Kone 305 kaasuttimella varustettuna. Pumppu
jumittui edellisen omistajan aikana, joka poisti
hihnan ja meno jatkui. Pumpusta menee
pakosarjoihin metalliputkia, joiden kautta kai
pumpataan ilmaa pakokaasun joukkoon? Toisessa
pakosarjassa on joku anturi niiden putkien
jälkeen. Eli onko pumpun toimittava, jotta
seokset pysyvät kohdallaan?
Vastakkaisella puolella konetta on sähköohjattu
alipaineventtiili, joka nähtävästi päästää
pakokaasua imusarjaan. Sen johtoliitin on
irroitettu. Pulmana on, että kylmänä seos on
aivan liian rikas, mustaa savua tupruttaa ja kone
ei pysy käynnissä ilman kaasun painamista.
Lämpimänä toimii OK.
Jos tökkään irrallisen liittimen kiinni, kone käy
hyvin kylmänä, eikä savuta pahemmin. Lämmettyään
seokset menevät luultavasti liian laihalle:
tyhjäkäynti toimii, mutta liikkeellepääsy on
hankalaa ja ajossa laatikko vaihtaa yhtämittaa
kolmosen ja nelosen välillä. Tehonpuutteen takia
mäkiäkään ei tahdo päästä ylös.
Miten käyntihäiriöistä pääsee eroon?
jumittui edellisen omistajan aikana, joka poisti
hihnan ja meno jatkui. Pumpusta menee
pakosarjoihin metalliputkia, joiden kautta kai
pumpataan ilmaa pakokaasun joukkoon? Toisessa
pakosarjassa on joku anturi niiden putkien
jälkeen. Eli onko pumpun toimittava, jotta
seokset pysyvät kohdallaan?
Vastakkaisella puolella konetta on sähköohjattu
alipaineventtiili, joka nähtävästi päästää
pakokaasua imusarjaan. Sen johtoliitin on
irroitettu. Pulmana on, että kylmänä seos on
aivan liian rikas, mustaa savua tupruttaa ja kone
ei pysy käynnissä ilman kaasun painamista.
Lämpimänä toimii OK.
Jos tökkään irrallisen liittimen kiinni, kone käy
hyvin kylmänä, eikä savuta pahemmin. Lämmettyään
seokset menevät luultavasti liian laihalle:
tyhjäkäynti toimii, mutta liikkeellepääsy on
hankalaa ja ajossa laatikko vaihtaa yhtämittaa
kolmosen ja nelosen välillä. Tehonpuutteen takia
mäkiäkään ei tahdo päästä ylös.
Miten käyntihäiriöistä pääsee eroon?
Vastaukset 22
Vanhimmat
Se ilmapumppu toimii siten että koneen ollessa
kylmä, pumpataan ilmaa pakosarjoihin.
Tarkoituksena vähentää hiilivetypäästöjä. Koneen
lämmettyä ilmaa pumpataankin katalysaattorin
keskivaiheille ja pakosarjojen ilmavirta
suljetaan. Eli pumppu on jo poltetun polttoaineen
(pakokaasujen) jälkihoitoa varten ja pumpun
toiminta/toimimattomuus ei vaikuta seoksiin.
Ilmeisesti kuvailemasi vika johtuu juuri siitä
osasta josta on johdot irroitettu ja se ei enää
anna oikeaa tietoa auton tietokoneelle joka
sitten sotkee seokset. Pakokaasun
takaisinkierrätysventtiili (EGR) on mielestäni
vain alipaineohjattu, eikä siihen mene
sähköjohtoja. Näin ainakin omassa Capricessani
(vm-83, 305 cid). Eli onko mahdollista että
kuvailemasi osa onkin jokin muu sensori?
Millaisia virhekoodeja on autosi tietokoneeseen
taltioitunut? Niiden avulla voisi päästä
eteenpäin.
> Ilmeisesti kuvailemasi vika johtuu juuri siitä
> osasta josta on johdot irroitettu ja se ei enää
> anna oikeaa tietoa auton tietokoneelle joka
> sitten sotkee seokset.
Eli jos piuha on irti, tietokone huomaa jotain
olevan pielessä ja säätää seokset
jonkinlaiselle perussäädölle? Check engine-valo ei
pala johdon irti ollessa, mutta johto paikoillaan
valo vilkahtelee tyhjäkäynnillä, joka muuten
huojuu jonkin verran. Mutta miksi ryyppy tunkee
liikaa bensaa, jos piuha on irti?
> Pakokaasun takaisinkierrätysventtiili (EGR) on
> mielestäni vain alipaineohjattu, eikä siihen
> mene, sähköjohtoja. Eli onko mahdollista että
> kuvailemasi osa onkin jokin muu sensori?
Joku liitin siinä venttiilin vieressä oli... Hoppa
on tossa 40 km:n päässä... Täytynee varmistaa
viikonloppuna.
> Millaisia virhekoodeja on autosi tietokoneeseen
> taltioitunut?
Mistäs ne koodit näkee? Täytyykö peräti
korjaamolla tutkia?
Ne tietokoneen virhekoodit saat ulos siten että:
1) Virta-avaimet pois virtalukosta. Ihan vain
varmuuden vuoksi ettei tietokone kärähdä.
2) Kuskin puolella kojelaudan alla on
moninapainen liitin jossa pitäisi olla musta
muovisuoja. Yhdistä liittimestä A ja B napa
jollain johdolla toisiinsa. Nyt en muista ihan
tarkkaan onko siinä merkitty kirjaimilla mikä on
A ja mikä B. Muistaakseni kuitenkin ne olisivat
ylhäältä kaksi oikeanpuoleista. Jos olet
epävarma, älä kytke. Voin tarkistaa manuaalista
viikonloppuna.
3) Virta-avain virtalukoon ja virta päälle. Siis
avain käyntiasentoon.
4) Check Engine valo alkaa vilkkua. Ensin se
vilkuttaa koodia 12 kolme kertaa. Koodi 12 on
normaali, ei siis virhe, ja vilkuu siten että
ensin yksi vilkahdus, tauko ja sitten kaksi
vilkkua perään. Rytmi on helposti seurattavissa
ja muut mahdolliset koodit esitetään vastaavalla
tavalla.
5) Ota ylös kaikki muut koodit joita valo
mahdollisesti vilkuttaa. Kaikki koodit on
näytetty kun koodi 12 alkaa vilkkumaan uudestaan.
Jos sinulla ei ole korjausopasta tai muuta
manuaalia josta näkee nuo virhekoodit, niin palaa
asiaan. Voin kaivaa omasta manuskasta nuo koodit.
6) Virta pois, avaimet pois, johto napojen A ja B
välistä pois. Nimenomaan tässä järjestyksessä
ettei tietokone kärähdä.
7) Tietokoneen virhekoodien nollaus tapahtuu
ottamalla akku irti 15 sekunniksi. Eli jos
sinulla on ollut autosta akku irti, on
tietokoneen muisti tyhjä.
Se osa josta piuha nyt on irti saattaa olla
imusarjan alipainetta tutkiva sensori. C.Eng.
valon vilkkuminen ja tyhjäkäynnin vaeltelu voi
johtua siitä että alipaine on jostain syystä
liian alhainen. Tarkista kaikki konehuoneen
alipaineletkut (tiedän, niitä on siellä
kilsatolkulla) ja tarkista lisäksi kaasarin
kiinnityspulttien kireys. Kaasarin kiinnityksen
tarkistus kuuluu näiden vekottimien huolto-
ohjelmaan, joten sen löystyminen on siis
mahdollista. Varo ylikiristystä; imusarja on
alumiinia ja kierteet eivät kestä kauheita
momentteja.
Se miksi ryyppy tunkee liikaa bensaa kylmänä voi
olla usean vian summa, mutta voi olla vain kiinni
jostain pienestä jutusta. Nämä tietokoneohjatut
vehkeet ovat joskus todellinen riesa sille päälle
sattuessaan, mutta kaikki ne on korjattavissa.
Kannattaa tosiaan lähteä liikkeelle tuosta
koodien esiin kaivamisesta ja katsoa mitä sieltä
löytyy.
Korjausoppaasta vielä. Jos sinulla ei semmoista
ole, niin suosittelen hankkimaan. Korjausopasta
saa näihin jopa suomenkielisenä ja sitä lukemalla
oppii ymmärtämään näiden autojen systeemeitä.
> Ne tietokoneen virhekoodit saat ulos siten
> että...
Näen hoppaa taas ensi viikonloppuna, täytyy
katsoa, mitä se vilkuttelee.
> Se osa josta piuha nyt on irti saattaa
> olla imusarjan alipainetta tutkiva sensori.
> C.Eng. valon vilkkuminen ja tyhjäkäynnin
> vaeltelu voi johtua siitä että alipaine on
> jostain syystä liian alhainen
Unohdin katsoa sitä piuhaa... Tyhjäkäynti ei siis
huoju, kun piuha on irti.
> Korjausoppaasta vielä. Jos sinulla ei
> semmoista ole, niin suosittelen hankkimaan.
On joku Alfamerinkösenytoli kirja. Siitä ei löydy
juuri mitään kaasariin tms viittaavaa.
> Korjausopasta saa näihin jopa suomenkielisenä
> ja sitä lukemalla oppii ymmärtämään näiden
> autojen systeemeitä
Mitä kirjaa suosittelet?
Alfamer ( www.alfamer.fi ) myy ainakin Haynesin
opasta. Kirja on englanninkielinen ja siinä on
asiat aika hyvin selostettu. Ja muistaakseni
opuksessa on selostettu aika tarkkaankin kaasarin
säätötoimenpiteet. Siitä tekstistä vaan on aika
vaikea löytää omaan kaasaariin sopivaa tietoa,
niitä tyyppinumeroita kun on vuosien aikana
käytetty useita.
Suomenkielistä olen selannut sen verran että se
on ilmeisesti juuri tästä Haynesin oppaasta
suomennettu, ainakin kuvat näyttivät samoilta,
mutta on jostain syystä hieman alkuperäistä
ohuempi. Tiedä sitten mitä siitä on jätetty pois.
Suomenkielistä olen nähnyt myynnissä
tavarataloissa mm. Citymarketissa.
Yksi vaihtoehto korjausoppaaksi on Chiltonin
englanninkielinen 400 sivuinen raamattu, jossa
asiat on selostettu vieläkin perusteellisemmin.
Tämä on mielestäni jonkin verran sekava opas.
Myös tätä taitaa saada Alfamerista.
Kun laitat piuhan kiinni, niin osaatko sanoa
mihin suuntaan seokset silloin muuttuvat,
rikkaalle vaiko laihalle? Kaikkiaan jos auto
toimii lämpimänä hyvin ilman sen piuhan
kytkentää, niin arvelisin että vika ei ole
välttämättä kaasarissa vaan siinä laitteessa
minkä olet kytkenyt irti. No, voihan tietysti
kaasarin ryypyn säätö olla pielessä. Onko sinulla
mahdollista kokeilla vastaavaa osaa jostain
toisesta autosta?
> Kun laitat piuhan kiinni, niin osaatko sanoa
> mihin suuntaan seokset silloin muuttuvat,
> rikkaalle vaiko laihalle?
Laihalle menevät. Kylmänä rikastin päällä käy
hyvin, mutta lämpimänä ei. Kaasua painaessa
köhii, eikä ala kunnolla ottaa kierroksia.
Aikansa mietittyään alkaa vaivalloisesti
kulkemaan, ylämäkeen meinaa ryytyä jne.
> Onko sinulla mahdollista kokeilla vastaavaa
> osaa jostain toisesta autosta?
Eipä ole :-(
En oikein vieläkään ole saanut päähäni mikä
mystinen osa se on josta johdot ovat irti.
Ilmeisesti ne piuhat eivät kuitenkaan tule siihen
miltään toiselta anturilta, vaan suoraan
johtonipun sisältä ja ehkä edelleen suoraan
tietokoneelta? Omassa autossani en moista
laitetta muista nähneeni, mutta pitääpä tarkistaa
kun seuraavan kerran auton näen.
Kun konepellin avaa, on siinä edessä olevassa
poikkipalkissa tarra jossa on koko
saastelaitteiston kuva. Nyt en muista onko siinä
kirjoitettu laitteiden nimiä, mutta jos on niin
siitä voisi yrittää katsoa josko tälle osalle
löytyisi joku nimi. Sen jälkeen homma helpottuu
kun tietää mikä osa se on ja mikä on sen
tarkoitus koko saastelaitteistossa. Se tarra vaan
voi olla muuttunut lukukelvottomaksi vuosien
saatossa, mutta yritetään nyt selvittää kaikin
keinoin mikä mättää.
Eli oikeastaan seuraavaksi tarvitsisin
tietokoneen taltioiman virhekoodin/virhekoodit ja
jos siitä tarrasta näkee jotain vinkkiä siitä
laitteesta niin kaikki on tervetullutta.
> En oikein vieläkään ole saanut päähäni
> mikä mystinen osa se on josta johdot
> ovat irti.
Ko. mötikkä on sen alipainepurkin (egr?) ja
virranjakajan välissä. Siitä alipainejubatsusta
menee letku samaiseen mötikkään ja siitä edelleen
kaasarin oikeaan etualareunaan.
> Kun konepellin avaa, on siinä edessä
> olevassa poikkipalkissa tarra... Nyt en
> muista onko siinä kirjoitettu laitteiden
> nimiä...
Aika heikossa kunnossa se tarra oli... Saattaisi
olla EGR sensor?
> seuraavaksi tarvitsisin tietokoneen
> taltioiman virhekoodin/virhekoodit
Siitä tietokoneen liittimestä...
Löytyi epäilyttävän näköinen liitin, mutta ei
ollut merkattu mitään piuhojen järjestystä.
Kyllä se mötikkä on sittenkin EGR solenoid.
Mittasin alipaineet. Piuha irti: 500mmHg/20
inchHg. Piuha kiinni: huojuu välillä 400-450
mmHg/16-18 inchHg
Okei, nyt alkaa kuva hahmottumaan... EGR solenoid
siis ohjaa EGR venttiilille menevää alipainetta.
EGR ei muistaakseni toimi tyhjäkäynnillä eikä
koneen ollessa kylmä eikä
täyskaasukiihdytyksessä. Se toimii siis vain
lämpimänä normaaliajossa. Solenoidi aukeaa nyt
jostain syystä kun johdot liitetään kiinni
vaikkei pitäisi. Koska solenoidi ei aukea
(alipaine vakaa, kone käy hyvin) kun johdot ovat
irti, on solenoidi ehkä sittenkin ehjä ja joku
toinen osa syöttää solenoidille virtaa (eli avaa
sen ja EGR-venttiilin) väärissä olosuhteissa.
Epäilyt kohdistuvat nyt "kaaviossa" edeltävään
osaan. Se voi olla koneen lämpötunnistin tai joku
vastaava osa.
Tarkistan omasta oppaastani josko sieltä löytyisi
sähkökaavio josta saisi edeltävän osan selville.
Kerron samalla tarkemmin siitä tietokoneen
liittimestä, eli mitkä ovat ne oikeat navat jotka
liittämallä saa koodit esiin. Nyt en muista niitä
ihan varmaksi ja en siksi uskalla arvailla ettei
tule vahinkoa. Ilmeisesti kuitenkin löysit oikean
liittimen jos se on musta moninapainen liitin
kokolailla rattiputken kohdalla kojelaudan alla.
No niin, nyt on lisää tietoa. Ensiksikin sen
tietokoneen virhekoodit saa ulos kytkemällä sen
liittimen ylärivin kaksi oikeanpuoleisinta napaa
johdolla toisiinsa ja toimimalla kuten aiemmin
selostin. (Liittimessä on kaikkiaan 2 riviä ja
kussakin rivissä 6 reikää.)
Ja sitten itse vikaan. Löysin hyvän selostuksen
Chiltonin kirjasta koskien sitä EGR-solenoidia ja
sen toimintaperiaate on seuraava: Solenoidia
ohjaa tietokone moottorin lämmön, kaasun asennon
ja imusarjan paineen perusteella. Kylmänä
tietokone sulkee solenoidin ja ei päästä
alipainetta EGR:lle ennenkuin kone on riittävän
lämmin. Kun kone lämpiää, solenoidi avautuu ja
päästää alipaineen läpi EGR:lle joka toimii nyt
kaasarin kurkun alipaineen ohjaamana.
Kummallisinta kuitenkin että solenoidin pitäisi
olla vasta vuodesta -88 oletuksellisesti kiinni
oleva ja vuosimallisssa -84 sen pitäisi olla auki
jos virtaa ei anneta, ts. johto on irti. Eli
irroittamalla johdot alipaineen pitäisi päästä
suoraan EGR:lle, mutta näin ei ehkä ole.
Vika itsessään lienee viallinen EGR-venttiili.
Viallinen venttiili oirehtii huonolla
tyhjäkäynnillä, vedon puutteella ajossa ja koneen
lähes sammumisena pienen ryntäyttämisen
jälkeen.
EGR-ventiilin voit testata seuraavasti:
1) Kone sammutettuna laita sormet EGR-venttiilin
alle ja koita painaa kalvoa ylöspäin. Kalvon
pitäisi olla yllättävän jäykkä, eli ei nouse ihan
yhdellä sormella. Varo, se on ajon jälkeen kuuma.
2) Lämmin kone käynnissä ja solenoidin johdot
irti, paina EGR:n kalvoa ylöspäin. Koneen
tyhjäkäynin pitäisi huonontua.
3) Lämmin kone tyhjäkäynnillä laita johdot
solenoidiin kiinni ja samalla tunnustele sormella
EGR:n kalvoa. Kalvon ei pitäisi liikkua.
Kierroksia annettaessa ja solenoidin johdot
kiinni, kalvon pitäisi nousta vähän.
Solenoidin voit testata että johdot kiinnitettynä
se ei päästä kierroksilla (n. 2000 rpm) kylmänä
alipainetta läpi ja normaalilämpöisenä sen
pitäisi.
Tökin sen piuhan sinne liittimeen kojelaudan
alle ja kumma kyllä mitään ei kärähtänyt...
Tietokone vilkutteli: vilkahdus, tauko, kaksi
vilkahdusta. Tämä toistuu kolme kertaa.
Sen jälkeen: kaksi vilkahdusta, tauko, neljä
vilkahdusta. Tämä toistuu kolme kertaa, sitten
tulee sama vilkuttelu kuin alussa.
Tutkin myös EGR-venttiilin toimintaa. Kun
kytken liittimen EGR-solenoidiin, venttiili tuntuu
toimivan aivan oikein, mutta silti tyhjäkäynti
huojuu ja tehot häviävät. Kokeilin sormin
venttiilin toimintaa. Tyhjäkäynnillä se on kiinni
ja kierrosten noustessa avautuu.
Irrotin kokeeksi EGR-venttiilin alipaineletkun.
Heti solenoidin johtoliittimen kytkettyäni
tyhjäkäynti alkoi huojua, mutta letkussa ei
tuntunut imua. Lisättyäni kierroksia alkoi tulla
imutusta. Eli aivan oikein tuntuu toimivan.
Jostain kummallisesta syystä seokset tai jokin muu
menee kuitenkin pieleen heti kun solenoidin johto
on kiinni. Kumma juttu.
Solenoidin johdon ollessa irti avasin
EGR-venttiiliä käsipelillä, mutta sillä ei ollut
mitään vaikutusta tyhjäkäyntiin.
Mikä ihmeen vika tätä oikein vaivaa? Ei kai tonne
tietokoneeseen ole Windowsia piilotettu? Miten se
asennetaan uudelleen?
No niin, se koodi 24 selitettiin kirjoissa siten
että että siitä ei pitäisi välittää jos se tulee
auton käydessä tyhjäkäyntiä. Mutta kun se kerran
tulee, niin sen aiheuttaja on joko huono liitos
tietokoneessa tai nopeussensorin vika/liitos.
Tietokone sijaitsee apukuskin jalkatilassa
sivupanelin takana. Kun tarkistat liitoksia, ota
akku ensin irti ettei savu nouse väärästä
paikasta.
Nopeussensorin paikkaa ei yllättäen selitetty
missään, mutta piirosten perusteella luulisin sen
olevan nopeusmittarin yhteydessä. Ainakin sen
sijainti oli kuvattu Check Eng. -valon ja sen
kojelaudan alapuolisen liittimen viereen.
Jos näistä pitäisi valita todennäköisempi
aiheuttaja, niin valitsisin huonon liitoksen
tietokoneen liittimissä. Liitos voi hapettua jos
auto seisoo pitkiä aikoja käyttämättömänä.
Ulkoseisonnassa hapettuminen voi olla vieläkin
nopeampaa.
Saattaahan se nopeussensori piiputtaa, ei
nimittäin vakionopeussäädin toimi... Vai sama
tietokoneboksiko sitäkin ohjaa?
Tietokone ei ohjaa nopeudensäädintä, vaan se on
erillinen systeemi. Kuitenkin omakohtaisen
kokemuksen perusteella joku yhteys nopeussensorin
ja nopeudensäätimen välillä saattaa olla: Joskus
vuosia sitten Lahdentiellä yöllä ajaessani säädin
päällä kohti Helsinkiä meni säätimestä
nopeusmittarille menevä vaijeri poikki.
Nopeusmittari putosi nollille ja säädin veti
kaasun täysille. Hyvä herätys väsyneelle kuskille
kun auto heittää itsekseen hanat auki
varoittamatta... Itse säädinkin oli kyllä siinä
vaiheessa vaihtokunnossa koska sen mekanismi ei
enää pyörinyt vapaasti, vaan siinä oli pykäliä.
Säätimen tahmea pyöriminen aiheutti värinää
vaijeriin ja vaijerin muovinen (todellakin) pää
ei kestänyt vaan meni poikki.
Vaikka vaijeri katkesi, katkesi se vasta sen
jälkeen kun se lähti säätimestä, eli katkeamisen
ei olisi pitänyt vaikuttaa säätimen toimintaan
mitenkään. Ellei säädin sitten saanut tietoa
jostakin (nopeussensorilta?) että vauhti hiipuu
kun mittari putosi nollille. Tai sitten säädin
hajosi samalla niin pahasti että se veti kaasun
täysille, tiedä häntä.
Toisaalta taas vakionopeussäätimen ei pitäisi
toimia alle 50 km/h nopeudessa, joten voi olla
että nopeustieto saadaan nopeussensorilta, mutta
voi olla että se on asetettuna säätimessä
itsessään. Asian voi tarkistaa ottamalla
mittaritaulun irti ja katsomalla meneekö
nopeusmittariin johtoja. Todennäköisesti menee ja
nopeudensäätimen johtojen värit viiksessä olivat
muistaakseni keltainen, vihreä ja sininen. Taisi
olla mustakin. Jos näitä löytyy mittarista, niin
teoria yhteydestä on oikea.
Tiedossani ei ole miten nopeussensorin toiminta
testataan. Poralla mittaria pyörittämällä ja
yleismittarilla tutkimalla koska sensorista menee
virtaa läpi?
Kun otat mittaritaulun irti, niin kannattaa
vaihtaa samalla vaivalla mittarivalojen lamput (4
kpl). Kun laitat mittaistoa paikoilleen, varo
ylikiristämästä niitä mittariston yläosan
ruuveja. Mittaristo murtuu reikien ympäriltä aika
helposti.
MOI
Lueskelin tossa keskustelujanne ja ajattelin
kertoa vähän nop.sensorista. Olet oikeassa siinä,
että nop. automatiikka saa tiedon auton
nopeudesta sensorilta, joka sijaitsee
nop.mittarin takana.
- tarkemmin sanottuna nop.mittarin ja vaijerin
väliin on lisätty heijastin (peili), jota vaijeri
pyörittää.(tämä heijastin on osa nop.mittaria)
- Aivan vaijerin viereen kiinnittyy yhdellä
ruuvilla musta muoviliitin, johon tulee pari
johtoa. Tässä muoviosassa on valokenno (diodi) ja
vastaanottava kenno.
- Homma toimii kaikessa yksinkertais. siten, että
valodiodi lähettää valonsädettä ja aina peilin
pyörähtäessä kohdalle se heijastaa valon takaisin
vast.ottavaan kennoon.
Tähän systeemiin kuuluu lisäksi ns. bufferi, joka
muuntaa nop.sensorista tulevat pulssit
tietokoneen ymmärtämään muotoon.(Bufferi
ilmeisesti "kertoo" pulssit, elikkä
moninkertaistaa ne)
- Bufferi on yleensä kojelaudan takana paksuun
johtonippuun teipattuna, yleensä apukuskin
puolella. (ulkonäöltään se on tulitikkuaskin
kokoinen keltainen muovimötikkä)
(koska autosi nop.mittari -ja nop.sensori-
lakkasivat toimimasta nop.automatiikka luuli
vauhdin hiljenevän, ja näinollen painoi pedalin
pohjaan)
En pysty kyllä itsekään neuvomaan, miten
nop.sensori testataan ilman kunnollista testeriä.
- Itselläni on OTC 2000 -niminen
tietokonetesteri, ja se näyttää mm. auton nop.
suoraan tikitaki-näyttöruudustaan (siis nop. mitä
tietokone luulee auton kulkevan)
- Testeri kytketään muuten juuri siihen
pistokkeeseen, mikä on kojetaulun alla.
SE - miksi nop.automatiikka ei toimi johtuu
luullakseni lähinnä jarrupolkimen käyttämästä
kytkimestä.
- samanlainen kytkin, kuin jarruvalokytkin ja
sijaitseekin sen vieressä. Tämä kytkin sammuttaa
nop.automatiikan, kun jarrupoljinta painetaan.
Kytkimen kautta kulkee 12 volttia
nop.automatiikan tietokoneboksille, ja
luultavasti se antaa jotain 8 volttia tai
vähemmän. - kulunut tai säätö (etäisyys)
pielessä!!
Nyt en varmasti muista, minä vuonna vaihtui
alipainetoimiseen nop.automatiikkaan, mutta jos:
- vaijeritoiminen, niin tsekkaa myös vaijereiden
kunto, sekä sähköjohdot ja liittimet!
- alipainetoiminen, niin tarkasta ennenkaikkea
alipaineletkut ja alipaineakku (musta
muovipallo), sekä itse säätöyksikkö - ettei kalvo
ole puhki!
CRUISEN vikoja on ollut myös kuluneesta viiksestä
johtuen - yleensä automatiikka pätkii, kun
viikseä käytetään tai heilutellaan.
MUTTA ASIAAN:
Kuvailemanne käyntihäiriöt tuskin johtuvat
ainakaan toimimattomasta nop.tunnistimesta!!!
- EGR:n toiminta tuntuu olevan hallussa ja
lähinnä tulee mieleen (oudon käytöksen takia)
onkohan se piuhaliitin varmasti se oikea, mikä
kytketään EGR-Solenoidiin? (ettei ole esim.
ilmapumpun solenoidien liitin)
- Sivumennen sanoen se ilmapumppu joutaakin hyvin
vaikka roskiin.(ja kaikki siihen liittyvät
letkut,takaiskuventtiilit ja solenoidit). Ainut
haitta, mikä ilmapumpun poistosta aiheutuu on
kylmässä koneessa ylimääräisen seoksen pienen
rikastuksen puuttuminen. (kun ilmaa pumpataan
ennen happianturia, se luulee seosta laihaksi ja
rikastaa sitä osaltaan)
EGR:n osalta kannattaa tarkastaa, ettei se ole
liian karstainen! (Egr irti ja putsataan)
- Nimittäin pakokaasuja ei saa päästä palotilaan
tyhjäkäynnillä. Vaikka EGR sulkeutuisikin -
niinkuin tyhjäkäynnillä pitääkin - niin jos
välissä on esim. karstaa, tästä aiheutuva vuoto
ilmenee yleensä huonona tai hakkaavana
tyhjäkäyntinä.
- jos käytössä on alipainepumppu, niin asia on
helppo tarkastaa: Kone tyhjäkäynnillä, EGR:n
letku irti, alipainepumpun letku kiinni EGR-
venttiiliin ja pumpataan venttiili auki. Jos
käynti selvästi huononee, niin silloin EGR-
venttiili ei vuoda tai ole auki vääränä aikana.
YKSI ASIA, mistä nämä sähkökaasarikoneet ovat
tarkkoja on nimittäin BENSAPINNAN korkeus.
- JOS bensapinta on liian ylhäällä (pyrkii
nousemaan mm. neulaventtiilin kulumisesta johtuen)
niin siitä aiheutuu juuri sankka musta savutus,
kun kone on kylmä, eli ryyppy on päällä. Lisäksi
polttoainetta kuluu reilusti enemmän kuin
kuuluisi.
Toivottavasti näistä neuvoista on apua, joskus
näiden kulkupelien viat ovat tosi hankalia
löydettäviä.
PS. Koska itselläni on Buick:n farmari (307 OLDS),
enkä ole vähään aikaan häärännyt Seevu:n farmarin
pellin alla en tarkkaan muista, missä mikäkin
häkystin sijaitsee.
> Kytkimen kautta kulkee 12 volttia nop.
> automatiikan tietokoneboksille, ja luultavasti
> se antaa jotain 8 volttia tai vähemmän. -
> kulunut tai säätö (etäisyys) pielessä!!
Pitääpä tutkia tuo kytkin...
> Nyt en varmasti muista, minä vuonna vaihtui
> alipainetoimiseen nop.automatiikkaan
Tässä on alipainetoiminen.
> Kuvailemanne käyntihäiriöt tuskin johtuvat
> ainakaan toimimattomasta nop.tunnistimesta!!!
No eipä kai, mutta se virhekoodi...
> onkohan se piuhaliitin varmasti se oikea,
> mikä kytketään EGR-Solenoidiin?
Luulisi olevan: piuha paikoillaan EGR-venttiili
avautuu kierroksia lisättäesssä ja tyhjäkäynnillä
menee kiinni.
> EGR:n osalta kannattaa tarkastaa, ettei se
> ole liian karstainen!
Kaipa se on karstoittunut tukkoon tuon kauhean
kylmäsavutuksen ja käyttämättömyyden takia? Siis
kun solenoidin piuha on ollut pari vuotta irti -
ja ties kuinka kauan edellisen omistajan aikana.
> Kone tyhjäkäynnillä, EGR:n letku irti,
> alipainepumpun letku kiinni EGR-venttiiliin
> ja pumpataan venttiili auki. Jos käynti
> selvästi huononee, niin silloin EGR-venttiili
> ei vuoda tai ole auki vääränä aikana.
Painelin sormin kalvoa ylöspäin, mutta sillä ei
ole mitään vaikutusta käyntiin. Onko siis koko
hökötys tukossa vai auki koko ajan?
> JOS bensapinta on liian ylhäällä (pyrkii
> nousemaan mm. neulaventtiilin kulumisesta
> johtuen)niin siitä aiheutuu juuri sankka musta
> savutus,kun kone on kylmä, eli ryyppy on
> päällä.
Tuo täytyykin tutkia. Onko se pinta merkitty
uimurikammioon, vai täytyykö korkeus etsiä
korjauskirjasta, jota en omista?
TA 4 Ever antoi pitkän ja hyvän selostuksen
aiheesta, kiitokset omasta puolestanikin. Eli nuo
asiat kannattaa tarkistaa ja eritoten EGR:n
karstaisuus, se voi olla jäänyt auki.
Kaasarin bensapintaan ja muihin säätöarvoihin
voin antaa vastauksen kunhan tiedän kaasarisi
numeron. Se numero on kaasarin rungossa ja on
muistaakseni -84 mallissa muotoa 17084xxx. Alku
on vakio, mutta viimeiset numerot vaihtelevat ja
yksilöivät kaasarin tarkemmin.
JOS me nyt puhutaan kaikki samasta osasta, eli
EGR-venttiilistä.(Päällimmäisenä on pyöreä n.
10cm halkaisijaltaan ja paksuudelt. n. 3cm oleva
alip."kello" johon tulee alipaineletku -
jalustasta se on kiinni imusarjassa yleensä
kahdella pultilla (voi olla kolmekin).
- NIIN helpointa on ottaa se irti ja putsata
karstat pois, niin venttiilistä kuin imusarjan
vastinpinnasta - teräsharja käy hyvin ko.
tarkoitukseen. ( ÄLÄ tiputa ylenmäärin roskia
imusarjaan = käytä imuria)
- YLEENSÄ EGR:n tiivisteestä tulee entinen!!!
(hommaa valmiiksi uusi tai hanki kuumuuden
kestävää tiivistemateriaalia, josta voi leikata
vastaavan)
Tällä nyt varmistuu, ettei se ainakaan vuoda ja
sotke tyhjäkäyntiä.
[Uudet EGR-venttiilit ovat aika arvokkaita - noin
500 - 800mk (tarvikeosan hinta)]
Ilmeisesti autosi EI ole rekisteröity
vähäpäästöiseksi ajoneuvoksi - rek. otteessa
lukee vain "katalysaattori - käytettävä
lyijytöntä bensiiniä" tai sitten ei sitäkään.
NIIN, JOS EGR oikein kalvaa mieltä, senkin voi
heittää romukoppaan (sinne ilmapumpun kaveriksi)
VALMISTA sopivasta lattaraudasta laippa, jolla
peität Egr:n paikan (Reijät imusarjassa)
- TOIMIMATTOMASTA (Tai puuttuvasta) EGR:stä on
kyllä enemmän haittaa kuin ilmapumpun poistosta.
Nimittäin osakaasulla ja suurella kuormituksella
ajettaessa (suuri nopeus pitemmän aikaa tai
perävaunun veto) moottori saattaa ylikuumeta,
koska imusarjaan ei lasketa pakokaasuja, jotka
eivät tietenkään pala ja näinollen alentavat
palolämpötiloja.
(Bensakoneessa EGR EI SAA toimia moottorin
ollessa kylmä, lämpimässä tyhjäkäynnillä tai
täyskaasulla kiihdytettäessä)
[lisäksi pakokaasujen typenoksidipitoisuus
lisääntyy tietenkin]
Bensapinnan tarkastukseen tarvitset mitan (ja
oikeat arvot)
Suosittelisinkin, että hommaat korjausoppaan -
ilman sitä on näitä saasteajan kotteroita
melkoisen mahdoton korjata!! Joku CHILTON tai
HAYNES ei maksakaan kuin n. 150 - 200mk
(ALKUPERÄINEN tehtaan korjaamokäsikirja, joka on
tietysti täydellisin maksaakin sitten 500 - 1000mk
Dollarin Älyttömästä kurssista johtuen)
Bensapinnan mittauksessa EI Yleensä mitata itse
bensan korkeutta, vaan kohon etäisyyttä kaasarin
kannesta!!
Ei taida homma edistyä ilman kunnon kirjaa. Ostin
joskus hölmöyttäni suomenkielisen Alfamer-kirjan,
mutta kyllähän ne jarrupalat osaisi ilmankin
vaihtaa... Mitään erikoisempaa siitä opuksesta ei
sitten löydykkään.
Kattelin Alfamerin kirjavalikoimaa ja ajattelin
hankkia toisen näistä:
Haynes: H24045 Chevrolet Biscayne, BelAir, Impala,
Caprice, Wagons 69-90 Full-Size
Chilton: C8531 Chevrolet Caprice, Kingswood,
Townsman Full-Size 1979-90
Kumpaa suosittelette? Eli kummasta löytyy paremmin
saastelaitteiden yms. ohjeet? Olisiko tuo Chilton
parempi kun ei ole mukana turhaan vanhempia
malleja?
Hoppa on siis -84 Caprice Estate -farmari.
Joo tutulta kuulostaa, erehdyin nimittäin itsekin
hankkimaan aikoinaan suomenkielisen Chevy-Vanin
korjausoppaan ja täytyy sanoa, että mitään, mitä
en olisi jo tiennyt en tästä opuksesta löytänyt.
(enpä ole kyllä sen jälkeen hommannutkaan muita,
kuin alkuperäisiä tehtaan korjaamokirjoja --
niissä ei sanota, että tämä on sulle niin vaikea
korjattava ja/tai vaatii erikoistyökaluja, että
vie autosi osaavalle ammattimiehelle.)
Itseltäni löytyy GM-manuaalien lisäksi vain
Chiltoneita. Haynesin oppaita olen vain plärännyt
silloin tällöin.
Asiaa aatellessa päädyin kyllä itsekin samaan
tulokseen. Koska GM:n varsinaiset saastekoneet
tulivat tuotantoon vuonna -81 (C4-systeemi),
niin tällöin Chiltonin opus tuntuis paremmalta
vaihtoehdolta, kun ei ole turhaan vanhempien
mallien tietoja sivutilaa kuluttamassa!
Minulla on molemmat manuaalit, sekä Haynes että
Chilton. Chiltonisssa on paremmin ja
seikkaperäisemmin selostettu nuo saastelaitteet
ja muut tietokoneeseen liittyvät systeemit, eli
suosittelen sitä. Myös muista asioista näyttäisi
Chiltonissa olevan tarkemmat selostukset.