Kumpi on vaarallisempaa?

Ei uskovainen niin vain luota ääniin, ja kyllä Jumala erottuu niistä "äänistä".
Äänia voi kuulla, mutta jos ne kehoittavat johonkin pahaan, tai ovat ristiriidassa Raamatun kanssa, älä ihmeessä vain tee mitään pahaa kenellekkän!

Jumalan ääni on luettavissa Raamatusta ja mielestäni sen noudattaminen ei johda ketään väärään, moraalisesti tai muuten arveluttavaan suuntaan. Sellaiset käskyt, kuin rakastakaa toisia niin kuin itseänne, rukoilkaa vainoojienne ja vihamiestenne puolesta, tehkää toisille niin kuin toivoisitte itsellenne tehtävän, osoittakaa kärsivällisyyttä, lempeyttä, jne. eivät muodosta minkäänlaista uhkaa sen enemmän Raamatun lukijalle kuin muille.

Ymmärrän kyllä, että sellainen uskonnollisuus, joka ei perustu mihinkään, vaan muotoutuu oman pään sisällä saattaa ääritapauksissa muodostaa jonkinlaisen uhan joko sivullisia tai omaa mielenterveyttä kohtaan. Kuitenkin sellaiset uuspakanuuteen, noituuteen ja muihin määrittelemättömiin asioihin perustuvat uskonnot ovat suosiossa. Se on huolestuttavaa juuri noilla perusteilla mitä esitit, koska niissä etsitään "energiavirtoja", kohtaloa, tai muuta jännää "yliluonollista" hyvin kirjavin keinoin. Sellaisessa ympäristössä elävä voi alkaa pitää omia ajatuksia jonain jumaluuden ilmentymänä tai yhteydenottona, kuten esimerkkejä on nähtävissä.

Kyllä niitä ääniä käsittääkseni yleensä totellaan oli se käskijä sitten Hitler, Jumala, Äiti Maa, Mikki Hiiri tai Pyhä Ateistinen Tiede. Kaikki ovat yhtä vaarallisia. Tai siis ei niiden vaarallisuus ainakaan ole siitä riippuvainen millä nimillä nuo käskijät esiintyy ja uhriaan käskyttää. Ehkä tuo Jumalan ääni jossain mielessä on vaarallisin. Kuten toteat. Siinä on takana sellainen auktoriteetti ettei sitä uskalla uhmata.

Eri asia sitten tietenkin on, ettei se käskevä ääni ole Jumala, tietenkään. Vaan riivaava henkivalta joka esiintyy milloin minäkin. Joo. Eikä ääni aina välttämättä käske pään sisällä. Se voi olla ihan vaan sellanen pakottava tarve, johon liittyy voimakas tunnelataus, joka kietoo uhrinsa miltei pakkokäyttäytymiseen. Esimerkiksi että täytyy kirjoittaa Jumalaa pilkkaavia tai kyseenalaistavia aloituksia ja kommentteja. Siihen liittyy jonkinlainen kiero mielihyvä kun saa purkaa halveksuntaansa uskovia kohtaan.

No, se ei onneksi ole niin kovin vaarallista. Ainakaan uskoville. Uhrin itsensä suhteen asia tietysti on hyvin valitettava...

Unohda se äänijuttu, ei se niin mene, äänet kuuluu yleensä vain ihmisen päässä...?