Mikä on ortodoksisen kirkon kanta seksuaaliseen kanssakäymiseen Jumalan siunaamassa avioliitossa, jos puoliso totaalisesti kieltäytyy seksuaalisesta kanssakäymisestä puolisonsa kanssa?. Pitääkö väellä ja voimalla torjua luonnollinen seksuaalinen vietti kokonaan, sopeutua toisen osapuolen hyvinkin ailahtelevaan käyttäytymiseen ko. asiassa vaiko vapaasti itse itsensä tyydyttämiseen. Tiedän etten ole ainut "tuskastunut".
Selipaatti vaiko itsetyydytys?
Apua vailla oleva
625064
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 62
Vanhimmat
...tuskastunut? Tilanteeseesi (oletan näin, sori jos meni väärin) vaiko siihen, ettet tiedä, teetkö Kirkon mielestä oikein vai väärin? Kirkon kanta on itsetyydytystä vastaan, tapahtui se sitten avioliitossa tai sen ulkopuolella.
Kirkon seksuaalietiikka ei ole tästä päivästä, ei varsinkaan, kun sen ovat määritelleet (luonnonvastaisesti) selibaatissa eläneet miehet satoja vuosia sitten. (Auts, tunnen jo Kirjan takaraivossani...)
Minun neuvoni on, että unohda turha syyllisyys.
Makarios
"...tuskastunut? Tilanteeseesi (oletan näin, sori jos meni väärin) vaiko siihen, ettet tiedä, teetkö Kirkon mielestä oikein vai väärin? Kirkon kanta on itsetyydytystä vastaan, tapahtui se sitten avioliitossa tai sen ulkopuolella."
Lähinnä tilannteisiin, siihen arkiseen eläämään, jolloin voisin olettaa väsymyksen, perhe-levon kanmnalta, yhtiesen ajanhetken tuoman helpotuksen puitteissa sitä läheisyyttä, vaikkapa seksuaaloistakin.
Kirkkomme opetus, sen tuomat lisärasitteet itsensätyydyttämisestä eivät toki helpota elämäntilannetta.
Kirkon seksuaalietiikka ei ole tästä päivästä, ei varsinkaan, kun sen ovat määritelleet (luonnonvastaisesti) selibaatissa eläneet miehet satoja vuosia sitten. (Auts, tunnen jo Kirjan takaraivossani...)
Minun neuvoni on, että unohda turha syyllisyys.
Makarios
Erityisesti perhetilanteeseeni, jole ei näytä olevan mitään toi voa tulevaisuudessa. Toki olen tuskastunut siihen, kun en tiedä mitä' Jumalani minun haluaisi tekevän milloin minkäkin suhteen.
Itsetyytytys!
...saa kai edelleen käyttää. Ihminen kun on kuitenkin myös biologinen olento, vaikka tiettyä eettistä vakaumusta noudattaisikin.
kieltäytyä seksielämästä puolisonsa kanssa muuten kuin tietysti siinä tapauksessa, että on sairas. Itse asiassa tällainen toisen hylkääminen on avioeroperuste.
Ehdotankin, että keskustelisit asiasta puolisosi kanssa ja toisit esiin tämän näkökulman asiaan.
Itsetyydytys sen sijaan on pieni synti, (jos synti ollenkaan?) Sen Jumala kyllä antaa anteeksi. Jos asia painaa, voit tunnustaa sen synnintunnustuksella.
Mutta synti ei ole naida vaimoa, joka haluttomana, vain synnintekemisellä ja miehen pelottelemana makaa kuin hauki nauttimatta pätkääkään ja kyyneleitä pyyhiskellen jälkeenpäin.
Seksuaalielämässä pitää kaiken lähteä vapaaehtoisuudesta ja omasta halusta! On synti vääntää rakkauden osoitukseen annettu lahja vastentahtoiseksi, hampaat irvissä tehtäväksi.
Alkuperäinen kysymyksen esittäjä voisi taas miettiä sitä, miksi vaimo on haluton.
..olla lähtemättä syyttämisen ja syyllistämisen tielle. Haluttomuus ei välttämättä johdu partnerista. Syyt voivat olla moninaiset ja "itselähtöisetkin", esimerkiksi hormonaaliset.
Avoin, maltillinen ja keskinäisen kunnioituksen ja rakkauden hengessä käyty keskustelu on paras lähtökohta vaikean, suhdetta ja "saamattomaksi" jäävän osapuolen itsetuntoa (siitähän on myös usein kysymys: enkö enää kelpaa?) tulehduttavan solmun avaamiseen.
Makarios
Naisena tiedän vain, että monet riidat vältetään, jos antaa miehelleen silloinkin, kun itseä ei niin kauheasti huvittaisi. Sukupuolielämä rakentaa avioliittoa. Sen tähden apostoli Paavali neuvoo, että meidän ei tule vetäytyä pois yhdyselämästä muuten kuin vain joksikin aikaa keskittyäksemme rukoukseen.
En kuitenkaan halua tuomita keskustelun aloittaneen miehen vaimoa. Emmehän me heidän perheasioitaan tiedä. Voihan vaimo olla vaikka sairas. Puhuin asiasta vain yleisesti.
"kieltäytyä seksielämästä puolisonsa kanssa muuten kuin tietysti siinä tapauksessa, että on sairas. Itse asiassa tällainen toisen hylkääminen on avioeroperuste.!
Kerro sitten, mitä teen, jos puolisoni puoli vuosittain järjestää "neuroottisen" kohtauksen, josta hän ja ympäristö toipuu 2 kk:n päästä. Miten tällaisessa olosuhteessa voi olettaa parisuhteen toipuvan ennalleen, seksin kukoistavan? Jos saan lempeä, se on säälistä tai kiristyksen aikaan saamaa.
puolisoni lähtemään kanssani johonkin perheasiain neuvontaan. Sellaista antaa esim Väestöliitto. Luterilaisella kirkolla on myös Perheasiain neuvottelukeskuksia, mutta ehkä et ortodoksina halua kääntyä sellaisen puoleen. Paikkakuntanne mielenterveystoimistokin voi antaa apuaan. Puolisosi voi olla jotenkin psyykkisesti sairas.
"puolisoni lähtemään kanssani johonkin perheasiain neuvontaan."
Käyty on, ei auttanut.
"Paikkakuntanne mielenterveystoimistokin voi antaa apuaan."
Käyty on, ei auttanut.
"Puolisosi voi olla jotenkin psyykkisesti sairas."
Tule ja kerro se hänelle, jos uskallat.
APUA KAIPAAVA ei mielestäni tiedä mitä hän vaimolta haluua .vaimo on AINA syyllinen ;koska mieshän elää pelkästään himon riivamana .MIES osaa selittää hyvin puolison sairuden ja syyt ,jolla hän itse kieltää vaimonsa tarpeet.Miehen vaikuttimena ei ole suinkaan avioliiton tuomien velvotteiden täyttäminen ;vaan omien tarpeittensa tyydyttäminen.mIES TOIMII omien tarpeittensa pohjalta ja näin rämpii himokkuutensa riivamassa helvetissä.
Mieleen tulee sekin, että avioliittosi on niitä liittoja, joissa ulkoisesti on kaikki ollut hyvin, käyttäydytään hillitysti ja elämä kulkee vakaista latuaan, mutta ihmisten sisällä voi olla vaikka minkälaisia paineita ja ristiriitoja, vihaa ja katkeruutta, henkistä alistamista yms.
Vaimosi "kohtaukset" tuntuvat kielivän siitä, että hän yksinkertaisesti ei jaksa kantaa tiettyjä asioita, vaan kauan pidätellyt paineet räjähtävät ilmoille. Liitossanne on ilman muuta jotakin pahasti pielessä. Ehkäpä olet "liian hurskas", liian hallitseva? Ehkäpä alistat häntä?
Keskustelkaa! Sanokaa kerrankin rehellisesti ilmoille, mitä mieltä olette toisistanne ja suhteestanne.
Ei kannata jatkaa toistensa rääkkäämistä, ero on silloin parempi.
On aivan hirvittävää, että vaimon niskoille vielä lastataan se, että hänen pitäisi velvollisuudesta suostua seksiin, kun suhde näyttää muutenkin olevan pielessä.
Uskomatonta M-LS. Kyllä naisella tai miehellä on TÄYSI OIKEUS olla ilman seksiä avioliitossa, jos siltä tuntuu. Jos ei tee mieli, niin on rikos ryhtyä vastentahtoisesti hommiin. Seksistä pitää voida kummankin nauttia.
joka vielä nauttisi seksistä?.
Itsetyydyttäköön itsensä.
Itsetyydytyksellä tilanteen niin vaatiessa tai "salarakkaan" itselleen hankkimisessa. Onko Jumalan/pelastuksen suhteen samantekevää kumman vaihtoehdon valitset?. Onko suurempi synti se, jos pelkän seksuaalisen patoutuman purkamisen sijaan (itsetyydytys), valitset ulkopuolisen seksuaalisen suhteen?. Silloinhan ei kysymyksessä ole välttämättä pelkkä biologisen seksuaalisen purkautumisen tarve, silloinhan jo sielut alkavat leikitellä yhteiseloa etsien.
toisen hylkääminen on avioeroperuste
Vaikka kyseessä olisi pappikin?
Niin... suosittelen, että keskustelet näistä asioista sekä aviopuolisosi että rippi-isäsi kanssa. Ortodoksisen kirkon kannan etsiminen täältä suomi24:stä voi olla ehkä hieman vaikeaa... varsinkin tällaiseen henkilökohtaiseen asiaan.
Mutta... ainakin seuraavan kysymyksen voisit esittää ensin itsellesi ja sitten puolisollesi:
-MIKSI puolisosi kieltäytyy kokonaan seksuaalisesta kanssakäymisestä kanssasi?
asioille on yleensä syynsä. Enkä tarkoita nyt syyllistämistä vaan syyn etsimistä.
Sitten ihan yleisellä tasolla... (osittain reaktiona näihin edellisiin vastauksiin). Meidän on pyrittävä pyhyyteen, vaikka usein lankeamme pahuuteen. Onko itsetyydytys mielestänne pyrkimystä pyhyyteen?
Onko itsetyydytys mielestäsi lankeamista pahuuteen?
Makarios
Eikö se ole lankeamista jonkin sortin "himokkuuteen", mikä on kai vierasta kilvoittelulle.
En tiedä, mutta minusta tämä kysymys kuuluu sarjaan "miksi tehtä elämästä vaikeaa turhanpäiten".
Muslimit käytvät tiukkoja keskusteluja siitä, että saako ramadanpaaston aikana suudella vaimoa (saa jos siitä ei nauti - rakastajattaren suuteleminen on tietenkin kielletty ;) ) tai saako pureskella purkkaa, jonka paino on sama pureskelun jälkeen (eli siitä ei ole liuennut ravintoa). Tämä keskustelunaihe yhdessä "onko gluteiiniton leipä leipää" -aiheiden kanssa on TURHA.
Eikö sanonta kuulu, että "piru asuu yksityskohdissa"? Näin olen vähän tupannut ajattelemaan. Luulen että teon intentio ja motiivi ovat tärkeimmät. Ikävintä on se, että jollekin nämä ovat isoja kysymyksiä. Asiasta tietenkin päättävät ne, joille asia ei ole oleellinen.
toki ja epäjumalan palvontaa, jos siihen kuluu kaikki aika ja mielenkiinto. Uskallan kuitenkin väittää, että ainakin miehillä asia on myös fysiologinen. Tietysti selibaatilla siitäkin päästään; aikaa myöten ei enää kutka vaivaa eikä kalu pakota. Eri asia sitten on se, kuinka tervettä moinen on...
Yhdessä asiassa kyllä osuit naulan kantaan: asiasta päättävät ne, joille se vähiten on oleellinen.
Muuten: verrattoman vauhdikkaasti tähänkin säikeeseen saatiin synnillä lyöminen mukaan! ;D
Makarios
Minusta tuossa "himosta" luopumisessa (siis laajasti eikä vain sukupuoliasioissa) on samalla jotain niin kiehtovaa, mutta toisaalta elämälle vierasta. Tästä voisi olla askeesissa kysymys: vapaudutaan himon pakosta. Luterilaiselle tämä ei mene koneeseen, koska ideaalina on keskiarvoelämä - tee velvollisuutesi ja elä siivosti liikoja revittelemättä suuntaan tai toiseen - eikä himo vaivaa, koska kaikki on niin tylsää.
Kyllä se kutka vaivaa ja kalu pakottaa myös katolilaista pappia ja munkkia, oli selibaattihistoria mikä tahansa. Ainoa vaan, että ko. henkilö ei joko myönnä tai halua päästää sitä tajuntaansa. En nyt viitsi mennä fysiologian kiemuroihin, mutta tarve (mikä tahansa) löytää tiensä. Esim. uni on fysiologinen tarve, joka täyttyy vaikka kuinka rukoilisi ja potkisi sitä vastaan. Haluanpa nähdä sen uskovaisen, joka rukouksen voimasta pystyy valvomaan kuukauden nukkumatta edes mikrounia (on palstan kannalta siivompaa puhua unesta kuin seksuaalisuuden fysiologiasta).
Uskon vähyys ja syti - kovat piipussa. Pikkuisen kysytyttää, että kuka on synnitön ja kenen usko piisaa. Tarvitaanko tässä erinomaisuudessa armoa lainkaan?
Jos esim. itsetyydytys muuttuu pakonomaiseksi ja elämistä vaikeuttavaksi, kyse on psyykkisestä ongelmasta. Kuten sanoit, jos vie kaiken ajan ja mielenkiinnon, niin silloin kannattaa hakeutua mielenterveystoimistoon (voi olla, että pappi ei tässä auta sanoi xyz mitä tahansa). Sama pätee moneen muuhunkin asiaan: jos asia aikeuttaa elämää, niin se on sairaus.
Sama pätee muuten uskontoonkin. Jos rukoilemiselta ei kykene töihin, syöminen ja nukkuminen unohtuu eikä muita ihmisiä enää saa lähestyttyä jos kuuluvat väärään kirkkoon, on kyseessä psyykkinen häiriö. Tai jos pakkomielteisesti pitää toistella rukousta.
...Jeesuksen rukous? Senhän pitäisi, kun siitä tulee lakkaamatonta, vaikuttaa Vaeltajan kertomusten mukaan henkeen, tunteisiin ja ymmärrykseen? Onko se kuitenkin mielestäsi pakonomaista, vai voiko protestanttisenkin käsityksen mukaan rukous olla "fysiologista" olematta pakkomielle? Kuin rakastettu, kuin ilma jota hengitämme?
Rukoushan on eräänlainen mysteeri sekin - kuuntelua, hiljaa Herransa edessä seisomista, selittämätöntä vuorovaikutusta. Sydämen rukous on kuin palava liekki, jota on hyvä pitkin päivää kohentaa. Onko se kohennuksen tarve, yhteyden tarkistaminen kaiken elämän antajaan, pakkomielle?
Missä vaiheessa uskosta siis tulee pakkomielle? Siinäkö, kun ulkoinen korvaa sisäisen? Vaiko siinä, kun kaikkeen erilaiseen tai poikkeavaan aletaan suhtautua sairaalloisen vihamielisesti, kun kaikkea muutosta aletaan pitää uhkana omaa perusturvallisuutta kohtaan - vaiko kun opin puhtauden vaaliminen alkaa saada peräti harhaisia piirteitä?
Olen viisastellut mielessäni, että protestanttisuuden ja ortodoksisuuden ero on paitsi ihmiskuvassa myös siinä, että protestanteilla Järki on korvannut Hengen. Tosin viimeaikaisten kirjoitusten valossa ripaus järkeä tekisi kyllä ihan hyvää meille ortodokseillekin...
Makarios
Oletteko sattuneet lukemaan Kristos Jannaraksen Nälkä ja Jano-kirjan? Tämä nyt ei tavallaan liity tähän, mutta tavallaan liittyy. Hän nostaa INTOHIMON meidän arvokkaimmaksi aarteeksemme, koska tuntiessamme INTOHIMOA johonkin, saamme edes aavistuksen siitä, mitä Jumala on.
Kolahti minuun.
Huom. tuota intohimon laatua ja kohdetta ei kirjassa määritellä, esimerkkinä annetaan kyllä vaikkapa palava halu hoitaa sairasta perheenjäsentään kotona kaikessa hiljaisuudessa ja rauhassa, mutta todetaan jotenkin niin, että kunkin intohimon kohde on erilainen ja sellaisena lahja Jumalalta.
ort.kristitylle joka hoitaa parisuhdettaan itsetyydytyksellä ja käyttää mukana pornograviaa on jo käytännössä tehnyt synnin.AVIOLIITTO ON oRT. KIRKON sakramentti ,jos eroottaa puolisoidenvälisen rakkauden ,lähisyyden tai ns.seksitarpeen vain itseään varten on jo tietoisesti valinnut suunnan ,EVANKELJUMI ,elI KRISTUS KEHOTTAA ,KÄSKYISSÄÄN äLÄ hIMOITSE tOisen vaimoa tai mitään muutakaan omisuutta,joka katsoo naista himoiten on jo milessänsä tehnyt synnin .EnTÄPÄ itse teot SITTEN.Avioliitto on kuin kirkko pinois koossa johon kuuluu myös lapset .JOS pienois kirkossa yksi KRISTUKSEN JÄSEN kärsii ;kärsii koko perhe ,eli koko avioliitti. Mikä neuvoksi.
y
Vastaan vähän myöhässä.
"Onko se kuitenkin mielestäsi pakonomaista, vai voiko protestanttisenkin käsityksen mukaan rukous olla "fysiologista" olematta pakkomielle? Kuin rakastettu, kuin ilma jota hengitämme?"
Pakonomaisuudella tarkoitan vain "kliinistä" obsessiota, jossa samaa tekoa/ajatusta toistetaan vaikka se koetaan mielettömäksi ja elämää haittaavaksi. Kyse on häiriöstä. Jeesuksen rukous on eri asia. Sitä ei toisteta pakkomielteisesti, sitä ei koeta mielettömäksi eikä se haittaa elämää vaan päinvastoin.
Islamilainen mystikko Mevlana (Rumi) sanoi, että Jumalan nimen rukoilun pitäisi olla niin sisäistettyä, että varpaatkin huutavat Jumalan nimeä.
"Missä vaiheessa uskosta siis tulee pakkomielle?"
Noin kliinisesti voisi todeta, että uskonto on pakkomielle silloin, kun jotain rituaalia, rukousta tai ajatusta toistetaan vaikka ko. toiminta koetaan haitallisena ja järjettömänä. Jos yksikin kerta jää väliin tai rituaaliin tulee virhe, kyseinen ihminen ahdistuu suunnattomasti. Uskonto ei enää palvele ihmistä vaan ihminen on rituaalin orja. Yleensä uskovainen osallistuu ehtoolliselle, koska kokee tarvitsevansa sitä, kokee sen rakentavaksi ja haluaa sitä, ei koska se on pakko. Esim. jos yhtenä sunnutaina ei pääsekään kirkkoon, niin ihminen voi kaivata ja olla surullinen asiasta, mutta ei ahdistunut ja peloissan.
"Siinäkö, kun ulkoinen korvaa sisäisen?"
Nimenomaan. Pakkomielteessä sisältö ei ole tärkeä, vaan pikkutarkka toistaminen.
"Olen viisastellut mielessäni, että protestanttisuuden ja ortodoksisuuden ero on paitsi ihmiskuvassa myös siinä, että protestanteilla Järki on korvannut Hengen."
Kaipa sen voi noinkin sanoa. Oliskohan "järki" ja "henki" vähän vääriä sanoja? Vai "tieto" ja "tunne"? Taidan ymmärtää mitä tarkoitat. Luterilainen (muista protestanteista en tiedä) maailmankuva on pahimillaan aika ankea. Minusta ortodoksinen tapa elää yksinkertaisesi on rikkaampi ja elämää paremmin tukeva (kirjoitetaan täällä siitä mitä tahansa). Ikävä myöntää, koska kirkkoani kai silti rakastan.
YMMÄRSIN tjl mielipiteen siten ETTÄ hän kokee ongelmallisena aikaisemmin käytyjen keskustelujen tarpeen . Ekäpä keskustelu ei vastaa sinulle tärkeitä asioita, vaan koet turhutuneesi ko. asiaan .MODEERAATTORI on varmasti se tärkeä henkilö joka päättää keskustelun kulusta .MIKSI SIIS valitat , ja MIKSI .TOISIT asiaan ort: hengellisen kannan ort:kikon äänen ;niin keskustelun sävy varmasti muuttu ,oletko ortodoksi vvvai muun aatteen edustaja
Maulana tai Mawlana (Rumi)
Mawlānā (Arabic: مولانا, literally "our lord/master"[1]) is a title, mostly in Central Asia and in the Indian subcontinent, preceding the name of respected Muslim religious leaders, in particular graduates of religious institutions, e.g. a madrassa or a darul uloom, or scholars who have studied under other Islamic scholars.
Luin juuri paaston aikana.Hyvä kirja.
Selibaattiin on kuitenkin monia syitä.
Sosiaalinen ympäristö, elämäntilanne, fyysiset sairaudet tai tartuntataudit, psyykkiset sairaudet tai vaikkapa yksistään kypsyminen vastakkaisen sukupuolen tyyliin hoitaa asiat.Sopivan seksi tai muun kumppanin puute.Tai yksinkertaisesti se että ei vain ole sellaista ihmistä lähettyvillä jonka kanssa tuntuisi olevan antennit samalla aaltopituudella.Jotkut huonot kokemukset seksuaalisuudessa.
Aika helvettiä jos avioliitto on tuollaisessa jamassa.En oikein tajua näitä seksittömiä ihmisiä ja seksittömiä avioliittoja, mitä varten sitä on naimisiin menty sitten?Rakkauteenhan kuuluu seksi, ilman toista ei ole toista tai se on sitten pelkkää ihmisyyteen verrattavaa lähimmäisen rakkautta ja sellaiseen ei avioliittoa tarvitse.
Eivätkä esimerkiksi keski-ikäiset jo kertaalleen perheenä eläneet enää halua pelkän seksin takia avioitua jos vaikka eivät halua enää rietastellakkaan satunaisten ihmisten kanssakkaan.Miksi joku IT sellaisessa tilanteessa olisi mikään synti jos se on normaalin rajoissa?
Tähän IT liitetään näköjään se tyypillinen rasvatakatukkainen vanhempi mies joka nysvää miestenlehtien kanssa jossain vaatekomerossa tai ulkohuussissa tai joku teini joka nysvää nettipornon parissa 24/7.Ei IT tarvitse olla tuollainen stereotyyppinen ja likainen asia joka on pakkomielle.
Se voi olla ihan oma kiva juttu niin miehille kuin naisille avioliitossa ja sen ulkopuolellakin yksin tai yhdessä.Minusta myös avioliitossakin saa olla omia hetkiä.Jos sellaisesta vetää herneen nenäänsä niin on aika pienisieluinen.Ei IT tarvitse olla merkki siitä etteikö parisuhde tai sen seksi ole kunnossa tai että se on jotain likaista.
Aihe on ongelmallinen. Vietti on muutakin kuin vapaasta tahdosta suoritettua syntiä. miten suhtaudutte siihen jos kyseinen henkilö tyydyttämisen aikana ajattelee puolisoaan eikä esim. naapurin vaimoa/miestä tai kansikuva tyttöä/orhia? tällöin ei huoruuden synti toteutuisikaan?
kuinka monen luulette ajattelevan puolisoaan tuossa tilanteessa?
yst.utelias
ORT .KIRKON JÄSEN joka käy sunnuntaisin EHTOOLLISELLA,tietää jo oman valintansa ,kautta mikä on oikein .MYÖS JUMALA ODOTTAA IHMISELTÄ VALINNAN VAPAUTTA .IHMISEN valintaa seksuuaalisessa mielessä jumala eirajoita .HÄN on säätänyt käskyt .HÄN ON antanut vapaan tahdon .kulkea kristityn tietä ,myöskin omatunto on ihmisellä mittari jonka jumala ON asettanut . NÄIN OLLEN en usko että mies tai nainen tyydyttäessään tarpeitaan sek:sesti ITSE tekee OIKEIN, koska valinnallasi ;eliomalla tahdollasi valitsit teitkö väärin vai oikein .JUMALA kuitenkin odottaa että tekisit valintasi rakkauden käskyt täyttäen ort. kristtynä.
Kiitos tosiaankin Teille kaikille, jotka rohkaisitte kovasti karrelle palanutta, synnin rasittamaa, saastunutta omaatuntoani. Huomaan, että meitä kadotukseen, sille "runkkarien" osastolle on menossa muitakin kuin minä itse. Tämä tieto lohduttaa minua ylen suuresti, sillä olisihan helvetissä perin yksinäistä, ellei siellä olisi muita kuin minä yksin.
JK. Moderaattori Johannes voisit poistaa koko aloittamani ketjun, koska siitä on ollut minulle henkilökohtaisesti enemmän haittaa kuin hyötyä. Kiitos näin etukäteen.
Mielestäni M-LS on antanut sinulle parhaat neuvot tässä asiassa. on turha miettiä sinun tilanteessasi onko itsetyydytys syntiä, sillä suhteesi puolisoon on se kaikkein olennaisin kysymys. Jos syyllistät itseäsi, et ole kykeneväinen korjaamaan tilannetta omalta puoleltasi ja tilanne vain pahenee. on hoidettava koko perhettä, ei omaa syyllisyyttä ensisijaisesti. syyllisyys johtaa myös itsekeskeisyyteen, jolloin et voi olla auttamassa muita. kysy vaimoltasi mitä hänen mielestään kuuluu rakkauteen, ja herättele sitä kautta häntä lähemmäs teidän omaa suhdettanne. hänellä on luultavasti jokin ongelma omassa itsessään ja se vain heijastuu teidän suhteessanne kuvaamallasi tavalla. nykyään on loistavia lyhytterapioita/perheterapioita, joita saa helposti kelankin maksettavaksi, kun terapeutti määrittelee tilanteen vakavuuden kunnolla kelaan päin.
yst.utelias
On lohduttavaa ,että joku uskaltaa tunnustaa seksuuaallisen ogelmansa näissä kirjoituksissa. ITSE olen NAISENA puolisona miehelle joka haluua seksuaallisuuden olevan hänen Oma asiansa .NAISENA ymmärrän seksuaalisuuden kokonaisvaltaisena tunteena ,en kielteisenä ilmiönä,MIHENI väittää ettei voi lähestyä minua ;koska hän kuvittelee minun olevan neitsyt MARIAN olinen ,elikkä hänen seksuaallisuutensa suhteessa minuun on hänen milikuviensa tuote ,jota hän ruokkii pornogravialla .AJATTELEN itse myös seksuuaallisuutta hengellisesti ,sekä myös piologisen ,sekä fyysisen , TARPEET huomioonottavana rakkauden kokonaisvaltaisena tarpeena joka kuuluu ort: kristytyn AVIOLIITTOON .MITÄ minun pitäisi tehdä . Lähteä vieraisiin miehiin , vaiko tukahdutta sek:tarpeet .ITSE EN tyydytä itseäni itse , vaan olen kilvoitellut rukoilemalla ,jättänyt toisin sanoen tarpeeni tyydyttämättä .VOISIKO joku antaa minulle neuvovn mitä tulisi tehdä .olenko nainen tarpeineni vai kilvottelenko KUIN nunna .
Miheni on ortsrk.jäsen.HÄN on KATSELLUT Naisia sillä silmällä jo pitkään . Jopa kirkossa näin tapahtuu.Hän on pettänyt konreettisesti minua naisten kanssa ,eli mennyt säänkyyn vieraan naisen kanssa.Työtovirini kanssa hän pelehti 10 vuotta,joka on myös ort.srk. jäsen .MIHENI jätti minut totaalisen yksin, niin fyysisesti kuin henkisesti.MIHENI ei ENÄÄ petä fyysisesti naisten kanssa ,MUTTA hoitaa seksaliisuuttaan ITSE,unohtaen minut kokonaan .EI auta keskustelu. VOISIKO joku neuvoa Mminua .ITSE olen AJATELLUT että miheni on sairas .sopisiko tälläinen käyttäytyminen psyköpaatin käyttäytymiseen.JÄTÄNKÖ MIHENI vai MITÄ TEEN .
mielestäni Apua vailla oleva ei tarkoittanut että häntä kehutaan hyvästä tunnustuksesta vaan hän ihan oikeasti yritti huutaa apua.
mutta tämä lienee tässä vaiheessa ketjua jo sivuseikka??
yst. utelias
Eiköhän tuossa lie latausta vähän liikaakin...ettei vain ole koko joukko hurskastelua liikenteessä...
Ja nimenomaan vaimoa syyllistävää hurskastelua...Hurskastelun olemukseen kuuluu että etsitään kohde, jota sillä salakavalasti syyllistetään itseä ylentämällä.
"Eiköhän tuossa lie latausta vähän liikaakin..."
Saattaapa hyvinkin olla, kun latinki ei ole aikoihin päässyt purkautumaan.
"ettei vain ole koko joukko hurskastelua liikenteessä..."
Hurskastelu on kaukana, jos latinkia on yli oman tarpeen.
Ja tähänkin madonna ja huora teoriaan törmää ikävän usein ei vain hengellisissä yhteisöissä.Sanokaa mitä sanotte mutta myös meidän länsimaalainen nyky-yhteiskuntammekkin on äärettömän patriarkaalinen ja sovinnainen näissä asioissa edelleenkin.
Vaimohan ei ole huora.Huoriksi otetaan joku avioliiton ulkopuolinen näpsäkkä pimatsu.
Pimatsusta taas ei tule koskaan vaimoa.Mens world = miesten ongelma.
Sitten näkee niitä naisia jotka taasen ressukat koittavat kaikella miellyttää miestä saadakseen rakkautta.Ei ne naiset huvikseen pukeudu, laihduta ja lakkaa kynsiään ja koristele itseään.Ne tekevät sen saadakseen positiivista huomiota itselleen ja saadakseen sitä rakkautta.Ja minkäs takai sitä sitten halutaan sitä rakkautta koska se tuntuu niin mukavalle.
En ole tavannut juurikaan ihmisiä jotka eivät välittäisi omasta hyvästään vaan tuottaisivat positiivisessa mielessä hyvää toisille sen sijaan että odottaisivat sitä heille tuotettavan ympäristön ja muiden toimesta.
Muistaakohan monikaan enää olla ihminen ja oma itsensä ja olla terveellisessä vuorovaikutuksessa toisten ihmisten kanssa ilman itsekästä "hyöty" ja "nautinto" hakuisuutta?
Itserakkaus on tietyssä mielessä tervettä mutta tietyssä mielessä myös jotain todella iljettävää jota meissä jokaisessa valitettavasti on.
Eikä kyllä sovi unohtaa sitäkään että seksuaalisuus heijastelee ihmisen oman elämänkaaren ja tilanteiden mukaisesti eri tavoin myös kumppanilla on vaikutusta asiassa.
Ei selibaatinkaan tarvitse olla merkki että jokin asia on ihmisellä pielessä.Selibaatissa oleva voi aivan hyvin olla täysin terve sielultaan ja ruumiiltaan ja hänellä on aivan nornaalit sosiaaliset ja seksuaaliset tarpeet.
Seksittömiä avioliittoja jotka on muodostettu jostain muusta syystä kuin rakkaudesta on taasen vaikea ymmärtää.Pitkäaikaisissa avioliitoissa taasen on omat haasteensa.Typerin teko varmaankin on mennä naimisiin että saa seksiä ilman että sitä harrastaa sellaisen ihmisen kanssa josta ei pahemmin välitä kunhan vain saa tarpeensa tyydytettyä ja ulospäin näyttää hyvälle ja tulotaso ja status sopii toisiinsa.
kun ei poista tätä ketjua................. Alkaa mennä henkilökohtaisuuksiin, jopa kunnianloukkauksen harkinnan piiriin. Ei taida koko keskustelu enää palvella yleistä etua, sen enempää kuin asianomaisia itseään.
Keskustelun aihe on todella kipeä, luulisin sen koskettavan suurta joukkoa uskontokunnasta riippumatta. Kuinkahan moni alkoholismi, perheväkivalta ja muut ongelmat johtunevatkaan ihmisen biologisen tarpeen, seksuaalisuuden tarpeista tai siitä että tarpeiden tyydyttämisen suhteen syntyy "antibalanssi".
JK. Itse olen elämäni aikana kironnut koko seksuallisen vietin tarpeen moneen kertaan.
Tässä ketjussa ei kukaan ole loukannut seksuaalisia vähemmistöjä, joten ketju saa jatkaa. Minä en enää viitsi ottaa kantaa, näkemykseni lienee jo tunnettu.
niinpä ketju saa vapaasti jatkaa kulkuaan. Seuraavaksi aletaan mainita jo yksittäisiä nimiä, sehän ei moderaattoriamme haittaa, hänhän on lojaali vain auktoriteeteillen.
Asiahan ei mulle kuulu, mutta mitä ihmeen höpötystä tämä taas on? Pidä nyt hyvä efesolainen tasostasi kiinni, vaikka homokeskustelusta olisi jäänyt jotain hampaankoloon.
Tässä keskustelussa ei ole mainittu nimiä vai onko? Jos nimimerkki X sanoo miehensä - mainitsematta nimeä - olevan sitä ja tätä, niin ei se uhkaa ko. miehen yksityisyyttä mitenkään. Onko se hyvää keskustelua, on sitten toinen juttu. Moderaattori ei ole laatuarvioitsija tai muuten meillä olisi kokonaista kaksi kirjoitusta kuukaudessa. Hän vain karsii aivan pahimmat törkeydet ja toistuvat riidanhaastamiset.
Toiseksi, moderaattori on varsin avomielisesti ilmaissut mielipiteensä ja jopa asenteensa koskien seksuaalisia vähemmistöjä. Arvaa mitä: se noudattaa kirkon näkemystä hyvin uskollisesti eli on hyvin konservatiivinen. Hän on tästä kirjoittanut aikaisemmin pariinkin kertaan.
Niin että mitähän nyt mahdat valittaa? Jos haluat sanoa, että tradition ja Raamatun valossa itsetyydytys on syntiä, niin anna palaa - ei sitä kukaan poista.
Joo, ei tämä minulle kuulu ja Johannes varmaan vastaisi itsekin, mutta enpäs malttanut olla hiljaa, kun tätä "moderaattori sortaa minua" -juttua saa lukea toistuvasti. Muistaakseni minunkin kirjoituksiani on poistunut - hyvästä syystä eikä tämänkään kirjoitukseni poistaminen olisi isku maailmankirjallisuudelle.
Haluan kiittää efesolaista viimeisestä kommentistaan. Olet ainoa tällähekellä jonka milipiteitä arvostan .Keskusteluhan lähti liikkelle seksuuaallisuudesta.Nämä palstat ovat edelleen tarpeellisia keskulteassa ort.kirkon näkemyksiä noudattaen.Moderaattori ei varmasti nuku ,toivoisinkin että seksuuallisesta jä seksuuaali vähemmistöistä ort.kirkon näkemys tulisi paremmin esille.TOIVOISINKIN että joku uskaltaa tuoda esille ort:kirkon näkemyksen edellä oleeviin kysymyksiin .
Yleensä tällaisilta palstoilta poistetaan viestejä silloin, kun ne ovat palstan pitäjän viestinnällisten tai yhteiskunnallisten tavoitteiden vastaisia.
Mitä tasoon tulee, niin pyrin pikku hiljaa kohottamaan sitä kesäisestä kevytmielisyydestä. Päiväaikaan teen työtä, enkä ole netissä. Kun illalla selaan näitä keskusteluja, niin usein asia on jo kadonnut kaiken järkevän kommentoinnin ulottumattomiin ja mielipiteen pitäisi olla aika painavaa sanottavaa.
Joten jatkossa kirjoitan vähemmän ja yritän saada myös tietolähteeni näkyviin. Kun ihminen muodostaa mielipiteensä, se voi olla oman aivokammion tuotetta vain korkean filosofian alueella. Muutoin kyseessä on lähinä reagointi muiden ajattelijoiden lausumiin.
Myönnän, että Yhteyskeskustelussa olen ehkä ajoittain vajonnut alatyylin puolelle, mutta osittain kyse on myös "ympäristöön sopeutumisesta". Se ei silti ole Johannekselle pätevä syy suojella kaninkoloonsa paennutta piispaa.
Palataan, jos sopiva otsikko tulee esille.
Jaahas nämä olikin näitä viskihuuruisia miesten aloituksia.. olisihan se pitänyt arvata...
Ennenvanhaan ja vielä kait jossain muuallakin kastroitiin eli salvettiin mielisairaat ja kehitysvammaiset etteivät lisääntyisi.Suomessakin oli tämä joissakin sairaudentiloissa käytetty toimenpide.Myös naisille tehtiin raskauden keskeytyksiä tietyistä mielenterveyden syistä johtuen.Myös köyhyys on ollut sterilisaation peruste.
Miehet sen sijaan ovat saaneet pitää pallinsa kautta aikojen kukaan ei ole nipsaissut piuhoja poikki mistään syystä vaikka aihetta olisi ollutkin.Tosin eunukeilta jotka olivat aikoinaan haaremin vartijoita leikattiin kieli ja heidät taidettiin myös kastroidakkin.
Ensinnäkin, mielestäni tarvitset tukea ja ymmärrystä, etkä syyttelyä. Ne yleensä syyttelevät tällaisissa asioissa, joilla itsellään on parisuhde kunnossa eikä todellista kosketuspintaa asiaan.
Itse toimisin seuraavasti: yrittäisin vielä kerran ammattiauttajan apua. Ymmärsin, että paljon muutakin on pielessä kuin vain seksi. En tiedä saako näin uskonnollisella palstalla näin sanoa, mutta jos mikään ei auta on avioero paras ratkaisu. Joskus on pakko syyllistyä syntiin, jottei syyllistyisi vielä isompaan. Vaikea avioliitto nimittäin voi johtaa paljon huonompiinkin ratkaisuihin, omaan masentumiseen ja sairastumiseen ainakin, pahimpia en viitsi tähän kirjoittaa. Jos ongelma on pelkkä seksi, en suoittele eroa, mutta yleensä ongelmia on muitakin kuten muista kommenteistasi on helppo ymmärtää.
Tietääkseni Kirkon pyhistä ainakin avioliittojen ongelmien ratkaisemisessa ja perheiden ongelmissa paljon työtä tehnyt Herman Alaskalainen oli sitä mieltä, että jos selvittelyillä ei isot ongelmat ratkea, on parempi muuttaa erilleen, koska mies voi tuhota naisen tai nainen voi tuhota miehen. Silloin ero on syntisyydestään huolimatta paljon pienempi paha. (ks. www.pravoslavie.ru/english/st-herman-alaska.htm jos et osaa venäjää, englanniksikin siis löytyy tietoa)
(Huvittavaa sinänsä, että kaikki pyhät yleensä tunnustivat ihmisen inhimillisyyden ja syntien suhteellisuuden, mutta moni pyhiä kunnioittava korostaa armon sijasta syntien pahuutta.)
Joka tapauksessa toivotan voimia ja jaksamista.
En ehdota enkä kannata enkä suosittele avioeroa, mutta jos MIKÄÄN ei auta, ja oma mielenterveys uhkaa järkkyä, ei eroakaan kannata unohtaa.
"Ensinnäkin, mielestäni tarvitset tukea ja ymmärrystä, etkä syyttelyä. Ne yleensä syyttelevät tällaisissa asioissa, joilla itsellään on parisuhde kunnossa eikä todellista kosketuspintaa asiaan."
Olet täsmälleen oikeassa, tarvitsen todellakin tukea, ymmärtämystä jne.. Syyttelyä, tuomitsemista, "ristiinnaulittakoon" huutoa olen kuullut jo ihan tarpeeksi.
"Itse toimisin seuraavasti: yrittäisin vielä kerran ammattiauttajan apua. Ymmärsin, että paljon muutakin on pielessä kuin vain seksi."
Katsotaan mitä yritetään, vai yritetäänkö mitään. Mitä seksiin tulee, se on vain yksi pieni mitätön osa iankaikkisuutemme olotilaa puntaroitaessa tuonpuoleisessa, sen sijaan sillä ja sen riippuvuus suhteella on mielestäni aivan liian korostunut osa biologisessa olotilassamme. Jos olisin ollut Jumala, olisin seksuaalisuuden luonut vähemmän merkitykselliseksi ihmiselle.
"En tiedä saako näin uskonnollisella palstalla näin sanoa, mutta jos mikään ei auta on avioero paras ratkaisu."
Jokin estää tekemästä ko. ratkaisua. Mikä se on? Liiallinen uskonnollisuus, peräänantamattomuus, epäonnistumisen myöntäminen, hheikompaa ei hylätä" marttyyrius vai mikä?.
Tietääkseni Kirkon pyhistä ainakin avioliittojen ongelmien ratkaisemisessa ja perheiden ongelmissa paljon työtä tehnyt Herman Alaskalainen oli sitä mieltä, että jos selvittelyillä ei isot ongelmat ratkea, on
"Joka tapauksessa toivotan voimia ja jaksamista."
Tätä varten juuri ketjun aloitin, yksin on vaikea taakkaa kantaa. KIITOS.
Miksi Jumala on luonut miehet sellaisiksi kuin ovat. Pilpettää enempi kuin naisilla. Meidänkö vika se voimakas seksuaalisuus on? Eivätkä kaikki ihmiset ole samanlaisia, toiset ovat isompia, toiset vahvempia, toisilla pilpettää enemmän. Uskon, että Jumala tietää, mitä on kellekin antanut. Luulen, että jos avioliitto on muuten kunnossa ja toimii, itsetyydytys on oikea valinta.
Ei seksuaalinen halukkuus tai sen voimakkuus/heikkous ole kiinni ihmisen sukupuolesta.
Sen joka ei ole kokenut rakkautta tai hyvää täysipainoista kaiken kattavaa seksuaalista nautintoa ei tiedä mitä se on eikä täten osaa sitä kaivatakkaan pahemmin.
Toki voimme sanoa aivan varmasti, että Jumalalla on monia paljon tärkeämpiäkin asioita mietittävänään, joten hän ei yksinkertaisesti ehdi kiinnittää huomiota yksittäisten jumalanpalvelijoiden runkkaamisiin.
Toisaalta Jumala on hyvä ja armahtavainen, ja onhan hän tällaiset asiat joutunut jo niin monta kertaa toteamaan, ettei Hän hyvällä tahdollakaan pysty niitä mitenkään ihmettelemään. Toisin sanoen Jumala tietää tarkasti palvelijoidensa asiat, mutta osaa Hän sentään suhtautua niihin järkevästi.
Runkatkaa toki niin paljon kuin haluatte, olisi Jumalankin neuvo tässä tapauksessa. Ei puolisoa pidä painostaa seksiin, jos siitä ei kerta kaikkiaan tule mitään. Kuka sellaisesta edes nauttisikaan.
Sen sijaan, että tuskastutte näiden pikkuasioiden takia ja huomion kipeästi olette itsekeskeinen oman mielihyvän perässä juoksija, teidän pitäisi todella vakavasti miettiä, oletteko käyttänyt aikanne muuten hyviä töitä tehden.
Onko teillä aikaa lähimmäisillenne, vai mietittekö te vain omaa pikku pippeliänne ja sen kautta saamaanne tyydytystä? Maailmahan ei pyöri teidän ympärillänne mitenkään.
Oletteko te rauhan ja ystävyyden puolella, vai kiihkoiletteko te fanaattisten ja tuomitsevien ajatustenne puolesta? Sanotteko vääriä todistuksia lähimmäisistänne ja oletteko kateellinen ja mustasukkainen? Annatteko te aivan liikaa valtaa omille himoillenne ja mieltymyksillenne?
Tässä on vain pieni alku luettelolle, jota saatte itse jatkaa.
Siksi kehotankin teitä nyt ensin tyydyttämään itsenne, jotta pääsette muussa kilvoittelussanne hyvää alkuun.
Et tuota sinäkään synnittömäksi itseäsi etkä ihmisiä tee tuolla loruilulla.
No mutta hyvänen aika! Kuka ihminen nyt voisikaan olla synnitön? En ainakaan minä.
Jokainen itsetyydyttää, sekin kirkkoherra tai se pappi seinälläsi jonka vuoksi poistelet kavereittesi itsetyydytykseen verrattuna hyvinkin keveitä vitsejä seinältäsi.
Näin se vaan on.Ihmiset kaunistelevat elämäänsä ja profiileitaan.
http://www.youtube.com/watch?v=ABNN8cE-Mas
En muuten käsitä miksi jotkut postaavat opetuspuheitaan seinilleen jos eivät itse niitä ole edes kuunnelleet.Pikkuisen pistää kyrsimään tuollainen mutta onneksi Jumala näyttää aina ihmisyyden niin tietää sitten itsekkin kenen kanssa tarvitsee aikaansa viettää.
oikein vastataan.Jos mies tai nainen tyydyttään toista kädellä olise sitten avio- ja avoliitto tai rakastuneet henkilöt?
Silloin on kyseessä toisen hyväileminen, eikä minulla ainakaan voi olla siitä mitään pahaa sanottavaa. Sehän on aina kahden henkilön yhteinen asia, eikä sitä varten tarvita mitenkään ainakaan minun kommentointia. Hyväillä saavat toisiaan sekä samaa että vastakkaista sukupuolta olevat.
Hyväileminen on vain hyvän tekemistä ja meidän pitääkin aina olla mieluummin tekemässä hyvää. Siksi me vastustamme kaikkea pahan tekemistä, emmehän me halua olla pahoja.
Jo kymmenen käskyäkin kieltää kaiken pahan tekemisen.
Antakaa vanhojen ketjujen olla. Tämä ketju on vuodelta 2005. Jos haluatte keskustella aiheesta, niin avatkaa oma ketju!
Suotta jos joku on jo aloittanut mielenkiintoisen aiheen.Siinähän näkee kommentteja.Eihän tämä viihdykkeeksi ole vaan opiksi ja keskusteluksi erilaisten mielipiteiden kera.