Miehen paras ystävä

mamba_20 kirjoitti:

Hurrikaani iski täysin odottamatta.
Risteilyalus upposi ja insinöörimies havahtui
ajautuneena pienen saaren rantaan eikä hän nähnyt
muita ihmisiä tai tarvikkeita. Hänellä oli vain
banaaneja ja kookospähkinöitä.

Tottuneena viiden tähden hotelleihin hänellä
ei ollut aavistustakaan mitä tehdä, joten seuraavan
neljän kuukauden aikana hän söi banaaneja, joi
kookospähkinämehua, kaipasi vanhaa vaimoaan ja
tarkkaili merta toivoen huomaavansa pelastusaluksen.
Eräänä päivänä kun insinööri oli makailemassa
puoliunessa rannalla, hän havahtui silmäkulmastaan
huomaamaansa liikkeeseen. Kyseessä oli soutuvene,
jossa oli kauneimman näköinen Nainen, jota hän oli
koskaan nähnyt.
Nainen souti hänen luokseen. Epäuskossa mies kysyi
häneltä: -Mistä sinä tulit? Kuinka sinä pääsit tänne?
- Soudin saaren toiselta puolelta, nainen vastasi.
Ajauduin tänne, kun risteilyalus upposi joitain
kuukausia sitten.
- Uskomatonta, insinööri vastasi. Luulin että kukaan
muu ei selviytynyt. Kuinka monta teitä on? Olitpa
onnekas, kun soutuvene ajautui luoksesi, minulla ei
ole mitään.
- Olen yksin, nainen vastasi, eikä tämä soutuvene
ajautunut, ei minullakaan ollut mitään. Mies oli
hämmentynyt.
- Mistä sinä sitten sait tuon soutuveneen?
- Voi, sehän oli yksinkertaista, nainen vastasi.
Tein soutuveneen siitä, mitä tältä saarelta löytyy.
Airot ovat kumipuun oksia, ja koversin pohjan
palmupuun rungosta ja sivut sekä keulan
eukalyptus-puusta.
- Mu-mu-mutta sehän on mahdotonta! insinööri
änkytti. Sinulla ei ollut työkaluja eikä tarvikkeita,
kuinka sinä siinä onnistuit?
- Eihän se nyt ollut ongelma, nainen vastasi. Saaren
toisella puolella on paljon ihmeellistä laavakiveä ja
huomasin, että kun sitä kuumentaa tulisijassa, siitä
tulee helposti muotoiltavaa rautaa. Käytin sitä
tehdäkseni joitain työkaluja ja niillä sitten sain
tehtyä kaiken tarvittavan.
- Mutta ei siitä sen enempää, nainen jatkoi.
Missä sinä asut?
Häpeillen insinööri tunnusti, että hän oli
nukkunut rannalla avotaivaan alla koko ajan.
- No, eiköhän sitten soudeta minun puolelleni, nainen
sanoi.
Parin minuutin soutamisen jälkeen vene rantautui
pieneen merenlahteen. Kun mies katsoi rannalle hän
melkein tippui veneestä.
Rannalta lähti kivetty polku johtaen upeaan
bungalowiin, joka oli maalattu siniseksi ja
valkoiseksi. Kun nainen kiinnitti venettä
ammattitaitoisesti punotulla hamppuköydellä,
insinöörimies pystyi vain tuijottamaan tyhmänä. Kun he
saapuivat taloon, nainen sanoi rennosti:
- Eihän tämä nyt kovin erikoinen ole, mutta kutsun
sitä kuitenkin kodiksi. Istu alas, ole hyvä.
Haluaisitko
drinkin?
- Ei, ei kiitos, mies vastasi edelleen hämmentyneenä.
En halua enää pisaraakaan kookospähkinän mehua.
- En ajatellut kookospähkinämehua, nainen
vastasi. Miten olisi Pina Colada?
Yrittäen peittää hämmästyksensä mies nyökkäsi
vaisusti, ja he istuivat sohvalle keskustelemaan. Kun
he olivat
kertoneet tarinansa, nainen ilmoitti:
- Vaihdan nyt jotain mukavampaa päälleni.
Haluaisitko käydä suihkussa ja ajaa partasi?
Partahöylä on yläkerrassa kylpyhuoneen kaapissa.
Kysymättä
enää yhtään mitään insinööri meni kylpyhuoneeseen.
Kaapissa oli partahöylä, joka oli tehty luusta. Kaksi
terävää simpukankuorta oli kiinnitetty sivuistaan
kasvoja myötäilevään mekanismiin.
- Tämä nainen on ihmeellinen, hän mutisi.
Mitähän ihmeitä tässä vielä paljastuu?
Kun hän palasi olohuoneeseen, nainen istui sohvalla
pukeutuneena ainoastaan pariin isoon lehteen, jotka
oli strategisesti aseteltu, ja hän tuoksui ihanalta.
Nainen pyysi häntä istumaan viereensä.
- Kerrohan minulle, nainen aloitti vihjailevalla
äänensävyllä siirtyen samalla lähemmäksi miestä, me
olemme olleet tällä saarella todella pitkään, ja olen
ollut yksinäinen. Uskoisinpa, että sinäkin haluaisit
tehdä juuri nyt jotain, mitä olet kaivannut kaikkina
näinä kuukausina, ymmärräthän... Ja hän tuijotti
syvälle miehen silmiin. Insinööri ei voinut uskoa
korviaan.
- Tarkoitatko... että voin tosiaan lukea
sähköpostini täällä?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä