Eero Heinäluoma on sittenkin lunastamassa niitä odotuksia, joita Suomen suurimman ja merkittävän puolueen puheenjohtajaan voi kohdistaa. Pohdinnat kunnallisesta verotusoikuedesta niin, että kunnan oma päätöksenteko taloudessa ohittaa valtiollisen ohjauksen on täysin oikea.
Kuntien päätösvallan lisääminen niiden omassa talouden hoidossa ja valtionapujärjestelmistä poispyrkiminen tervehdyttävät takuuvarmasti kuntatalouksia. Kuntien olisi sen jälkeen ryhdyttävä aidosti kilpailemaan siitä, missä päin maata on parhaat edellytykset turvata kuntalaisille parhaimmat palvelut ja vähäisimmät verot. Tämä olisi omiaan ohjaamaan asutusta sinne, missä se on taloudellisesti kannattavinta. Se lisäisi ihmisten valinnan vapautta. Jokainen voisi asettaa esim. rahan ja vapaan väljän tilan vastakkain valitessaan asuinpaikkaansa.
Uudistuksen edellytyksenä olisi se, että kuntien peruspalvelurepertuaaria pitää tarkastella uudelleen. Jokainen peruspalvelu on jaoteltava pakolliseksi, suositeltvaksi ja vapaaehtoiseksi. Vain pakollisiin peruspalveluihin on sen jälkeen hyväksyttävää käyttää valtion rahaa tasoittamaan kuntien tilannetta. Kaikesta muusta kunnan on selvittävä omillaan.
Kun kunnat saisivat suoran verotusoikeuden ilman mitääb valtiollista välikäden ojennusta, verojen määrän ja niillä saatavan rahan käytöllä olisi suora yhteys, minkä kuntalaisten olisi nykyistä helpompi tarkistaa. Näin jokaisessa kunnassa voitaisiin miettiä erikseen, minkälaiseen palvelutasoon siinä kunnassa on varaa. Se ohjaisi myös kuntia rationalisoimaan toimintojaa järkeviksi.
Kunnallinen verotusoikeus
27
1428
Vastaukset
- ylistät puupökkelöä
Kerropa, kun viisaaksi olet tekeytynyt, niin millä tavalla Heinäluoman esittämä uusi verotusmalli jotenkin poikkeaa nykyisestä, missä kunnille maksetaan kunnallisveroprosentin mukaisesti ja missä kuntien taloutta tasoittamaan käytetään valtionosuuksia?
- nämä demarit
Mielipidepankki tai Heinäluoma eivät ilmeisesti itse maksa veroja, kun eivät tiedä miten meitä veronmaksajia verotetaan!
- Tuomari Uusio
Kaikkein yksinkertaisimmat kokoomuslaiset ja sosialidemokraatit paljastavat itsensä kannattamalla "uudistusta".
Eero Heinäluoma on sama tyhjäpäinen populisti kuin ennenkin. Puuttuu enää vain se, että SAK tilaa Suomen kovimmalta porvarilta, Eero Lehdeltä, gallupun Taloustutkimuksesta, mikä osoittaa, että Heinäluoman reformilla on "laaja kannatus".
Kun Heinäluoma puhuu kompostia, on Raimo Sailaskin hiljaa, vaikka Heinäluoma pitäisi lähettää satojen kilometrien päähän puolukkametsään. - Demagogi
Tuomari Uusio kirjoitti:
Kaikkein yksinkertaisimmat kokoomuslaiset ja sosialidemokraatit paljastavat itsensä kannattamalla "uudistusta".
Eero Heinäluoma on sama tyhjäpäinen populisti kuin ennenkin. Puuttuu enää vain se, että SAK tilaa Suomen kovimmalta porvarilta, Eero Lehdeltä, gallupun Taloustutkimuksesta, mikä osoittaa, että Heinäluoman reformilla on "laaja kannatus".
Kun Heinäluoma puhuu kompostia, on Raimo Sailaskin hiljaa, vaikka Heinäluoma pitäisi lähettää satojen kilometrien päähän puolukkametsään.Asiassa on todellakin absurdeja piirteitä.
On selvää, että nyt SDP:ssä mietitään, miten puheenjohtansa Heinäluoman riman alitus saadaan näyttämään edes pudotukselta.
- JormaKKorhonen
...olevassa avauksessani myös on syntynyt hieman keskustelua Heinäluomasta. En viitsi toistaa siellä kirjoittamaani, vaan laitan linkin siihen (mikä EI OLE sääntöjen vastaista, vaikka joku niin väittääkin, ja ilmeisesti sen vuoksi ensimmäinen linkitykseni niihin kahteén avaukseeni on täältä poistettu):
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=666&posting=22000000010402823 - Keskustaporvari
Olettaisin, että erään, noin 3000 asukkaan eteläpohjalaiskunnan kunnanisät voisivat olla hyvinkin viehättyneitä tuosta Heinäluoman ajatuksesta.
Tämä kunta on sellainen, jossa on teollisuutta kuin keskikokoisessa kaupungissa, työpaikkaomavaraisuus huitelee 140% paikkeilla ja väestön tulotaso maakunnan kärkeä.
Jos tuollainen malli joskus toteutetaan, niin siitä on pidettävä huoli, että firmat maksavat veronsa siihen kuntaan, jossa niiden työpaikatkin ovat, eikä pääkonttorin sijainnin mukaan. Muutoinhan Helsinki pääsisi taas muiden taskuille.- kaikkea ei kerrottu
Heinäluoman malliin kuuluu myös kuntien vähentäminen 80-90:een, vaikka siitä ei ole puhuttukaan. Se on kuitenkin Rakel Hiltusen, joka on SDP:n kunta-asioista vastaava, Hesarissa kertoma tavoite.
Terveistä vaan Sieviin. - JormaKKorhonen
kaikkea ei kerrottu kirjoitti:
Heinäluoman malliin kuuluu myös kuntien vähentäminen 80-90:een, vaikka siitä ei ole puhuttukaan. Se on kuitenkin Rakel Hiltusen, joka on SDP:n kunta-asioista vastaava, Hesarissa kertoma tavoite.
Terveistä vaan Sieviin....tuo kunta, jota keskustaporvari tarkoittaa, sillä Sievi (ent. Evijärvi) luetaan Keski-Pohjanmaahan. Mutta en kyllä tiedä sopivaa etelä-pohjanmaalaista kuntaa, kun useimmissa mieleeni tulevissa on tietääkseni enemmän asukkaita. Jospa keskustaporvari meitä valistaisi?
- ovat eri kuntia
JormaKKorhonen kirjoitti:
...tuo kunta, jota keskustaporvari tarkoittaa, sillä Sievi (ent. Evijärvi) luetaan Keski-Pohjanmaahan. Mutta en kyllä tiedä sopivaa etelä-pohjanmaalaista kuntaa, kun useimmissa mieleeni tulevissa on tietääkseni enemmän asukkaita. Jospa keskustaporvari meitä valistaisi?
Kerrotko tarkemmin Evijärvestä joka nykyisin on Sievi?
- JormaKKorhonen
ovat eri kuntia kirjoitti:
Kerrotko tarkemmin Evijärvestä joka nykyisin on Sievi?
...minun tietojani maantiedosta, historiasta äläkä monesta muustakaan asiasta.
Sievin alkuperäinen nimi oli Evijärvi, mutta se vaihtoi joskus vuosisata sitten nimensä siksi, että Etelä-Pohjanmaalla Evijärven rantamilla oli myös samanniminen kunta. Sievi otti uuden nimensä pitäjän halki kulevan Vääränjoien eli Sievijoen mukaan.
Katso esim. Facta-tietosanakirja 14.osa sivu 680! - Keskustaporvari
kaikkea ei kerrottu kirjoitti:
Heinäluoman malliin kuuluu myös kuntien vähentäminen 80-90:een, vaikka siitä ei ole puhuttukaan. Se on kuitenkin Rakel Hiltusen, joka on SDP:n kunta-asioista vastaava, Hesarissa kertoma tavoite.
Terveistä vaan Sieviin....nyt vain tuota Heinäluoman veromallia, en muuta.
Mistäs lähtien Sievi on Etelä-Pohjanmaalla ollut? - Keskustaporvari
JormaKKorhonen kirjoitti:
...tuo kunta, jota keskustaporvari tarkoittaa, sillä Sievi (ent. Evijärvi) luetaan Keski-Pohjanmaahan. Mutta en kyllä tiedä sopivaa etelä-pohjanmaalaista kuntaa, kun useimmissa mieleeni tulevissa on tietääkseni enemmän asukkaita. Jospa keskustaporvari meitä valistaisi?
- JormaKKorhonen
Keskustaporvari kirjoitti:
...minunkin mielessäni, mutta luulin siellä olevan enemmän asukkaita. Piti oikein katsoa eräästä uudesta hakuteoksesta, ennen kuin uskoin todeksi, että kunnassa tosiaan on vain vähän yli 3000 asukasta. Samalla katsoin pitäjän pinta-alankin, ja sen pienuus, vajaat 150 neliökilometriä selittää harhani. Pitäjähän taitaa olla oikeastaan vain se keskustaajama ja kaista Lapuanjoen laaksoa.
Pitäjällä näkyy todella menneen hyvin, kun sen väkiluku ei ole pienentynyt lainkaan vuoden 1960 jälkeen (tarkistin eräästä vanhemmasta hakuteoksesta), vaikka tuona aikana monen maaseutupitäjän väkiluku on enemmän kuin puolittunut. Pitäjässä näkyy jo 1960 olleen paljon rakennustarvike- ja koneteollisuutta, mikä hyvän kehityksen selittää.
Kuinkahan sitä sinne on niinkin paljon keskittynyt, keskelle lakeutta, jossa ei ihan lähellä ole edes kasvukeskuksia, kun Vaasa ja Seinäjokikin ovat varsin kaukana? Vai siksikö juuri siellä onkin menestytty, kun lähellä ei ole vetovoimaista kilpailijaa. Toisaalta kyllä kasvukeskuksien kyljessä olevat maalaiskunnat yleensä ovat menestyneet parhaiten, kuten varmaan tiedät Etelä-Pohjanmaaltakin, puhumattakaan Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seudun esimerkeistä. - Keskustaporvari
JormaKKorhonen kirjoitti:
...minunkin mielessäni, mutta luulin siellä olevan enemmän asukkaita. Piti oikein katsoa eräästä uudesta hakuteoksesta, ennen kuin uskoin todeksi, että kunnassa tosiaan on vain vähän yli 3000 asukasta. Samalla katsoin pitäjän pinta-alankin, ja sen pienuus, vajaat 150 neliökilometriä selittää harhani. Pitäjähän taitaa olla oikeastaan vain se keskustaajama ja kaista Lapuanjoen laaksoa.
Pitäjällä näkyy todella menneen hyvin, kun sen väkiluku ei ole pienentynyt lainkaan vuoden 1960 jälkeen (tarkistin eräästä vanhemmasta hakuteoksesta), vaikka tuona aikana monen maaseutupitäjän väkiluku on enemmän kuin puolittunut. Pitäjässä näkyy jo 1960 olleen paljon rakennustarvike- ja koneteollisuutta, mikä hyvän kehityksen selittää.
Kuinkahan sitä sinne on niinkin paljon keskittynyt, keskelle lakeutta, jossa ei ihan lähellä ole edes kasvukeskuksia, kun Vaasa ja Seinäjokikin ovat varsin kaukana? Vai siksikö juuri siellä onkin menestytty, kun lähellä ei ole vetovoimaista kilpailijaa. Toisaalta kyllä kasvukeskuksien kyljessä olevat maalaiskunnat yleensä ovat menestyneet parhaiten, kuten varmaan tiedät Etelä-Pohjanmaaltakin, puhumattakaan Helsingin, Turun, Tampereen ja Oulun seudun esimerkeistä.Ylihärmän teollinen historia on varsin lyhyt. Se alkoi tuossa 50-60-luvulla muutaman värikkään kyläsepän toimesta. Kun yksi keksi jonkun puolivillaisen pisneksen, niin muut pistivät kateuden tuomalla uhmalla vähän paremmaksi. Siitä se lähti.
- Jaba_43
Kuntien verotusoikeus ja 100% omarahoitteinen palvelutuotanto toimivat sen jälkeen, kun pienimmänkin kunnan asukas- eli veronmaksajapohja on riittävän suuri; muistan kuulleni, että joku 30 - 50 000 alkaisi olla sitä luokkaa.
Heinäluoman ehdotuksesta seuraisi sekin hyvä puoli, että valtionapujen poistuessa tai minimoituessa, ei keskustalla olisi enää nykyistä poliittista tehtäväänsä toimia kunnallisten tulonsiirtojen maksimoijana syrjäkunnissa, vaan keskustakin joutuisi keskittymään politiikkaan asiapohjalta, eli kehittämään hallitsemiensa kuntien taloutta gtosissaan, kun keskusta on tähänsaakka lähinnä keskittynyt ruinaamaan valtiolta muiden kuntien palkansaajien ja yrittäjien maksamien kunnallisverojen siirtoja.
Keskusta on nyt hyvin totisen paikan edessä. Se pysyy hallituksessa ainoastaan hyväksymällä demareiden linjan ja putoaa oppositioon, jos jatkaa omaa väliportaan hallintobyrokratiaa kasvattavaa linjaansa.
Keskustan kannatukseenkin tällä on merkitystä kepun oman linjan jatkaminen hidastaa keskustan kannatuksen laskua, demareiden linjan noudattaminen nopeuttaa keskustan kannatuksen laskua. Ennen vuoden 2007 vaaleja pääsemme näkemään onko keskuatalla rohkeutta lähteä ottamaan kannatusvauhtia oppositiosta vai jatkaako se mateluaan demareiden edessä menemällä mukaan Heinäluoman ehdottamaan, järkevään kuntareformiin.- läpikuullostettua
http://www.nic.fi/~rsuonio/oikeinkirjoitus/
Kuulostaa vai kuullostaa?
Mitähän tuossa Heinäluoman ehdotuksessa oikein kuullostaa? - tuo linkkisi!
läpikuullostettua kirjoitti:
http://www.nic.fi/~rsuonio/oikeinkirjoitus/
Kuulostaa vai kuullostaa?
Mitähän tuossa Heinäluoman ehdotuksessa oikein kuullostaa?Otsikossa toivomus.
- Uusinen
Kunnille pitäisi myös myöntää itsenäisen valtion oikeudet säätää laeilla menoistaan. Näin Suomeen muodostuisi 432 itsenäistä valtiota ja kuntaa muuttaessa pitäisi tarkkaan perehtyä uuden kunnan tarjoamiin oikeuksiin ja velvollisuuksiin.
- on persiistä
Tässä maassa kilpaillaan jo muutenkin tarpeeksi.
Olisi hyvä jos peruspalvelut jätettäisiin sen ulkopuolelle. Koko kuntauudistus touhu on menossa ihan farssiksi. - Uusinen
Tuossa tapauksessa arvonlisäverotus pitäisi siirtää kunnille ja vielä paljon muuta. Miten tämä tehostaisi hallintoa?
- oivahärkönen
... järjestelmä, eikä valtionapu. Vain harkinnanvarainen valtion apu kunnalle on valtionapua.
Heinäluoma tosiaan esittää, että kunnat itse keräisivät menoihinsa tarvittavat verotulot. Mutta HS jatkaa: "Koska verotulot vaihtelevat suuresti eri kunnissa, Heinäluoma pitää tärkeänä tasausjärjrstelmää, jolla kuntien välistä eroa tasattaisiin niin, että jokainen kunta saisi minimimäärän tuloja. Ainakin Hesarin mukaan hän ei sano, miten tuo tasaujärjestelmä toimisi.
Mutta nykyinen järjestelmä, jossa tuo tasaus tehdään valtionosuukien jaossa niin, että vähemmän verotuloja saavat kunnat saavat valtionosuuksia enemmän jo perustuslain takaamien lakisääteisten vähimmäispalvelujen takaamiseksi jokaiselle kansalaiselle ja kaikkein rikkaimmat kunnat eivät lainkaan. Lipposen hallitusten viimeisinä vuosina keskittämispolitiikan seurauksena tasauksen tarve kasvoi niin, että tuohon tasauskassaan piti ottaa jo rikkaampien kuntien, kuten Espoo, Helsinki, Kauniainen, Salo, omia kunnallisverotulojakin.
En ymmärrä, mitä Heinäluoma tarkoittaa ja millainen olisi hänen peräänkuuluttama tasausjärjrstelmä. Eipä sillä ole oikeastaan väliä, kunhan se vain tekee saman kuin nykyinen valtionosuusjärjestelmä, jonka yhteydessä tämä tasaus suoritetaan.
Järjestelmähän on syntynyt tilanteessa, jossa valtio lainsäädännöllä määrää kuntien paikallisviranomaisina hoitamaan palvelut. Oli tarkoituskin, että valtio osallistuu näiden palvelujen maksamiseen valtionosuukien avulla, jossa yhteydessä myös suoritetaan em. tasaus. Nämä valtionosuudet olivat vielä 90-luvun alussa keskimäärin puolet kuntien tuloista. Lipposen hallitusten lopettaessa ne olivat vain neljänneksen.
Lipposen hallitukset siirsivät valtiolta kunnille tehtäviä, määräsivät kunnille kokonaan uusia tehtäviä ja samalla vähensivät valtionosuuksia. Tämän ne tekivät pelastaakseen valtionvelan kasvun hokkus-pokkustempulla siirtämällä menoja kunnille. Tästä johtuu kuntien ahdinko. Vanhasen hallitus on jo korjannut tilannetta, mutta ei vielä riittävästi. - julmempi...
Mitä itsenäisempiä talousyksikköjä kunnista tehdään sitä enemmän ne muistuttavat yrityksiä, ja sitä heikommaksi valtio murenee.
Jos on tarkoituksena tehdä kunnista yrityksiä yritysten joukkoon - kilpailemaan toimijoista ja asukkaista, lue: toimijoista ei asukkaista - niin myös yhteiskunnan hajoamisen seuraukset on hyväksyttävä.
Amerikassa osavaltioiden ja liittovaltion suhde näyttää nyt nurjan puolensa, kun luonnonkatastrofi tuo esiin ihmisiin sisäänladatut viidakon lait, ja kilpailuyhteiskunta toimii raaimmillaan.
Olen sitä mieltä, että Suomesta joutaisi koko joukko oikeistodemareita muilutettaviksi Louisianaan katsastamaan paikan päälle yhteisöä, jonkakaltaista he ovat olleet Paavo Lipposen, Raimo Sailaksen ja Aatos Erkon suloisessa johdossa Suomeen rakentamassa. Koulupoikakokoomuslaiset ja muut toimintadraiviliberaalit kaakattavana laumana perään.Ei kunnista mitään yrityksiä tarvitse tehdä. Asia on hoidettavissa sillä, että laaditaan selkeä kunnallislainsäädäntö, jossa määritellään kunnan tehtävät, minimipalvelutaso. Minimitaso on pyrittävä määrittämään sellaiseksi, että kunnista selvä enemmistö esim 90 % kykenee sen saavuttamaan omilla verotuloillaan. Sellainen kunta joka ei tähänkään kykene, lienee parasta pakkoliittää suurempaan.
Lainsäädännöllä on myös hyvä rajoittaa kuntien päätäntävaltaa niin, ettei niistä voi tulla yrityksiä. Esim. teollisuushallien rakentaminen kunnan varoilla ei saisi olla kunnallista toimintaa. Kaavoitusoikeus pitää tietysti kunnille jättää, mutta kaavoituksen osana on kunnalistekniikan rakentaminen, mikä pakottaa myös katsomaan kuntatalouden mahdollisuuksia.
Kuntien palvelutasojen erot on minusta sallittava muissa paitsi pakollisissa peruspalveluissa kuten terveydenhuollossa, koulutoiminnan järjestämisessä jne. Kuntien toiminnan tulee olla hyvin läpinäkyvää niin, että esim. kuntaliiton pitäisi säännöllisesti vertailla eri kuntia: millaisilla veroprodenteilla ne kykenenvät minkäkinlaiseen palvelutarjontaan asukkaille. Kunnan houkuttelevuus pitää saada näkyviin asukasystävällisyydellä ja kuntien osuutta yritystoiminnan osana voidaan lainsäädännöllä rajata. Yritykset tulevat kyllä sitten sinne, missä katsovat parhaiden toimintaedellytysten olevan.
Suomen ongelma on asutuksen hajanaisuus ja sen myötä tulevat rakenteelliset ongelmat ja yksikkökustannusten kalleus. Tämä aiheuttaa tilanteen, missä talous ei kykene tehokkaasti luomaan sitä kakkua, josta julkinen puoli voisi ammentaa rahaa ihmisten tarpeisiin. Historiasta voi sanoa, että maatalous-Suomi ei kyennyt läheskään sellaiseen julkisen palvelutarjonnan luomiseen kuin teollisuus-Suomi. Sen vuoksi ei pitäisi suosia sellaista asutusrakennetta, joka johtaa yhteisen kakun koon pienentymiseen ja julkisten menojen kasvamiseen. Ja hajallaan oleva asutus siihen johtaa.
Olisi mukava välillä myös kuulla niistä vaihtoehdoista. Millä estetään julkisten palvelujen rahoituspohjan mureneminen, jos ei kerran olla valmiita tehokkuutta parantaviin rakenteellisiin muutoksiin? Ei kaikissa uudistamispyrkimyksissä voi nähdä vain jonkun uusliberalismin pönkittämistä ja yhteisöllisyyden hävittämistä. Paikalleen jämähtämisen seurauksetkin pitäisi mieltää ja huomioida.- JormaKKorhonen
Mielipidepankki kirjoitti:
Ei kunnista mitään yrityksiä tarvitse tehdä. Asia on hoidettavissa sillä, että laaditaan selkeä kunnallislainsäädäntö, jossa määritellään kunnan tehtävät, minimipalvelutaso. Minimitaso on pyrittävä määrittämään sellaiseksi, että kunnista selvä enemmistö esim 90 % kykenee sen saavuttamaan omilla verotuloillaan. Sellainen kunta joka ei tähänkään kykene, lienee parasta pakkoliittää suurempaan.
Lainsäädännöllä on myös hyvä rajoittaa kuntien päätäntävaltaa niin, ettei niistä voi tulla yrityksiä. Esim. teollisuushallien rakentaminen kunnan varoilla ei saisi olla kunnallista toimintaa. Kaavoitusoikeus pitää tietysti kunnille jättää, mutta kaavoituksen osana on kunnalistekniikan rakentaminen, mikä pakottaa myös katsomaan kuntatalouden mahdollisuuksia.
Kuntien palvelutasojen erot on minusta sallittava muissa paitsi pakollisissa peruspalveluissa kuten terveydenhuollossa, koulutoiminnan järjestämisessä jne. Kuntien toiminnan tulee olla hyvin läpinäkyvää niin, että esim. kuntaliiton pitäisi säännöllisesti vertailla eri kuntia: millaisilla veroprodenteilla ne kykenenvät minkäkinlaiseen palvelutarjontaan asukkaille. Kunnan houkuttelevuus pitää saada näkyviin asukasystävällisyydellä ja kuntien osuutta yritystoiminnan osana voidaan lainsäädännöllä rajata. Yritykset tulevat kyllä sitten sinne, missä katsovat parhaiden toimintaedellytysten olevan.
Suomen ongelma on asutuksen hajanaisuus ja sen myötä tulevat rakenteelliset ongelmat ja yksikkökustannusten kalleus. Tämä aiheuttaa tilanteen, missä talous ei kykene tehokkaasti luomaan sitä kakkua, josta julkinen puoli voisi ammentaa rahaa ihmisten tarpeisiin. Historiasta voi sanoa, että maatalous-Suomi ei kyennyt läheskään sellaiseen julkisen palvelutarjonnan luomiseen kuin teollisuus-Suomi. Sen vuoksi ei pitäisi suosia sellaista asutusrakennetta, joka johtaa yhteisen kakun koon pienentymiseen ja julkisten menojen kasvamiseen. Ja hajallaan oleva asutus siihen johtaa.
Olisi mukava välillä myös kuulla niistä vaihtoehdoista. Millä estetään julkisten palvelujen rahoituspohjan mureneminen, jos ei kerran olla valmiita tehokkuutta parantaviin rakenteellisiin muutoksiin? Ei kaikissa uudistamispyrkimyksissä voi nähdä vain jonkun uusliberalismin pönkittämistä ja yhteisöllisyyden hävittämistä. Paikalleen jämähtämisen seurauksetkin pitäisi mieltää ja huomioida.Huomion arvoisi mielipiteitä! Toiseksi viimeisessä kappaleessa toteamasi on totta, joka selittää paljolti kuntiemme tilaa. Ehdottamasi kunnallislainsäädännöllä määritettävät tehtävät ja tavoitteet olisivat järkeviä ja tarpeellisia.
Myös tuohon yhdyn varauksitta:
>> Ei kaikissa uudistamispyrkimyksissä voi nähdä vain jonkun uusliberalismin pönkittämistä ja yhteisöllisyyden hävittämistä. Paikalleen jämähtämisen seurauksetkin pitäisi mieltää ja huomioida. - "realismiin"
Mielipidepankki kirjoitti:
Ei kunnista mitään yrityksiä tarvitse tehdä. Asia on hoidettavissa sillä, että laaditaan selkeä kunnallislainsäädäntö, jossa määritellään kunnan tehtävät, minimipalvelutaso. Minimitaso on pyrittävä määrittämään sellaiseksi, että kunnista selvä enemmistö esim 90 % kykenee sen saavuttamaan omilla verotuloillaan. Sellainen kunta joka ei tähänkään kykene, lienee parasta pakkoliittää suurempaan.
Lainsäädännöllä on myös hyvä rajoittaa kuntien päätäntävaltaa niin, ettei niistä voi tulla yrityksiä. Esim. teollisuushallien rakentaminen kunnan varoilla ei saisi olla kunnallista toimintaa. Kaavoitusoikeus pitää tietysti kunnille jättää, mutta kaavoituksen osana on kunnalistekniikan rakentaminen, mikä pakottaa myös katsomaan kuntatalouden mahdollisuuksia.
Kuntien palvelutasojen erot on minusta sallittava muissa paitsi pakollisissa peruspalveluissa kuten terveydenhuollossa, koulutoiminnan järjestämisessä jne. Kuntien toiminnan tulee olla hyvin läpinäkyvää niin, että esim. kuntaliiton pitäisi säännöllisesti vertailla eri kuntia: millaisilla veroprodenteilla ne kykenenvät minkäkinlaiseen palvelutarjontaan asukkaille. Kunnan houkuttelevuus pitää saada näkyviin asukasystävällisyydellä ja kuntien osuutta yritystoiminnan osana voidaan lainsäädännöllä rajata. Yritykset tulevat kyllä sitten sinne, missä katsovat parhaiden toimintaedellytysten olevan.
Suomen ongelma on asutuksen hajanaisuus ja sen myötä tulevat rakenteelliset ongelmat ja yksikkökustannusten kalleus. Tämä aiheuttaa tilanteen, missä talous ei kykene tehokkaasti luomaan sitä kakkua, josta julkinen puoli voisi ammentaa rahaa ihmisten tarpeisiin. Historiasta voi sanoa, että maatalous-Suomi ei kyennyt läheskään sellaiseen julkisen palvelutarjonnan luomiseen kuin teollisuus-Suomi. Sen vuoksi ei pitäisi suosia sellaista asutusrakennetta, joka johtaa yhteisen kakun koon pienentymiseen ja julkisten menojen kasvamiseen. Ja hajallaan oleva asutus siihen johtaa.
Olisi mukava välillä myös kuulla niistä vaihtoehdoista. Millä estetään julkisten palvelujen rahoituspohjan mureneminen, jos ei kerran olla valmiita tehokkuutta parantaviin rakenteellisiin muutoksiin? Ei kaikissa uudistamispyrkimyksissä voi nähdä vain jonkun uusliberalismin pönkittämistä ja yhteisöllisyyden hävittämistä. Paikalleen jämähtämisen seurauksetkin pitäisi mieltää ja huomioida.>> Ei kaikissa uudistamispyrkimyksissä voi nähdä vain jonkun uusliberalismin pönkittämistä ja yhteisöllisyyden hävittämistä.
Kuulepas nyt, Monni. Tosiasioiden tunnustaminen on kuitenkin välttämätöntä. Se on kaiken viisauden alku.
Ja tosiasia, sanonko uudelleen: tosiasia on se että vaihtoehdot näissä yhteyksissä ovat vielä vehemmissä kuin mitä yksityiskohtia näpertelemällä saat näyttämään.
Talous on ajattelutapa, ja se mitä taloudessa ja yhteiskunnassa tapahtuu seuraa siitä tavasta jolla ajatellaan. Uusliberalismi ei ole mikään kirjan kansien välissä selitetty mörkö, vaan se on se ajatusvirhe joka vaivaa jokaista aikalaista. Ja uusliberalismi johtaa ihan konkreettisesti siihen minkä nyt näet tapahtuvan luonnonkatastrofin esilletuomana Amerikassa. New Orleansin mustat eivät tiedä uusliberalismista mitään, mutta he ovat lihaa ja verta oleva todistuskappele siitä mitä liberalismi saa aikaan.
Jos "taloudelliset realiteetit" = rikkaitten ihmisten etu, on ihan sama miten pikkupalikoitasi kuntatasolla järjestelet. Loppputulema on se että talousajattelu muuttaa kaikki ihmisyhteisöt talousyksiköiksi. Ja sillä tiellä ei turhien ihmisten eliminoimisesta tule loppua. Tämä on tosiasia, joka ensin pitää tunnustaa. Katsotaan sitten mitä sen tunnustaminen vaikuttaa ajatteluun, ja millainen on se uusi ajattelu, jonka "realiteetit" eivät ole samoja jotka nyt koetaan totisesti totisesti totisesti realiteeteiksi. - Stanley
Mielipidepankki kirjoitti:
Ei kunnista mitään yrityksiä tarvitse tehdä. Asia on hoidettavissa sillä, että laaditaan selkeä kunnallislainsäädäntö, jossa määritellään kunnan tehtävät, minimipalvelutaso. Minimitaso on pyrittävä määrittämään sellaiseksi, että kunnista selvä enemmistö esim 90 % kykenee sen saavuttamaan omilla verotuloillaan. Sellainen kunta joka ei tähänkään kykene, lienee parasta pakkoliittää suurempaan.
Lainsäädännöllä on myös hyvä rajoittaa kuntien päätäntävaltaa niin, ettei niistä voi tulla yrityksiä. Esim. teollisuushallien rakentaminen kunnan varoilla ei saisi olla kunnallista toimintaa. Kaavoitusoikeus pitää tietysti kunnille jättää, mutta kaavoituksen osana on kunnalistekniikan rakentaminen, mikä pakottaa myös katsomaan kuntatalouden mahdollisuuksia.
Kuntien palvelutasojen erot on minusta sallittava muissa paitsi pakollisissa peruspalveluissa kuten terveydenhuollossa, koulutoiminnan järjestämisessä jne. Kuntien toiminnan tulee olla hyvin läpinäkyvää niin, että esim. kuntaliiton pitäisi säännöllisesti vertailla eri kuntia: millaisilla veroprodenteilla ne kykenenvät minkäkinlaiseen palvelutarjontaan asukkaille. Kunnan houkuttelevuus pitää saada näkyviin asukasystävällisyydellä ja kuntien osuutta yritystoiminnan osana voidaan lainsäädännöllä rajata. Yritykset tulevat kyllä sitten sinne, missä katsovat parhaiden toimintaedellytysten olevan.
Suomen ongelma on asutuksen hajanaisuus ja sen myötä tulevat rakenteelliset ongelmat ja yksikkökustannusten kalleus. Tämä aiheuttaa tilanteen, missä talous ei kykene tehokkaasti luomaan sitä kakkua, josta julkinen puoli voisi ammentaa rahaa ihmisten tarpeisiin. Historiasta voi sanoa, että maatalous-Suomi ei kyennyt läheskään sellaiseen julkisen palvelutarjonnan luomiseen kuin teollisuus-Suomi. Sen vuoksi ei pitäisi suosia sellaista asutusrakennetta, joka johtaa yhteisen kakun koon pienentymiseen ja julkisten menojen kasvamiseen. Ja hajallaan oleva asutus siihen johtaa.
Olisi mukava välillä myös kuulla niistä vaihtoehdoista. Millä estetään julkisten palvelujen rahoituspohjan mureneminen, jos ei kerran olla valmiita tehokkuutta parantaviin rakenteellisiin muutoksiin? Ei kaikissa uudistamispyrkimyksissä voi nähdä vain jonkun uusliberalismin pönkittämistä ja yhteisöllisyyden hävittämistä. Paikalleen jämähtämisen seurauksetkin pitäisi mieltää ja huomioida."Kuntien toiminnan tulee olla hyvin läpinäkyvää niin, että esim. kuntaliiton pitäisi säännöllisesti vertailla eri kuntia: millaisilla veroprodenteilla ne kykenenvät minkäkinlaiseen palvelutarjontaan asukkaille."
-----
Kai edulliset kunnat mainostaisivat itseään nytkin omasta aloitteestaankin, mikäli erot olisivat merkittäviä. Vertailu on toisaalta vaikeaa muodollisista syistä, sillä palvelutuotanto on järjestetty eri kunnissa erilaisilta pohjilta: suorien palvelujen ohella kunnat osallistuvat palvelujen tuotantoon kuntainliittojen, yhtiöiden, osuuskuntien, ym. organisaatioiden kautta. Yksityistäminen lisääntyy koko ajan. Mitään yhtenäistä järjestelmää ei ole.
Ja mitä tehtäisiin valtioiden subventoimien kulttuuri- ja liikuntapalvelujen suhteen? Eikö olisi väärin, mikäli kunta laskisi härskisti omaksi saavutuksekseen tuurinsa opetusministeriön suorittamassa rahanjaossa?
Luulen, että näissä mittausongelmissa on syy, ettei hommaa ole edes yritetty.
"Historiasta voi sanoa, että maatalous-Suomi ei kyennyt läheskään sellaiseen julkisen palvelutarjonnan luomiseen kuin teollisuus-Suomi. Sen vuoksi ei pitäisi suosia sellaista asutusrakennetta, joka johtaa yhteisen kakun koon pienentymiseen ja julkisten menojen kasvamiseen. Ja hajallaan oleva asutus siihen johtaa."
-----
Mikä ihmeen ajatus tuossa on takana?
- Ensinnäkin, mitä eroja palveluntarjonnassa tarkoitat?
- Toiseksi, mitä suurempi julkinen palvelurakenne, sitä suurempia ovat julkiset menot. Ajatuksesi ovat ristiriitaisia. - oivahärkönen
Mielipidepankki kirjoitti:
Ei kunnista mitään yrityksiä tarvitse tehdä. Asia on hoidettavissa sillä, että laaditaan selkeä kunnallislainsäädäntö, jossa määritellään kunnan tehtävät, minimipalvelutaso. Minimitaso on pyrittävä määrittämään sellaiseksi, että kunnista selvä enemmistö esim 90 % kykenee sen saavuttamaan omilla verotuloillaan. Sellainen kunta joka ei tähänkään kykene, lienee parasta pakkoliittää suurempaan.
Lainsäädännöllä on myös hyvä rajoittaa kuntien päätäntävaltaa niin, ettei niistä voi tulla yrityksiä. Esim. teollisuushallien rakentaminen kunnan varoilla ei saisi olla kunnallista toimintaa. Kaavoitusoikeus pitää tietysti kunnille jättää, mutta kaavoituksen osana on kunnalistekniikan rakentaminen, mikä pakottaa myös katsomaan kuntatalouden mahdollisuuksia.
Kuntien palvelutasojen erot on minusta sallittava muissa paitsi pakollisissa peruspalveluissa kuten terveydenhuollossa, koulutoiminnan järjestämisessä jne. Kuntien toiminnan tulee olla hyvin läpinäkyvää niin, että esim. kuntaliiton pitäisi säännöllisesti vertailla eri kuntia: millaisilla veroprodenteilla ne kykenenvät minkäkinlaiseen palvelutarjontaan asukkaille. Kunnan houkuttelevuus pitää saada näkyviin asukasystävällisyydellä ja kuntien osuutta yritystoiminnan osana voidaan lainsäädännöllä rajata. Yritykset tulevat kyllä sitten sinne, missä katsovat parhaiden toimintaedellytysten olevan.
Suomen ongelma on asutuksen hajanaisuus ja sen myötä tulevat rakenteelliset ongelmat ja yksikkökustannusten kalleus. Tämä aiheuttaa tilanteen, missä talous ei kykene tehokkaasti luomaan sitä kakkua, josta julkinen puoli voisi ammentaa rahaa ihmisten tarpeisiin. Historiasta voi sanoa, että maatalous-Suomi ei kyennyt läheskään sellaiseen julkisen palvelutarjonnan luomiseen kuin teollisuus-Suomi. Sen vuoksi ei pitäisi suosia sellaista asutusrakennetta, joka johtaa yhteisen kakun koon pienentymiseen ja julkisten menojen kasvamiseen. Ja hajallaan oleva asutus siihen johtaa.
Olisi mukava välillä myös kuulla niistä vaihtoehdoista. Millä estetään julkisten palvelujen rahoituspohjan mureneminen, jos ei kerran olla valmiita tehokkuutta parantaviin rakenteellisiin muutoksiin? Ei kaikissa uudistamispyrkimyksissä voi nähdä vain jonkun uusliberalismin pönkittämistä ja yhteisöllisyyden hävittämistä. Paikalleen jämähtämisen seurauksetkin pitäisi mieltää ja huomioida.... tuossa ihan vähän ylempänä olevaan kysymykseeni, miten Heinäluoma aikoo ratkaista kuntien kantokyvyn tasauksen, jota hän kuitenkin pitää tärkeänä.
Taikka onhan sinulla neuvo: jos kunta ei kykene, niin pakkoliitettäköön se naapuriin. Tuommoinen pakkoliitos on suuri loukkaus sitä kuntaa kohtaan, johon tuo kurja liitetään.
Nykyinen valtionosuuksien yhteydessä tapahtuva tasaaminen on hyvä systeemi. Valtion toimin ja kuntien yhteistyön ja niiden vapaehtoisten liitosten avulla sekä palvelujen tuottamisen kaikinpuolisen tehostamisen avulla pitää vain vähentää tuota tasauksen tarvetta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad961565- 541053
Alastomat miehet seksikeinussa lasten nähden PRIDEssä!
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/adf62289-a0b6-4b4c-9672-9e19c01beb51 Eikö nyt muka mene jo aivan liian pitkälle että403971- 164913
- 57772
Anteeksipyynnöstä
Uskotko anteeksipyynnön voimaan? Mikä tekee anteeksipyynnöstä vaikeaa? Onko se mielestäsi joskus turhaa, joko pyytäjän124737- 51688
- 57651
Naiselle Kuuleppa Tämä
Tämä ei ole mikään vitsi. Minulla on ikävä sinua nainen! Naiselle mieheltä38645- 76642