2 kysymystä kuolleiden määrästä

Sitten kun anarkistit onnistuvat pyrkimyksissään, tapettujen määrä vähenee olennaisesti. Nykyinen ihmiskunnan hulluus massamurhaa monin tavoin: diktatuureilla, köyhyydellä, eriarvoistamisilla, syrjinnällä, vainolla, taikauskoisilla tavoilla, rikollisuutta lisäävillä olosuhteilla, pääomien ja vallan keskittämisellä ja tietenkin jatkuvalla sodankäynnillä. Anarkistien onnistuessa pyrkimyksissään tuo kaikki on vain barbaarista historiaa.

Milla kirjoitti:

Sitten kun anarkistit onnistuvat pyrkimyksissään, tapettujen määrä vähenee olennaisesti. Nykyinen ihmiskunnan hulluus massamurhaa monin tavoin: diktatuureilla, köyhyydellä, eriarvoistamisilla, syrjinnällä, vainolla, taikauskoisilla tavoilla, rikollisuutta lisäävillä olosuhteilla, pääomien ja vallan keskittämisellä ja tietenkin jatkuvalla sodankäynnillä. Anarkistien onnistuessa pyrkimyksissään tuo kaikki on vain barbaarista historiaa.

Milla, mitkä ovat mielestäsi anarkistien pyrkimykset? Ovatko anarkistit yhtenäinen joukko? Jos eivät, niin onko eri joukoilla yhtenäiset pyrkimykset vai ei? Jos pyrkimykset eivät ole yhtenäiset, niin miten ratkaistaan niiden "paremmuus"? Taistelemalla? Jos pyrkimyksestä on jo jonkinlainen sopu tai niistä tulevaisuudessa tulee sopu, niin miten niiden toteuttamisessa voidaan onnistua?

Toisin sanoen, voiko anarkismi (se miten sen määritteletkin) mielestäsi onnistua ja pelastaa lajimme itsetuholta?

PS. Syyskuun 11. päivän seminaari tänään Bottalla klo 15 ja illala klubi Tavastialla www.11syyskuu.org

Vapauden puolesta kirjoitti:

Milla, mitkä ovat mielestäsi anarkistien pyrkimykset? Ovatko anarkistit yhtenäinen joukko? Jos eivät, niin onko eri joukoilla yhtenäiset pyrkimykset vai ei? Jos pyrkimykset eivät ole yhtenäiset, niin miten ratkaistaan niiden "paremmuus"? Taistelemalla? Jos pyrkimyksestä on jo jonkinlainen sopu tai niistä tulevaisuudessa tulee sopu, niin miten niiden toteuttamisessa voidaan onnistua?

Toisin sanoen, voiko anarkismi (se miten sen määritteletkin) mielestäsi onnistua ja pelastaa lajimme itsetuholta?

PS. Syyskuun 11. päivän seminaari tänään Bottalla klo 15 ja illala klubi Tavastialla www.11syyskuu.org

Anarkiaa ja anarkismia on vääristelty kautta sen historian. Usein väärinymmärrys johtuu silkasta tietämättömyydestä, jota ne, jotka haluavat säilyttää keskittävät valtarakenteet ja varallisuuden epätasaisen jakautumisen, tahallaan lietsovat.

Anarkistit pyrkivät herruudettomaan, tasavertaisiin suhteisiin perustuvaan yhteiskuntaan. Tietenkin anarkisteillakin on omia mieltymyksiään ja toisinaan käsittämättömiä mielipiteitä, mutta anarkismi ei tarkoitakaan sitä, että meidän tulisi orjallisesti seurata jonkun gurun opetuksia. Anarkisti ei tee jumalaa Kropotkinista sen enempää kuin Bob Blackistäkään.

Anarkistit eivät ole yhtenäinen joukko ainakaan siinä mielessä, että olisivat yhdenmukaisia. Yhteisiä pyrkimyksiä kyllä on löydettävissä anarkismin kovasta ytimestä, anarkistisista periaatteista.

Kysymykset ovat vähän hassuja, sillä anarkistit eivät pyri valtaan, eivätkä siis taistele vallasta. Minkään "anarkistijoukkion" pyrkimyksenä ei voi olla nujertaa muita "anarkistijoukkioita" tai sen puoleen ihmisiä ylipäätään. Tarkoituksena ei myöskään ole tappaa rikkaita, vaan kumota järjestelmä, joka sallii kohtuuttoman rikastumisen (materiaalisesti) muiden kustannuksella.

Kyllä anarkismi voisi onnistua ja pelastaa lajimme itsetuholta. Onnistuessaan se pelastaisi, varmasti. Eikä siitä ole kyse, että joidenkin anarkisteiksi itsensä luokittelevien pitäisi se tehdä. Kyllä kyseessä on paljon laajempi ja suurempi ihmiskunnan herääminen, toivottavasti. Tuosta heräämisestä on olemassa merkkejä, mutta ne ovat paljon näkymättömämpiä kuin nyt fasistisemmaksi muuttuvan vallan merkit; se ei tapahdu vallan keskiössä, vaan toisaalla, ja toisaalta lähes kaikkialla.

Suuri ongelma tällä hetkellä on se, että vallitsevan vastarinta on hajallaan ja eripuraista (hajotettua ja hallittua). Jokainen haluaa kuulua johonkin erinomaisten ihmisten joukkoon ja vastustaa toisia, halveksittujen ihmisten joukkoja. Roskakulttuuri lietsoo tätä asennetta, mutta asia voi tietenkin muuttua. Asiathan muuttuvat jatkuvasti.

Äärimmäisen hajaannuksen jälkeen tulee ehkä aika, jolloin keskitymme siihen, mikä meitä yhdistää, eikä siihen, mikä meidät erottaa.

Milla kirjoitti:

Anarkiaa ja anarkismia on vääristelty kautta sen historian. Usein väärinymmärrys johtuu silkasta tietämättömyydestä, jota ne, jotka haluavat säilyttää keskittävät valtarakenteet ja varallisuuden epätasaisen jakautumisen, tahallaan lietsovat.

Anarkistit pyrkivät herruudettomaan, tasavertaisiin suhteisiin perustuvaan yhteiskuntaan. Tietenkin anarkisteillakin on omia mieltymyksiään ja toisinaan käsittämättömiä mielipiteitä, mutta anarkismi ei tarkoitakaan sitä, että meidän tulisi orjallisesti seurata jonkun gurun opetuksia. Anarkisti ei tee jumalaa Kropotkinista sen enempää kuin Bob Blackistäkään.

Anarkistit eivät ole yhtenäinen joukko ainakaan siinä mielessä, että olisivat yhdenmukaisia. Yhteisiä pyrkimyksiä kyllä on löydettävissä anarkismin kovasta ytimestä, anarkistisista periaatteista.

Kysymykset ovat vähän hassuja, sillä anarkistit eivät pyri valtaan, eivätkä siis taistele vallasta. Minkään "anarkistijoukkion" pyrkimyksenä ei voi olla nujertaa muita "anarkistijoukkioita" tai sen puoleen ihmisiä ylipäätään. Tarkoituksena ei myöskään ole tappaa rikkaita, vaan kumota järjestelmä, joka sallii kohtuuttoman rikastumisen (materiaalisesti) muiden kustannuksella.

Kyllä anarkismi voisi onnistua ja pelastaa lajimme itsetuholta. Onnistuessaan se pelastaisi, varmasti. Eikä siitä ole kyse, että joidenkin anarkisteiksi itsensä luokittelevien pitäisi se tehdä. Kyllä kyseessä on paljon laajempi ja suurempi ihmiskunnan herääminen, toivottavasti. Tuosta heräämisestä on olemassa merkkejä, mutta ne ovat paljon näkymättömämpiä kuin nyt fasistisemmaksi muuttuvan vallan merkit; se ei tapahdu vallan keskiössä, vaan toisaalla, ja toisaalta lähes kaikkialla.

Suuri ongelma tällä hetkellä on se, että vallitsevan vastarinta on hajallaan ja eripuraista (hajotettua ja hallittua). Jokainen haluaa kuulua johonkin erinomaisten ihmisten joukkoon ja vastustaa toisia, halveksittujen ihmisten joukkoja. Roskakulttuuri lietsoo tätä asennetta, mutta asia voi tietenkin muuttua. Asiathan muuttuvat jatkuvasti.

Äärimmäisen hajaannuksen jälkeen tulee ehkä aika, jolloin keskitymme siihen, mikä meitä yhdistää, eikä siihen, mikä meidät erottaa.

"Anarkiaa ja anarkismia on vääristelty kautta sen historian. Usein väärinymmärrys johtuu silkasta tietämättömyydestä, jota ne, jotka haluavat säilyttää keskittävät valtarakenteet ja varallisuuden epätasaisen jakautumisen, tahallaan lietsovat."

Anarkia ja anarkismi ovat sanoina ongelmallisia, sillä niitä on väärinkäyttely niin paljon. Sen takia "tavallisille" ihmisille tulee sanoista mieleen lähinnä kaaos ja anarkisteista mieleen tulevat toisten omaisuutta tuhoavat
mielenosoittajat. Joten tämän kuten monien muidenkien sanoja käytty on vaikeata, kun ne voivat tarkoittaa eri ihmisten mielissä täysin päinvastaisia asioita. Kuten esimerkiksi vapaus, jota viljellään paljon valtaapitävien puheessa sitä kuitenkaan määrittelmättä. Ehkä siksi, että jos se määritteltäisiin, niin ei se enää vapaudelta kuulostaisi, päinvastoin.

"Anarkistit pyrkivät herruudettomaan, tasavertaisiin suhteisiin perustuvaan yhteiskuntaan."

Minkälaisia ovat mielestäsi tasavertaiset suhteet?

>Anarkistit eivät ole yhtenäinen joukko ainakaan >siinä mielessä, että olisivat yhdenmukaisia. >Yhteisiä pyrkimyksiä kyllä on löydettävissä >anarkismin kovasta ytimestä, anarkistisista >periaatteista.

Kova ydin? Liittyykö em. tasavertaisiin suhteisiin vai kuuluuko siihen muutakin?

"Kyllä anarkismi voisi onnistua ja pelastaa lajimme itsetuholta. Onnistuessaan se pelastaisi, varmasti. Eikä siitä ole kyse, että joidenkin anarkisteiksi itsensä luokittelevien pitäisi se tehdä. Kyllä kyseessä on paljon laajempi ja suurempi ihmiskunnan herääminen, toivottavasti. Tuosta heräämisestä on olemassa merkkejä, mutta ne ovat paljon näkymättömämpiä kuin nyt fasistisemmaksi muuttuvan vallan merkit; se ei tapahdu vallan keskiössä, vaan toisaalla, ja toisaalta lähes kaikkialla. "

Mitä tarkoitat ihmiskunnan heräämisellä? Missä olet nähnyt merkkejä siitä? Tietyillä Internet-sivuilla vai myös yleensä kansalaisten toiminnassa? Itse jaksan hämmästyä kuinka paljon Internetissä on asioita, ideoita ja materiaalia, joista ei valtamediassa tai missään "virallisessa" keskustelussa mainitakaan.

"Suuri ongelma tällä hetkellä on se, että vallitsevan vastarinta on hajallaan ja eripuraista (hajotettua ja hallittua). Jokainen haluaa kuulua johonkin erinomaisten ihmisten joukkoon ja vastustaa toisia, halveksittujen ihmisten joukkoja. Roskakulttuuri lietsoo tätä asennetta, mutta asia voi tietenkin muuttua. Asiathan muuttuvat jatkuvasti."

Hajuunnus suuri ongelma? Itse olen pohtinut myös tätä "vastarinnan" hajanaisuutta. Siinä missä valtaeliitillä näyttää olevan varsin yhtenäiset tavoitteet, niin heitä vastustavilla ihmisillä on tuhansia erilaisia tavoitteita... Joka sitten on johtanut myös siihen, että tähän "vastarintaan" kuuluvat tappelevat keskenään. Itse olen seurannut 9/11:n liittyvää liikehdintää ja siinä on paljon "minä puhun totta, mutta ainakin nuo ja varmaan myös nuo ovat CIA:n palkkaamia disinformaatio-agentteja". Ja esim. ns. vasemmistolainen vaihtoehtomedia on "paljastettu" CIA:n rahoittamaksi.Tilanne ei varmaan ole yhtä huono anarkistien tai yleisemminkin vapauden puolesta puhuvien ihmisten joukossa vai tiedätkö paremmin?

Alan kallistua siihen, että vaikka 9/11 on varmasti "herättynyt" monia ihmisiä (minut mukaan lukien), niin salaliittoihin ei kannata jäädä "koukkuun". Tiedon levittäminen toki on hyväksi, sillä se "herättää" yhä useampia ihmisiä. Toisaalta hallituksethan syyllistyvät täysin todistettaviin rikoksiin ilman mitään salaliittojakaan, joten jokainen ihminen voi nähdä, että asiat eivät ole hyvin ilman salaliittoja. Joten olen viime aikoina kallistunut siihen, että salaliittojen selvittely ei sinällään johda mihinkään elleivät ihmiset ala etsimään muutakin tietoa ja pohtimaan asioita laajemmalta kannalta. Ja omalta kannalta...

"Äärimmäisen hajaannuksen jälkeen tulee ehkä aika, jolloin keskitymme siihen, mikä meitä yhdistää, eikä siihen, mikä meidät erottaa."

Tulee ehkä aika... Et ole siis varma? Useimmat ihmiset ovat paljon kiinnostuneimpia siitä mikä meidät erottaa kuin mikä meitä yhdistää. Voisi pohtia mistä tämä johtuu... Mutta nyt on aika mennä nukkumaan, ajatus kulkee levänneenä paremmin.

Vapauden puolesta kirjoitti:

"Anarkiaa ja anarkismia on vääristelty kautta sen historian. Usein väärinymmärrys johtuu silkasta tietämättömyydestä, jota ne, jotka haluavat säilyttää keskittävät valtarakenteet ja varallisuuden epätasaisen jakautumisen, tahallaan lietsovat."

Anarkia ja anarkismi ovat sanoina ongelmallisia, sillä niitä on väärinkäyttely niin paljon. Sen takia "tavallisille" ihmisille tulee sanoista mieleen lähinnä kaaos ja anarkisteista mieleen tulevat toisten omaisuutta tuhoavat
mielenosoittajat. Joten tämän kuten monien muidenkien sanoja käytty on vaikeata, kun ne voivat tarkoittaa eri ihmisten mielissä täysin päinvastaisia asioita. Kuten esimerkiksi vapaus, jota viljellään paljon valtaapitävien puheessa sitä kuitenkaan määrittelmättä. Ehkä siksi, että jos se määritteltäisiin, niin ei se enää vapaudelta kuulostaisi, päinvastoin.

"Anarkistit pyrkivät herruudettomaan, tasavertaisiin suhteisiin perustuvaan yhteiskuntaan."

Minkälaisia ovat mielestäsi tasavertaiset suhteet?

>Anarkistit eivät ole yhtenäinen joukko ainakaan >siinä mielessä, että olisivat yhdenmukaisia. >Yhteisiä pyrkimyksiä kyllä on löydettävissä >anarkismin kovasta ytimestä, anarkistisista >periaatteista.

Kova ydin? Liittyykö em. tasavertaisiin suhteisiin vai kuuluuko siihen muutakin?

"Kyllä anarkismi voisi onnistua ja pelastaa lajimme itsetuholta. Onnistuessaan se pelastaisi, varmasti. Eikä siitä ole kyse, että joidenkin anarkisteiksi itsensä luokittelevien pitäisi se tehdä. Kyllä kyseessä on paljon laajempi ja suurempi ihmiskunnan herääminen, toivottavasti. Tuosta heräämisestä on olemassa merkkejä, mutta ne ovat paljon näkymättömämpiä kuin nyt fasistisemmaksi muuttuvan vallan merkit; se ei tapahdu vallan keskiössä, vaan toisaalla, ja toisaalta lähes kaikkialla. "

Mitä tarkoitat ihmiskunnan heräämisellä? Missä olet nähnyt merkkejä siitä? Tietyillä Internet-sivuilla vai myös yleensä kansalaisten toiminnassa? Itse jaksan hämmästyä kuinka paljon Internetissä on asioita, ideoita ja materiaalia, joista ei valtamediassa tai missään "virallisessa" keskustelussa mainitakaan.

"Suuri ongelma tällä hetkellä on se, että vallitsevan vastarinta on hajallaan ja eripuraista (hajotettua ja hallittua). Jokainen haluaa kuulua johonkin erinomaisten ihmisten joukkoon ja vastustaa toisia, halveksittujen ihmisten joukkoja. Roskakulttuuri lietsoo tätä asennetta, mutta asia voi tietenkin muuttua. Asiathan muuttuvat jatkuvasti."

Hajuunnus suuri ongelma? Itse olen pohtinut myös tätä "vastarinnan" hajanaisuutta. Siinä missä valtaeliitillä näyttää olevan varsin yhtenäiset tavoitteet, niin heitä vastustavilla ihmisillä on tuhansia erilaisia tavoitteita... Joka sitten on johtanut myös siihen, että tähän "vastarintaan" kuuluvat tappelevat keskenään. Itse olen seurannut 9/11:n liittyvää liikehdintää ja siinä on paljon "minä puhun totta, mutta ainakin nuo ja varmaan myös nuo ovat CIA:n palkkaamia disinformaatio-agentteja". Ja esim. ns. vasemmistolainen vaihtoehtomedia on "paljastettu" CIA:n rahoittamaksi.Tilanne ei varmaan ole yhtä huono anarkistien tai yleisemminkin vapauden puolesta puhuvien ihmisten joukossa vai tiedätkö paremmin?

Alan kallistua siihen, että vaikka 9/11 on varmasti "herättynyt" monia ihmisiä (minut mukaan lukien), niin salaliittoihin ei kannata jäädä "koukkuun". Tiedon levittäminen toki on hyväksi, sillä se "herättää" yhä useampia ihmisiä. Toisaalta hallituksethan syyllistyvät täysin todistettaviin rikoksiin ilman mitään salaliittojakaan, joten jokainen ihminen voi nähdä, että asiat eivät ole hyvin ilman salaliittoja. Joten olen viime aikoina kallistunut siihen, että salaliittojen selvittely ei sinällään johda mihinkään elleivät ihmiset ala etsimään muutakin tietoa ja pohtimaan asioita laajemmalta kannalta. Ja omalta kannalta...

"Äärimmäisen hajaannuksen jälkeen tulee ehkä aika, jolloin keskitymme siihen, mikä meitä yhdistää, eikä siihen, mikä meidät erottaa."

Tulee ehkä aika... Et ole siis varma? Useimmat ihmiset ovat paljon kiinnostuneimpia siitä mikä meidät erottaa kuin mikä meitä yhdistää. Voisi pohtia mistä tämä johtuu... Mutta nyt on aika mennä nukkumaan, ajatus kulkee levänneenä paremmin.

Tasavertaiset suhteet edellyttävät yhteiskunnallista hierarkiattomuutta, siis sitä ettei toisella ole ylivaltaa suhteessa toiseen esim. asemansa perusteella. Lisäksi edellyttävät ihmiseltä tasavertaista suhtautumista toisiin, siis kykyä ymmärtää toisen olevan yksilö johon ei tarvitse suhtautua vääristävin ylimielisyyden tai säälin tuntein. Anarkismissa (siten kuin asian olen ymmärtänyt) asioita ei tarkastella joko-tai -periaatteella, vaan aina sekä-että: esim. sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta, olettaen niiden keskinäinen vuorovaikutus. Siis vähän niinkuin yin & yang: asialla on kaksi puolta, jotka ovat yhteenkietoutuneita, yksi, ja sisältävät osan toisestaan.

Anarkismin keskeisistä periaatteista kiinnostuneille suosittelen anarkismiwikistä löytyvää Alexander Berkmanin teosta "What is Communist Anarchism", jota on wikissä suomennettu (projekti toistaiseksi keskeneräinen). Anarkismiwikiin pääsee osoitteesta: www.anarkismi.net

Mitäkö tarkoitan ihmiskunnan heräämisellä? Tarkoitan sillä kertakaikkista havahtumista tähän todellisuuteen, asioiden näkemistä sellaisina kuin ne ovat eikä tihrustettuna luulojen tai ideologisen lokeroinnin läpi, kokonaisuuksien ja yksityiskohtien ymmärtämistä, tajuamista. Tarkoitan sillä toimintaa siten kuin moraalisesti on oikein. On yksinkertaisesti väärin tappaa nälkään, riistää, ryövätä, uhata pommeilla ellei totella, pommittaa. On yksinkertaisesti väärin tehdä toiselle se, mitä ei tahdo itsellensä tehtävän - tämä on universaali sääntö ihmiskunnassa. Siis sääntö, ei laki. Lait rikkovat tätä sääntöä.

Heräämisen merkkejä, toivon pilkahduksia on siellä, missä on kyky katsoa asioita laajemmalla perspektiivillä, kokonaisuuksina, nähdä historia ja ymmärtää oma paikkansa siinä. Missäkö sellaista on? Pidä silmäsi (ja mielesi) auki, katso, havannoi.

Hajaannuksen tila on kaikkialla yhtä paha kuin kuvasit, mutta se muuttuu. Tulet huomaamaan, jos seuraat asiaa pidempään. Mutta mihin suuntaan se muuttuu? Sehän riippuu meistä, tai heistä. Ainoastaan omaan toimintaan voi vaikuttaa. Se riippuu siis minusta, tai sinusta. Oma toiminta vaikuttaa muihin, joten eihän tässä tosiaan tiedä mitä vielä tapahtuu.

Niin, mistä se johtuu, että olemme kiinnostuneempia siitä mikä meitä erottaa kuin siitä mikä meitä yhdistää? Vastaisiko joku!

Lukekaapa niin saatte tietää jotain tappamisesta. Kommunistit tappoivat ainakin 180 miljoonaa ihmista. Niskalaukaus oli humaanisin. Lapiolla päähän melkein mukiinmenevä. Nälkään ja kylmään tappaminen tehokasta. Onneksi tappoivat pääasiassa omiaan. Hitler ja Himler olivat puolienkeleitä.