkin verran samaistumista neuvostodissidentteihin; johtuu enemmänkin omasta luonteestani, herkkyydestäni ihmisenä. )
Miksi runoilijoita tarvitaan?
Mitä on runoilija?
Venäläinen runoilija Osip Mandelstam -Осип Эмильевич Мандельштам (1891 - 1938), kirjoitti marraskuussa 1933 runon Stalinista.
Uljas näyte runoilijan rohkeudesta, ja runouden voimasta:
The Kremlin mountaineer ( The Stalin poem )
-------------------------------------------
We live, deaf to the land beneath us,
Ten steps away no one hears our speeches,
But where there's so much as half a conversation
The Kremlin's mountaineer will get his mention.
[Original version: All we hear is the Kremlin mountaineer
The murderer and peasant-slayer]
His fingers are fat as grubs
And the words, like lead weights, fall from his lips,
His cockroach whiskers leer
And his boot tops gleam.
Around him a rabble of thin-necked leaders–
Fawning half-men for him to play with.
They whinny, purr or whine
As he prates and points a finger,
One by one forging his laws, to be flung
Like horseshoes at the head, the eye or the groin.
And every killing is a treat
For the broad-chested Ossete.
Tätä voisi miettiä siinä valossa, kuin jotkut sahaja yogit sanoivat minulle, että "sananvapaus ei kuulu demokratiaan". Jos demokratia ei salli sananvapautta, mikä demokratia se on olevinaan?? Eikö se, että kaikki ovat samaa mieltä, että kaikkien on erottamisen uhalla oltava samaa mieltä, ole totalitarismia?? Onko sellainen rakkautta? Rakkauden valtameri? Tuossa oli hieno analyysi, lainaan pari riviä, perustellakseni kantaani:
"The tyrant corrupts human speech, which either becomes a language of death or of bestial fawning and flattery. At the beginning of the Second World War, in "Courage," Akhmatova would promise that the poets would preserve the purity of the word, of the Russian language, from defilement by the Nazi invader. But in his Stalin poem Mandelstam was describing the corruption of langauge under the monstrous regime of Stalin. "There is a compelling logic in his representation of Stalin in the fatal poem as a kind of mythic antitype to poetry, the implacable issuer of 'words like measures of weight' which kill, who arrogates all language to his own homicidal purposes and surrounds himself with fawning retainers that can only grunt and squeal like beasts" (Alter).
>vika on ruohonjuuritasolla
Ajasta aikaan, sukupolvesta toiseen ovat ihmiset parkuneet ja poranneet siitä kuinka heitä sorretaan, mutta sorrettaisiinko tosiaan, jos he eivät olisi antaneet siihen omaa salaista suostumustaan kollektiivisella tasolla. Eikä aina edes niin salaistakaan.
Jokainen kansa saa tasan sellaiset hallitsijat kuin on ansainnut.
Ei se pituudella kummene uskovien moittiminen. Saman voisit sanoa parilla lauseella.
Kun kuvailemme Jeesusta, Jumalaamme, Raamatun totuuksia, niin on päivänselvää, että esiin nousevat uskon ydinasiat, jotka Raamattu ilmoittaa.
Naurettava on lähinnä väitteesi kommunistipropagandan ja kristinuskon julistuksen samankaltaisuudesta.
Miksi Neuvostoliitossa sitten pantiin kristittyjä vankilaan, jos he samanlaisia olivat. Kommunismi on ateismia ja se on todella antikristillinen, kun me taas 'saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta.'
Koska Jeesuksen lähetyskäsky velvoittaa opetuslapsia viemään asiaa eteenpäin, niin tottakai me viemme. Jos se on sinulle propagandaa niin voi, voi. Meille se on käskyn tottelemista.
Lue huomenna aamupuhteiksi Johanneksen evankeliumia, niin ei tule meidän uskovien 'astian makua' mukaan.
Kyllä se on parempi säälitellä vain niitä, jotka hapuilevat pimeässä omine filosofioineen ja päätyvät monet ilman Kristusta, Pelastajaa Kadotukseen. Nimi on tomuun kirjoitettu iankaikkisesti.
Me olemme menossa Jeesuksen antaman armahdusjulistuksemme kanssa Taivaaseen. Olemme jossain elämämme vaiheessa tulleet seuraavaan johtopäätökseen:
"En selviä yksin, tarvitsen apua syyllisyyteeni ja elämän epävarmuuteen." Ja löysimme avun, jota Kristus eri kanavia tarjoaa elämän vaeltajille.
Ongelmana on usein ylpeät ja/tai kriittiset nyrpistelijät, jotka ensi töikseen etsivät syyn, mistä syyttää joko uskovia ja/tai Jumalaa.
Sellaisetkin, jotka normaalisti kieltävät Jumalan todellisuuden, löytävät Hänet, kun ruvetaan syyttämään Jumalaa esim. Tsunamikatastrofista.
Reivaa tulokulmasi oikeaksi näihin asioihin ja liity vilpittömien etsijöiden joukkoon kyselemään: Olisiko sittenkin silminnäkijäevankeliumien sanoma hyväksyttävissä?
Onko se niin vaikeaa olla aito kyselijä elämän perusasioissa.
>> parempi säälitellä vain niitä, jotka hapuilevat pimeässä omine filosofioineen..
Haluaisin korjata tuossa lauseessa ilmenevän ilmeisen tietämättömyyden. Kristittyjen uskovien vakiolauseita on, että idän uskonnot ovat vain "ihmisen itse keksimää filosofiaa" tai sitten "paholaisen eksytystä".
Asia ei ole näin.
En mennyt joogaan, koska minulla muka oli älyllinen tarve pohtia asioita päässäni, ja löytää vastaus filosofiin ongelmiin. Vaan, menin joogaan, koska olin pettynyt kristinuskon älyllisyyteen; halusin suoremman suhteen Jumaluuteen. Halusin tuntea Jumalan nimenomaan Persoonana.
En sännännyt minnekään; se ei käynyt äkkinäisesti, vaan punnitsin vuosikausia eri uskontoja, kristinuskon suuntia, ja kävin seurakunnissa. Minulla oli etsikkoaika.
Jumaluus itse johdatti minut sahaja yogaan, ja yhtenä kauniina kesäpäivänä kohtasin guruni, Shri Matajin, eräässä itäisessä maassa. Se oli monella tasolla henkilökohtainen kohtaaminen Jumaluuden kanssa.
Vertasin sitä aiemmiin uskonnollisiin kokemuksiini; esim. siihen mitä koin kun annoin elämäni Jeesukselle, erään kristityn veljen rukoillessa vieressäni. Osittain kokemus oli sama. Autuus, varmuus. Keventymisen tunne, vapautuminen siitä mitä oli ollut. Suora kosketus. Subjektiivinen varmuus.
Tuo kokemus, Shri Matajin kanssa, oli vastaansanomaton ja kirkas ilmoitus, jonka koin tulevan suoraan Jumaluudelta, enkä epäile sitä tänä päivänä. En koe, että se riitelee esim. sen kokemuksen kanssa, miltä tuntui antaa elämänsä Jeesukselle.
Se, että niin moni uskovainen tuomitsee minut, ja kokemukseni, varmuuteni, ei hetkauta minua. Ei se ole itsetehtyä uskoa. Jumaluus tuli luokseni Persoonana.
Idän uskonnot eivät ole vain "filosofisia pähkäilyjä Jumalan olemassaolosta".
Filosofia tarkoittaa totuuden rakkautta. Eikö Jeesus mitä suurimmassa määrin edusta totuutta? Eikä hän ole itse totuuden periaate? Pitäisikö minun kieltää mitä Jumala on tehnyt, kuten Pietari, ja palata takaisin k-uskovaisten astioihin ja niiden makuun?
Eihän ihmisten seuraaminen ole kristinuskon mukaista.
Eikä Daavidkin, muistaakseni, seurannut yksin Jumalaa, eikä katsonut mitä vierustoveri teki?
Vai veti guru pitemmän korren. Säälittävää, että et päässyt tuntemaan Kristusta syvemmin.
Nyt kai 'yogin' vie sinua väärään suuntaan. Palaa takaisin Kristuksen luo. Tunne-elämän kokemukset horjuvat, mutta Jumalan sana pysyy voimassa ikuisesti. Sinua odotetaan.
Kyllä ne 'kurut' naruttaa vilpittömiä etsijöitäkin.
Guru-ukko Renellä ei oikeasti ole mitään tarktoitustakaan keskustella: hän ei kysy tietääkseen lisää, koska ei ole kiinnostunut. Hän ei myöskään avaa itseään, kertoakseen omista kokemuksistaan, koska hänellä ei ole mitään kokemuksia. Hänellä ei ole hevon hajuakaan, mitä mystikot tarkoittavat, puhuessaan jumaluuden kohtaamisesta.
Niinpä, on todellista energian haaskausta vastata hänelle, sillä Guru Renen ymmärrys on kuin musta-aukko: kaikki myötätunto ja asiallisuus tiivistyy yhteen mustaan pisteeseen, eikä mitään tule ulos.
Ainiin, Frater Über Rene, ole toki eri mieltä ja kerro, kuinka itse kohtasit jumalasi: missä kohtaa ruumistasi se tuntui, mitä näit, mitä kuulit, miltä pyhyys tuoksui tai maistui? (Vedän sanani pahoittelujen ja anteeksi pyynnön kera pois, mikäli nimimerkkisi takaa joskus paljastuu rakkautta kaipaava, kunnioittava ihminen. Muistuta minua.)
>> Vai veti guru pitemmän korren.
Siis mitä? Tarkoitat että opettaja, - "guru" on sanskritin kielen sana joka tarkoittaa "opettaja"; vetikö opettaja pidemmän korren, eihän tässä ole mitään järkeä.
Totuus on totuus, ei siinä ole valtataistelua. Ei Jumaluuteen voi projisoida inhimillisiä heikkouksia. Sen nimi on Jumalan antroposofoiminen.
>> (Vedän sanani pahoittelujen ja anteeksi pyynnön kera pois, mikäli nimimerkkisi takaa joskus paljastuu rakkautta kaipaava, kunnioittava ihminen. Muistuta minua.)
rene.....
Olen kertonut jo ainakin kaksi-kolme kertaa uskoontulostani.
Lyhyt kertaus. Etsin elämääni tarkoitusta 1970 Skövdessä, ollessani Volvo-dieselmoottoritehtaalla.
Kuuntelin uskovia ja luin Raamattua, koska vaistosin, että sieltä sen totuuden pitäisi löytyä.
Olin yrittänyt omin neuvoin 'yehdä parannusta', muttei onnistunut. Sitten tulin UT:n lukemisessa kohtaan, josta tuli käänne elämääni. Luin Paavalin opetuskirjettä Rooman uskoville.
Tulin kohtaan, jossa Paavali opetti näin:
Room.3:23 Sillä kaikki ovat syntiä tehneet ja ovat Jumalan kirkkautta vailla ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, jonka Jumala on asettanut armoistuimeksi uskon kautta hänen vereensä, osoittaaksensa vanhurskauttaan, koska hän oli jättänyt rankaisematta ennen tehdyt synnit jumalallisessa kärsivällisyydessään, osoittaaksensa vanhurskauttaan nykyajassa, sitä, että hän itse on vanhurskas ja vanhurskauttaa sen, jolla on usko Jeesukseen. Missä siis on kerskaaminen? Se on suljettu pois. Minkä lain kautta? Tekojenko lain? Ei, vaan uskon lain kautta.
28 Niin päätämme siis, että ihminen vanhurskautetaan uskon kautta, ilman lain tekoja.
29 Vai onko Jumala yksistään juutalaisten Jumala? Eikö pakanainkin? On pakanainkin,"
Erityisesti, kun luin seuraavan kohdan:
"...ja saavat lahjaksi vanhurskauden hänen armostaan sen lunastuksen kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa,.."
Sisimmässäni alkoi tapahtua, katsoin uudestaan kohtaa: ...saavat lahjaksi vanhurskauden...
Sitten ymmärsin, että Jumalahan onkin rakastava, kun antaa ilmaiseksi tällaisen.
Kun selvisi, että Jumala on hyvä, uskalsin rukoilla ja mieleeni piirtyi kuva Jerusalemista, Golgatalta; näin hengen silmin Jeesuksen siinä ja ymmärsin, että siinä hoidettiin minunkin syyllisyyteni. Ilo valtasi mieleni ja kiitin siinä Jumalaa, että minäkin saatan nyt uskoa tuon tosiasian ja tulin vakuuttuneeksi, että nyt minä VOIN USKOA JA RUPESIN YMMÄRTÄMÄÄN RAAMATTUAKIN. Olen jollekin täällä sanonut, että Jeesuksen antama pelastus on avain tai koodi Raamatun ymmärtämiseen. Olen absoluuttisen varma, että tämä 'homma pelaa' muidenkin vilpittömien kohdalla. Jumala tuli todelliseksi ja on pysynyt päivittäisenä apuna, jolle voi kertoa huolensa ja asiansa.
Nyt kun täytin toiveesi ja kerroin näinkin intiimin asian, kuin oman uskoontuloni, niin toiveena on, ettei tätä minulle pyhää kokemusta repostella, eikä puukoteta selkään myöhemminkään. Tämä pitäisi olla selvää.
>> Nyt kun täytin toiveesi ja kerroin näinkin intiimin asian, kuin oman uskoontuloni, niin toiveena on, ettei tätä minulle pyhää kokemusta repostella, eikä puukoteta selkään myöhemminkään. Tämä pitäisi olla selvää.
No, sitten pidätät itselläsi kuitenkin oikeuden repostella muiden pyhiä kokemuksia?
>> Sisimmässäni alkoi tapahtua, katsoin uudestaan kohtaa: ...saavat lahjaksi vanhurskauden...
Sitten ymmärsin, että Jumalahan onkin rakastava, kun antaa ilmaiseksi tällaisen.
No, pitäisikö tuota sitten yrittää maksaa takaisin, esim suhteessa muihin ihmisiin? Eihän muut ole sen kummempia..
Tässä nyt annoin guru-sanalle idän uskonnon opettajan nimen, mistä kai sana tuleekin.
Ja ne hindut eivät totuutta tunne, vaan johtavat tietämättömiä harhaan.
En usko inkarnaatiouskovien 'pyhiin kokemuksiin', koska vain Kristus on iankakkinen totuus, kaiken Luoja ja Holhooja.
Muut kivi-puu-metallijumalat ovat valhetta ja petosta, jolloin niiden kanssa toimivat demonivoimat eivät voi antaa Raamatun tarkoittamia pyhiä kokemuksia. Tämä ei tarkoita, etteivätkö demonikokemukset ole oikeita, mutta pyhiä ne eivät ole.
Tunnut olevan aika hukassa...
Onkohan ihan kaukaa haettu ajatus että vieroksunta hinduja kohtaan saatatisi lähteä ihan jostain alitajuisesta pelosta, esim rotua kohtaan? psykologiassa sen nimi on xenofobia, karskisto sanottuna rasismi?
Jumala on varjellut uskossa yli 30 vuotta ja tunnen jo aika paljon Jumalaa, joka on neuvonut tiellä eteenpäin.
Hän on vastannut moniin rukouksiin ja on varjellut monilta, monilta saatanan ansoilta ja matka jatkuu Jeesuksen seurassa Taivaaseen saakka.
En ole hukassa suinkaan. Tervetuloa syventämään aiempaa kokemustasi Jeesuksesta, et tule pettymään, kun opit paremmin tuntemaan.
Tarkoitatko nyt näillä inkarnaatiouskovilla niitä jotka uskovat erilaisiin jumaluuksiin jotka ovat ottaneet Maan päällä ihmisen hahmon?
Teidän k-uskovaisten oman oppinne mukaan Jeesus nimenomaan on Jumalan inkarnaatio.
Kovasti on myös Jeesuksen kuvaa tehty niin kivestä, puusta kuin metallistakin. Meilläkin oli kotona joku pimeässä hohtava Jeesus ristiin iskettynä, kenen lie peruja.
(Mitä taas tulee reinkarnaatiokokemuksiin, niin niiden kanssa ei tarvita mitään jumaluuksia, ei mistään aineesta tehtyjä. Mutta reinkarnaatio onkin itselleni luonnonlaki, eikä mikään erityinen pyhä kokemus. Yhtä pyhä kokemus on elää EILEN kuin oli elää 600 v sitten. Pelkkää arkea vain!)
Ei intian kansaa vastaan mitään. Olen itsekin asunut Lähi-Idässä 8 vuotta ja tottunut yli 100 maan asukkaisiin.
Kävin Gazassakin 1970-luvun lopulla noin 10 kertaa ja vein sinne toisinaan arabiankielistä evankeliumikirjallisuutta.
En ole rotupelkääjä, enkä vihaaja, koska Raamattu sanoo, että perillä on porukkaa kaikista kansanheimoista. Totutellan vaan siihen ajatukseen jo nyt.
Kirjoitit:
"Tarkoitatko nyt näillä inkarnaatiouskovilla niitä jotka uskovat erilaisiin jumaluuksiin jotka ovat ottaneet Maan päällä ihmisen hahmon?"
Vast.: Te olette määritelleet sen itse niin, että synnytte tämän elämän jälkeen 'toiseen elämään', jos edellinen ei oikein onnistunut ja tämä kehä saattaa jatkua loputtomiin.
Jeesus on Jumalan inkarnaatio, muttei reinkarnaatio, eikä tule syntymään enää seimen lapsena, vaikka palaakin takaisin Kuninkaana.
Kuvien teko ei välttämättä ole Raamatun mukaan oikein, edes Jeesuksen kuvien teko, vaikka minullakin on tuossa seinällä Mel Gibsonin Passion elokuvan Kärsivä Kristus kuva.
Varoittaisin kyllä noista lopussa mainitsemistasi kokemuksista ja niihin hakeutumisesta tai niiden pyytämisestä, koska tietäjähenget, jotka Raamattu mainitsee voivat saada aikaan ihmisessä juuri sellaisia kokemuksia menneisyydestä, että ihminen itse luulee käyneensä menneisyydessä. Todellisuudessa tietäjähenget paljastavat menneitä asioita, koska ne ovat langenneiden enkelijoukkojen apureita ja olivat olemassa jo kauan sitten.
Raamattu varoittaa niistä ja minä varoitan myös. Paavali ajoi kerran ulos sellaisen eräästä naisesta:
Apt.16:16 Ja tapahtui meidän mennessämme rukouspaikkaan, että meitä vastaan tuli eräs palvelijatar, jossa oli tietäjähenki ja joka tuotti paljon tuloja isännilleen ennustamisellaan. Hän seurasi Paavalia ja meitä ja huusi sanoen: "Nämä miehet ovat korkeimman Jumalan palvelijoita, jotka julistavat teille pelastuksen tien". Ja tätä hän teki monta päivää. Mutta se vaivasi Paavalia, ja hän kääntyi ja sanoi hengelle: "Jeesuksen Kristuksen nimessä minä käsken sinun lähteä hänestä". Ja se lähti sillä hetkellä.
Raamattu varoitta niistä ja minä varoitan myös.
Pyydän anteeksi, että älyllistämisautomaattini esti näkemästä kirjoittelusi takaa, Rene aitoa ihmistä.
Toivon, että yrität itse samaa. Voisit, esim. tarkastella alentuvaa viestiäsi Sahaja Yogille tätä uskonkokemusta kunnioittavasta vinkkelistä. Suutahdin nimittäin nimenomaan siksi, että repostelit hänen pyhää kokemustaan puukottamalla erilaisella uskonnollisuuden käsityksellä selkään. Samoin viittaan viimeviikon Magia -keskustelun epäkunnioittavaan asenteeseesi.
Renelläkö on ainoa oikea kokemus? Muiden ilot, naurut, tuskat ja tylsyydet ovatkin sitten valhetta? Julistaudutko Rene saman tein Jumalaksi?
"En usko inkarnaatiouskovien 'pyhiin kokemuksiin', koska vain Kristus on iankakkinen totuus, kaiken Luoja ja Holhooja."
Vaikka uskot kuinka uskot, voit silti kunnioittaa muiden: sekä toisuskoisten ja ateistien maailmankuvaa. Kunnioittaminen ei olisi pois itseltäsi, eikä uskonnoltasi. Se tekisi helpommaksi keskustelun ja yhteisymmärryksen löytämisen. Ai, mutta ethän sinä etsinytkään ymmärrystä?
"Muut kivi-puu-metallijumalat ovat valhetta ja petosta, jolloin niiden kanssa toimivat demonivoimat eivät voi antaa Raamatun tarkoittamia pyhiä kokemuksia."
Tässä onkin mainio esimerkki siitä, kuinka oletat ensinnäkin tietäväsi (telepaattisesti, kysymättä), kuinka toisuskoiset ymmärtävät jumaluuksiaan. Toisekseen, lähinnä vain kristityt ja muslimit uskovat paholaisjumaluuteen, muille ns. demonologia ei kertakaikkiaan merkitse enempää kuin vaikkapa sarjakuvien pahiksetkaan.
"Tämä ei tarkoita, etteivätkö demonikokemukset ole oikeita, mutta pyhiä ne eivät ole."
Niin: olet siis omasta mielestäsi se ylimmäinen auktoriteetti määrittelemään, mikä on pyhää ja mikä ei? Sinun pyhäsi on yliluonnollista, koska sinun kristillinen jumaluutesi sijaitsee jossain luonnon ja ihmisen ja materian ulkopuolella. Oletko kuullut immanenssiuden käsitteestä? (Otapa ensin siitä selvää, niin ei tarvitse vääntää rautalankaa joka kerta.) Jollet hyväksy sitä, että ihmiset ajattelevat ja uskovat eri tavoin, on keskustelusi ja elämäsi ylipäätään melko vaikeaa.
asia joka ei olekaan niin itsestäänselvä. Nimittäin eihän Raamatussa missään kohtaa sanota että "älkää saako tietoa entisistä elämistänne".
Mutta olen toki itsekin sitä mieltä että välttämättä mihinkään erityiseen erilliseen tahoon ei kannata ottaa yhteyttä eikä varsinkaan luottaa sokeasti näissä asioissa. Mikäli ei omia spontaaneja muistoja tule itsestään (kuten minulle on tullut valveen ja unen rajalla, kuin myös pari kertaa keskellä kirkasta päivää), mukaanlaskien dejavuut ja sensellaiset oivallukset, ei niitä kannata muilta kysellä ellei ole esim. jonkinlaisia selittämättömiä pelkoja. (Minulla oli lapsena hysteerinen tulen pelko, joka lieveni heti kun muistin 19-vuotiaana että olen nähnyt minulle rakkaan ihmisen palavan roviolla, kerettiläisenä. Kun tietää syyn, taakka helpottaa.)
>meitä vastaan tuli eräs palvelijatar, jossa oli tietäjähenki ja joka tuotti paljon tuloja isännilleen ennustamisellaan
On kyseenlaista pitäisikö tai voisiko "tietämisillä" tienata rahaa. Kiinnittäisinkin siis huomiota pitkälti siihen onko kaikenlaisissa meedio- sun muissa touhuissa kyse pelkästä rahankeruusta (ja sitä myöten kenties vilpistäkin).
Jos itse lähtisin rustaamaan kirjaa edellisistä elämistäni - niinkuin joskus olen pohtinut - syyllistyisin jossain määrin rahastamiseen (sikäli kuin nyt tässä maassa ketään kiinnostaa "alan" kirjoja lukea, ja näitähän siis kumminkin on jokunen kuten nimet Elisabeth Haich ja Joan Grant esmes). Mene tiedä; toisaalta tuntuisi hyvältä rohkaista niitä joilla voi olla vastaavanlaisia kokemuksia.
Teillä uskovaisillakin kun on kovin paha tapa väittää ja pelotella että ihminen on automaattisesti pahojen henkien kanssa tekemisissä jos alkaa muistaa jotain... En kyllä itse ainakaan 2-vuotiaalle taaperolle sanoisi että se on demooni kun sinua riivaa, jos hän ilmoittaisi että en ole hänen äitinsä ja hän asuukin oikeasti ihan muualla yms.
Reinkarnaatio ei mitenkään poissulje sitä mahdollisuutta että jossakin vaiheessa ihmisen todellakin tulee "tehdä kääntymys" (omalla kielelläni: oivaltaa todellinen luontonsa henkenä ja Jumalalle kuuluvana Jumalan osana). "Ylösnousemus" on siis mahdollista, vaikka noita ruumiillistumisia olisikin harrastettu miljoonia vuosia... Henkilökohtaisesti en tunne tarvetta näissä asioissa mennä niin pitkälle että "uskoisin" Jeesuksen murhaan meidän syntiemme sovitukseksi, mutta ihmiset ovat toki erilaisia ja eri asiat koskettavat eri ihmisiä. Kukin sitten tyylinsä mukaan...
Aitoja kokemuksia ovat varmaan heidänkin kokemuksensa, koska demonimaailma on olemassa.
Itse olen kuitenkin täysin varma oman Jumalani suuruudesta ja kaikkivaltiudesta yli 30v:n kokemuksen turvin. Siksi tunnen syvää sääliä, jopa inhoa ja halveksuntaakin niitä kohtaan, jotka harhautuneiden henkikokemuksiansa jakavat elävän ja todellisen Jumalan kohtaamisen kanssa, ikäänkuin tasavertaisina.
Mitään vakavaa toteennäyttöä Jeesuksen todellisuutta vastaan ei ole kyetty esittämään, eikä kyetä, koska totuus ei pala tulessakaan, niinkuin sanotaan.
Kaikki demonihenkikokemuksiin antautuneet ja niitä etsivät, neuvo teille:
Parannuksen paikalle, etsimään Herran kasvoja ja pelastusta Jeesuksen jalkojen juureen. Teitä odotetaan siellä.
Renellä ei ainoa oikea, koska meitä on kuitenkin satoja miljoonia, jotka jakavat pelastuskokemuksensa Jeesuksen kohdattuaan.
Kirjoitit:
"Muiden ilot, naurut, tuskat ja tylsyydet ovatkin sitten valhetta? Julistaudutko Rene saman tein Jumalaksi? "
Vast.: En ole viitannut ihmisen luonnollisiin mainitsemiisi kokemuksiin, joita kaikki ihmiset kokevat. Puhe oli nimenomaan uskonnollisista kokemuksista. Demonikokemukset ovat aitoja, koska Raamattu puhuu niistä, VAROITTAEN AINA sellaisista. Kokemukset Kristuksesta ja Pyhän Hengen valtaamista ihmisistä ovat todellisuutta, koska Raamattu kuvaa niitä selväsanaisesti, kehottaen täyttymään Jumalan Hengellä.
Eli on ero kokemustyyppien välillä.
Esitit mahdottoman yhtälön:
"Vaikka uskot kuinka uskot, voit silti kunnioittaa muiden: sekä toisuskoisten ja ateistien maailmankuvaa."
Vast.: En minä voi harhaisuutta kunnioittaa, vaikka ihmistä voinkin pitää ihmisenä.
Vastineissaan ateisteilta on tullut pilkkakirveitä ja puukkoja, ettei ole väistää meinannut ehtiä.
Kirjoitit:
""Muut kivi-puu-metallijumalat ovat valhetta ja petosta, jolloin niiden kanssa toimivat demonivoimat eivät voi antaa Raamatun tarkoittamia pyhiä kokemuksia."
Tässä onkin mainio esimerkki siitä, kuinka oletat ensinnäkin tietäväsi (telepaattisesti, kysymättä), kuinka toisuskoiset ymmärtävät jumaluuksiaan. "
Vast.: En ole väittänyt tietäväni, MITEN HE KOKEVAT NIITÄ, vaan että ne ovat petosta, siitä olen edelleen täysin varma. Jumala ei sanassaan valehtele, mutta saatana on taas valheen isä.
Kirjoitit:
"Niin: olet siis omasta mielestäsi se ylimmäinen auktoriteetti määrittelemään, mikä on pyhää ja mikä ei?"
Vast.: En ole sellaista väittänyt(ylimmäinen auktoriteetti), mutta olen suorasanainen. Jos tiedän totuuden, sanon sen riittävän selvästi. Varmaan joidenkin mielestä liiankin selvästi. Tässä käytän Jeesuksen metodia:
Mt 15:13 Mutta hän vastasi ja sanoi: "Jokainen istutus, jota minun taivaallinen Isäni ei ole istuttanut, on juurineen revittävä pois.
Tässä Jeesus tarkoittaa sydämeen iskostunutta väärää ideaa, aatetta tai valheellista uskomusta.
Kysyit:
Oletko kuullut immanenssiuden käsitteestä?
Vast.: Oletko kuullut Immanuel-käsitteestä?
Kirjoitit:
"Nimittäin eihän Raamatussa missään kohtaa sanota että "älkää saako tietoa entisistä elämistänne".
Vast.: Ei sanokaan, koska koko ajatus entisistä elämistä on vieras. Raamattu kieltää sensijaan ottamasta yhteyttä vainaja-ja tietäjähenkiin, syynä on se, että ne ovat vihollisvoimia eli demonivoimia.
Toisinsanoen Raamattu tunnustaa näkymättömän henkimaailman. Tällöin joku alkukapinan jälkeen syntyneistä demonihengistä todella saattaa antaa tietoja muinaisuudesta, jopa siihen aikaan eläneistä henkilöistä. Nyt kuitenkin tällaisen etsiminen on kiellettyä juuri sen demonisuuden tähden. Se on ihmisen psyykelle tosi vaarallista.
Nyt jos tällaisia 'muinaistietoja' saa joku kokea, niin kyse ei suinkaan ole henkilön edellisestä elämästä, vaan meediodemoni välittää aidontuntuisen menneen kokemisen herkälle ihmiselle, joka vetää kokemuksestaan väärät johtopäätökset. Hän itse vain käväisee tietäjädemonin vaikutuksen alaisena menneisyydessä, mutta EI ITSE OLE KOSKAAN ELÄNYT SITÄ AIKAA, vaikka vaikutelma olisi sellainen.
Vastakkaisen kokemusmaailman ovat puolestaan kokeneet Raamatun profeetat, jotka ovat siirtyneet katselemaan ajassa eteenpäin. Tulevaisuuteen näkeminen on Jumalallista.
Raamattu kehottaa Jumalaan turvaavia kysymään tulevaisia Herralta:
Isa 45:11 " Näin sanoo Herra, Israelin Pyhä, joka on hänet tehnyt: Kysykää tulevaisia minulta ja jättäkää minun haltuuni minun lapseni, minun kätteni teot."
Tämä perustuu siihen, että Jumala on nähnyt "maailman tulevaisuudenvideon' jo loppuun saakka, koska Jumala ei ole sidottu aikaan.
Jumala on siksi antanut hyvin monia tulevaisuuden asioita etukäteen tiedoksi ihmiskunnalle. Eräs merkittävimpiä on ennustus Juutalaiskansan palauttamisesta omaan maahansa 'aikojen lopulla'.
Tämä on aika pitkälle toteutunut, mutta osa on toteutumatta: Herra kokoaa jok'ikisen juutalaisen takaisin omaan maahansa tulevaisuudessa.
Hes: 39:28 Ja he tulevat tietämään, että minä, Herra, olen heidän Jumalansa, kun minä, vietyäni heidät(oman kansansa Israelin) pakkosiirtolaisuuteen pakanakansojen luokse, kokoan heidät omaan maahansa (Eretz Israel=Israelin maa) enkä jätä sinne (ulkomaille) jäljelle ainoatakaan heistä.
Kirjoitit lainaus minulta alussa:
">meitä vastaan tuli eräs palvelijatar, jossa oli tietäjähenki ja joka tuotti paljon tuloja isännilleen ennustamisellaan
On kyseenlaista pitäisikö tai voisiko "tietämisillä" tienata rahaa. Kiinnittäisinkin siis huomiota pitkälti siihen onko kaikenlaisissa meedio- sun muissa touhuissa kyse pelkästä rahankeruusta (ja sitä myöten kenties vilpistäkin). "
Vast.: Kyllä rahasta on kyse lehti-ilmoitusten ennustelijoissa. Puheluminuutit ovat kalliita. Samoin tämä Paavalin mainitsema meediona toiminut tuotti rahaa omistajalleen.
Älä Q rupea kirjoittamaan kirjaa inkarnaatiota tukien, neuvoisin ihan näin rakkaudellisesti, koska kyse on edellä kuvaamastani tietäjähenki-ilmiöstä, eikä suinkaan edellisestä elämästä.
Kirjoitit uskontunnustuksesi:
"Henkilökohtaisesti en tunne tarvetta näissä asioissa mennä niin pitkälle että "uskoisin" Jeesuksen murhaan meidän syntiemme sovitukseksi, mutta ihmiset ovat toki erilaisia ja eri asiat koskettavat eri ihmisiä. Kukin sitten tyylinsä mukaan..."
Vast.: Kerro minulle, miten syyllisyys ja huono omatunto hoidetaan, ellei ole Jumalan suomaa anteeksiantamusta.
Raamatussa
>Vast.: Kerro minulle, miten syyllisyys ja huono omatunto hoidetaan, ellei ole Jumalan suomaa anteeksiantamusta.
Voi, kun minun katsomukseni mukaan nimenomaan Jumala haluaa että olemme täällä elämässä elämiä ja siten rikastuttamassa Jumalan tietoisuutta - koska ei ole olemassa mitään Jumalan ulkopuolella - niin Jumalastahan kaikki on lähtöisin.
Tämä tietysti on vähän kontroversiellia sille että olen kovin korostanut sitä että Jahve ei ole Jumala, ts. että paha ja kostonhaluinen olento ei ole Jumala. Jos Jumala kerran on KAIKKI, tokihan se Jahvekin on siellä mukana (jos tällainen Jahve on olemassa). Summa summarum sanoisin että Jumala ei ole NIIN rajallinen että se/hän olisi pelkkää kostonhimoa ja pahuutta.
Joten tottakai Jumala antaa myös anteeksi. Syyllisyydentunteen kanssa joudumme itse kamppailemaan, jos olemme sitä sortimenttia joka jää ikuisesti märehtimään asioita osaamatta liikkua edes taikka taakse, kun mieluummin on kivempaa lillua syyllisyydentunnossa koska se on ITSESÄÄLIÄ. Jumala sisällämme voi kuitenkin ilmaista meille että kaikki on ok, Jumala antaa päivän paistaa niin hyville kuin pahoillekin, emmekä ole oikeasti mitättömillä touhuillamme satuttaneet kuin itseämme ja toisiamme. Jumalaa ei pysty satuttamaan.
En voi noihin pahahenki-juttuihisi todeta muuta kuin että minä en niistä mitään tiedä. Teillä tuntuu k-uskovaisilla olevan enemmän tekemistä pahojen henkien kanssa kuin kaikilla muilla, ja sitä minä vähän ihmettelen. Seuraavatko ne teitä kenties?
Raamattu ei muuten kielläkään reinkarnaatiota mitenkään erityisemmin; itseasiassahan siellä sanotaan melko suorasukaisesti että Johannes Kastaja oli Elia. Jeesukseltakin kysytään eräästä sairaustapauksesta että tämäkö itse teki syntiä (vai vanhempansa) että tuli sairaaksi (syntyikö peräti siinä tilassa)? Joidenkin mielestä tämä viittaisi siihen että usko reinkarnaatioon on ollut yleinen Jeesuksen aikana.
Mutta en mitenkään tuputa ajatusta useista elämistä kenellekään, sillä sehän ei poissulje sitä seikkaa että jos haluaa palata Jumalan tykö, päätös siitä tapahtuu TÄSSÄ JA NYT, eikä joskus elämässä X vuosien N jälkeen.
Minun mielestäni sinun patriarkalistinen taivasjumalinen tottelemisuskontosi on paha. Minusta nimenomaan kristinuskoa voisi kuvata demoniseksi. Samaan kaartiin kuuluvat kaikki monoteistiset hierarkiauskonnot, jotka opettavat, että pyhä on ihmisen ja luonnon ulkopuolella: islam, juutalaisuus ja kristinusko. Nämä syntyivät oikeuttamaan sodankäyntiä ja sotilas-säädyn institutionalisoimista. Kristinusko ei ole tuottanut maailmaan mitään hyvää. Minusta sen keskeisin sakramentti: pyhä ehtoollinen, jossa metaforisesti nautitaan ihmislihaa ja verta, on iljettävä kannibalistisessa barbaarisuudesssaan.
Nämä kolme uskontoa ovat opettaneet maan ja naisen alistamista miehen hallintaan. Se on minun mielestäni paha asia. Näissä kolmessa uskonnossa hyväksytään heikompiosaisten kivun tuottaminen ja alistaminen. Nämä kolme uskontoa tähtäävät pelkästään miehisen ylivallan säilyttämiseen. Siksi jumaluus ei voi olla naisellinen, eikä jumaluus voi olla mm. maassa, koska mies voi sitä omistaa. Näitä kolmea uskontoa levitettiin ja ylläpidettiin väkivalloin. Väkivalta on osa näiden uskontojen tarinoita, opetusta sekä historiaa.
Minusta paha on ihmisen suhde johonkin asiaan. En usko persoonalliseen paholaisjumaluuteen. Sinä uskot paholaisjumaluuteen. Olet valinnut uskonnon, jossa paholaisella on oma merkittävä roolinsa. Kaikki eivät ole valinneet ao. uskontoa tai ao. paholaisjumaluutta.
Sinä et voi tietää kenenkään kokemuksista. Et siitä, ovatko ne jumalisia vai epäjumalisia. Sinä voit tietää VAIN omasta suhteestasi maailmaan ja me muut täällä kirjoittelevat voimme tietää siitä sen, että sinun suhteesi muihin ihmisiin on hyvin demonologinen, tuomitseva, jankuttava, alistava sekä pahantahtoinen. Voi olla, että sinä uskot ja toivot, mutta rakkaus ei kirjoittelussa ilmene mitenkään, ei edes itserakkaus.
Sanottakoon, että kunnioitus on rakkauden edellytys. Ei voi rakastaa sitä, mitä ei kunnioita. Mielipiteittesi perusteella voi sanoa, ettet kunnioita ainakaan naisia, nuoria tai mystikkoja.
Absurditeetin ongelma syntyy, kun väitetään, että kaikki on jumalaa tai jumala on kaikissa. Jos näin olisi, niin seurauksena voisi olla vain kaaos, koska hyvän ja pahan erohan siinä suljetaan pois tai yhtäläistetään.
Se on melkoinen uusi filosofia, mikä ei kyllä tällä puolen, uskovien leirissä mene läpi.
Kirjoitit:
"Summa summarum sanoisin että Jumala ei ole NIIN rajallinen että se/hän olisi pelkkää kostonhimoa ja pahuutta. Joten tottakai Jumala antaa myös anteeksi."
Vast.: Ei sellaista pelkkää kostonhimoista kukaan ole esitellytkään. Mutta kysyisin nyt näin, että miten ja millä perusteella Jumala antaa anteeksi ihmiselle ja mistä se paha tähän nyt pomppasi, kun alempana säikeessä tyrmäät pahan henkivallat? Kuka on määritellyt pahuuden teidän reinkarnaatiolaisten arvottamisessa? Ei kai ole mitään pahaa olemassakaan, jos ei ole Hyvää Jumalaakaan? Ei ainakaan minun logiikassani.
Ettehän vain ole olleet 'varkaissa' uskovien ja Raamatun hyvä/paha määrittelyissänne?
Kirjoitit:
"Raamattu ei muuten kielläkään reinkarnaatiota mitenkään erityisemmin; itseasiassahan siellä sanotaan melko suorasukaisesti että Johannes Kastaja oli Elia."
Vast.: Tällä Raamatun lainauksella ei voi puolustella reinkarnaatiota, koska tässä ei suinkaan ole kyse siitä, että Johannes olisi ollut VARSINAINEN ELIA, vaan hänen toimintatyylinsä toi hänelle tämän nimityksen. Tämä on lisäksi sanottu suoraan tässä Raamatun kohdassa, jossa puhutaan Johannes-Kastajan syntymästä:
Luuk.1:13 Mutta enkeli sanoi hänelle: "Älä pelkää, Sakarias; sillä sinun rukouksesi on kuultu, ja vaimosi Elisabet on synnyttävä sinulle pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Johannes. Ja hän on oleva sinulle iloksi ja riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymisestään. Sillä hän on oleva suuri Herran edessä; viiniä ja väkijuomaa hän ei juo, ja hän on oleva täytetty Pyhällä Hengellä hamasta äitinsä kohdusta. Ja hän kääntää monta Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa, tykö. Ja hän käy hänen edellään Eliaan hengessä ja voimassa, kääntääksensä isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskasten mielenlaatuun, näin Herralle toimittaaksensa valmistetun kansan."
Tämä kai tuli selväksi Q, että Johanneksessa vaikutti voimakas Elia-tyyppinen Jumalan voiman henki, mutta hän ei siis ollut itse Elia.
ps. Kannattaa käydä välillä puolukassa, kun niitä nyt saa. Sellainen leveämpi muovipoimuri on tosi hyvä. Sanko täyttyy nopeasti. Muovipussi taskuun sieniä varten(kori parempi)ja samalla sienet pois.
varsinainen Elia -VT kyllä sanoo juuri niin. Siksi evankeliumi yrittää tehdä Johannes Kastajasta Elian tai ainakin Elina "tyyppisen". Kun kerran alettiin uskoa Jeesukseen messiaana piti se Eliakin jostain esiin taikoa. Tosin aitoon ei näköjään sinunkaan mielestäsi päästy...
Paljastit itsesi melko totaalisesti, mutta se on keskustelun kannalta positiivista.
Nyt kun rajalinjat on määritelty mystikkojen ja uskovien välillä, on helpompi hahmottaa asioita.
Yleisesti ottaen näkemyksemme ovat kaukana toisitaan, jopa vastakkaisia, mutta ei ole yllätyksellistä minulle.
Ellen ole onnistunut antamaan Jumalasta rakkaudellisen Isän leimaa, niin olen siinä epäonnistunut kommenteissani, mutta kyllä syy menee myös voimakkaasti asenteellisten vastaväitteiden piikkiin. Sieltä vastapuolelta on tullut lähes vaikka mitä kunniatonta repliikkiä.
Paavali totesi aikoinaan:
1Kor. 4:13 meitä parjataan, mutta me puhumme leppeästi; meistä on tullut kuin mikäkin maailman tunkio, kaikkien hylkimiä, aina tähän päivään asti."
Kirjoitit:
"Nämä kolme uskontoa ovat opettaneet maan ja naisen alistamista miehen hallintaan. Se on minun mielestäni paha asia."
Vast.: Sinulla on pintapuolinen kuva kristinuskosta ja sen naiskuvasta. Islamissa naisen alistaminen on täysin totta, mutta kristinuskossa, sen oileassa muodossa sitä ei ole. Mies on 'hallinnollisesti' naisen ja perheen pää, mutta muutoin suhteessa tasa-arvoon Kristuksessa eroa ei ole miehen ja naisen välillä. Paavali opettaa:
Gal.3:28 Ei ole tässä juutalaista eikä kreikkalaista, ei ole orjaa eikä vapaata, ei ole miestä eikä naista; sillä kaikki te olette yhtä Kristuksessa Jeesuksessa."
On kyse tasa-arvosta. En väitä, että tasa-arvo olisi aina kristikunnassa toteutunut. Ei ole, mutta oppi on olemassa, kunhan kasvetaan sen tasolle.
Kirjoitit:
"Minun mielestäni sinun patriarkalistinen taivasjumalinen tottelemisuskontosi on paha."
Vast.: Tarjoatko tilalle naisjohtajuuden, joka sanelisi uudet lait koko ihmiskunnalle ja varsinkin panisi kristinuskon miehet ruotuun?
Jumala, Taivas Jumalan sanan noudattaminen ovat kaikki olleet länsimaisen hyvinvoinnin taustalla ja 'uskonkappaleina' satoja vuosia. Ei niitä kannata romuttaa, vaan löytää niille Raamatun vastineet rakkauden tasapainossa.
Kirjoitit:
"Minusta paha on ihmisen suhde johonkin asiaan. En usko persoonalliseen paholaisjumaluuteen. Sinä uskot paholaisjumaluuteen."
Vast.: Suhde asioihin sinänsä on tietysti neutraali ilmaisuna, mutta tarkoitit kai, että suhtautuminen asiaan on joko hyvä tai paha. Mistä otat suunnan pahan määrittämiseen, jos kiellät pahan (persoonallisena) olemassaolon? Onko sinun arvotuksissasi paha vain sopimusasia: Se mikä määritellään pahaksi (ja millä perusteella) on pahaa ja sitä mitä ei määritellä, ei sitä ole? Mistä todella suunta otetaan?
Minä en usko 'sartrelaiseen' maailmankuvaan, että meidät ihmiset on heitetty (passiivimuotoilmaisu) tänne planeetalle oman onnemme nojaan. Kas vain, eikä kukaan ole pannut prosessia alkuun, muu kuin sattuma-alkurajähdys, joka pani tähdet radoilleen ja lajit maaplaneetalle.
Sanoisin nyt tähän pahamäärittelyyn loogisen vaihtoehdon: Ellei ole persoonallista pahaa tai absoluuttista pahaa, niin MITÄÄN EI VOIDA MÄÄRITELLÄKÄÄN PAHAKSI. Mihin se perustuisi, jollei ole mitään absoluuttista pahaa? Eihän raaka sodassa tappaminen mitään pahaa olisi, jos se luo hyökkääjälle selvästi leveämmät elinmahdollisuudet. Joudumme pulaan, ellemme ota huomioon Jumalaa ja sen persoonallista vastustajaa, Saatanaa.
Kirjoitit:
"Sinä et voi tietää kenenkään kokemuksista. Et siitä, ovatko ne jumalisia vai epäjumalisia. Sinä voit tietää VAIN omasta suhteestasi maailmaan ja me muut täällä kirjoittelevat voimme tietää siitä sen, että sinun suhteesi muihin ihmisiin on hyvin demonologinen, tuomitseva, jankuttava, alistava sekä pahantahtoinen. Voi olla, että sinä uskot ja toivot, mutta rakkaus ei kirjoittelussa ilmene mitenkään, ei edes itserakkaus. "
Vast.:
Mielestäsi ei varmaan Paavalikaan tiennyt erään palvelustytön henkistä kokemista, kun ajoi hänestä tietäjähengen ulos, lainaus:
Apt.16:16 "Ja tapahtui meidän mennessämme rukouspaikkaan, että meitä vastaan tuli eräs palvelijatar, jossa oli tietäjähenki ja joka tuotti paljon tuloja isännilleen ennustamisellaan. Hän seurasi Paavalia ja meitä ja huusi sanoen: "Nämä miehet ovat korkeimman Jumalan palvelijoita, jotka julistavat teille pelastuksen tien". Ja tätä hän teki monta päivää. Mutta se vaivasi Paavalia, ja hän kääntyi ja sanoi hengelle: "Jeesuksen Kristuksen nimessä minä käsken sinun lähteä hänestä". Ja se lähti sillä hetkellä."
Nyt, kun et ole henk.kohtaisessa uskossa Jeesukseen, et tietenkään voikaan tajuta mitään näin syvällistä asiaa, minkä Paavali näki hengen silmillään. Siksi sinä ja monet kiistävät ilman sen kummempia perusteluja koko Jumalan ilmoituksen, kuunnellen harhautuneita raamattukriitikoita, jotka eivät väitteitään todistele. Riittää, kun vetoaa 'tutkimuksiin', jopa tieteellisiin.
Kiistän tuon demonologisuuden väitteesi. Minulla on terve, Raamatullinen näkemys ihmisen sisäisestä kentästä.
Jyrkkä mielipiteen ilmaisutapani ei sulje pois rakkaudellisuutta, eivät ne ole vastakohtia. Ellen itse kykenisikään ilmaisemaan rakkautta, niin onneksi Jumalan sana sanoo asian minunkin puolestani:
Joh 3:16 Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.
ei missään ole "pakkosiirtolaisuutta" ei ole ollut yli 2000 vuoteen. Hesekiel itse eli aidon pakkosiirron aikaan eli Babelin pakkossiirtolaisuuden ja puhuu nimenomaan omasta ajastaan.
Hesekiel kertoo että palaavat rakentavat temppelin uudelleen ja uhrimenot alkavat jälleen. Tämähän oli yksi Hesekielin pääteemoista. Meinaatko että temppeli kohta rakennetaan ja eläimiä aletaan taas uhrata?
Miksi irrottaa jakeita yhteydestään aivan älyttömästi?
En tunne kaikkia tämänkään maan reinkarnaatiouskoisia, joten en tiedä miten itsekukin nämä Jumala-asiat ajattelee... Siten edustan siis toki vastauksissani vain itseäni.
>Ei sellaista pelkkää kostonhimoista kukaan ole esitellytkään. Mutta kysyisin nyt näin, että miten ja millä perusteella Jumala antaa anteeksi ihmiselle ja mistä se paha tähän nyt pomppasi, kun alempana säikeessä tyrmäät pahan henkivallat? Kuka on määritellyt pahuuden teidän reinkarnaatiolaisten arvottamisessa? Ei kai ole mitään pahaa olemassakaan, jos ei ole Hyvää Jumalaakaan? Ei ainakaan minun logiikassani.
Ettehän vain ole olleet 'varkaissa' uskovien ja Raamatun hyvä/paha määrittelyissänne?
Minä koen sellaisen Jumalan pahaksi joka rääkkää lastaan ja kostaa tälle oman kyvyttömyytensä luoda jo alunperinkin täydellinen lapsi.
Mutta en usko että todellinen Jumala on mikään dorka. Minulla on nämä teoriani VT:n Jahvesta (kuten lienen ennenkin esilletuonut) että hän oli jokin näistä:
a) uhvomiäs/-miähiä (kenties myös naikkosia)
b) myyttinen hahmo jonka avulla tietyt tahot ovat yrittäneet hahmottaa erilaisia kausia maailmankaikkeuden kehityksessä, personoiden luonnonvoimat
c) ihmisen psyyken tekele jonka kontolle laittaa kaikki mitä ei ymmärrä
Hyvä ja paha mielestäni ovat olemassa vain sillä tasolla missä ihmisen pitää yrityksen ja erehdyksen kautta oppia elämisestä kaikki opittavissa oleva. Ts. täällä fyysisellä tasolla. Jostain astraali- ym. tasoista en jaksa fundeerata sen kummemmin tässä vaiheessa.
(Totuuden etsijällä on muuten aika mielenkiintoinen kommentti tuolla jossakin ylempänä, missä tarkasteltiin Saatanan olemusta.)
Minä en tarkastele omia näkemyksiäni siltä kantilta että ovatko ne nyt varmasti mahdollisimman kaukana k-uskosta. Siinä mielessä todellakin olen eklektikko: otan kaikkialta kaikesta kaiken minkä itse koen OIKEAKSI.
>Tämä kai tuli selväksi Q, että Johanneksessa vaikutti voimakas Elia-tyyppinen Jumalan voiman henki, mutta hän ei siis ollut itse Elia.
Tuli selväksi että se on SINUN mielipiteesi. :P
Kiva muuten että sinäkin osaat nauttia luonnosta. :)
Tietämättömyytesi kukoistaa.
Profetioiden uudelleentoteutuminen on näköjään vieras ajatus sinulle. No, ei se ihme ole sinun tasollasi ja et usko.
Mutta todellakin, olet aivan oikeassa, että Elia on tulossa ("toistamiseen") ennen Meessiaan saapumista.
Muistan hyvin, kun istuin kerran messiaanisten kokouksessa Tel Avivissa. Kokoushuoneessa oli hyvällä paikalla tyhjä tuoli. Sen merkitys selvitettiin minulle: Se on Eliaa varten. Siinä tavallaan ylläpidettiin tällä tavoin Messiaan tulon kaipausta. Uskon 'koko sydämestäni' Eliaan tuloon, ennen varsinaista Messiasta. Sanotko jo Aamen?
Mutta Johannes täytti 1. Eliaan tehtävän. Hän oli KÄRSIVÄN MESSIAAN ELIA. No nyt meni jo ohi sinulta, eikö niin?
Bar Kochban 132jKr. aikana oli myös karkoituksia ja menee saivartelun puolelle kommenttisi.
Joka tapauksessa III Temppeli tullaan rakentamaan. katso mitat Hesekielin loppuluvuista.
Lainaus III Temppelin Messiaanisesta ajasta:
Sakarja 14:
"16 Mutta kaikki niiden pakanakansain tähteet, jotka ovat hyökänneet Jerusalemia vastaan, käyvät vuosi vuodelta sinne ylös kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, ja viettämään lehtimajanjuhlaa. Ja mitkä maan sukukunnista eivät käy ylös Jerusalemiin kumartaen rukoilemaan kuningasta, Herraa Sebaotia, niille ei tule sadetta. Ja jos egyptiläisten sukukunta ei käy eikä tule sinne ylös, ei tule sitä heillekään; vaan heitä on kohtaava se vitsaus, millä Herra rankaisee niitä pakanakansoja, jotka eivät tule sinne ylös viettämään lehtimajanjuhlaa. Tämä on oleva egyptiläisten synnin palkka ja kaikkien niiden pakanakansojen synnin palkka, jotka eivät käy sinne ylös viettämään lehtimajanjuhlaa. Sinä päivänä on oleva hevosten kulkusissa kirjoitus: "Pyhitetty Herralle". Ja padat Herran temppelissä ovat uhrimaljain vertaisia, jotka ovat alttarin edessä. Ja jokainen pata Jerusalemissa ja Juudassa on oleva pyhitetty Herralle Sebaotille, ja kaikki uhraajat tulevat ja ottavat niitä ja keittävät niissä. Eikä ole enää sinä päivänä yhtään kaupustelijaa(kanaanilaista) Herran Sebaotin temppelissä."
Kyllä se vain tulee III T. Ja Jeesus-Messiaan Öljymäelle tulon jälkeen viettävät kansat Lehtimajanjuhlia Jerusalemissa. Katsopa luku kokonaisuudessaan, kuka siinä on liikkeellä, joka lyö Israelin viholliset?
Kirjoitit:
"Minä koen sellaisen Jumalan pahaksi joka rääkkää lastaan ja kostaa tälle oman kyvyttömyytensä luoda jo alunperinkin täydellinen lapsi. "
Vast.: en ole löytänyt tätä piirrettä omasta Jumalastani, Herrasta. Ihminen on itse mukana 'lapsen luomisessa' omien virhegeeniensä johdosta ja joskus se näkyy. 1. ihminen oli kuitenkin kaipaamasi täydellinen, vapaasti valitseva valioyksilö, joka piti luonnosta ja antoi nimen kaikille eläimillekin.
Kirjoitit:
"Hyvä ja paha mielestäni ovat olemassa vain sillä tasolla missä ihmisen pitää yrityksen ja erehdyksen kautta oppia elämisestä kaikki opittavissa oleva. "
Vast.: Mitä teet harkitun murhan kanssa, jossa jo etukäteen mietitään kaikki mahdollinen? Mikä paha siinä vaikuttaa?
Loogisen ajattelukyvyn puute kirjoittelussasi on kyllä karseeta.
"Ellen ole onnistunut antamaan Jumalasta rakkaudellisen Isän leimaa, niin olen siinä epäonnistunut kommenteissani, mutta kyllä syy menee myös voimakkaasti asenteellisten vastaväitteiden piikkiin."
Oletko kuullut HISTORIASTA? Noet luullakseni, sillä ei ole kysymys mistään minun asenteesta vaan historiallisista tosiasioista, kun puhutaan inkvisitiosta, noitavainoista, kerettiläisvainoista, miekkalähetyksestä, kondomikielloista AIDSepidemia-alueilla, inkakulttuurin tuhoamisesta JA NIIN EDELLEEN. Tämä on kristillistä kulttuuria. Sen tuhannen vuotta, kun se on Eurooppaa näivertänyt, se on tuottanut kidutusta, vainoja ja lisää kidutusta ja vainoa luonnollisesti rakkauden nimeen, aamen.
Uudempi versio ovat nämä erinäiset rahankeruulahkot. Kolikko kirstuun kilahtaa niin sielu taivaaseen vilahtaa.
"Vast.: Sinulla on pintapuolinen kuva kristinuskosta ja sen naiskuvasta."
Ai, luterilainen kristinusko ei olekaan Suomen valtionusko? Kaikilla suomalaisilla on syvempi kuva kristinuskon naiskuvasta. Lisäksi olen hieman asiaan perehtynyt, eikä mielestäni neitseellisesti sikiävä nainen ole luonnollinen, eikä myöskään seurakunnassa vaikeneva nainen. Jumal-kuvasta nyt puhumattakaan.
"Islamissa naisen alistaminen on täysin totta, mutta kristinuskossa, sen oileassa muodossa sitä ei ole. Mies on 'hallinnollisesti' naisen ja perheen pää, mutta muutoin suhteessa tasa-arvoon Kristuksessa eroa ei ole miehen ja naisen välillä."
Tarkoitat, että valta on miehellä, aivan kuten sanoinkin. Voi olla, vallanjako mielyttää sinua, mutta ei minua. Minä en katsos ole mies, enkä edes alistuva sellainen. Testaa uskonnollinen tasa-arvosi rukoilemalla: Meidän Äitimme, joka olet kaikkialla... ja eikun Jahwea Rouvittelemaan! Jollei onnistu, voit todeta, että kristittyjen käsitys jumaluudesta on vanheneva setä (ilmankos se sinuun vetoaakin).
"Jumala, Taivas Jumalan sanan noudattaminen ovat kaikki olleet länsimaisen hyvinvoinnin taustalla ja 'uskonkappaleina' satoja vuosia."
Miten niin? Paljastat vain oman luulosi. Itseasiassa ennen kristinuskoa Euroopassa oli kulttuureja, korkea kulttuureja. Esim. demokratian aihe syntyi pakanallisessa Kreikassa. Pohjoismaiset käräjät, eli orastava oikeuslaitos viikinkijumalien aikaan. Ja ihmiset elivät järjestäytyneesti, ilman inkvisitiota, miekkalähetystä. Kristinuskon leviäminen ja uskonsodat itseasiassa kurjistivat eurooppalaisten elämää huomattavasti.
"Mielestäsi ei varmaan Paavalikaan tiennyt erään palvelustytön henkistä kokemista, kun ajoi hänestä tietäjähengen ulos, lainaus..."
Ei tiennytkään. Paavali oli naisista ja perhe-elämästä mitääntietämätön ja miehiin päin kallellaan. Luultavasti hän ja hänen naisvihamielisyytensä (eli siis homoseksuaalisuutensa) on suurin syy siihen, miksi Maria Magdaleenan rooli liikkessa näivettyi. Kivat hälle: pelkkää valtaa ja guru-ukkostelua toimintamotiivinsa.
Lisää paskaa:
"Minulla on terve, Raamatullinen näkemys ihmisen sisäisestä kentästä."
Mitähän on terve, raamatullinen näkeyms ihmisen sisäisestä kentästä? Ai, mutta eihän toki terveys olekaan mitään hyvää oloa, vaan määrittelykysymys! Ihan unohdin, että uskonnollisella auktoriteetilla on oikeus määritellä, mikä on terve ja mikä ei! Mitäs me lääkäreistä ja tieteestä!
Juttujesi perusteella ei voi toivoa muuta, kuin valtion ja kirkon lopullista eroa toisistaan.
Kirjoitat niin pitkiä otsikoita, että näytönohjain oikein on kovilla. Mutta mikä vuodatus sinulla onkaan.
Tunnetko sinä yhtään aitoa uudestisyntynyttä kristittyä? Annat kyllä väärän kuvan aidosta kristillisyydestä. Itse en kuulu kirkkoon.
Kyllä tiedän katolisen kirkon negatiivisen historian. Ja Lutherin juutalaisvastaisuuden. Nämä eivät kuitenkaan suinkaan ole koko kristillisyyden kuva.
Kirjoitit:
"Ei tiennytkään. Paavali oli naisista ja perhe-elämästä mitääntietämätön ja miehiin päin kallellaan. Luultavasti hän ja hänen naisvihamielisyytensä (eli siis homoseksuaalisuutensa) on suurin syy siihen, miksi Maria Magdaleenan rooli liikkessa näivettyi. "
Vast.: Paavali oli erittäin korkeasti oppinut fariseuslahkon entinen oppilas, jolla oli kuuluisa Gamaliel opettajana. Hän oli täysin tietoinen perhe-elämästä ja naisista. Kuitenkin hän valitsi naimattomuuden, koska apostolin kiertävä tehtävä Rooman laajassa imperiumissa ei olisi oikein perheelliselle sopinut. Homosyytös on tahallista, ilkeää parjausta. Paljastit taas lisää pirullisuutta itsessäsi.
Perheharmonia kärsii useimmissa perheissä, missä nainen on 'ottanut ohjakset', niinkuin sanotaan. Kyllä Paavli opetti aivan oikein tästä. Kyse ei ole alistamisesta, vaan luonnollisesta tehtäväjaosta. Onhan toki joskus perhetapauksia, joissa sopuisasti asiat johdetaan vaimopainotteisesti, kyllä sekin onnistuu, mutta päälinja on oikein, kun mies johtaa.
Et hyväksynyt tätä:
"Jumala, Taivas Jumalan sanan noudattaminen ovat kaikki olleet länsimaisen hyvinvoinnin taustalla ja 'uskonkappaleina' satoja vuosia."
Olen edelleen sitä mieltä, että Pohjoismainen lainsäädäntö pohjautui syntyessään paljolti kristillisiin arvoihin. Ja vieläkin oikeusvalat tehdään sormet Raamatun päälle laitettuina.
Kirjoitit:
Juttujesi perusteella ei voi toivoa muuta, kuin valtion ja kirkon lopullista eroa toisistaan.
Vast.: Se ei ole ongelma minulle. Kuitenkin kristillisten arvojen kunnioittaminen valtiotasolla ei ole huono asia sinänsä. Jumalan sanan noudattaminen kuitenkin ratkaisee:
Snl. 14:34 Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
Kirjoitit:
"Hyvä ja paha mielestäni ovat olemassa vain sillä tasolla missä ihmisen pitää yrityksen ja erehdyksen kautta oppia elämisestä kaikki opittavissa oleva. "
>Vast.: Mitä teet harkitun murhan kanssa, jossa jo etukäteen mietitään kaikki mahdollinen? Mikä paha siinä vaikuttaa?
Uskon että jokainen on vastuussa tekemisistään, ts. en oleta että joku ulkopuolinen taho pystyy ylipuhumaan ihmisen murhaan jota hän ei halua tehdä. Ihminen ITSE erehtyy kuvittelemaan että hän voi fiksailla asioita ottamalla pois elävältä olennolta sen ainoan millä todella on merkitystä: elämän.
Suurin virhe tässä varmaan tapahtuu siinä että murhaaja kuvittelee ettei joudu vastuuseen teostaan. Jos hän uskoo että tulee asiasta tavalla tai toisella kärsimään ja SILTI murhaa, niin silloin hän kertakaikkiaan on umpihullu tai lapsellinen hetkessä elijä.
En kuitenkaan lähde siltä pohjalta että murha pitää jättää tekemättä Jumalan tai karman pelossa, VAAN murha tulee jättää tekemättä myötätunnosta toista elävää olentoa kohtaan. Tähän myötätuntoon voi päästä ajattelemalla sitä että kaikki me olemme yhdenvertaisia, tai sitä että kaikessa on Jumala.
Katsomukseni mukaisesti tietenkään Jumalaa ei tämä murhailu täällä haittaa, koska Jumalan oma karman laki velvoittaa murhaajan kokemaan aikanaan itse sen miltä se tuntuu kun nirri lähtee ennenaikojaan. Hänen henkensä ei välttämättä lähde mielestäni uhrin toimesta; onhan olemassa esim. petoeläimiä jotka voivat ihmisenkin tappaa, ja eläimelle en lue karmaksi sitä että se syö toisen elävän olennon - se toimii vain luonteensa mukaisesti. Myös vahinkoja tapahtuu, ja onnettomuuksia. Tässä kaikessa voi tietysti joku ajatella että "Jumalan on kosto", joskaan minä en korostaisi sitä että karman luonnonlaissa olisi kysymys Jumalan vihasta... Yhtä vähän Jumala vihaa ja kostaa, jos ihminen on niin typerä että heittää punnuksen ilmaan ja se putoaa hänen jalalleen. Karma on laki. (Jeesuskin puhui laista, ja ken tietää jospa juuri karmasta...)
En siis katso että murhaaja joutuu mihinkään ikuiseen helkuttiin, mutta kyllä hänelle vielä kovat ajat koittaa tekonsa tähden. Vaikea ymmärtää milloin murhasta saisi pitkällä tähtäyksellä enemmän hyötyä SIELULLEEN kuin siitä että jättää murhaamatta.
Sota on sitten asia vähän erikseen, enkä katsoisi siitä tulevan niin pahaa karmaa kuin tahallisesta taposta, mikäli ei suorastaan sadistisesti siellä ihmisiä lahtaile ja nauti siitä. Itsensä ja läheistensä puolustaminen tuskin voi tuoda mitään mieletöntä karmavuorta, en usko... Ennemminkin se toisi että ei suostu asettamaan omaa henkeään vaaraan pelastaakseen muita. (Sillä eihän kuolema ole loppu.)
>>> Luultavasti Paavali ja hänen naisvihamielisyytensä (eli siis homoseksuaalisuutensa)...Kivat hälle: pelkkää valtaa ja guru-ukkostelua toimintamotiivinsa.
Jaina,
Ihailtavaa terävyyttä kirjoituksessasi!! Ja intuitiosi Paavalista osuu melko oikeaan.
Paavalin homoseksuaalisuudesta ei ole näyttöä, mutta hän oli intohimoinen misogyyni(naisvihaaja) ja usein misogyynit ovat homoseksuaaleja.
Mikä taas on varmepi tieto, on että Paavali oli epileptikko: eli koko se Damaskon tien väläys, minkä varaan kristinusko niin paljon rakentaa, oli ehkä epileptinen kohtaus:
Saint Paul, born 5-15 AD in Tarsus/Cilicia, died approx. 64 AD in Rome
"In old Ireland, epilepsy was known as 'Saint Paul's disease'. The name points to the centuries-old assumption that the apostle suffered from epilepsy."
http://www.epilepsiemuseum.de/alt/paulusen.html
Tiedä siitä homoudesta, mutta sellaista huhua kiertää että mies olisi kastroinut itsensä. Nimittäin hän mainitsee jotain ihmisistä jotka ovat tehneet itsensä avioliittoon kelpaamattomiksi.
Se nyt ei paljon vielä merkitse, mutta Välimeren alueella vaikutti 2000 v sitten kaikenlaisia mysteeriokultteja joista ainakin muistaakseni Cybelen(?) kulttiin kuului miesten tapa rituaalisesti kastroida itsensä ollakseen jumalattarelle kelpoja pappeja. Paavalista on toki annettu perikunnollinen, fundamendalistisjuutalainen kuva, ja hänen kirjoitustensa ja hänen kirjoittamakseen VÄITETTYJEN kirjoitusten perusteella me luulemme tietävämme että hän oli ensin tyypillinen juutalainen ja sitten kristittyjen parasta A-ryhmää.
Esim. Freke & Gandy ovat kuitenkin sitä mieltä että Paavali on ymmärretty aivan päin halvattua ja että ko. gubbe olisikin ollut perhananmoinen gnostikko... Että kaikki mitä hän puhuu olisikin sitä gnostillista kuvastoa jota ei tule ottaa kirjaimellisesti.
Ja kas kummaa kuinka juuri nuo "nainen vaietkoon seurakunnassa" ym. hölmöilyt taitavatkin osua suoraan niihin kirjoihin joita tutkijat eivät pidä Paven omina kirjoina.
Olen Raamattuuni näemmä merkannut että aitoja Paavalin kirjeitä olisivat:
- Kirje roomalaisille
- 1. kirje korinttilaisille
- 2. kirje "
- Kirje galatalaisille
MUTTA EI MIKÄÄN MUU.
2. kirje tessalonikalaisille: tässä minulla on merkintä "kirj. ehkä Hippolytus 200-luvulla".
1. kirje Timoteukselle: "väärennös".
2. kirje " "
Kirje Titukselle: "
(Johanneksen evankeliumin alussa minulla on merkintä että "J. on e:n tekijä perustuen siihen että Irenaeus oli lapsena kuullut niin mainittavan.)
Olen Raamattuuni tehnyt tällaisia sivumerkintöjä aina sitä mukaa kuin olen jotain mielenkiintoista kirjoista lukenut.
Freke ja Gandy eivät usko Jeesukseen olleen edes olemassakaan, vaan että J. oli aikansa mysteeriokulttuurin ja viisauskirjoitelmien tuote. Oli niin tai EI, niin itsekukin voi kumminkin halutessaan vertailla noita Paven kirjoittamiksi väittämiä juttuja keskenään, ja vaikkapa nyttemmin tunnettuihin gnostillisiin kirjoituksiin. Itse en ole vielä Pavea jaksanut kauheammin lukea. Mutta mikäli hän olisikin käyttänyt tiettyjä avainsanoja kuvatakseen jotain ihan muuta kuin literalisti-kristityt olettavat... Silloin olisi aika monta asiaa tyystin päälaellaan.
Freke ja Gandy olettavat että literalistit joutuivat eristyksiin mysteeriokristityistä Jerusalemin yleisen sekasorron aikoina, ja literalismi (siis kirjaimellisesti ottaminen) pääsi uskojen eloonjäämistaistelussa voitolle Roomassa. Täten meillä on sitten sekava oppi jota monikin saa ihmetellä. Eivät ehkä ihmettele ne, joilla on sisäisiä hengellisiä kokemuksia ja osaavat itselleen selittää mitä tietyt asiat tarkoittavat, kuten ylösnousemus, kirkastuminen ja mitä näitä onkaan. Nehän eivät välttämättä mitenkään riitele idänkään oppien kanssa, kunhan ne oikein tajutaan...
En ole lukenut hepuilta Timothy Freke and Peter Gandy mitään, joten en ossoo sannoo heidän päätelmiensä uskottavuudesta. Mutta tämä kaunis Gibranin runonpätkä Paavalista on miellyttänyt, kirjasta Jeesus, Ihmisen Poika:
Saba of Antioch
On Saul of Tarsus
THIS DAY I heard Saul of Tarsus preaching the Christ unto the Jews of this city.
He calls himself Paul now, the apostle to the Gentiles.
I knew him in my youth, and in those days he persecuted the friends of the Nazarene. Well do I remember his satisfaction when his fellows stoned the radiant youth called Stephen.
This Paul is indeed a strange man. His souls is not the soul of a free man.
At times he seems like an animal in the forest, hunted and wounded, seeking a cave wherein he would hide his pain from the world.
He speaks not of Jesus, nor does he repeat His words. He preaches the Messiah whom the prophets of old had foretold.
And though he himself is a learned Jew he addresses his fellow Jews in Greek; and his Greek is halting, and he ill chooses his words.
But he is a man of hidden powers and his presence is affirmed by those who gather around him. And at times he assures them of what he himself is not assured.
We who knew Jesus and heard his discourses say that He taught man how to break the chains of his bondage that he might be free from his yesterdays.
But Paul is forging chains for the man of tomorrow. He would strike with his own hammer upon the anvil in the name of one whom he does not know.
The Nazarene would have us live the hour in passion and ecstasy.
The man of Tarsus would have us be mindful of laws recorded in the ancient books.
Jesus gave His breath to the breathless dead. And in my lone nights I believe and I understand.
When He sat at the board, He told stories that gave happiness to the feasters, and spiced with His joy the meat and the wine.
But Paul would prescribe our loaf and our cup.
Suffer me not to turn my eyes the other way.
- Kahlil Gibran, Jesus the Son of Man(1928) http://terebess.hu/english/gibran1.html
Alkulainauksessasi saattaa sekoittua vastaaja ja kysyjä.
Ymmärsin, että on vain pahaa, joka on mielletty pahaksi, muttei se aiheudu persoonallisen pahan vaikutuksesta.
Eli kysyn näin: mikä on sitten se voima, joka saa pahat ajatuskulut liikkeelle ihmissielussa, jos saatanan vaikutus jätetään pois kuvioista. eli mistä sitten paha saa alkunsa, ahneus, viha murhat, aviorikokset, raiskaukset jne. ellei ole voimaa, joka alkuvaikuttaa sen niin, että ihmisen tahto myöntyy sellaisiin tekoihin, jotka ihminen mieltää negatiivisiksi tai pahoiksi. Tekijä siis ei välttämättä itse miellä tai myönnä tekojaan pahoiksi ellei ole kyse tahallisesta pahanteosta?
Sinä selität syy-seuraussuhteen karman ja tulevan elämän näkökulmasta, kun sanot, että murhaajalle koittaa kovat ajat.
Nämä 'karmaisevat' asiat ovat minulle vieraita, vaikka ymmärränkin mistä on kyse. 'Meillä' joutuvat murhaajat helvettiin ellei sitten mieli muutu 100% sydämessä, jolloin armo ja anteeksianto pelastaa kadotukseen joutumisesta.
Sodassa ei, kuten sanoit, voida todella puhua varsinaisesti murhaamisesta.
Kristinuskossa ei ole varsinaisesti karma-ajatteluun liittyvää rangaistussysteemiä, vaan ihmiset joutuvat tuomioistuinten eteen, joita on erilaisia.
Palkka/palkinto-tuomioistuin, jossa maksetaan palkkaa ikuisuutta ja hallintaa ajatellen, tekojen ja uskollisen palvelun mukaan.
On kansojen tuomioistuin, jossa vähän isompia joukkoja tuomitaan.
On viimeinen tuomio, jossa tuomitaan Taivaaseen ja Kadotukseen henkilökohtaisten taivaallisten kirjamerkintöjen mukaan.
Toivon, että pääset perille oikealle puolelle. En kannata sattumanvaraista : 'saapas nähdä, minne joutuu sitten rajan takana'.
Jeesus vie sovittuun kohteeseen ja sillä siisti: se on Taivas, eikä mitä sattuu.
Muistathan että sinä et voi sanella muille sääntöjä siitä mitä heidän katsomukseensa tulee kuulua, etkä voi vaatimalla vaatia toista uskomaan johonkin sellaiseen mille ei hänen sisällään löydy tippaakaan vastakaikua... Minulle Saatana ja helvetti ovat samaa kuin Muumipeikko ja MikäMikä-maa.
En minä voi sinulle keksimällä keksiä "voimia" syypääksi ihmisten typeriin tekoihin, kun en sellaisiin voimiin usko. Muuta kuin tietysti typeryyden voimaan, ehkä.
Miksi pikkulapsi varastaa kaupasta lakupatukan? Koska hän ei ymmärrä että se on väärin, tai koska hän on ahne eikä mahda mitään ahneudelleen. Syitä saattaa löytyä useitakin, mutta en nyt ainakaan minä voi siitä lähteä että Saatana sekoitti lapsen pään. Tuollainen on ajatuksenakin minulle taikauskoa.
Oikeastaan se on herttaisen yhdentekevää mikä on se kulloinenkin syy miksi ihminen tekee väärin. Tärkeintä olisi että hän osaisi jo etukäteen mieltää tekonsa tulevat ulottuvuudet ja jättää sen tekemättä. Kaikki eivät siihen syystä tai toisesta kykene, vielä.
Oletko koskaan ihmetellyt miksi on olemassa ihmisiä jotka eivät tee pahoja siellä täällä vaikka eivät välttämättä ole erityisemmin minkään sortimentin uskonnon vaikutuksen alaisia, tai eivät viitsi vaivautua katsomuksellisia asioita edes pohtimaankaan? Minun katsomukseni kannalta nämä luontaisesti sivistyneet ihmiset ovat eläneet niin monta elämää että heille on heidän kokonaisenergiaansa polttomerkin tavoin painunut tieto siitä mikä on järkevää, hyödyllistä, rakentavaa, rakastavaa jne. ja mikä ei.
Esim. näyttelijä - muistaakseni Peter Sellers - totesi että hänen on helppo asettua kenen tahansa rooliin koska hänellä on siitä muistikuvia menneistä elämistään. Nyt jos ihminen on kokenut monta kertaa nahoissaan miltä se tuntuu olla uhri, ja miltä tuntuu myös olla pahantekijä ja kärsiä katumusta, niin johan on kumma jos ei ala mennä viesti perille että opintoja voi suorittaa myös hyvälläkin, eikä aina pahalla.
Mutta jotkut sielut ovat toki hitaampia kuin toiset.
Tomuunkirjoitettujen valhekuoro on asialla tässä avauksessa ja monien kirjoituksissa.
Näitä tomuunkirjotettujen kuoroon kuuluvat:
Saha/Qateissa/jaina, ehkä muitakin. Hyökkäävät Paavalin naisasennetta vastaan, kuin hyenaat leijonaraadon kimppuun. Hävetkää, kun leimaatte pyhää miestä, vaikka ette edes ole lukeneet UT:n Paavalin naiskannanottojen koko kirjoa, josta oikea kuva tulisi muodostaa.
Paavali oli ensinnäkin VAPAAEHTOISESTI valinnut naimattomuuden, koska paljon kiertävänä apostolina ympäri Rooman imperiumia, hän katsoi parhaimmaksi olla perhettä perustamatta.
Pari jaetta todisteeksi Paavalin suusta:
1.Kor.9:5 "Eikö meillä olisi oikeus kuljettaa muassamme vaimoa, uskonsisarta, niinkuin muutkin apostolit ja Herran veljet ja Keefas tekevät?..... Mutta me emme ole käyttäneet tätä oikeutta, vaan kestämme kaikki, ettemme panisi mitään estettä Kristuksen evankeliumille."
Näin pyhä oli miehen valinta ja sitten nämä tietämättömät naiset täällä väittävät tuulesta temmaten, että 'homo se Paavali varmaan oli..'
Kunpa osaisitte hävetä, mutta kun on otsa kuparia, niin ei taida onnistua.
Paavali antaa erinomaisia lausuntoja sekä naineista naisista, että naimattomista, jotka olivat evankeliumia edistäneet, kuten Paavali Roomalaisille sanoo, tunnustusta antaen naisille, aviopareille ja miehille tasapuolisesti:
Room.16:1 Minä suljen teidän suosioonne sisaremme Foiben, joka on Kenkrean seurakunnan palvelija,
2 että otatte hänet vastaan Herrassa, niinkuin pyhien sopii, ja autatte häntä kaikessa, missä hän teitä tarvitsee; sillä hän on ollut monelle avuksi ja myöskin minulle.
3 Tervehdys Priskalle ja Akylaalle, työkumppaneilleni Kristuksessa Jeesuksessa,
4 jotka minun henkeni puolesta ovat panneet oman kaulansa alttiiksi ja joita en ainoastaan minä kiitä, vaan myös kaikki pakanain seurakunnat,
5 ja seurakunnalle, joka kokoontuu heidän kodissansa. Tervehdys Epainetukselle, rakkaalleni, joka on Aasian ensi hedelmä Kristukselle. Tervehdys Marialle, joka on nähnyt paljon vaivaa teidän tähtenne."
Paavali sai Jumalalta ohjeet mm. koskien seurakunnan johtajuutta ja hengellistä opettamista. Siihen oli valittava hyvin perheensä hallitseva MIES. Kun Paavali totteli Jumalan ohjetta, niin SE EI TEE HÄNESTÄ NAISTENVIHAAJAA, EIKÄ HOMOA. Painakoon tämän jokainen nainen ja mies mieleensä.
Sellaiset, joilla ei ole kuin hämärä luuloaavistus Raamatusta, antavat pomminkaltaisia lausuntoja sen henkilöistä ja opeista!!!!????
Luulisi tuommoinen itsekritiikin puute näitä naisia hävettävän, mutta eipä kai, kun väärät asenteet ja perustelemattomat mielipiteet on valettu kupariin ja pronssiin ja niitäpä sitten hoilataan ja esitellään vapaaherrattarien mielipidepidoissa oikein kuorossa.
Tomuun olette kirjoitetut, kuten Raamattu sanoo:
"Jotka minusta luopuvat, ne kirjoitetaan tomuun. Sillä he ovat hyljänneet elävän veden lähteen, Herran."
Tuntuu että jälleen kerran k-uskovaiset varastivat huomion, ja tästä tuli k-propagandaa ja reaktiota k-propagandaan.
Eihän kait kristinuskonkaan tarvitse olla aina sitä väkisin käännyttämista ja muiden ihmisten vähättelyä, omien ennakkoluulojen toitottamista ja korvien sulkemista?
Yritän saada Ishmaelin kirjeitä käännettyä venäjän kielelle; - hankalaa kun oma venäjän kielen taito ei ihan riitä. Jos joku Suomessa asuva venäläinen joka on kiinnostunut henkisyydestä lukisi tämän? Я хочу просить что русский людей интересующихся Сахаджа Йога перевести этои тексти.
Huomasin ettei kannata yrittää keikkua virallisilla sahaja foorumeilla, koska viestini poistetaan n. puolessa vuorokaudessa.
Täytyy vielä miettiä sanamuotoja.. pyrkiä esittämään asiani vähemmän hyökkäävästi; diplomaattisemmin.
Джай Шри Матаджи!
Kieltämättä näillä palstoilla pyörii itsepäisiä tyyppejä jotka saapuvat aina oman uskonsa vimmalla viemään homman kotiinpäin oli aiheesta mistä hyvänsä kysymys. Onhan se joskus turhauttavaa kun haluaisi pohtia hengellisiä asioita muultakin kantilta kuin prof. Jeesukseen tykästyneiden fanien kantilta, mutta toisaalta sitä on mielenkiintoista tutkia sitäkin että kuinka pitkälti pystyy todella keskustelemaan fanaattisen k-uskovaisen kanssa. Onko keskustelu mahdollista ilman mol.puolista turhautumista?
Ja voisiko jopa löytyä edes muutamia seikkoja joissa voidaan diplomaattisesti löytää jotain yhteistä? Tätä olen tutkiskellut aina silloin kun en liiaksi ärry siitä että k-uskovaisilla on taipumus katsella lintutornista alaspäin kaikkia toisinuskovia. Ihmetyttää aina vaan että missä se nöyryys oikein on kun k-uskovista on puhe? Ja jos heille vastaa samaan pilkalliseen ja ylimieliseen sävyyn mitä he itse käyttävät, vetäytyvät he marttyyrinviittaan ja toteavat että heitä tässä vainotaan.
Aivan samoin voisi vaikkapa valkoisena ihmisenä mennä jonnekin mustaihoisten kaupunginosaan jossakin päin maailmaa ja siellä alkaa moittia näitä mustia ihmisiä, ja sitten kun tulisi turpiin niin sitten itkuvirsiä veisaisi.
Vaikeimpia kaupunginosia sitten ovatkin ne jossa kaikki ryhmät katsovat oikeudekseen asustella... Kenen siellä pitäisi pokkuroida ja kenelle?
Rakkaudella, nöyryydellä ja pyhyydellä kristinuskossa tarkoitetaan ei-mitään. Ne ovat ao. kontekstissa jargonia.
"Ihmetyttää aina vaan että missä se nöyryys oikein on kun k-uskovista on puhe?"
Kristinusko on valtauskonto: se on vallassa ja sen perimmäinen päämäärä on ylivalta. Nämä propagandapuheet siitä, että inkvisitio on kaunista ja puutteessa eläminen rikkautta kuuluvat samaan soossiin kuin kukoistava väite nöyryydestä tms.
Minusta uskontoa tulee tarkastella myös siitä perspektiivistä, millaista kulttuuria se tuottaa ja nämä seemiläisperäiset kolme väkivaltaisinta ovat tuottaneet sitä ihtiään: väkivallan kulttuuria. Yleisin kristiuskoisselitys hirviöhommien suhteen onkin sitten: eivät ne olleet aitoja kristittyjä. Toinen: minä vain noudatin sääntöjä. Kolmas on huttujuttu siitä, että pitää henkilökohtainen pelastussuunnitelma, muista ja maailmasta viis.
Kristinuskoiselta, myös alaa enemmänkin harrastaneilta teologeilta puuttuu kyky irrottautua lakitekstin tulkintaopista kulttuurin tasolle.
*miettii, että jaksaiskos provosoida vaikka kat.palstalla tästä*
Näyttää kyllä siltä että k-uskovaisten todisteluista puuttuu logiikka. Tai ainoa logiikkaa näyttää olevan kyynärpäätaktiikka, ja vahvemman oikeus.
Kuitenkin käsittääkseni Kristus on LOGOS; eli kyllä Jeesuksen seuraamisen pitäisi perustua edes jonkinlaiseen koherenssiin.
Rene tässä vannotti ihmisiä olemaan ilkkumatta hänen "intiimejä" tunnustuksia, mutta sitten heti perään oli valmis ilkkumaan muiden "intiimiyttä". Watson taas sanoi ettei "kristinuskolla ole mitään tekemistä minkään kuolevaisen Jeesuksen kanssa".
Kuvittelin että Jeesuksen hahmo, ja Jeesuksen Jumaluus olisi kristinuskon kulmakivi. Mutta se kuulemma onkin jokin ihme "ikuinen valtakunta".
Minustä tällainen epäloogisuus on HUVITTAVAA. Miksi kristityt kompuroivat omiin selityksiinsä? He eivät edes vaivaudu olemaan loogisia; vaan keuhkoavat tunteita vaan.
Suuri löytöni on, että Hadithit tarjoavat paljon .., ehkä totuudellisemman kuvan Jeesuksesta; ja kiinnostaisi vielä tutkia al-Mahdi profetioita tästä näkökulmasta.
Voisiko esim. osoittaa että muslimi periaatteessa kunnioittaa Jeesusta enemmän kuin kristityt? Ja mikä se ero on inkarnaatiolla ja Pojalla, ja miksi Jeesuksella muka on kaksi luontoa?
Sitä minäkin olen ihmetellyt että minkä takia se "ainoa oikea usko" onkin yhtäkkiä ilmestynyt vasta aivan taannoin kuvioihin. Toisaalta k-uskovaiset vetoavat pitkään traditioon, ja toisaalta he eivät katso uskollaan olevan minkäänlaista historiaa. Missään nimessä vuosisataiset hirmuteot mitä k-uskon nimissä on tehty, eivät kiinnosta heitä ja tät's it. Keskustele siinä sitten siitä että minkä vuoksi k-usko vaikuttaa vihan ja raivon uskonnolta enemmän kuin lähimmäisenrakkauden ja laupeuden...
Olen aivan varma että keskiajankin uskovaiset olettivat osaavansa uskoa sillä ainoalla oikealla tavalla. Siinäpä sitten olikin kaikenlaista kerettiläisbarbequeta tuon tuostakin.
Se sitten taas on eri asia mikä jollakin Konstantinus Suurella oli mielessään. Äijä taisi olla varsinainen opportunisti. Siitä otettiin löysät irti mistä lähti. Jos risti sopi, hiano homma. Muuten muuta. Kasteellahan hän taisikin käydä sitten varmuuden vuoksi kuolinvuoteelta käsin...
Gnostilainen muoto k-uskosta on mielestäni oikeaa uskoa siinä missä mikä hyvänsä lukuisista k-uskon muodoista mitä tässä on nähty kautta aikain. Jostain kumman syystä vain mitä suvaitsevaisemmaksi (maallikoita kohtaan) oppi käy, sitä inhottavammaksi "oikeauskoisuuteensa" tunteillaan tarrautuva opin kokee. Saatanahan siinä sitten taitaakin vaikuttaa.
Minusta olisi hienoa jos ihmiset pystyisivät menemään tunteidensa ohi ja katselemaan asioita kiihkottomasti, niellen oman ylpeytensä ja sen romanttisen kiihkon minkä oma usko itsessä herättää. Jos oma usko on se oikea, eihän se siitä muuksi muutu vaikka ei käykään toisinuskovien pilliin kiinni kiihkopäissään. Luulisi että Jumalakin olisi sellaisen oikean uskon puolella, niin että se leviää luonnostaan ja paistaa kuin aurinko kaikille. Ei semmoista tarvitse miekan kanssa ihmisille väkisin tuputtaa, eikä pelottelemallakaan.
Nykyistä ajattelevaa ja suhteellisen vapaata länsimaista mieltä ei tosin mikään usko taida enää niin vaan saada alistettua. Olemme väistämättä siinä tilanteessa että jokainen saa suhteellisen vapaasti määritellä itse oman katsomuksensa. Nämä kähinät täällä netissä ovat viimeisiä kuolinkamppailuita joissa kiihkomielisimmät vielä yrittävät hallita muiden ihmisten mieliä.
(Vai olikohan tämä nyt liian optimistinen ajatus. :P)
>> sitä inhottavammaksi "oikeauskoisuuteensa" tunteillaan tarrautuva opin kokee.
SIINÄHÄN se on. K-uskovaiset ovat enimmäkseen tunteilijoita. Tunne elämä ei ole minkäänlaisessa kontrollissa, ja ilmenee hysteriana.
Toisaalta he kieltävät hirmu jyrkästi gnoosiksen mahdollisuuden, eli subjektiivisen tunnekokemuksen Jumaluudesta.
Siinä on sisäistä ristiriitaa...
"Toisaalta he kieltävät hirmu jyrkästi gnoosiksen mahdollisuuden, eli subjektiivisen tunnekokemuksen Jumaluudesta."
Viimekädessähän oikeaoppisuus tässä kieltää itse uskonnollisen kokemuksen. Olenkin toisaalla toitottanut, että mielestäni kristinuskossa ei sitten alkukristillisten (ja/tai gnostilaisten) päivien ole enää ollutkaan kyse uskonnollisuudesta: ainoastaan laista ja vallasta.
"Siinä on sisäistä ristiriitaa..."
Lienee ristinuskoon oleellisesti kuuluva ilmiö :D
Kristinuskohan kieltää jyrkästi kaikki mielenhallintamenetelmät, mutta olettaa, että mieli hallitaan täydellisesti. Ei mikään ihme, että ollaan sitten niin paniikissa omien tuntemusten, ajatusten, kokemusten jne. (lue: koko elämän) suhteen.
Ymmärrän sen niin, että ihmisen tulisi elää tämä elämä kokonaisena ihmisenä, kokonaisena persoonallisuutena.
Ja jos joku tuntee haluavansa kohdata Jumaluuden, sen pitäisi tapahtua tässä ihmisyydessä, kokonaisena persoonana; eikä vain uskovaisena, joka koskettaa kuorikerrosta, ja on ulkoaopeteltujen hokemien usein fanaattista toistamista. Se vaikuttaa olevan pakenemista pois ihmisyydestä.
Miksi ihmiset pakenevat omaa ihmisyyttään?
Voisi sen sanoakin; he eivät kestä omaa itseään, ja jos jokin olosuhde pakottaisi heidät kohtaamaan todellisen itsensä, he murtuisivat; heillä ei olisi voimaa siihen.
Siksi he juoksentelevat ympäriinsä hokien milloin mitäkin fraaseja ukko nooasta, brysselistä, professori jeesuksesta ja teollisuuden kilpailukyvystä.
se vasta kuuma peruna onkin. Alkaisi vaikuttaa siltä että oli kyseessä minkä tahansa lahkon tai uskon armoittunut fanaattinen kannattaja, hänen elämäänsä ei kertakaikkiaan mahdu ajatus siitä että "pyhyys", Jumala olisi läsnä AIVAN KAIKESSA! Ihmiset kammoavat ajatustakin siitä mitä laulussa sanotaan "kun me rakastelemme jumalatkin hymyilee".
Taitaa olla itsetuntokysymys että ihmiset ajattelevat että he ovat jotenkin niin irvokkaan ja naurettavan näköisiä(???) seksuaalisissa toiminnoissaan että Jumalakin kääntää inhoten päänsä pois...
Meinaan aina tukehtua pullaan kun alan kuunnella New Age -väen (teosofien etc.) saarnaa siitä kuinka seksistä pitää luopua kun valaistuminen häämöttää. Pitää? Täytyy? Jumankauta. Ei mistään PIDÄ luopua!
Mikä siinä on niin vaikeaa elää luonnollisesti, edetä sitä mukaa kuin tuntuu kulloinkin hyvältä?
Jumankauta!
Kautta Terpsichoren ja Sireenien!
Koko yhteiskunta on seksikielteinen. Henkistyneet ihmiset kieltävät seksin puritaanisuudellaan, ja maallistuneet kyynillisemmät ihmiset tekevät seksistä jotain inhaa likaista pornoa, jota saa ostaa ja myydä rahasta.
Jonkun pitäisi tehdä seksistä kaunista ja viatonta, ja vaikka yhdistää seksuaalisuus ja uskonto:
Terpsichore, Muse of Music and Dance:
http://www.eliki.com/portals/fantasy/circle/terpsichore.html
An outdoor muse:
http://www.pacpubserver.com/new/enter/6-25-99/terpsichore.html
Jonkun pitäisi sanoa näille fundishysteerikoille,
että elämä sinällään on pyhää:
kaunista, seksuaalista, oikein ja pyhää.
Olen vaikuttunut jä älyttömän hämmästyneen toiveikas tämän ajan nuorison hakeutumisesta sankoin joukoin luonnonuskontojen helmoihin
:O he tekevät sen ikiaikaisesta synnillisyyden ja saastaisuuden saarnaamisesta huolimatta, ja vielä ihan ilman opastajia!
>> ..ajan nuorison hakeutumisesta sankoin joukoin luonnonuskontojen helmoihin
krhröm...
Näin vanhempana menninkäisenä haluaisin kuitenkin muistuttaa että 1930-luvulla oli samanalinen tilanne.
Kristillisyys ja kapitalismi olivat ajaneet Euroopan taloudellisen ja henkisen kuilun partaalle, ja nuoriso haki uutta uskoa pakanuudesta: riimuista, Armanilaisuudesta, Wanderwögeleistä, Thule- ja Vril- seuroista, ja tuo paluu pakanuuteen päättyi totaalikatastrofiin.
Tässä muutama vuosi sitten oli se tapaus jossa jotkut satanistit olivat kiduttaneet ihmisen kuoliaaksi.
Suunta pakanuuteen ei välttämättä ole vapaus; tai vapahdus, sillä mitä on vapaus moraalista, jonkinlainen nietzscheläis-sadelainen bakkanaali?? Ihmiskunnalla tulee näitä pimahduksia n. 50-100 vuoden välein, sivistys ja kulttuuri unohdetaan, ja aloitetaan NOLLAPISTEESTÄ; arvotyhjiöstä.
Ihmisen muisti on huono. Olavi Paavolainen kirjoitti näistä 1930- ja 40 -luvuilla; RISTI JA HAKARISTI, ja KOLMANNEN VALTAKUNNAN VIERAANA, niissä on pakanuudesta juttua kyllä.
Varjon kanssa ei ole leikkimistä, piti sanoman..
OLI AIKA 1930-LUVUN JOLLOIN AJATUS PALUUSTA PAKANUUTEEN VAIKUTTI VASTUSTAMATTOMALTA.
Ensin ihminen sekoilee pipo kireenä kapitalismin ja fundisuskontojen kanssa, ja sotkee luonnollisen seksuaalisuutensa tohjoksi. Sitten hän alkaa epätoivon vimmalla hakea seksuaalista vapautumista, ja mitä seuraa?
Homosexuality and the Nazi Party
by Scott Lively
Wandervogel youths were indoctrinated with Greek paganism and taught to reject the Christian values of their parents (mostly Catholics and Lutherans). The CS belief in a homosexual elite took shape within the Wandervogel in the concept of "der Fuehrer" (The Leader). E.Y. Hartshorne, in German Youth and the Nazi Dream of Victory, records the recollections of a former Wandervogel member in this regard: "We little suspected then what power we had in our hands. We played with the fire that had set a world in flames, and it made our hearts hot...It was in our ranks that the word Fuehrer originated, with its meaning of blind obedience and devotion...And I shall never forget how in those early days we pronounced the word Gemeinschaft ["community"] with a trembling throaty note of excitement, as though it hid a deep secret" (Hartshorne:12).
http://www.leaderu.com/jhs/lively.html
...pitkästä aikaa elvytellä vanhaa tanssiharrastustani. Tavallaan tanssini on sellaista eurytmista että liikun sen mukaan kuin tuntuu rytmiin ja melodiaan sopivan, en minkään erityisen lajikkeen mukaisesti. Vaikka ehkä jotain itämaisia elementtejä voi kai kuvioistani mieltää - peruna toiseksiedellisestä elämästäni kiertävänä tanssijattarena tuolta Intian suunnalta. (Ei, en ollut mikään koulutettu taituri, sellainen köyhän kansan muutaman roposen perässä pyörähtelevä vaan. Luulen.)