Kannattaa nyt kuitenkin miettiä asiaa vähän tarkemmin, jos sattuisi kuitenkin niin olemaan kun lähdönhetki tulee..
Oletteko Ateistit aivan 100 prosenttisen varmoja että ei ole elämää tämän jälkeen ?
YOU NEVER KNOW.. ? ! ?
732925
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 73
Vanhimmat
Jos on, niin on. Jos ei, niin ei Ei tämä sen monimutkaisempaa ole.
Itse en usko että on. En usko, koska minulla ei ole mitään hyvää syytä uskoa moiseen. Ja vaikka uskoisinkin, niin eläisin tämän elämän ensin.
Olin itse kirjoittamassa juuri samaa.
Lisäksi pitää vielä sanoa, ettei yksikään uskonto tai kultti ole antanut vakuuttavaa todistusta - tieteellistä, henkistä tai minkään muunkaanlaista - siitä että moinen olisi. Näinollen pidän todennäköisempänä ettei kuoleman jälkeen ole mitään.
jumala testaa uskoasi ja siksi tekee asiat sellaisiksi että olisi helppo uskoa että häntä ei ole olemassa. Jumalalla ei ole tarkoituskaan paljastua. Tämä elämä on eräänlainen koe jonka Jumala on tehnyt ihmisille.
Miksi jumala on antanut ihmiselle järjen, ja sitten odottaa ihmisen hylkäävän sen? Miten järjen hylkääminen parantaa ihmistä millään tavalla?
Hänhän olisi tietänyt jo ennen maailmanalkua, keistä tulee kristittyjä ja keistä ei.
Oletteko uskovaiset aivan varmoja, että teidän uskontonne on juuri se oikea? Kun näitä tuhansia ja taas tuhansia ole vaihtoehtoja pohtii huolella valitakseen niistä jonkin itselleen, ei taida ihmiselämä siihen riittää. Ja voihan olla, että sitä uskontoa, joka on oikeassa ei ole vielä keksittykään tai se on unohdettu!
sinua on peloteltu helvetillä ja yksinkertaisuuttasi olet uskonut.
Koska uskon Jumalaan. Ja hän on minun puolellani. Mutta onko sinun.. ? TUrvaa sinäkin selustasi. :)
muutokseen. Kun ei pelota.
että pelkääkö kuolla vai ei. Vaan jos ymmärrät että on elämää tämän jälkeen niin pohdit elämää ihan eri kannalta ja ymmärrät elämän merkityksen. Ja elät myös oikein. SE on varmasti hyvin tärkeä päätös
Minusta normaalit ihmiset jotka eivät usko mihinkään yliluonnolliseen höpötykseen elävät enemmänkin oikein kuin ne jotka uskovat kuoleman jälkeiseen elämään. Minusta ensinmainitut osaavat elää elämäänsä oikein koska tajuavat että se on ainoa elämä mikä on ja iloitsevat siitä sen ajan kun pystyvät. Nämä jälkimmäiset hihhulit taas ajattelevat enemmänkin niin ettei tarvitse olla onnellinen tässä elämässä kun voi olla sitä sitten taivaassa, helvetissä, uudessa elämässä tai muussa vastaavassa. Tai että ihan sama miten tämän elämän elää kun saa uusinta mahdollisuuden sitten taivaassa, helv...... Minusta ei ole mitään järkeä tuhlata elämäänsä rukoilemalla jossain luostarin nurkassa.
Elämästä tulee iloita silloin kun on elossa, kyllä se on myöhäistä sitten kun on kaks metriä multaa naaman päällä ;)
Jumala tekee onnelliseksi ja he todella osaavat nauttia elämästä täydellisesti :)
höpö höpö höpö höpö jne jne jne jne jne jne jne...
sataprosenttisen varma asiasta. En sitä paitsi edes haluaisi olla samassa taivaassa esim. naispappeudenvastustajien, abortinvastustajien enkä muidenkaan sellaisten uskovaisten kanssa, joille kaikki inhimillinen ajattelu tuntuu olevan täysin vierasta. Helvetissä olisi varmasti paljon enemmän mukavia tyyppejä, jos sellainenkaan paikka sattuisi olemaan olemassa =).
Se, ettei usko jumalaan, ei sulje pois tuonpuoleisen (mikä tahansa fyysisen kuoleman jälkeinen, tietoinen tila) olemassaoloa. Esimerkiksi buddhalaiset ovat ateisteja, ja silti he uskovat sielun kuolemattomuuteen.
Sekoitat hindulaisen sielunvaellusopin ja buddhalaisen jälleensyntymisen. Buddhalaisilla ei ole sielua joka vaeltelisi yhtään mihinkään tai eläisi ikuisesti. Kun kuolemme, egomme ja muistomme häviävät. Se, mikä jällensyntyy ei ole sama minä joka täällä nyt elän. Asiaa voisi paremminkin ajatella niin, että uusi elämä on kuolemani luonnollinen seuraus.
Ero sielunvaellususkomusten ja jälleensyntymisopin välillä ei ole kovin suuri, ja jopa buddhalainen jälleensyntymisoppi kestää huonosti kriittistä tarkastelua.
>>Ero sielunvaellususkomusten ja jälleensyntymisopin välillä ei ole kovin suuri>ja jopa buddhalainen jälleensyntymisoppi kestää huonosti kriittistä tarkastelua.
Buddhalaisessa jälleensyntymisopissa syntyy jokin joka tuntee nahoissaan tuta entisten elämiensä tekoset (hyvät, pahat (ja neutraalit?)) vaikka mitään koherenttia sieluentiteettiä ei olekaan olemassa: olento jälleensyntyy hinduismin uskomuksiin verrattuna lähes täysin toisena olentona. Jos buddhismissa ajateltaisiin, että taipumukset kyllä reinkarnoituvat, mutta niin, että niistä ei ole enää saamaan tuntemaan kuollutta olentoa uudestaan elämää nahoissaan: aikaisempi olento tuntevana, kokevana olentona on kuollut kuin kivi, mutta taipumukset, dispositiot jatkavat jälleensyntymisiään(esim. luonnontieteeseen pohjaavan ateistin epäuskonnollinen buddhismi) niin ero olisi hinduismiin merkittävä, mutta koska näin ei ole, ovat erot näiden uskontojen reinkarnaatio-opeissa monessa mielessä oikeastaan makuasioita.
>>Buddhalaisessa jälleensyntymisopissa syntyy jokin joka tuntee nahoissaan tuta entisten elämiensä tekoset (hyvät, pahat (ja neutraalit?)) vaikka mitään koherenttia sieluentiteettiä ei olekaan olemassa: olento jälleensyntyy hinduismin uskomuksiin verrattuna lähes täysin toisena olentona.>Jos buddhismissa ajateltaisiin, että taipumukset kyllä reinkarnoituvat, mutta niin, että niistä ei ole enää saamaan tuntemaan kuollutta olentoa uudestaan elämää nahoissaan: aikaisempi olento tuntevana, kokevana olentona on kuollut kuin kivi, mutta taipumukset, dispositiot jatkavat jälleensyntymisiään(esim. luonnontieteeseen pohjaavan ateistin epäuskonnollinen buddhismi)>niin ero olisi hinduismiin merkittävä, mutta koska näin ei ole, ovat erot näiden uskontojen reinkarnaatio-opeissa monessa mielessä oikeastaan makuasioita.
1. Niin minäkin luulin, että buddhismi olisi amoraalinen uskonto, mutta kaikkialla, missä buddhismista on juttua, jaksetaan jauhaa lähes kristilliseen ja hindulaiseen sävyyn hyvästä ja pahasta. Kyllä Nietzsche oli oikeassa: buddhismi on kierolla moralismilla pilattu uskonto!
2. En tarkoittanut mitään lääketieteellisestä sairautta. Kyseessä oli kielikuvallisuus. Ja buddhismin mukaanhan tästä elämästä on parannuttava kuin sairaudesta!
3. En ole kiinnostunut hinduismista, kuten en muistakaan uskonnoista siinä mielessä, että ne voisivat kertoa ontologisia totuuksia, ainoastaan buddhismi voi haastaa jossain määrin tässä mielessä nykyään naturalistisen tiedepohjaisen ateismin.
4. "Juuri noinhan buddhalaisuuden mukaan asia on." Ei tietenkään ole, et ole nähnyt tarpeeksi syvälle, joten mietihän sitä mitä kirjoitin uudelleen!
>>1. Niin minäkin luulin, että buddhismi olisi amoraalinen uskonto, mutta kaikkialla, missä buddhismista on juttua, jaksetaan jauhaa lähes kristilliseen ja hindulaiseen sävyyn hyvästä ja pahasta. Kyllä Nietzsche oli oikeassa: buddhismi on kierolla moralismilla pilattu uskonto!>2. En tarkoittanut mitään lääketieteellisestä sairautta. Kyseessä oli kielikuvallisuus. Ja buddhismin mukaanhan tästä elämästä on parannuttava kuin sairaudesta!>3. En ole kiinnostunut hinduismista, kuten en muistakaan uskonnoista siinä mielessä, että ne voisivat kertoa ontologisia totuuksia, ainoastaan buddhismi voi haastaa jossain määrin tässä mielessä nykyään naturalistisen tiedepohjaisen ateismin.>4. "Juuri noinhan buddhalaisuuden mukaan asia on." Ei tietenkään ole, et ole nähnyt tarpeeksi syvälle, joten mietihän sitä mitä kirjoitin uudelleen!
Voisin tarttua kaikkiin esittämiisi seikkoihin kriittisesti kiinni, mutta kysyn vain, etkö näe ristiriitaa naturalistisen tiedepohjaisen ateismin ja buddhismin metafyysisen idealismin, karma- ja reinkarnaatio-opin mielikuvituksellisine jällensyntymistasoineen (esim. deevat, titaanit, demonit)sekä nirvanauskomusten kanssa? Pinnallisesti tarkastellen ne kyllä näyttävät sopivan yhteen, kuten vaikkapa kristillisten ID-kreationistienkin väitteet tieteen kanssa, mutta vähänkin syvällisempi laaja-alainen tarkastelu paljastaa yhteensopivuuden harhakuvajaiseksi.
>>etkö näe ristiriitaa naturalistisen tiedepohjaisen ateismin ja buddhismin metafyysisen idealismin, karma- ja reinkarnaatio-opin mielikuvituksellisine jällensyntymistasoineen (esim. deevat, titaanit, demonit) sekä nirvanauskomusten kanssa?
Edelleenkin löytyisi paljon arvosteltavaa, ja moni asia vaatisi tarkennusta ja niin laaja-alaista huomioimista uusien näkökohtien esille nostamisineen, ettei taida olla järkevää käydä tätä keskustelua täällä.
Kyse ei ole siis naamioidusta antautumisesta, vaan päin vastoin "liiallisista" skeptisistä voimavaroista!
100 % varmoja, että kuolemanjälkeinen on sellainen kuin kuvittelette, eli ikuinen taivas ja helvetti, ja oletteko varmoja, että sinne pääsee/joutuu Raamattua seuraamalla?
Ajattelepas jos onkin kuolemanjälkeistä, mutta se onkin sellaista, jossa kaikki kristityt heitetään helvettiin, kun valitsivat väärin! Kannattaisiko siis miettiä vähän tarkemmin, jos sattuisi kuitenkin niin olemaan kun lähtöhetki tulee...
Eli, jos on kuolemanjälkeistä elämää, emme voi mitenkään tietää siitä, ilman havaintoja, emmekä voi tietää millä perusteella sinne/parempaan kuolemanjälkeiseen pääsee, jos vaatimuksia edes on. Tällöin kuolemanjälkeinen elämä ei ole vakavan pohdinnan arvoinen asia...
teistä muista en tiedä
jos Jumala olisi erilainen kuin miksi Raamattu kuvailee... Jos Jumala olisikin islamin Jumala esimerkiksi. Tai jokin, joka ei ole minkään uskonnon mukainen ja jolla on aivan omat valintaperusteet.
Miksi kristityille on niin usein vaikea ymmärtää sanaa "jos"?
niin silloin ihminen on hyvä. JA pääsee taivaaseen. Oli mikä uskonto tahansa :)
Kävikö mielessä, että Jumala voisi olla sellainen, jota mikään uskonto ei ole kuvannut? Kävikö mielessä, että Jumala voisi hyvin olla paha luonteeltaan ja pelastaa vain kaikki pahat? Hyvyydenkään käsite ei ole yksiselitteinen.
ei edes riitä hyvyys, vaan pitää uskoa Jeesukseen, joten ei kaikissa uskonnoissa... Monessa pitää lisäksi tehdä kaikkea, kuten pyhiinvaelluksia Mekkaan ynm.
oikeassa ovat olleetkin Venäjän slystit. :)
jumala olisikin kaikkien uskontojen mukainen... Eipä silti, en usko jumalaan, mutta JOS USKOISIN uskoisin luultavasti siihen, että se olisi sama jumala kaikkien uskontojen takana.
ei ole, eika tule olemaan 'hyvyydesta' tai 'pahuudesta' kiinni,jos niin olisi, niin siella tulisi olemaan aika yksinaista.vaan se on siita kiinni otammeko me PAHATihmiset evankeliumin sydameemme tai emmeko ota?taalla ei ole muita kuin syntisia ihmisia.vain syntiset paasevat taivaaseen, ne joiden synnit on puhdistettu Jeesuksen verella.
Olen ihan varma....itsellä lähtö kahden kuukauden päästä! En silti hae apua "ylhäältä"...tämä on vain elämää, ja jokainen lähtee joskus, jonnekkin!
S ithän tuo nähdään....minne mennään, varmaa vain on se, ett pyynnöstäni miut tuhkataan=))
niin kaikkea hyvää sinulle, ja uskon sataprosenttisesti että olet elänyt mahtavan elämän ja pääset parempaan paikkaan... :) TSEMIÄ !
totta meinaas, siksi rekattu nimerkkikin on poistunut...odottelu vain onpi pitkää=))
tarkeimmalle matkalle,mika ihmista kohtaa ilman tietoutta siita ,mika on maaranpaa?
taalla kun lahdemme pienellekkin matkalle otamme selvaa matkakohteesta,varaamme matkavakuutukset, hotellit,ym.
tuon kaikkein tarkeimman matkan varalta voi myos tehda 'varaukset' valmiiksi,itseasiassa ne on jo tehty,taytyy vain hyvaksya ne.
Ristilla maksettiin sinun ja minun matkat jo etukateen.varattiin 'hotelli' taivaan parhaimmasta paikasta.maksettiin matkavakuutukset,hoidettiin kaikki asiat etukateen..
ala jata nain tarkeaa asiaa hoitamatta,koska niita asioita ei voi perilla hoitaa..suunnan tiedat mista apua saa ,se on vain sinun huokauksestasi
Herran puoleen kiinni.rukoilen puolestasi.
lannenhunttari..
Toiset ovat todellisuudentajuisempia ja rohkeampia pelottelua vastaan kuin toiset.
ja vain totuus? silloihan nuo antamani ohjeet ovatkin 'kultaa kallimmat' ja paljon..
kannattaako ottaa senssia ,koska Jumalan vaihtoehdossa voi vain voittaa?.sinun ohjeillasi voi tuottaa iankaikkisen kadotuksen sielulle.eika voiton mahdollisuutta edes ole.
entäpä jos Allah on voittajan valinta, miten sitten käy?
ei sellainen luukasa voi ketaan auttaa.siihen tarvitaan Ylosnoussut kuoleman voittaja.tarvitsetko viela nimenkin?kylla sina sen tiedat--vain yksi on noussut kuolleista,pelastamaan hengellisesti kuolleet..
Pelurin todistus ei pyri todistamaan, että jumala on olemassa. Sen sijaan se pyrkii osoittamaan, että jumalaan uskominen on peliteoreettisesti kannattavaa. Pelurin todistus sanoo, että vaikka ei tiedettäisi, onko jumala olemassa vai ei, jumalaan kannattaa uskoa, koska näin saavutettava palkinto, iankaikkinen elämä, on äärettömän suuri, ja epäuskosta seuraava rangaistus, iankaikkinen kärsimys, on hirvittävä. Voiton odotusarvo, joka on voiton todennäköisyys kertaa voiton arvo, on näin ollen äärettömän suuri.
Pelurin todistus (Pascalin vaaka), sanoo, että jos jumala on olemassa ja jos uskomme, saavutamme suuren palkinnon, iankaikkisen elämän. Jos jumalaa ei ole olemassa, menetämme kenties jotakin elämässämme uskoessamme, mutta se on vähäistä verrattuna siihen, että saavutamme iankaikkisen onnen. Jos jumalaa ei ole olemassa ja emme usko hänen olemassaoloonsa, voitamme kenties jotakin pientä elämässämme. Mutta jos jumala on olemassa ja emme usko, joudumme iankaikkisiin kärsimyksiin. Pelurin mukaan kannattaa lyödä vetoa sen puolesta, että jumala on olemassa.
Todistuksen moraali
Jos pelurin todistus hyväksytään, voidaan kuitenkin väittää, että emme noin vain voi päättää siitä, mihin uskomme. En voi päättää huomenna uskoa, että siat lentävät tai että Helsinki on Kiinassa tai että on olemassa kaikkivaltias, kaikkitietävä ja täydellisen hyvä (kaikkihyvä) jumala. Pelurin todistus ei esitä jumalaan uskomiselle mitään näyttöä, se vain sanoo, että pelurina minun olisi hyvä uskoa niin.
oli monta hyvaa 'pointtia' jutussaan...
ja se ,etta ei voi vakisin alkaa uskomaan on myos totta.mutta totta on myos se,etta Jumala kutsuu ihmista erikoisen tuntuvasti 2tai 3 kertaa elon aikana[etsikkoaika] ja jos ne kerrat torjuu kutsun,voi kayda niin,etta mahdollisuudet ovat ohitse. mina vastasin ei viela ,ens.kutsuun sain toisen mahd. 10 v.myohemmin.silloin tunsin sen olevan viimmeinen kutsu..en voinut sanoa ei...
niinkuin joku kysyi billy grahamilta-- onko uhkapeli
syntia? b.g. vastasi suurimman 'uhkapelin' kayt sielusi kanssa.'pelaa' sinakin varman paalle..l-h.
olla omaksunut siellä lannen mailla oikean lannenmiehen moraalin!
Jos olisin Jumala niin en hyvällä silmällä katsoisi tuollaisia varmanpäälle pelaavia vakuutuksenottajia.
Jotenkin laadukkaampaa ja "järjettömämpää" uskon tulisi olla.
Taidatpa olla periamerikkalaiseen tyyliin myös menestysteologian kannattaja?
siella ei ole..en kannata menestysteologiaa,vaan vieroksun sita,lueppas jobin kohtalo Raamatussa-- ei ollut pintaliitoa..entas opetuslapset-- kuolivat karsimyskuoleman melkein jokainen..menestysteologiaako--no way..hosey.
minun uskoni ei ole vakuutuksen ottoa,vaan varma tietoisuus siita,etta minua kannattavat iankaikkiset kasivarret...ja ne kannattavat myos sinua- vaikka et ole sita viela tiedostanut...
Vastauksesi todentaa ajatuksiani, sillee upeasti!
Elämä on ja se mikä vielä jäljellä, nautin siitäkin todellisesti=)) Se, mitä sen jälkeen...jäänee nähtäväksi! En vain vieläkään usko , kuin tähän näkemääni...kuin, ett sinäkään=))
Tiedäpä tuota...lahoamisprosessit tuntien ei se todennäköistä ole.
Tiedä sitten noista prosenteistakaan. Tai että piittaisit jos niitä tässä esittelisin:
(-Usko kuolemanjälkeisen elämän olemattomuuteen 98.7%
-Usko siihen, että maailman lopullinen selitys ei löydy Raamatun kansien välistä 99.7%...)
Silkkaa mutuahan nuo prosentit.
Ei se minua silti Lähi-idän paimentolaissatujen äärelle vie.
Sitt,ku elämä on eletty ja lähdönhetki tulee, niin on ihana joutua kuolleena haudan lepoon. Jos olisi elämää tämän jälkeen,niin kokisin sen hyvin ahdistavana.
Mä oikeasti ihan tosissani ihmettelen et miks jotku ihmiset uskoo kuoleman jälkeiseen elämään... Musta se on jo jonkin asteista mielisairautta... Vai onks se vai halua elää ikuisesti vai jotain kuolemanpelon lievittämistä kun luulee ettei elämä lopu kuolemaan. Miksi kuolema on niin vaikea hyväksyä?
Veikkaan syyksi mielikuvitusta ja sitä että mielen perusominaisuuksia on luoda käsityksiä paradoksien kautta.
Esim. Kuuma on olemassa kun tunnetaan kylmän ominaisuus. Ja toisin päin.
On olemassa syy-seuraus ajattelu malli ja on olemassa "intuitiivinen" tapa tiedostaa kuinka asiat ovat. taustalla piilevät merkitykset ja vaikutteet.
Veikkaan että mielen perusominaisuuksiin kuuluu kiusaus uskoa "satuja". Kun esimerkiksi näemme unia ja niissä huomaamme sen kuinka todellisia ne onkaan.
Mielellä on siis paljon "kokemusta" jumalasta , hengistä ja tuon puoleisesta. Jopa vainajia nähdään unissa. Joten ei ole vaikea päätellä miksi jotkut helposti epäilevät kuoleman jälkeistä elämää mahdolliseksi.
Miten se liittyisi ateismiin? Ateisti ei vain usko siihen että jokin tietty uskonto kertoo totuuden siitä, mitä ihmisyksilölle tapahtuu kuoleman jälkeen.
Tietenkään ei voi olla 100% varma mitä mielen "energialle" ja tietoisuudelle tapahtuu kuoleman jälkeen. Ehkä se vain siirtyy jälkipolville ja kanssaihmisten muistoihin. Ehkä kannattaisi keskittyä siihen, että elämän aikana on elämää. Itsellä ja muilla.
Ja kuoleman jälkeen ON elämää. Koko ajan kuolema toimii ja silti elämä jatkuu.
kuolemanjälkeistä elämää niin miksei sitten simpansseillakin? Olemme läheistä sukua geenitutkimusten mukaan.
Kun ihmisellä on henki.. elimet toimivat .. jne.. ajatus kulkee.. avoissa virtaa veri.
Kun ihminen kuolee... nämä elimet ja jäsenet kuolevat. Ei ole olemassa elämää kuoleman jälkeen.
Eli kun kuolemme mitään ei jää. piste.
Ja maaksi maadutaan...
So simple. Ei satuja tai scifiä.. xD
Oma elämämme loppuu, mutta muiden elämä jatkuu. :)
"Kannattaa nyt kuitenkin miettiä asiaa vähän tarkemmin"
Mietin jo. Jumalaa ei ole. Tein sitä pari vuotta, mutta sen jälkeen lopetin. Tulin siihen tulokseen, että jos jumala on, hän ei rankaise minua siitä, että en usko häneen.
kiihkokristitty, joidenkin viestiesi perusteella;)...
"kiihkokristitty, joidenkin viestiesi perusteella;)..."
Niin, taidan olla molempien puolelta epäsuosiossa, niin teistien, kuin ateistien. En suostu valitsemaan muuta puolta kuin omani. Enkä puolusta jonkun väitettä siksi, että hän on puolustanut minun väitettäni... Tai kiistä jonkun väitettä siksi, että hän on kiistänyt minun väitteeni.
tämmöiselle pohjalaiselle on aika vieras ajatus, että jonkun persettä nuolemalla pääsee taivaaseen. Muut heimoveljet eivät ole ilmeisesti viitsineet edes ajatella asiaa.
pääseeko taivaaseen vai joutukoo ikuiseen kadotukseen.
nimmarisi..joko jehovauskova--tai mormooni - tai joku muu peelo..jos olet kristitty tiedat sen etta teoillasi paaset vain 'monttuun' asti..et yhtaan sen pidemmalle..
Ei muuten ole uskonveli. Vaan uskosta Jeesukseen Kristukseen, teoilla ei pelastu. Ei edes hyvillä;)
Tarinani lopussa olevaan kysymykseen riittää lyhyt vastaus.
Kaksi ateistia, Aapo ja Kaapo, istuu ryyppäämässä. Heille tulee riita kumpi saa tyhjentää koskenkorvapullon, jolloin Aapo tempaisee puukon ja iskee Kaapon hengiltä.
Seuraavana aamuna Aapolla on päänsärkyä ja hän näkee, miten 13 pikkupirua karkeloi hänen ympärilleen. Aapo ymmärtää olevansa menossa helvettiin, rukoilee Jeesusta ja pelastuu.
Jos Kaapoa ei olisi puukotettu, hän olisi tullut uskoon dementoituneena vanhuksena, jolloin hän olisi selvästi kuullut Jeesuksen kolkuttavan hänen sydämensä ovelle.
Onko mielestäsi oikeudenmukaista, jos Aapo pääsee taivaaseen ja Kaapo joutuu kadotukseen?
Ihmisenä sanoisin, että ei. Ei meidän mittapuun mukaan. Mutta kun Kaapon todellista tilaa ei tiedä. Ja jos Jumala tiesi, että Kaapo tekisi parannuksen... Voihan olla, ettei hän joutunut kadotukseen? Me kun emme koskaan tiedä, mitä ihminen todella ajattelee juuri kuoleman hetkellä. Moni on huolissaan jostain omaisestaan, että se kuoli, eikä tehnyt parannusta. Joutuuko se kadotukseen? Me emme tiedä sitä. Ei ole meidän tehtävämme tuomita ketään minnekään. Ehkä kuoleva ihminen pyytää juuri ennen kuolemaansa, viimeisellä henkäyksellä Jeesusta apuun. Kuka tietää?
Mutta Jumalan armo on juuri sitä, että vaikka olisi kuinka paha ollut ja todella katuu, pyytää syntejään anteeksi, eikä tee enää syntiä (mikä on mahdollista vain Jumalan avulla), hän saa ne anteeksi. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö esim. rikoksesta tuomittu joutuisi esim. taposta vankilaan. Vankilareissun jälkeen elämä voi olla tosin hyvin erilaista ja muuttunutta. Luepa Luukkaan evankeliumista kertomus toisesta rikollisesta, joka roikkui ristillä. Hän puolusti Jeesusta, kun toinen haukkui ja ivasi. Hänelle Jeesus myönsi armahduksen itse ollessaan samassa tilassa. Aikamoinen armo!
Mutta vielä kysymykseesi. Minun mielipiteeni ei asiaan vaikuta, koska noita asioita eivät ihmiset ratkaise. Jos Jumala tuomitsee, ei siihen ole ihmisellä sanomista, mutta sama koskee myös armahdusta. Minkä Jumala on antanut anteeksi, sitä ei kukaan voi tuomita maan päällä. Kun ihminen antaa elmänsä Jeesukselle, hänestä tulee sisäisesti uusi luomus. Ei heti, mutta vuosien kuluessa. Täydellistä hänestä ei tule, mutta erilainen. Kristus elää hänessä, vanha minä on poissa. Kristus ei tehnyt pahaa kenellekään, vastusti pahaa rohkeasti, ja kaikkea vääryyttä. Ihminen, joka väittää olevansa kristitty ja samalla tekee pahaa, ei ole sitä. Hän luulee olevansa. Mitä enemmän ihminen viettää aikaa Kristuksen kanssa, sitä enemmän hänen elämänsä muuttuu. Kaikki itsekkyys saattaa hävitä, hän ei puhu pahaa, ei tee pahaa ja hän todella saattaa saada monia Kristuksen ominaisuuksia muutenkin.
Tämän muutoksen saa aikaan vain Pyhä Henki. Ihminen ei päättämällä siihen pysty. Suuri osa uskovistakaan ei tähän usko. Siksi kristinusko vaikuttaa filosofialta, teorialta ja opilta muiden joukossa. Mutta se ei todellisuudessa ole sitä.
Joka lukee raamattunsa tarkkaan, näkee kuinka opetuslapset muuttuivat, kun saivat Pyhän Hengen kasteen. Kuinka Saulus muutttui ja hänestä tuli Paavali (Paulus). Näitä asioita tapahtuu edelleen niille, jotka elävät kuten alkukristityt. Ja uskovat Jumalaan samoin. Elävät uskoaan.
Elli, ei ole tärkeää se, että kuka menee kadotukseen ja kuka taivaaseen. Vaan se, kuinka ensin elämme täällä. Jumala sijoitti ihmisen maan päälle. Ei taivaaseen. Ja hän loi meille sosiaalisuuden, toisten huomiion ottamisen. Me olemme hukanneet lähes kaiken, mitä Jumala tarkoitti ja miten Jumala olisi halunnut ihmisten elävän yhdessä. Jopa kristityt eivät näe sitä välillä. Raamatussa ei käsketä riidellä opeista, vaan rakastamaan. Jeesus ei käskenyt rikastumaan, vaan antamaan köyhille. Hän ei myöskään käskenyt tappamaan, vaan rakastamaan jopa vihollista.
Se on ainoa keino saada ihmiset elämään sovussa, eivät aseet. Mutta koska me emme vain pysty siihen, edes lakiin nojautuen, Jeesus maksoi velkamme ja vähintä mitä voimme oikeasti tehdä, on edes kiittää Häntä siitä. Teolla on toki paljon suurrempikin merkitys hyvän ja pahan taistossa.
Tiesitkö, että pahalla ei oikeasti ole maan päällä enää valtaa? Jeesus vei sen. Mutta se voi valehdella. Ja ainoa valta on se, mitä me annamme sille. Näköjään kokoajan lisää.
Tiesitkö, ettei sinunkaan tarvitse yrittää olla hyvä ihminen, hyvä äiti tai muuten vaan hyväksytty muiden mielestä? Ei tarvitse.
Sinun ei tarvitse kamppailla saadaksesi armoa muilta tai rakkautta. Sinut on jo armahdettu. Ainoa mitä sinun pitää tehdä, on uskoa se. Sydämellä. Ei muuta ja ikuinen rakkaus on sinun.
Yksinkertaista. Sen jälkeen Hän joka on kaiken luonut (siis koko maailmankaikkeuden), on sinun puolustajasi ja tukijasi. Myös viimeisellä vedenjakajalla Hän on sinuakin vastassa hymyillen.
Ei enää ahdinkoa, ei enää tuskaa tai pohtimista miten selviää laskuista jne. Tämä on mahdollista jo täällä. Asiat eivät tapahdu heti, mutta minä olen kokenut, että Herra pitää huolen omistaan.
Hän niin luvannut raamatussa ja siihen minä voin aina vedota, Hänen on pakko pitää lupauksensa.
Jumala ei valehtele. Siksipä jokaisen olisi hyvä miettiä sitä. Että minkä varaa elämänsä on laittanut ja rakentanut. Onko rakentanut hiekalle vai kalliolle. Öitä ja siunausta sinulle ja perheellesi!
Matteus ja Markus kertovat, että molemmat pilkkasivat. Johannes ei kerro mitään. Miksi uskot Luukasta, muttet Matteusta ja Markusta?
...
Ristin ryöväristä/roistosta... Varkaudesta ei ristiinnaulittu Roomassa, joten Raamattu on väärässä tässäkin.
44 Samalla tavoin häntä pilkkasivat myös rosvot, jotka oli ristiinnaulittu yhdessä hänen kanssaan.
Tuota olen itsekin miettinyt ja myönnän, että siinä on eroa, ja muissakin evankeliumien kohdissa on eroja. Näkisin, että se johtuu siitä, ettei aivan alkuperäisi kirjoituksia ole säilynyt tallessa kun raamattua on koottu. Pitää myös muistaa,että kirjoitukset on tehty vasta tapahtumien jälkeen.
Mieti itse, että kirjoittaisit jostain tapahtumasta vaikka viiden vuoden päästä. Kuinka tarkkaan muistaisit? Tärkeintä ei ole kiistellä yksityiskohdista vaan nähdä myös se, että vaikka evankeliumeissa on eroja ja ne ovat jopa eri aikoina kirjoitettu, niiden punainen lanka kulkee kokoajan mukana. Ehkäpä Luukas kuuli keskustelun ristillä toisin kuin
muut? En tiedä.
Arvaa miksi Raamatun tulkintaan on perustettu oikein tiedekuntiakin? Koska sitä ei koskaan pystytä kirjain kirjaimelta ja sana sanalta tulkitsemaan tieteen keinoin. Jo Paavali sanoi, että Hengen asioita ei voida ihmismielellä ymmärtää. Ihmismieli pitää sitä hulluutena. Vain hullut uskovat, että Jeesus nousi kuolleista tai että kukaan pystyy ketään herätämään kuolleista. Vain hullut ovat valmiita kuolemaan sen puolesta.
Minä olen siis hullu, siinä mittakaavassa.
Muistatko käärmeen paratiisissa. Hänhän kysyi Aatamilta ja Eevalta:" Oletteko aivan varmoja, että Jumala sanoi,että ette saa syödä mistään puista?" Eli raamatua voi lukea kuten piru lukisi... Etkö itse huomaa, kuka nuo epäilyt ja kyselyt aiheuttaa. Samalla tavalla kiusaaja kiusasi Jeesusta autiomaassa. Samalla tavalla se kyselee uskovilta ja ihmisiltä muutenkin. Se jopa sanoo, että hanki kunnon ammatti,rikastu ja kaikki on sinun. Maailma on sinun! Eikä ihmiset vieläkään sitä näe. Se on jo raamatussa monta kertaa sanottu, että kumpi puoli puhuu, jos epäilee Jumalan sanoja tai raamatun kirjoituksia.
En minä sinua syytä siitä. Mutta toivottavasti edes mietit tuota. Paholaisen kreikankielinen nimi tarkoittaa vastustajaa. Se tarkoittaa Jumalan Sanan vastustajaa. Tietääkö moni ateisti tätä?
Haluatko olla vapaaehtoisesti Jumalan sanan vastustajan leivissä? Toivottavasti et. Paholainen nimittäin ei kiitä ketään. Se ensin saa ihmisen tekemään pahojaan ja sitten syyttää ihmistä lopun elämää pahimmillaan. Niin, että elämä on jo maanpäällinen helvetti. Siitä on tie ulos.
Siis sekä englanninkielisessä raamatussa että suomenkielisessä. Mutta jos perustat koko raamatun oikeassa/väärässä olemisen siihen mitä sanaa niistä kahdesta on käytetty.... Pitäisi saada kreikankielinen käännös käsiin. Eipä muuten Roomassa varmaan ristiinnaulittu ketään myöskään sen takia, että joku niin vaan vaatii, syyttäen Jumalan pilkasta. Monet tutkijat ovat yrittäneet siivilöidä hyttysen, mutta ovat nielaisseet kamelin.
En oikeastaan edes tiedä miksi yritän täällä mitään perustella. Tai esim. vaikuttaa sinuun.
Ehkä kristittyjen pitäisikin luovuttaa vastahankaisten ihmisten kohdalla. Olo on vain vähän niinkuin Tappajahai elokuvissa. Kukaan viranomainen ei uskonut että siellä on hai. Miten kävi? Tai New Orleansin kohtalo. Päättäjät eivät uskoneet tutkijoita, koska eivät uskoneet moisen pyörremysrkyn tulemista. Ei meille mitään satu...
Kukaan ei uskonut kasvihuoneilmiöön tai ilmansaasteisiin, koska ne eivät näkyneet. Kohta on myöhäistä.
Sinäkin voit pitää kiinni raamatusta loppuun asti ja huutaa vielä loppumetreillä, että se on VÄÄRÄSSÄ!
Eli taidanpa jättää homman sikseen. Nauttikaa elämästä!
Sinä se pysyt tyylillesi uskollisena. En noudata käskyäsi.
olla esimerkiksi Allahin vastustajien leivissä?
Ryöväri ja roisto tarkoittanevat samaa. King James käännöksessä lukee "thief".
Olen. En tiedä haluaisinko muutenkaan elää ikuisesti. Jos taivas olisi olemassa ja sattuisin sinne pääsemään, kuinka mielenkiintoista siellä voi pidemmän päälle olla? Jos taas helvetti on olemassa ja paikkani onkin siellä, siinä tapauksessa haluaisin sen olevan Danten kuvaileman kaltainen eli että siellä olisi useampia tasoja (huomaan, etten tiedä kuinka Raamattu helvettiä kuvailee. Onko siellä useampi taso vai joutuvatko kaikki samaan kurimukseen?). Ei minua nyt sentään samaan pataan voi esim. kansanmurhaajien ja raiskaajien kanssa laittaa. Ihmisen elämänsä aikana tekemillä teoilla on pakko olla jotakin merkitystä siinä, millaiseen paikkaan hän joutuu, jos tällaista jakoa joskus tehdään (joskin olen varma, ettei tehdä). Outoa kuvitella, että irrationaalinen usko riittäisi takaamaan taivaspaikan kun taas ajattelevat ihmiset joutuisivat muualle. Ei, sellaiseen taivaaseen en edes haluaisi enkä aio ryhtyä käymään kirkossa vain "varmuuden vuoksi".