Jatkuvasti julkisuudessa ja tuttavapiirissäkin kuulee ihmisistä, jotka ottavat avioeroja ja säntäävät uudelleen naimisiin. Monilla saattaa elämän ehtoopuolella olla useitakin epäonnistuneita parisuhteita ja avioliittoja takanapäin.
Silloin ihminen voi ulospäin pahoin ja siirtää pahaa oloaan toisiinkin. Kärsijöinä ovat viattomat ystävät, sukulaiset ja työtoverit. Tällaista elämä on muualla kirkon ulkopuolella.
Meitä kirkossa ohjaa Jumala ja hän ohjaa meitä myös ihmissuhteissamme. Siksi kirkkomme jäsenille ei tulekaan avio-ongelmia tai -kriisejä, vaan he voivat uskollisesti pysytellä yhdessä koko maanpäällisen elämänsä ajan.
Poikkeuksia ei ole. Jos onkin, he ovat usein myöhemmin jättäneet kirkon, koska Jumalan siunaama avioliitto voi rikkoontua vain, jos paha pääsee pysyvästi riivaamaan ihmistä. Ja tämän pahanhan näkeekin usein ihmisestä, jolla saattaa olla jopa toinen, kolmas tai neljäs vaimo kierroksessa.
Silloin ihminen voi ulospäin pahoin ja siirtää pahaa oloaan toisiinkin. Kärsijöinä ovat viattomat ystävät, sukulaiset ja työtoverit. Tällaista elämä on muualla kirkon ulkopuolella.
Meitä kirkossa ohjaa Jumala ja hän ohjaa meitä myös ihmissuhteissamme. Siksi kirkkomme jäsenille ei tulekaan avio-ongelmia tai -kriisejä, vaan he voivat uskollisesti pysytellä yhdessä koko maanpäällisen elämänsä ajan.
Poikkeuksia ei ole. Jos onkin, he ovat usein myöhemmin jättäneet kirkon, koska Jumalan siunaama avioliitto voi rikkoontua vain, jos paha pääsee pysyvästi riivaamaan ihmistä. Ja tämän pahanhan näkeekin usein ihmisestä, jolla saattaa olla jopa toinen, kolmas tai neljäs vaimo kierroksessa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kirkko on täydellinen, mutta me ihmiset emme ole. Annat harhaanjohtavan kuvan sellaiselle, joka ei huomaa, että tahallasi koetat esittää muutä kuin tosiasioita.
Avioeroista huolimatta monet pysyvät uskollisena kirkossa. Kenenkään ei tulisi tuomita, sillä emme tiedä ihmisten olosuhteita.
tuomitse toisten parisuhteita? Kuten homo- ja lesboparien?
"Kenenkään ei tulisi tuomita, sillä emme tiedä ihmisten olosuhteita. "
Olet itse antanut ymmärtää että vika on ollut vaimoissasi.
Olet aika hanakka vähättelemään toisten mielipiteitä ja totuutta jos se eroaa omastasi, tietämättä HEIDÄN taustojaan...
Toisuvia lausahduksiasi onkin "olet ollut edes jäsen koskaan" "missähän seurakunnassa olet muka ollet" "olet ymmärtänyt väärin" "sinun olisi itse pitänyt ottaa selvää totuudesta" "ammattitaidottomat kirkon opettajat eivät ole ammattilaisia, ja saattavat opettaa väärää tietoa"
Kun kerran vika on aina toisissa, ei sinussa ja sinä tunnut aina tietävän totuuden niin voisitko ehdottaa että sinulle räätälöitäisiin kirkon virka ja yhtenäistäsit kirkon opin sinun totuutesi mukaiseksi niin ei tarvitsisi kenenkään kuunnella kun haukut milloin ketäkin ymmärtämättömyydestä tai opettamisesta kirkon virallisen opin vastaisesti.
Sinulle kun ei kelpaa asiat muullaisina kuin sellaisina kuin juuri SINÄ olet ne ymmärtänyt = tiedät olevan totta!
Sitten vielä naot että ei saisi tuomita! koitan nyt päättää....
Tietysti uskoit, että aloitus oli osoitettu sinulle.
Monesko avioliitto sinulla on menossa 4. vai 5.
Miten on mahdollista, että kirkkosi on siunannut kaikki liittosi. Eiko tämä ole sitä pahimmanlaatuista Raamatun sanan rikkomista.
Oliko MAP-kirkko valintasi juuri tästä syystä, että se hyväksyy tämän laatuisen toiminnan ja oletko sinä sidottu kaikkiin entisiin vaimoihisi, vasten heidän tahtoansa, vai onko tänä ainoastaan mormonien tapa kiertää lakia moniavioisuudesta.
se muuten todellakin on niin että mies voi olla sinetöitynä useampaan kuin yhteen naiseen mutta nainen ei voi tulla uudelleen sinetöidyksi temppelissä vaikka leskeydyttyään (hauskan makuinen sana...) Itse olen lähinnä läskiytynyt viime aikoina ;-)
Se ei ole tasa-arvoista tietenkään...eli nämä Tapani von Casanoovan aikaisemmat vaimot melko varmasti ovat edelleen sinetöidyt Tapaniin kun taas, entiset vaimot eivät voi tulla sinetöidyksi uuteen mieheen jos sellaiseen vielä haksahtavat ;-)
Tapani sen sijaan voi vielä kasvattaa katrastaan jos mieli, kunto ja into riittää ;-)
-Totta joka sana mutta ei ole oikeastaan Tapanille henk.koht. tarkoitettu...Olet tässä elävä esimerkki koska satut olemaan "käsillä"...Sama pätee keneen tahansa mappimieheen =)
Kuvailit tuossa henkilöä, jolla on narsistinen luonnehäiriö. Uskonnollisissa yhteisöissä heillä on hyvä turvapaikka, koska siellä he voivat toteuttaa itseään huutelemalla Jumalan (omien kuvitelmiensa mukaisen) selän takaa.
Narsistinen luonnevaurio on syntynyt varhaisella iällä ja on vaikeasti henkilöä vammauttava. Ihmissuhteet muodostuvat pinnalliksi eikä yksilö saa todellista tyydytystä elämästään oikein millään alueella. Uskonnot ovat tosiaan hyvä kenttä tällaisille ihmisille, myös työelämässä saattaa tällaisella luonnetyypillä olla ajoittain käyttöä.
Tällaisissa tapauksissa minua aina jää askarruttamaan, missä määrin ihmisellä lopultakaan on vapaa tahto. MAP-kirkko puhuu paljon vapaan tahdon käyttämisestä, mutta onko narsistin tahto vapaa? Eikö hän joudu pakostakin tekemään kaikki valintansa niin, että pystyy pönkittämään heiveröistä minuuttaan ja suojelemaan sitä. Tämä tapahtuu muiden kustannuksella ja aiheuttaa erityisen paljon kärsimystä juuri narsistin puolisolle ja mahdollisille lapsille, joita hän kohtelee vain oman egonsa jatkeina. Onko hän tästä vastuussa ja miten pitkälle? Tuomitaanko myös narsisti "tekojensa mukaan", vai onko narsistinen luonnevaurio lieventävä asianhaara?
Mutta vapaa tahto - onko sitä, jos kasvuolot on olleet mitkä ovat? Tällainen vaurioitunut henkilö ei pysty luottamaan Jumalaankaan niin, että antaisi Jumalan hoitaa ja parantaa vammansa. itsenwsä. Haavat ovat liian syvällä, jo sylilapsi-iässä tulleita... on sääli ihmistä.
Mietin koko ajan viestiäsi lukiessa, että mahdatko olla viekas antimormoni, joka on kirjoittavinaan kirkosta piilosarkastiseen sävyyn. Loppujen lopuksi tulin siihen tulokseen, että olet ihan tosissasi kirjoittamassa tuota viestiä (tai perhana sentään.... en nyt ole vieläkään ihan varma. Jos olet aktiivimorkku, niin sitten olet vähän hakoteillä). Kaikki kunnia MAP-kirkolle ja sen ojaukselle hyvään elämään, mutta kyllä morkkujen keskuudessa syntyy myös avioeroja lähes samaan tahtiin kun muidenkin uskovaisten keskuudessa. Jos pari on toisilleen sopimaton, niin ei siinä auta, että kyseessä on temppeliavioliitto. Tämä on valitettavaa, mutta totta. Omasta kotiseurakunnastani tiedän ainakin neljä tällaista tapausta ja yhdessä näistä tapauksista pari etsi uudet puolisot ja jatkaa kirkossa aktiivisena. Samassa seurakunnassa on myös sellainen sisar, jolla on nyt vissiin kolmas tai neljäs mies menossa.
paitsi asianomaisen pariskunnan, myös koko yhteiskuntamme ongelma. Ketään emme kuitenkaan voi ihmisinä syyllistää.
Ehkä erojen runsaus on seurausta pinnallisesta elämäntavastamme jossa ei täysin ymmärretä avioliiton vakavuutta. Osaltaan vaikuttanee myös esim. alkoholi ja huumeet jotka ovat omiaan luomaan ennalta arvaamattomia tilanteita jolloin ero on usein paras tai ainoa vaihtoehto.
Todennäköisesti avioidumme pinnallisin, kestämättömin perustein, ymmärtämättä Jumalan kasvojen ja tämän seurakunnan edessä tekemämme sopimuksen vakavuutta.
Turust
Samaa mieltä sekä Turusta että Exän kanssa mutta haluan lisätä, että MIKÄLI nuoret etsiessään avioparia ottaisivat todella kirkon ohjeet vakavasti eivätkä suin päin hyppäisi liittoon tai myöhemmin jos he todella tekisivät niinkuin kirkko neuvoo ja hoitaisivat parisuhdettaan. antaisivat anteeksi ... oppisivat keskustelemaan keskenään ja jopa käsittelemään erimielisyydet oikealla tavalla, ei avioeroja olisi lähestulkoonkaan näin paljon kuin nyt.
Yksi suuri syy on myös "maailman mielipiteet" ja itsekkyyden palvonta. Esimerkiksi jos vaimo lihoo eikä välitä enää ulkonäöstään, niin kuin sillon ennen ... on paras sulkea korvansa maailman puheilta siitä että naisen on opltava solakka ja kaunis... eihän sitä kaikkea voi vaatia! Eikö se olisi tarpeeksi, että se rakastaa sua ja että se hoitaa kodin ja lapset ja sut hyvin... Tai niinkuin yksi sisar huokasi... kun on mies joka on tehnyt syrjähypyn... kaikki sanovat että hän on hullu kun ei lähde heti lätkiin.... nyt monen vuoden päästä hän on edelleen onnelinen tämän miehen kanssa, joka kyllä petti hänet kerran mutta ei toista kertaa....
Toinen maailman mielipide on anteeksiantamattomuus ja kerrasta poikki... Se kuulemma koskee hetken, mutta elämä kuulemma on parempaa sen jälkeen... vai onko???
Rakkaus on pitkämielinen ja lempeä. Se ei kerskaa, kadehdi eikä panettele, ei etsi omaansa, ei muistele kärsimäänsä pahaa, ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee yhdessä totuuden kanssa. Kaikki se uskoo, kaikki se toivoo, kaikki se kärsii eikä se koskaan häviä.
Jos ei ollut näin, ei ollut kysymyksessä rakkaus vaan silmän pyynti, himo, vallanhalu, oman heikon egon pönkitys ja oman narsismin ruokkiminen toisen kustannuksella. Monesta muustakin asiasta saattoi olla kysymys, mene tiedä. Vaan ei rakkaudesta.
Sitaatti on ulkomuistista. Kaikki tuon tietää, tuskin kukaan osaa edes lastaan noin rakastaa, saati puolisoaan.