Pystyykö kaikkitietävä Jumala luomaan sattumaa?
Onko tämä samassa sarjassa kuin se iso kivi -juttu?
Onko tämä samassa sarjassa kuin se iso kivi -juttu?
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 54
Vanhimmat
kykeneekö kuollut jumala oman selkänsä takana osallistumaan ihmisten väliseen lapselliseen kysely leikkiin kärsivällisesti? onko tämä samassa sarjassa kun kaikki kuolleet israelin jumalat?
Että se oikea Jumala on paljon viisaampi kuin yksikään ihminen juttuineen.
Että se oikea Jumala on paljon viisaampi kuin yksikään ihminen juttuineen.
tuon äskeisen.
jospa se olikin Jumalasi tarkoitus "suuressa viisaudessaan", eikä vahinko?
Miten muuten se viisaus näkyy?
se näkyy voimassa, ihmiset parantuvat ja niin edelleen.
>>se näkyy voimassa, ihmiset parantuvat ja niin edelleen.
mutta parantumiskokouksissa paranee ihmisiä, mutta onhan se kuitenkin solujen ja muiden kanssa tekemisissä se paraneminen, ellei kyseessä ole jokin riippuvuus, jolle ei omin voimin mahda mitään.
>ellei kyseessä ole jokin riippuvuus, jolle ei omin voimin mahda mitään.
Pakkohan on olla kaaosta (siis sen myötä sattumaakin), jotta se voi järjestäytyä taas jälleen ja jälleen ja jälleen,
jotta ylipäätään mikään muutos olisi mahdollinen. Jos joku järjestys on mahdollinen kerran on se mahdollinen toisenkin kerran. Eikö tämä about olisi sitä, mitä sattumalla tarkoitetaan?
Vain deterministi/fundamentalisti/fatalisti uskoo kaikenkattavaan järjestykseen, mutta eipä sitten kannatakaan yrittää mitään luovaa ja omaperäistä.
Ymmärsin, että ajattelet, ettei muutosta voi tapahtua järjestäytyneestä tilasta A toiseen järjestäytyneeseen tilaan B suoraan, vaan aina välissä täytyy olla kaoottinen tila ab?
Jos sinulla on kaksi korttia pöydällä, tarvitaanko siihen kaaosta, että saa siirrettyä vasemmanpuoleisen kortin oikeanpuoleisen oikealle puolelle? Ja onko vielä siirron "kaoottisessa" vaiheessa tuo siirrettävä kädessäsi oleva kortti sinulle tuntemattomassa paikassa?
Kaaoksen järjestäytymiseen ei ole mitään luonnonlakia tms. pakkoa, vaan koko maailmankaikkeuden entropia (epäjärjestys) kasvaa kaikissa prosesseissa, myös niissä, missä johonkin syntyy paikallisesti järjestystä. Tämä on laki. Eikä mikään periaate siis vaadi, että tuon paikallisen järjestyksen tarvitsee syntyä kaaoksesta, vaan se voi syntyä suuremmasta järjestyksestä.
Voi olla, että käsitin viestisi väärin.
vain sen verran puutun, että..
"Kaaoksen järjestäytymiseen ei ole mitään luonnonlakia tms. pakkoa, vaan koko maailmankaikkeuden entropia (epäjärjestys) kasvaa kaikissa prosesseissa, myös niissä, missä johonkin syntyy paikallisesti järjestystä. Tämä on laki."
...se on laki vain suljetussa järjestelmässä, mitä maailmankaikkeus ei ole.
pp:[...se on laki vain suljetussa järjestelmässä, mitä maailmankaikkeus ei ole. ]
Ehkäpä onnistut vielä kumoamaan lämpöopinkin?
Kerrohan, mitä maailmankaikkeuden ulkopuolella on havaittu olevan? Luonnontieteethän perustuvat havaintoihin paljolti. Vai miten niin ei ole suljettu (tai paremminkin eristetty) systeemi? Minulla ei ole tietoa yhdestäkään havainnosta, jossa maailmankaikkeudesta olisi vaikkapa vuotanut lämpöä pois. Tämmmöinen lämpövuotohan voisi johtaa universumin entropian vähenemiseen.
http://www.humboldt.edu/~rap1/C110.F03/C110Notes/C110_lec06.htm
Koko maailmankaikkeuttahan ei voida pistää kalorimetriin, mutta jos kaikissa havaituissa spontaaneissa prosesseissa kokonaisentropia (ypäristö systeemi) kasvaa, niin on havaintoihin perustuvaa sanoa, että maailmankaikkeuden entropia kasvaa. Tämä kumoamiseksi pitäisi olla havaintoja päinvastaisesta, edes yksi havainto.
Tuskin kuitenkaan pystyt myöntämään virhekäsitystäsi, vaan etköhän pyri sitä tukemaan?
Kyllä mielestäni kaikki muutos edellyttää kaaosta,
mutta
kaaoksessa on kysymys vain ja ainoastaan tarkastelun fokuksesta. Kun sitä muuttaa, havaitsee uusia järjestyksiä.
Ja kaaoksia. Ehkä se on huono sana. Entropia on parempi, kunhan muistaa, että sekin on eräänlainen illuusio, sillä järjestäytymistä kaikesta epätodonnäköisyydestä huolimatta tapahtuu.
*migreeniä, joku paraillaan sulavasanaisempi ilmaiskoon itsensä tämän suhteen paremmin*
>Koko maailmankaikkeuttahan ei voida pistää kalorimetriin, mutta jos kaikissa havaituissa spontaaneissa prosesseissa kokonaisentropia (ypäristö systeemi) kasvaa, niin on havaintoihin perustuvaa sanoa, että maailmankaikkeuden entropia kasvaa. Tämä kumoamiseksi pitäisi olla havaintoja päinvastaisesta, edes yksi havainto. >Tuskin kuitenkaan pystyt myöntämään virhekäsitystäsi, vaan etköhän pyri sitä tukemaan?
pp(aiemmin):[...se on laki vain suljetussa järjestelmässä, mitä maailmankaikkeus ei ole. ]
minä(aiemmin):[Tuskin kuitenkaan pystyt myöntämään virhekäsitystäsi, vaan etköhän pyri sitä tukemaan? ]
pp:[pidän edelleen kiinni sattumasta, kunnes toisin todistat. ]
No, voihan sitä vaihtaa keskustelun haarassa takaisin pääaiheeseen, ettei tarvitse tunnustaa tehtyä virhettään. Mutta ei tämä nyt anna kyllä sinusta kovin kummoista kuvaa tältä osin.
missä se virhe oli?
Eikö sinun Jumalasi ole elossa enää, kun täytyy tulla meiltä ihmisiltä kyselemään Hänen kyvyistään?
Olipas ilkeästi vastattu, kukas ei muka ihminen olisi?
On se hienoa, että on ihmisiä, jotka tietävät Jumalan asiat ja kyvyt paremmin kuin Jumala itse.
Eikä tässäkään ole ollenkaan ilkeyttä vaan totuudensiemen ihmismielen mukaan katsottuna.
Kyllä minä ymmärrän teitäkin, siis teitä jotka haluatte olla suurenpia kuin jumalat, mutta mutta, sitä valtaa ei tule halujen mukana, eikä myöskään sitä viisautta. :)
Kysymyksesi paljastaakin uskonelämäni huonouden. Tai oikeastaan sen teki jo oma kysymykseni, mutta kaikille se ei siitä vielä selvinnyt.
>>On se hienoa, että on ihmisiä, jotka tietävät Jumalan asiat ja kyvyt paremmin kuin Jumala itse.
Ei ihminen ole viisaampi, vaan rajoittunut ja tyhmempi.
Niin, jos haluaa asian näin havaita, mutta kuitenkin meissä kaikissa on myös huonoutta ja hyvyyttä, jota tulee uskonelämään, ja siksi kai myös siitä kirjoitamme, vaikka aina emme ajattele etukäteen miltä se vaikuttaa ja miten sen voi tulkita. Monet tietenkin näkee vain ne sanat joita lukee, mutta sittten on heitä, jotka näkevät myös sanojen taakse. Kuitenkaan ei elävää pidä kuolleeksi tulkita, jos ei osaa varmasti sitä todistaa, eikä vahingossakaan pidä antaa kenenkään olla olematta, jos kerran toinen on. :)
Jos myönnät, että kirjoitelmissasi on hirveetä paskaa
"Niin, jos haluaa asian näin havaita, mutta kuitenkin meissä kaikissa on myös huonoutta ja hyvyyttä, jota tulee uskonelämään, ja siksi kai myös siitä kirjoitamme, vaikka aina emme ajattele etukäteen miltä se vaikuttaa ja miten sen voi tulkita."
niin
voisit ainakin lopettaa tulkuttamasta hihhulointiasi ainoana todellisuutena.
"Monet tietenkin näkee vain ne sanat joita lukee, mutta sittten on heitä, jotka näkevät myös sanojen taakse."
Aivan, tämä johtuu siitä, että meillä on heikosti kehittynyt telepatia kyky, päinvastoin kuin sinulla.
"Kuitenkaan ei elävää pidä kuolleeksi tulkita, jos ei osaa varmasti sitä todistaa, eikä vahingossakaan pidä antaa kenenkään olla olematta, jos kerran toinen on. :) "
Olet todella oikeassa tässäkin: yksinkeskustelut kanssasi ovat yhtä antoisia kuin muutkin spiritistiset istunnot: kuin tuuleen huutelisi. (Eivaiskaan, en ole kokeillut spiritismiä.)
Ei pysty suoraan luomaan, olen kuullut asiantuntijoilta. Sattumaa luodakseen Jumalan tarvitsee ensin luoda lottokone ja sinne pistettävät 31 numeroitua palloa.
Määrittelisitkö mitä tarkoitat sattumalla ?
Sehän on vain ihmisen luoma sana jonka sisällöstä jokaisella on oma mielikuvansa.
Sufimystikkon sanoin: "Olin jo silloin kun mitään ei ollut. Nimiä ja nimitettyjä ei ollut.
Nimet ja nimitetyt syntyivät minusta silloin kun mitään ei ollut."
Itse luovuin sanasta sattuma jo lukemattomia kuunkiertoja sitten.
>>Määrittelisitkö mitä tarkoitat sattumalla ?>Sehän on vain ihmisen luoma sana jonka sisällöstä jokaisella on oma mielikuvansa.>Sufimystikkon sanoin: "Olin jo silloin kun mitään ei ollut. Nimiä ja nimitettyjä ei ollut.
Nimet ja nimitetyt syntyivät minusta silloin kun mitään ei ollut.">Itse luovuin sanasta sattuma jo lukemattomia kuunkiertoja sitten.
Huh huh. Olenpa aivan uuden asia edessä.
Sana uraani ja radioaktiivisuus on sanoina tuttuja. Kun sovellan niitä jokapäiväiseen elämään niin mielestäni ydinvoimalan käyttöön liittyy omat riskinsä ja atomipommi on ihmiskunnan älynväläysten pahimmasta päästä.
Kun kertomasi mukaan hiukkanen menettää puolet radioaktiivisuudestaan tietyssä ajassa ja tämä sama lainalaisuus koskee jokaista tasa-arvoista hiukkasta, niin mitä väliä sillä on missä järjestyksessä se tapahtuu. Pääasia on, että synnyttämämme radioaktiivisuus sentään puolittuu ja puolittuu.
Hakemasi esimerkki sattumasta oli minusta liian kaukaa haettu koskien ruohonjuuritasolla elävää ihmistä. Hakekoot fyysikot vastausta tuonkaltaisiin ainetta koskeviin lainalaisuuksiin.
Loogisesta ajattelusta tiedän sen verran, että väittämä on joko tosi tai epätosi.
Jos pari kaverusta katselee puoliksitäytettyä lasia ja toinen väittää, että lasi on puoleksi tyhjä ja toinen, että lasi on puoleksi täynnä kuinkas tätä voi logiikalla mitata. Tämänkaltaisia esimerkkejä löytyy pilvin pimein tavallisesta elämästä.
Eli kuinkas sitä Jumalan olemassaoloa tai olemattomuutta voisi ihmisen kehittämällä logiikalla todistaa ? Tai ihmisen kehittämillä luonnontieteillä, jotka paneutuvat vain elämän eri ilmiöiden viipaletutkintaan ?
On hyvä kuunnella mitä mystikoilla, esoteerisillä filosofeilla ja pyhillä kirjoituksilla on sanottavaa niin henkisistä kuin aineellisistakin lainalaisuuksista ja niiden tuottamista ilmiöistä.
Jokainen voi henkilökohtaisesti testata tämän tiedon paikkaansapitävyyttä arkipäivän elämässä.
Olen testannut ja se toimii syy- ja seurauslakeineen poistaen sattuman.
kuuluvat sumean logiikan harrastajien harrastuksiin.
Jotkut agnostikot kuuluvat uskovan, että jumalan olemassaolokin olisi kolmannen vaihtoehdon asia, ja sekä ateistit että teistit olisivat harhateillä. Oma mielikuvitukseni ja logiikkani olemassaolokysymyksissä ei ole ainakaan vielä niin korkealle kehittynyttä.
>>Loogisesta ajattelusta tiedän sen verran, että väittämä on joko tosi tai epätosi.
Jos pari kaverusta katselee puoliksitäytettyä lasia ja toinen väittää, että lasi on puoleksi tyhjä ja toinen, että lasi on puoleksi täynnä kuinkas tätä voi logiikalla mitata. >Eli kuinkas sitä Jumalan olemassaoloa tai olemattomuutta voisi ihmisen kehittämällä logiikalla todistaa ?
Mikä on sattuma? Siinäpä pulma, koska sattuman olemassaolo on todistettu heikommin kuin Jumalan olemassaolo, josta siitäkin sentään ateistit pistää vastaan.
Jos sattumaksi nyt määrittelisin tuntemattoman tekijän, ennustamattoman tuloksen, niin ihminenhän osaa rakentaa nopan, jonka silmämäärää hän ei itse pysty ennustamaan kovinkaan varmasti, keskimäärin vain joka 6. ennustus osuu oikeaan. Useampitahoisella nopalla tms. päästään suurempaan epävarmuuteen.
Sattuman voinee kiistää mm. väittämällä kaikkea ennaltamäärätyksi ts. deterministiseksi, tai täsmäohjatuksi. Ateistin täytynee turvatua ennaltamääräykseen, koska sen voinee antaa "sokeiden luonnonlakien" tehtäväksi, jos ateisti jostain syystä siis haluaa kieltää sattuman olemassaolon.
Kun meidän luterilaisten Jumala on uskontunnustemme mukaan kaikkitietävä, niin sellaisen prosessin tai ilmiön luominen, jonka toimintaa Jumala ei osaisi itsekään ennustaa, sotisi ehkä tuota kaikkitietävyyttä vastaan tai vähintäänkin jotenkin rajaisi sitä.
Ts. se mikä on meille ihmisille sattumaa, ei välttämättä ole Jumalalle sattumaa.
Eikä edes se, mikä on tänään ihmisille sattumaa, ole sitä tuleville polville.
Lue vaikka nimimerkki Lisen kolme juttua oheisesta ketjusta:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000012&posting=22000000009697065
niin voit sinäkin oppia uutta ja ruveta ihmettelemään seuraavaa kysymystä.
>Jos sattumaksi nyt määrittelisin tuntemattoman tekijän, ennustamattoman tuloksen, niin ihminenhän osaa rakentaa nopan, jonka silmämäärää hän ei itse pysty ennustamaan kovinkaan varmasti, keskimäärin vain joka 6. ennustus osuu oikeaan. Useampitahoisella nopalla tms. päästään suurempaan epävarmuuteen. Ts. se mikä on meille ihmisille sattumaa, ei välttämättä ole Jumalalle sattumaa.
Eikä edes se, mikä on tänään ihmisille sattumaa, ole sitä tuleville polville.
Kerropa, mitä uutta antamassasi linkissä oli?
pp:[No heitäppä sitä noppaa tuhat kertaa ja merkitse luku joka kerta ylös ja laske sitten sen todennäköisyys montako kertaa sinun pitäisi heittää uudelleen saadaksesi sama luku?
Eikö tuo luku muka ole sattumaa? ]
Kerta toisto riittäisi saman tuloksen saavuttamiseksi. (Tässä on kyse vähän samanlaisesta systeemistä, millä osoitetaan, että evoluutio voi "kiivetä" mahdottomiin epätodennäköisyyksiin)
Koska tulos on saavutettavissa täsmällisesti yhdellä toistokerralla, niin voiko pitää sitä alkuperäistäkään heittosarjaa sattuman olemassaolon _todisteena_? Kysehän voi olla deterministisestä sarjasta, syyt vain ovat tuntemattomia tms.
Esim. radioaktiivinen hajoaminen noudattaa tilastollisesti ennustettavaa tapaa, mutta yksittäistä hajoamista ei voida ennustaa. Sitä voi kutsua sattumaksi, mutta se ei todista sattumaa, kysehän on tietämättömyydestämme. Prosessi on satunnainen nykyhetken tutkijoille, muttei välttämättä tulevaisuuden. Esim. ruletin ennustamisessa on edistytty, vaikka sitäkin on pidetty satunnaisena aiemmin. Tässä tapauksessa tietämättömyys on vähentynyt, satunnainen on muuttunut ennustettavammaksi.
sehän oli vanha juttu, eikä uusi.
Tuo vetoaminen tiedon puutteeseen ei kyllä ole mikään fiksu perustelu, sillä voidaan selittää ihan mitä tahansa.
Oliko sattumaa että vastasin juuri näin?
>>Kerta toisto riittäisi saman tuloksen saavuttamiseksi. Koska tulos on saavutettavissa täsmällisesti yhdellä toistokerralla, niin voiko pitää sitä alkuperäistäkään heittosarjaa sattuman olemassaolon _todisteena_? Esim. radioaktiivinen hajoaminen noudattaa tilastollisesti ennustettavaa tapaa, mutta yksittäistä hajoamista ei voida ennustaa. Sitä voi kutsua sattumaksi, mutta se ei todista sattumaa, kysehän on tietämättömyydestämme.>Prosessi on satunnainen nykyhetken tutkijoille, muttei välttämättä tulevaisuuden.>Esim. ruletin ennustamisessa on edistytty, vaikka sitäkin on pidetty satunnaisena aiemmin. Tässä tapauksessa tietämättömyys on vähentynyt, satunnainen on muuttunut ennustettavammaksi.
Nasse:[Oliko sattumaa että vastasin juuri näin? ]
Vastauksesi ei ainakaan minulle todistanut mitenkään sattuman olemassaoloa.
Vastaan kuitenkin paremmin perustelematta: Ei ollut.
Vaikuttaa, ettet edes hetkeksi pysty kyseenalaistamaan sattuman olemassaoloa. Ehkä se on hyvin tärkeä sinulle?
Mitä siihen yhteen riittävään kertaa tulee, niin aioin käyttää valintaa/suunnittelua siinä toistossa.
Dawkins teki vastaavanlaisen tempun, kun hän kirjassaan kertoi, miten jokin Shakespearen lause ("METHINKS IT IS LIKE A WEASEL") saadaan synnytettyä "luonnonvalinnalla". Ohjelmassa oli tuo tavoitelause, ja sitten arvottiin kirjaimia ja hyväksyttiin ne, mitkä osuivat "oikein".
Minä siis vain valitsisin ne arpakuutiot, missä olisi "oikeat" silmäluvut. Näin saataisiin kerta toistolla tehtyä sama tulos. Sanot, ettei tässä ole sattumaa. Ei olekaan. Tulos on saatu ilman sattumaa.
Sattuman olemassaolohan oli juuri se, mitä piti epäillä tai todistaa. En ole huomannut, että olisi todistanut sattuman olemassaoloa.
Käytännössä tietenkin niihin prosesseihin, missä tilastollinen jakaantuma on sopiva, eikä mitään syytä juuri ilmenneeseen järjestykseen tiedetä, liitetään satunnaisuuden käsite. Mutta kysehän on juuri siitä, ettei tiedetä. Joskus myöhemmin voidaan tietää parempi, kausaalisempi selitys.
>Mitä siihen yhteen riittävään kertaa tulee, niin aioin käyttää valintaa/suunnittelua siinä toistossa.>Minä siis vain valitsisin ne arpakuutiot, missä olisi "oikeat" silmäluvut. Näin saataisiin kerta toistolla tehtyä sama tulos. Sanot, ettei tässä ole sattumaa. Ei olekaan. Tulos on saatu ilman sattumaa.>Sattuman olemassaolohan oli juuri se, mitä piti epäillä tai todistaa. En ole huomannut, että olisi todistanut sattuman olemassaoloa.
No tyhmä ei huomaa ja viisas ei viitsi jauhaa tyhmälle samaa asiaa monta kertaa.
Tosin en minäkään ole huomannut kaiken suunnitelmallisuutta, eli ehkä me molemmat olemme sitten tyhmiä?
>>Käytännössä tietenkin niihin prosesseihin, missä tilastollinen jakaantuma on sopiva, eikä mitään syytä juuri ilmenneeseen järjestykseen tiedetä, liitetään satunnaisuuden käsite. Mutta kysehän on juuri siitä, ettei tiedetä. Joskus myöhemmin voidaan tietää parempi, kausaalisempi selitys.
"Tuo vetoaminen tiedon puutteeseen ei kyllä ole mikään fiksu perustelu, sillä voidaan selittää ihan mitä tahansa. "
pystyykö kaikkitietävä jumala luomaan vapaata tahtoa?
Vapaa tahto on aika lähellä tuota "Jumalalle tuntematonta tekijää", koska ihmisen vapaa tahtohan täytyy olla epädeterministinen suhteessa Luojaan.
Mutta vaatiiko vapaa tahto sitä, ettei Jumala tiedä, mitä valitaan, vai riittääkö siihen, ettei Jumala määrää sitä? Jumala ei määrännyt Adamia syömään omenaa, vaan tiesi silti, että niin tapahtuu ennemmin tai myöhemmin?
Deterministisillä kappaleilla ei liene vastuuta "tekemisistään". Ihmiset taas olettavat kanssakäymisissään toistensa kanssa joltistakin vastuullisuutta. Oikeudessa ei tuomita ainakaan kiviä siitä, että ne ovat pudonneet jonkun päähän. Kiven heittäjä voidaan tuomita.
Joudun vain uskomaan, että ihmisillä on vapaata tahtoa vähintään jonkin verran. Samaan syssyyn uskon, että se on Jumalan luoma ominaisuus ihmisissä ja ehkä eläimissäkin. Itse en koe, että oma vapaa tahtoni olisi satunnainen ilmiö tai lainomainenkaan.
Ei sitä voi mennä Jumalan edestä sanomaan, miten hän ajatteli, ja miten tiesi, jospa Hän halusi vain olla ja antaa olla silloin paratiisissa? Eihän sitä voi tietää kuin Jumala yksin.
"Itse en koe, että oma vapaa tahtoni olisi satunnainen ilmiö "
Mitä se kertoo luojasta joka luo sattuman? Kyvyttömyydestä? Välinpitämättömyydestä?
Jokuhan voi väittää, että sattuma on välttämätöntä kaikkeuden ylläpitämiseen, onko se?
Samalla herää kysymys kaikkivaltiaan kyvystä seurata/kontrolloida luomakuntaansa, tarkoitan esim. tälläkin hetkellä noin 6 miljardia ihmistä..
Jos sanotaan että kaikkivaltias, niin silloinhan se myös tarkoittaa sitä...!
Joillakin ihmisillä näyttää olevan halu ajatella pahaa.
Esim. en nyt hetikään näe yhteyttä sattuman luomisen ja välinpitämättömyyden välillä.
Jos leipuri sekoittaa pullataikinaansa rusinoita, niin nehän menevät hänen kannaltaan satunnaisesti, ennustamattomasti, sekaisin. Siltikään ei leipuria voine syyttää välinpitämättömäksi, jos pulla kerta on hyvää. Pahempi, jos kaikki rusinat olisvat jääneet yhteen kasaan, tai pois kokonaan.
Kokeilepa joskus ajatella jotain hyvää myös Luojastasi. Osoita kiitollista mieltä jne. Voi tulla mukavampi olokin.
En nyt tarkoituksellisesti ajattele pahaa. Maailma on paha ja julma ja elämä on sattuman kauppaa. Sinäkin voit kuolla huomenna auto-onnettomuudessa jos "hyvä" säkä käy.
Esitit vertauksen leipurin valmistamasta rusinapullataikinasta. Mietippä asiaa niiden yksittäisten rusinoiden osalta. Välittääkö leipuri noista rusinayksilöistä? Aivan, ei. Hän tekee uuden taikinan. Leipuri(Luoja) ei enään rusinoista välitä vaan keskittyy uusien taikinoiden leipomiseen.
Jotenkin kun miettii asiaa ihmisen näkökulmasta, niin Luoja on aika hyvä leipuriksi.
En ymmärtänyt viestistäni tuon taivaallista. Olis varmaan tuohon loppuun pitänyt laittaa: "Luoja on aika hyvä leipuri".
Kerroppa tuttumies sitten kun olet löytänyt sen Jumalan noiden pohdintojesi kautta, niin mekin haluamme tietää siitä. Kuulut ileisesti niihin uskovaisiin, joiden usko on älyllistä. Kysynkin siksi, että oletko sinä kokenut uskoontulemisen konkreettisesti kuten monet palstan "pimahtaneet"(sori)??
Epäilenpä, että et ole kokenut ns. "uskoontulemista", eikö vaan?
Kippis.
Pitänee jakaa maailma havaintoavaruuteen ja henkimaailmaan. Ateistit väittävät, että jälkimmäistä olekaan. Ehkä tämä ei nyt sitten ole heille?
Jos havaintomaailmamme on näyttäisi täysin kausaaliselta, niin epäilemättä kausaalisuus olisi ainoa hyväksytty tieteellinen ajattelumalli, kuten ennen kvanttifysiikkaa ajateltiinkin. Täysin kausaalisessa maailmassa ei Jumalan toiminta voisi olla näkymätöntä, eikä uskoa voisi olla. Vapaa tahto olisi mahdottomuus. Toisaalta alkusyyn tarve johtaisi ajatukset Luojaan.
Jos maailmassa ei olisi muuta kuin epäsäännöllisyyttä (=kaaosta) ei tätä pohdittaisi tässä. Onhan noppakin, joka tuottaa inhimillistä sattumaa, säännönmukainen ja suunniteltu. Täyskaaos vaatinee jotenkin rakenteetonta materiaakin?
Havaintomaailmamme on kiinnostavasti rakennettu. Makroskooppisissa ilmiöissä on determinististä kausalismia, mutta mikroilmiöissä kausaalisuus näyttää tilastolliselta. Kaikkia ilmiöitä, joissa epätarkkuusperiaate tulee vastaan, voidaan pitää osittain epäkausaalisina, stokastisina, satunnaisina.
K.V. Laurikainen esitti aikoinaan uskomuksenaan, ettei Heisenbergin raja koske Jumalaa, vaan hän tietää, miten yksittäinenkin elektroni käyttäytyy. Ehkäpä hän antoi ymmärtää, että Jumala voi puuttua jokaiseen yksittäistapaukseenkin epätarkkuusperiaatteen suojista tulematta ilmi.
Raamatussa puhutaan jotain arvan heittämisestä, niin että vastaus tulee Jumalalta. Tämä viitannee siihen, että meidän satunnaisuus ei ole Jumalalle sattumaa. Riittääkö tämä sitten siihen johtopäätökseen, ettei Jumalan luomassa maailmassa mikään ole Jumalalle sattumaa, satunnaista tms. Vai onko osa ilmiöstä kuin rusinat taikinassa. Ei leipuri niitä aseta juuri niihin kohtiin, vaan ne ovat siltikin ihan hyvin, kun ovat satunnaisesti jakaantuneet.
olo välttämätön vai kenties sattumaa? Toinen kysymys mikä tuli mieleen, että oliko ihmisen luominen välttämätöntä vai satunnainen mielijohde Jumalalle?
Jumala ei ole osallistunut asiaan mitenkään.