Mun lohkolämmittimen kyljessä lukee 550W.
Voiko siihen kytkeä voimapistorasiasta 400V?
Jos tekis sellasen välikappaleen. Eikö siinä voimarasiassa olekkin 400V?
Tuleeko lämmittimestä tehokkaampi, jolloin ei tarvi lämmittää niin kauan moottoria?
Miten käy sähkön kulutukselle? Kasvaako se vai väheneekö se?
Tämmösen idean sain tässä kylmenevässä syksyssä, kun tota moottoriakin pitää kohta taas lämmitellä lohkolämmittimellä. (säästää kallista bensaa)
Jos vaikka tolla virityksellä kuluis vähemmän sähköö.
ps. asun omakotitalossa. Ei siis virityksiä kerrotalon pihoille.
Voiko siihen kytkeä voimapistorasiasta 400V?
Jos tekis sellasen välikappaleen. Eikö siinä voimarasiassa olekkin 400V?
Tuleeko lämmittimestä tehokkaampi, jolloin ei tarvi lämmittää niin kauan moottoria?
Miten käy sähkön kulutukselle? Kasvaako se vai väheneekö se?
Tämmösen idean sain tässä kylmenevässä syksyssä, kun tota moottoriakin pitää kohta taas lämmitellä lohkolämmittimellä. (säästää kallista bensaa)
Jos vaikka tolla virityksellä kuluis vähemmän sähköö.
ps. asun omakotitalossa. Ei siis virityksiä kerrotalon pihoille.
Vastaukset 17
Vanhimmat
ymmärrätkö mikä on W ja V ero sähköjutuissa? Jos et, lopeta heti miettiminen ja painu pehkuihin.
paas kokeileen miten lohkolle käy ,taidat olla kännis
Loytyy siita pistokkeesta myos 230V kannattaa hommata valmis adapteri, ettet tapa itseasi, lammitinta tai muita
3-vaiheiseen voimavirtapistorasian (virallinen nimi taitaa olla "voimapistokytkin") tulee 4 johdinta: 3 vaihejohdinta ja 1 nollajohdin.
Kahden vaihejohdon väliltä löytyy 400 voltin (V) vaihtojännite. Kunkin vaihejohdon ja nollajohdon väliltä löytyy 230 V eli se sama jännite mikä tavallisesta 1-vaiheisesta valovirran pistorasiastakin.
Lämmittimesi tehon on 550 wattia (W) silloin kun se on kytkettynä 230 voltin (V) jännitteeseen. Teho on kuitenkin Ohmin lain mukaan verrannollinen jännitteen neliöön. Jos kytket siihen 400 V, siitä tulee noin 1660 watin tehoinen - joksikin aikaa! Se nimittäin palaa piankin poikki ja laulut on laulettu.
Ei se 1660 watin tehoinen lämmitin tekisi hyvää moottorillekaan eikä varsinkaan niille öljyille. Paloviranomaisilla ja ajoneuvosi vakuuttaneella yhtiölläkin saattaisi olla sanomista asiaan.
Älä sekoita tehon yksikköä (watti) ja jännitteen yksikköä (voltti) keskenään! Äläkä ihmeessä leiki sähkölaitteilla ennen kuin olet hankkinut itsellesi tarvittavat tiedot. Älä leiki vielä sittenkään!
>Ei se 1660 watin tehoinen lämmitin tekisi hyvää
>moottorillekaan eikä varsinkaan niille öljyille.
Lipsahdus. Suurin osa lohkolämmittimistä taitaa toki lämmittää jäähdytysnestettä (pienempi osa lämmittää öljypohjaa).
Alkuperäisen kysymyksen kannalta sama asia.
"Jos kytket siihen 400 V, siitä tulee noin 1660 watin tehoinen"
mitäs jos miettisit uudemman kerran miten sille teholle käy kun kytketään kahden vaiheen väliin.
Vaihejohdon ja nollajohdon väliltä saa 230 V. Teho silloin 550 W.
Kahden vaihejohdon väliltä saa 400 V. Saman lämmittimen teho siihen jännitteeseen kytkettynä ON noin 1660 W, laskipa sen kuinka moneen kertaan hyvänsä.
230 V ja 400 V ovat likiarvoja. Periaatteessa niiden suhteen pitäisi olla neliöjuuri kolme. Teho on verrannollinen jännitteen (tai virran) neliöön.
400/230 = neliöjuuri 3.
Neliöjuuri 3 toiseen on 3.
3 × 550 W = 1650 W.
Tai lasketaan vaikka aluksi lämmittimen virta: 550 W / 230 V = 2,39 A.
Lasketaan sitten lämmittimen resistanssi:
230 V / 2,39 A = 96 ohmia.
Lasketaan sitten virta 400 volttiin kytkettynä:
400 V / 96 ohmia = 4,17 A
Lasketaan sitten teho:
400 V × 4,17 A = 1668 W.
Ero 1650 W kontra 1668 W johtuu pyöristyksistä. Ohmin lait ovat joka tapauksessa voimassa edelleen. Otapa sinä oma taskulaskimesi uudelleen esiin ja rasvaa se kunnolla!
Siis tehokasvaa noin kolmin kertaiseksi.
Jos kytkee sen 400V eli vaiheiden väliin.
Mutta kestääkö se lämmitin vai ei?
Näiden tekstien mukaan ei siis kestä, eli ei kannata kokeilla.
Ja sähkön kulutuskin vissiin nousisi jos sen kytkisi. Eli ei säästöä.
Parempi vissiin siis käyttää niin kuin ennen, eli 230V valovirtaa.
>Ja sähkön kulutuskin vissiin nousisi
>jos sen kytkisi
Ihan varmasti kasvaisi eikä vain vissiin. On jopa hyvin helppoa laskea, kuinka paljon.
550 watin lämmitin kuluttaa 2 tunnissa 1,1 kWh.
1650 watin lämmitin kuluttaa 2 tunnissa kolminkertaisen määrän eli 3,3 kWh.
Jos sähköenergia maksaa 10 senttiä/kWh, maksaa 2 tunnin lämmitysrupeama 550-wattisella lämppärillä 11 senttiä ja 1650-wattisella 33 senttiä. Tähän ei tarvitse käyttää edes taskulaskinta.
Siitäkin saat olla aivan varma, että se 230 voltille tehty lämmitin EI KESTÄ 400 volttiin kytkettynä, vaan palaa poikki hyvinkin nopeasti.
On viisasta käyttää sähkölaitteita vain sillä tavalla kuin valmistaja on tarkoittanut.
>Siitäkin saat olla aivan varma, että se 230 voltille
>tehty lämmitin EI KESTÄ 400 volttiin kytkettynä,
>vaan palaa poikki hyvinkin nopeasti.
Tarkoitin, että lämmittimen sisällä oleva vastus - kierukalle kierretty metallilanka - palaa poikki. Ulkoisesti lämmitin saattaa jäädä ehjän näköiseksi eli mikään metalliputki siitä tuskin katkeaa.
minä väittäisin että teho ainakin puolittuu koska täydellistä nollapistettä ei muodostu kahden vaiheen välissä(tähtikytkennässä se muodostuu; tähtipiste)
Taidat olla varsinainen tähtiluokan tietäjävelho. Toivotan sinulle menestystä sähkötekniikan opettajan vastuunalaisissa tehtävissä!
Ei se lämmittimen vastus ota lainkaan kantaa siihen, onko siellä syöttöpuolella tähtipistettä vai ei. Se näkee vain itsensä yli vaikuttavan jännitteen ja haukkaa virtaa sen mukaan.
Vaihejohdon ja nollajohdon (tähtipisteen) väliltä se löytää 230 V ja haukkaa sen mukaisesti n. 2,4 A. Sähkö-/lämpöteho on tällöin 550 W.
Kahden vaihejohdon välillä se näkee 400 voltin jännitteen ja innostuu ahmimaan yli 4 ampeeria. Siitäpä kertyykin se 1650 wattia.
Kolmivaiheverkoissa käytetään sekä tähti- että kolmiokytkentää. Isot sähkömoottorit käynnistetään usein erityisen kaksivaiheisen käynnistyskytkimen eli tähti/kolmio-kytkimen avulla. Jos seisovan moottorin käämit kytkettäisiin suoraan kolmiokytkentään, veisi moottori käynnistyshetkellä liikaa virtaa, sulakkeet eivät kestäisi. Niinpä moottori käynnistetään tähtikytkennässä. Siinä sitä ei voi vielä kuormittaa täydellä nimellisteholla, mutta saadaanpahan edes kuormittamaton koneikko pyörimään. Vasta kun moottori pyörii tarpeeksi railakkaasti, sen käämeihin kytketään täydet eri vaiheiden väliltä löytyvät kolmiojännitteet ja päästään asiaan. Tähtipiste on tässä vaiheessa unohdettu tarpeettomana.
tiedätkö mitä 120° vaihe-ero tarkoittaa?
Tiedänpä hyvinkin. Ja mitähän tekemistä sillä on tässä puheena olevan asian kanssa?
Lämmittimen vastus ei siitä vaihe-erosta välitä tuon taivaallista, jos sille tuodaan vain joko yhden vaihejohdon ja nollapisteen välinen jännite (tehollisarvo noin 230 V) tai kahden vaihejohdon välinen jännite (tehollisarvo noin 400 V). Usko huviksesi.
Tarkastele niitä vaihe-eroja jonkin muun esimerkin yhteydessä, älä sekoita niitä tähän. Jooko?
Täällä onkin jo tullut asiallisia vastauksia ja neuvoja virittelijälle,joten älä ikinä leiki sähköllä,olen työssäni törmännyt mitä uskomattomiin virityksiin ja monesti juuri auton lämmitys roikissa on sanomista.Kannattaa oman ja muidenkin turvallisuuden takia käyttää kunnollisia ja hyväksyttyjä tarvikkeita,ja vielä vakuutuksen kannalta ,takavuosilta muistan erään tapauksen jossa 70000 mk uusi auto paloi kun autoon sopimaton sisätila lämmitin ylikuumeni,vakuutus yhtiö ei korvannut penniäkään!
Ota nollan ja vaiheen väliltä niin saat suoraan sopivaa pätöä