Etanoli on halpaa

BenedictusXVI

Ruotsissa, ainakin jos YLE:n Ajankohtaista Kakkosta on uskominen. Halpoja mittarihintoja kuvattiin ahkerasti, mutta eipä toimittaja maininnut, että etanolia kuluu litroissa enemmän kuin bensaa samalla matkalla etanolin heikommasta lämpöarvosta johtuen. Onhan ruotsin etanolissa 15% bensiiniä, mutta kuitenkin.

23

4670

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • etanoli

      olisi halvempaa ajaa kuin bensa jos suomen valtio tajuaisi poistaa kotimaisilta, saasteettomilta biopolttoaineilta polttoaineveron.
      ja 10% etanolibensassahan olis vain toi 10% verotonta, jos nää päätäjät tajuais ympäristön suojelusta mitään, tää seos kävis kaikkiin autoihin sellasenaan.
      85% etanoli vaatii jo säätömuutoksia auton polttoaineen syötölle, ja tää tavara olis todellista vihreetä kamaa josta polttoainevero olis vain toi 15% osuus eli bensasta.
      mutta ei suomen valtiota ei kiinnosta ympäristön suojelu vain ainoastaan verojen keruu.

      • Ruikuttavien autoilijoiden ...

        ...perusjunttiautoilijaa ei kiinnosta se ympäristönsuojelu sitäkään vähää, vaan ainoastaan siihen rakkaaseen romuun mahdollisimman halvalla saatava polttoaine.

        Niillä verovaroilla teidät taunusteuvotkin kuitenkin hoidetaan kun sairastutte ja teidän määkivät kakaranne koulutetaan. vittu kun luusereiden pitää saada kaikkki ilmaiseksi, mutta ottamassa olette kyllä.


      • ???
        Ruikuttavien autoilijoiden ... kirjoitti:

        ...perusjunttiautoilijaa ei kiinnosta se ympäristönsuojelu sitäkään vähää, vaan ainoastaan siihen rakkaaseen romuun mahdollisimman halvalla saatava polttoaine.

        Niillä verovaroilla teidät taunusteuvotkin kuitenkin hoidetaan kun sairastutte ja teidän määkivät kakaranne koulutetaan. vittu kun luusereiden pitää saada kaikkki ilmaiseksi, mutta ottamassa olette kyllä.

        ,että autolijat saavat jotain ilmaiseksi niin olet väärässä. Autoilijoilta perityt verot ovat noin 2 mrd euroa valtion koko verotuloista, jolla katetaan paljon muutakin toimintaa.


      • ktykseyk
        Ruikuttavien autoilijoiden ... kirjoitti:

        ...perusjunttiautoilijaa ei kiinnosta se ympäristönsuojelu sitäkään vähää, vaan ainoastaan siihen rakkaaseen romuun mahdollisimman halvalla saatava polttoaine.

        Niillä verovaroilla teidät taunusteuvotkin kuitenkin hoidetaan kun sairastutte ja teidän määkivät kakaranne koulutetaan. vittu kun luusereiden pitää saada kaikkki ilmaiseksi, mutta ottamassa olette kyllä.

        Siis mitä!
        Jos kerran ei ole muita vaihtoehtoja tarjolla, niin mistä ostat puhtaanpaa polttoainetta.
        Ja halvempaa se etanoli olisi, jos sitä joskus täältä takapajulasta saa ostaa.


      • Bensan polttaja
        ??? kirjoitti:

        ,että autolijat saavat jotain ilmaiseksi niin olet väärässä. Autoilijoilta perityt verot ovat noin 2 mrd euroa valtion koko verotuloista, jolla katetaan paljon muutakin toimintaa.

        Kyllä polttoainevero menee samoihin tarkoituksiin kuin muutkin verot. Ei verotuksen osuus tässä ole kasvanut vaan polttoainehinnat globaalisti.
        Jos poistettaisiin verot polttoaineesta niin seuraukset olisivat: öljy-yhtiöt nostaisivat hintaa, autoilu lisääntyisi, muita veroja nostettaisiin, ympäristöhaitat kasvaisivat jne...
        En minäkään tykkää veroja maksaa, mutta...


      • Yrjö-Kaaleppi Patrikainen
        ktykseyk kirjoitti:

        Siis mitä!
        Jos kerran ei ole muita vaihtoehtoja tarjolla, niin mistä ostat puhtaanpaa polttoainetta.
        Ja halvempaa se etanoli olisi, jos sitä joskus täältä takapajulasta saa ostaa.

        Teillehän on jo unelmavaltio tuossa itärajan takana - bensa halpaa ja verotus olematonta. Sinne vaan muuttoilmoitusta tekemään.


      • Maxmontan
        Yrjö-Kaaleppi Patrikainen kirjoitti:

        Teillehän on jo unelmavaltio tuossa itärajan takana - bensa halpaa ja verotus olematonta. Sinne vaan muuttoilmoitusta tekemään.

        jos keskustelisimme ympäristö-asioista? Syy siihen, että bioetanoli on verotonta (tai vähemmän verotettua) esim. Ruotsisa ei tietenkään ole se, että autoilijat pääsisivät halvemmalla, vaan se, että sillä tavalla kannustetaan autolijoita siirtymään ympäristö-ystävällisempään polttoaineeseen, kannustetaan autonvalmistajia valmistamaan autoja joissa ympäristäystävällisempää polttoainetta voidaan käyttää tehokkaasti jne jne. Kun nämä tavoitteet on saavutettu voidaan taas verottaa polttoainetta kuten ennenkin. Yksi tärkeä asia on myös se, että etanoli voisi olla kotimainen polttoaine, eli se vähentäisi öljyriippuvuutta ja toisi myös työpaikkoja sekä teollisuuteen että maa- ja metsätalouteen. Näiden alojen kehittymisen kannustaminen on sekin hyvä syy olla tilapäisesti verottamatta bioetanolia.

        Mutta miksi Suomi - jossa imartelemme itseämme sillä että olemme teknisen kehityksen kärjessä - on kaikissa näissä asioissa takapajula? Verratkaa esim. tuulivoimakysymykseen. Saksassa, Espanjassa, Tanskassa ja kohta myös Ruotsissa on ymmärretty mistä tuulivoimassa on kyse. Suomessa tuulivoimakeskustelun ydin on se, miten voimalat sopivat maisemaan...


      • Karl XXX
        Maxmontan kirjoitti:

        jos keskustelisimme ympäristö-asioista? Syy siihen, että bioetanoli on verotonta (tai vähemmän verotettua) esim. Ruotsisa ei tietenkään ole se, että autoilijat pääsisivät halvemmalla, vaan se, että sillä tavalla kannustetaan autolijoita siirtymään ympäristö-ystävällisempään polttoaineeseen, kannustetaan autonvalmistajia valmistamaan autoja joissa ympäristäystävällisempää polttoainetta voidaan käyttää tehokkaasti jne jne. Kun nämä tavoitteet on saavutettu voidaan taas verottaa polttoainetta kuten ennenkin. Yksi tärkeä asia on myös se, että etanoli voisi olla kotimainen polttoaine, eli se vähentäisi öljyriippuvuutta ja toisi myös työpaikkoja sekä teollisuuteen että maa- ja metsätalouteen. Näiden alojen kehittymisen kannustaminen on sekin hyvä syy olla tilapäisesti verottamatta bioetanolia.

        Mutta miksi Suomi - jossa imartelemme itseämme sillä että olemme teknisen kehityksen kärjessä - on kaikissa näissä asioissa takapajula? Verratkaa esim. tuulivoimakysymykseen. Saksassa, Espanjassa, Tanskassa ja kohta myös Ruotsissa on ymmärretty mistä tuulivoimassa on kyse. Suomessa tuulivoimakeskustelun ydin on se, miten voimalat sopivat maisemaan...

        kannustetaan etanoli-autoihin siirtymistä myös muilla keinoilla. Joissakin kunnissa esim. saa alennusta parrkimaksuissa, ja alla-olevan jutun mukaan on jopa kuntia jotka antavat rahallista tukea niille jotka hankkivat etanoliauton.


        http://expressen.se/index.jsp?a=428041


        Jos olen ymmärtänyt oikein Saab ja Ford/Volvo ovat etanolikehityksen kärjessä. Ja jos ymmärrän edelleen oikein etanolilla saadaan enemmän tehoja irti moottorista, mutta myös korkeampi kulutus ja heikompi kylmäkäynnistys. Verratkaa muuten tuon jutun taulukosta etanoli- ja tavallisen bensamoottorin kasvihuonekaasupäästöt.


      • saappi
        Karl XXX kirjoitti:

        kannustetaan etanoli-autoihin siirtymistä myös muilla keinoilla. Joissakin kunnissa esim. saa alennusta parrkimaksuissa, ja alla-olevan jutun mukaan on jopa kuntia jotka antavat rahallista tukea niille jotka hankkivat etanoliauton.


        http://expressen.se/index.jsp?a=428041


        Jos olen ymmärtänyt oikein Saab ja Ford/Volvo ovat etanolikehityksen kärjessä. Ja jos ymmärrän edelleen oikein etanolilla saadaan enemmän tehoja irti moottorista, mutta myös korkeampi kulutus ja heikompi kylmäkäynnistys. Verratkaa muuten tuon jutun taulukosta etanoli- ja tavallisen bensamoottorin kasvihuonekaasupäästöt.

        E85 (etanoli 85% bensa 15%) etanolipolttoaine jota Ruotsissa käytetään on n. 105-oktaanista, joten Saab keksi muuttaa biopowerisa turboa ja ahtopainetta.

        Koneesta saadaan etanolilla yli 180hp irti verrattuna pelkällä bensalla saatavat 148hp samalla koneella.

        Eli ei pidä korkeampi kulutus ahdetuissa välttämättä paikkaansa.


      • saapas
        saappi kirjoitti:

        E85 (etanoli 85% bensa 15%) etanolipolttoaine jota Ruotsissa käytetään on n. 105-oktaanista, joten Saab keksi muuttaa biopowerisa turboa ja ahtopainetta.

        Koneesta saadaan etanolilla yli 180hp irti verrattuna pelkällä bensalla saatavat 148hp samalla koneella.

        Eli ei pidä korkeampi kulutus ahdetuissa välttämättä paikkaansa.

        Mitenkäs se huipputehon nousu vaikuttaa etanolin lämpöarvoon tai kulutukseen normaaliajossa ?


      • saappi
        saapas kirjoitti:

        Mitenkäs se huipputehon nousu vaikuttaa etanolin lämpöarvoon tai kulutukseen normaaliajossa ?

        Vääntöä tulee 40Nm samalla lisää huipputehojen ohessa. Se tarkoittaa moottorin hyötysuhteen ja polttoainetalouden paranemista.

        Voi jestas.


      • saapas
        saappi kirjoitti:

        Vääntöä tulee 40Nm samalla lisää huipputehojen ohessa. Se tarkoittaa moottorin hyötysuhteen ja polttoainetalouden paranemista.

        Voi jestas.

        Salaisuutena voin kertoa sulle, että kaikki se lisääntynyt teho ja vääntö otetaan lisääntyneestä polttoaineenkulutuksesta, ja jos kuvittelet että ahtopaineen nosto parantaa polttomoottorin hyötysuhdetta, niin jossakin on moottoriopin opinnot päässeet pahasti livahtamaan ohi tajunnan


      • saappi
        saapas kirjoitti:

        Salaisuutena voin kertoa sulle, että kaikki se lisääntynyt teho ja vääntö otetaan lisääntyneestä polttoaineenkulutuksesta, ja jos kuvittelet että ahtopaineen nosto parantaa polttomoottorin hyötysuhdetta, niin jossakin on moottoriopin opinnot päässeet pahasti livahtamaan ohi tajunnan

        Suurin osa moottoritekniikan opinnoista on ilmailun alalta joten annan periksi.

        Samankokoinen ahdettu moottori jopa maan pinnan tasossa on huomattavasti tehokkaampi vapaastihengittävään verrattuna.

        Etanoliseoksen ollessa kyseessä ahtopainetta/puristussuhdetta voidaan nostaa pusristuskestävyyden vuoksi.

        Kerro nyt ihmeessä mistä hyötysuhteesta puhut?


      • BenedictusXVI
        saappi kirjoitti:

        Suurin osa moottoritekniikan opinnoista on ilmailun alalta joten annan periksi.

        Samankokoinen ahdettu moottori jopa maan pinnan tasossa on huomattavasti tehokkaampi vapaastihengittävään verrattuna.

        Etanoliseoksen ollessa kyseessä ahtopainetta/puristussuhdetta voidaan nostaa pusristuskestävyyden vuoksi.

        Kerro nyt ihmeessä mistä hyötysuhteesta puhut?

        Koska etanolin puristuskestävyys on suurempi kuin bensiinin, voidaan etanolia poltettaessa käyttää korkeampaa puristussuhdetta, joka taas vaikuttaa hyötysuhteeseen nostavasti. Eli kyllä se teho etanolia poltettaessa syntyy "tyhjästä". Etanolisäädöillä moottorin hyötysuhde nousee, eli teho kasvaa ilman että kulutus kasvaa myös.

        Puristussuhteen muutos tehdään muuttamalla venttiilin ajoituksia nakutustunnistimen ja polttoaineen laatuanalyysin perusteella , eli mitataan sähkönjohtavuus, bensiini ei johda sähköä, mutta etanoli johtaa, sähkönjohtavuudesta saa selville seosprosentit.

        Moottori voi olla ahdettuna tehokkaampi, mutta ei välttämättä paremphyötysuhteisempi Ahdetun moottorin hyötysuhde on parempi vain suurella kuorimituksella. Ajatellaanpa näin:

        Kaksi autoa ovat samanmalliset (ilmanvastuskerroin sama, moottorin iskutilavuus sama) ja ne kulkevat tiellä täsmälleen samalla nopeudella. Autoissa on vain yksi ero, toinen on ahdettu ja toinen vapaastihengittävä. Kysymys kuuluu, kumpi kuluttaa vähemmän?

        Kummankin auton nopeuden ylläpitoon kuluu täsmälleen sama teho, koska sen määrää ilmanvastus, joten ahdetun moottorin suuremmasta maksimitehosta ei ole hyötyä. Enpäilenpä, että kummankin moottorin polttoaineen kulutukset ovat samat. Jos taas kiihdytetään ja ahtopaineet nousevat, suurenee ahdetun moottorin hyötysuhde, joten täystehoilla ahdetun moottorin polttoaineen kulutus on pienempi. Auton moottorin eliniästä kuitenkin täyskaasukiihdytyksiä on niin vähän, ettei ahtamisella aiheuttamalla hyötysuhteennousulla ole kovin paljon merkitystä.

        "Suurin osa moottoritekniikan opinnoista on ilmailun alalta joten annan periksi.

        Samankokoinen ahdettu moottori jopa maan pinnan tasossa on huomattavasti tehokkaampi vapaastihengittävään verrattuna."

        Ehkä, mutta jos lentokoneet lentävät samalla nopeudella, niidenkin polttoaineen kulutukset ovat samat, vaikka toisessa olisi ahdettu ja toisessa ahtamaton moottori.


      • pipi
        BenedictusXVI kirjoitti:

        Koska etanolin puristuskestävyys on suurempi kuin bensiinin, voidaan etanolia poltettaessa käyttää korkeampaa puristussuhdetta, joka taas vaikuttaa hyötysuhteeseen nostavasti. Eli kyllä se teho etanolia poltettaessa syntyy "tyhjästä". Etanolisäädöillä moottorin hyötysuhde nousee, eli teho kasvaa ilman että kulutus kasvaa myös.

        Puristussuhteen muutos tehdään muuttamalla venttiilin ajoituksia nakutustunnistimen ja polttoaineen laatuanalyysin perusteella , eli mitataan sähkönjohtavuus, bensiini ei johda sähköä, mutta etanoli johtaa, sähkönjohtavuudesta saa selville seosprosentit.

        Moottori voi olla ahdettuna tehokkaampi, mutta ei välttämättä paremphyötysuhteisempi Ahdetun moottorin hyötysuhde on parempi vain suurella kuorimituksella. Ajatellaanpa näin:

        Kaksi autoa ovat samanmalliset (ilmanvastuskerroin sama, moottorin iskutilavuus sama) ja ne kulkevat tiellä täsmälleen samalla nopeudella. Autoissa on vain yksi ero, toinen on ahdettu ja toinen vapaastihengittävä. Kysymys kuuluu, kumpi kuluttaa vähemmän?

        Kummankin auton nopeuden ylläpitoon kuluu täsmälleen sama teho, koska sen määrää ilmanvastus, joten ahdetun moottorin suuremmasta maksimitehosta ei ole hyötyä. Enpäilenpä, että kummankin moottorin polttoaineen kulutukset ovat samat. Jos taas kiihdytetään ja ahtopaineet nousevat, suurenee ahdetun moottorin hyötysuhde, joten täystehoilla ahdetun moottorin polttoaineen kulutus on pienempi. Auton moottorin eliniästä kuitenkin täyskaasukiihdytyksiä on niin vähän, ettei ahtamisella aiheuttamalla hyötysuhteennousulla ole kovin paljon merkitystä.

        "Suurin osa moottoritekniikan opinnoista on ilmailun alalta joten annan periksi.

        Samankokoinen ahdettu moottori jopa maan pinnan tasossa on huomattavasti tehokkaampi vapaastihengittävään verrattuna."

        Ehkä, mutta jos lentokoneet lentävät samalla nopeudella, niidenkin polttoaineen kulutukset ovat samat, vaikka toisessa olisi ahdettu ja toisessa ahtamaton moottori.

        ajaa pelkäällä ahtimella,ettei kone kulu.


      • saapas
        saappi kirjoitti:

        Suurin osa moottoritekniikan opinnoista on ilmailun alalta joten annan periksi.

        Samankokoinen ahdettu moottori jopa maan pinnan tasossa on huomattavasti tehokkaampi vapaastihengittävään verrattuna.

        Etanoliseoksen ollessa kyseessä ahtopainetta/puristussuhdetta voidaan nostaa pusristuskestävyyden vuoksi.

        Kerro nyt ihmeessä mistä hyötysuhteesta puhut?

        Hyötysuhteella tarkoitetaan sitä kuinka paljon polttoaineen sisältämästä lämpöenergiasta saadaan muutettua mekaaniseksi työksi.

        Puristussuhdetta nostamalla saadaan periaatteessa parannettua moottorin termistä hyötysuhdetta, mutta asia ei ole aivan niin yksiselitteinen.
        Puristussuhde on rakenteellinen suure eikä sitä voi muuttaa venttiilien ajoituksella tai ohjauselektroniikalla ja ahdetuissa moottoreissa se on yleensä pienempi kuin vapareissa.(tuotannossa ei vielä ole muuttuvalla puristussuhteella olevia moottoreita, proto kylläkin)
        Tässä Saabin tapauksessa vain lisätään ahtopainetta, joka mahdollistaa moottorista suuremman maksimitehon.

        Normaaliajossa tarvittava teho 100 sen vauhdissa on alle 30 hv, jolloin ahdin ei edes lisää painetta ja maksimipaineen rajoituksella ei tosiaan ole mitään merkitystä,

        Kulutus meinaa litramääräistä menekkiä eli l/hvh tai g/Kwh ja kun etanolin lämpösisältö on huomattavasti pienempi kuin bensan niin saman tehon tuottaminen samalla hyötysuhteella edellyttää n. 1.5...2 kertaisen litramäärää etanolia. (lähde Motiva/polttoaineet)


      • saappi
        BenedictusXVI kirjoitti:

        Koska etanolin puristuskestävyys on suurempi kuin bensiinin, voidaan etanolia poltettaessa käyttää korkeampaa puristussuhdetta, joka taas vaikuttaa hyötysuhteeseen nostavasti. Eli kyllä se teho etanolia poltettaessa syntyy "tyhjästä". Etanolisäädöillä moottorin hyötysuhde nousee, eli teho kasvaa ilman että kulutus kasvaa myös.

        Puristussuhteen muutos tehdään muuttamalla venttiilin ajoituksia nakutustunnistimen ja polttoaineen laatuanalyysin perusteella , eli mitataan sähkönjohtavuus, bensiini ei johda sähköä, mutta etanoli johtaa, sähkönjohtavuudesta saa selville seosprosentit.

        Moottori voi olla ahdettuna tehokkaampi, mutta ei välttämättä paremphyötysuhteisempi Ahdetun moottorin hyötysuhde on parempi vain suurella kuorimituksella. Ajatellaanpa näin:

        Kaksi autoa ovat samanmalliset (ilmanvastuskerroin sama, moottorin iskutilavuus sama) ja ne kulkevat tiellä täsmälleen samalla nopeudella. Autoissa on vain yksi ero, toinen on ahdettu ja toinen vapaastihengittävä. Kysymys kuuluu, kumpi kuluttaa vähemmän?

        Kummankin auton nopeuden ylläpitoon kuluu täsmälleen sama teho, koska sen määrää ilmanvastus, joten ahdetun moottorin suuremmasta maksimitehosta ei ole hyötyä. Enpäilenpä, että kummankin moottorin polttoaineen kulutukset ovat samat. Jos taas kiihdytetään ja ahtopaineet nousevat, suurenee ahdetun moottorin hyötysuhde, joten täystehoilla ahdetun moottorin polttoaineen kulutus on pienempi. Auton moottorin eliniästä kuitenkin täyskaasukiihdytyksiä on niin vähän, ettei ahtamisella aiheuttamalla hyötysuhteennousulla ole kovin paljon merkitystä.

        "Suurin osa moottoritekniikan opinnoista on ilmailun alalta joten annan periksi.

        Samankokoinen ahdettu moottori jopa maan pinnan tasossa on huomattavasti tehokkaampi vapaastihengittävään verrattuna."

        Ehkä, mutta jos lentokoneet lentävät samalla nopeudella, niidenkin polttoaineen kulutukset ovat samat, vaikka toisessa olisi ahdettu ja toisessa ahtamaton moottori.

        "Auton moottorin eliniästä kuitenkin täyskaasukiihdytyksiä on niin vähän, ettei ahtamisella aiheuttamalla hyötysuhteennousulla ole kovin paljon merkitystä."

        Näppärästi kuitattu, mutta tällä ei ole mitään tekemistä elävän elämän kanssa. Autot eivät suinkaan suurimpaa osaa elämäänsa kuljeskele vakionopeutta moottoritiellä.

        Kenelläkään neropatilla ei pälkähtänyt päähän että kevyttä ja tehokasta ahdettua vääntävää moottoria voidaan käyttää aivan hyvin raskaammassakin autossa ja saavuttaa polttoaineen säästöä verrattuna vapareihin.


      • saappi
        saapas kirjoitti:

        Hyötysuhteella tarkoitetaan sitä kuinka paljon polttoaineen sisältämästä lämpöenergiasta saadaan muutettua mekaaniseksi työksi.

        Puristussuhdetta nostamalla saadaan periaatteessa parannettua moottorin termistä hyötysuhdetta, mutta asia ei ole aivan niin yksiselitteinen.
        Puristussuhde on rakenteellinen suure eikä sitä voi muuttaa venttiilien ajoituksella tai ohjauselektroniikalla ja ahdetuissa moottoreissa se on yleensä pienempi kuin vapareissa.(tuotannossa ei vielä ole muuttuvalla puristussuhteella olevia moottoreita, proto kylläkin)
        Tässä Saabin tapauksessa vain lisätään ahtopainetta, joka mahdollistaa moottorista suuremman maksimitehon.

        Normaaliajossa tarvittava teho 100 sen vauhdissa on alle 30 hv, jolloin ahdin ei edes lisää painetta ja maksimipaineen rajoituksella ei tosiaan ole mitään merkitystä,

        Kulutus meinaa litramääräistä menekkiä eli l/hvh tai g/Kwh ja kun etanolin lämpösisältö on huomattavasti pienempi kuin bensan niin saman tehon tuottaminen samalla hyötysuhteella edellyttää n. 1.5...2 kertaisen litramäärää etanolia. (lähde Motiva/polttoaineet)

        Tämä kaikki on valtavan mielenkiintoista, mutta mennäänpä käytännön elämään. Tehokkaamman moottorin etu esiin kuormatilanteissa, laitetaan vaikka auto täyteen kuljetettavia, kuljettamiseenhan autoa normaalisti käytetään.

        Käytännön testit ovat osoittaneet että biopower etanolilla säästää n. 15% polttoainekuluissa kuormalla ja matkanopeuksissa koska seosta ei tarvitse E85:sella rikastaa jäähdytysvaikutuksen aikaansaamiseksi vrt. bensa.


      • saapas
        saappi kirjoitti:

        Tämä kaikki on valtavan mielenkiintoista, mutta mennäänpä käytännön elämään. Tehokkaamman moottorin etu esiin kuormatilanteissa, laitetaan vaikka auto täyteen kuljetettavia, kuljettamiseenhan autoa normaalisti käytetään.

        Käytännön testit ovat osoittaneet että biopower etanolilla säästää n. 15% polttoainekuluissa kuormalla ja matkanopeuksissa koska seosta ei tarvitse E85:sella rikastaa jäähdytysvaikutuksen aikaansaamiseksi vrt. bensa.

        Se aika kun bensaturbojen jäähdytystä hoideltiin polttoaineella loppui kyllä jo parikymmentä vuotta sitten, kuten bensaturbotkin enimmäkseen.

        Nykyiset saastemääräykset ja katit eivät salli muuta kuin stoikiometrisen seoksen joten nuo jutut taitaa olla tyyppiä "olen sen omin korvin kuullut".

        Ja kyllä sen Saabin saa pakata ihan täyteen niin maantieajossa se kulkee tasasta satasta reilusti alle 40 hv teholla.


      • saappi
        saapas kirjoitti:

        Se aika kun bensaturbojen jäähdytystä hoideltiin polttoaineella loppui kyllä jo parikymmentä vuotta sitten, kuten bensaturbotkin enimmäkseen.

        Nykyiset saastemääräykset ja katit eivät salli muuta kuin stoikiometrisen seoksen joten nuo jutut taitaa olla tyyppiä "olen sen omin korvin kuullut".

        Ja kyllä sen Saabin saa pakata ihan täyteen niin maantieajossa se kulkee tasasta satasta reilusti alle 40 hv teholla.

        ...Saabin biopower-koneen spekseistä/testeistä, niin ei tarvitse länkyttää paskaa tilanteessa.

        En ole ajanut ao. autolla joten ei voi varmentaa sataprosenttisesti kylläkään.


      • toinen paavi
        saapas kirjoitti:

        Hyötysuhteella tarkoitetaan sitä kuinka paljon polttoaineen sisältämästä lämpöenergiasta saadaan muutettua mekaaniseksi työksi.

        Puristussuhdetta nostamalla saadaan periaatteessa parannettua moottorin termistä hyötysuhdetta, mutta asia ei ole aivan niin yksiselitteinen.
        Puristussuhde on rakenteellinen suure eikä sitä voi muuttaa venttiilien ajoituksella tai ohjauselektroniikalla ja ahdetuissa moottoreissa se on yleensä pienempi kuin vapareissa.(tuotannossa ei vielä ole muuttuvalla puristussuhteella olevia moottoreita, proto kylläkin)
        Tässä Saabin tapauksessa vain lisätään ahtopainetta, joka mahdollistaa moottorista suuremman maksimitehon.

        Normaaliajossa tarvittava teho 100 sen vauhdissa on alle 30 hv, jolloin ahdin ei edes lisää painetta ja maksimipaineen rajoituksella ei tosiaan ole mitään merkitystä,

        Kulutus meinaa litramääräistä menekkiä eli l/hvh tai g/Kwh ja kun etanolin lämpösisältö on huomattavasti pienempi kuin bensan niin saman tehon tuottaminen samalla hyötysuhteella edellyttää n. 1.5...2 kertaisen litramäärää etanolia. (lähde Motiva/polttoaineet)

        "Puristussuhde on rakenteellinen suure eikä sitä voi muuttaa venttiilien ajoituksella"

        Rakenteellista puristussuhdetta ei ehkä voi muuttaa, mutta jos imuventtiilin sulkeutumiskohtaa siirretään alakäännekohdan jälkeen, puristussuhdetta voi alentaa vaikkei korottaa voikaan. Käytetään siis vain osa puristustahdin mitasta (Olikohan se Miller-prosessi).


      • totuus ?
        saappi kirjoitti:

        ...Saabin biopower-koneen spekseistä/testeistä, niin ei tarvitse länkyttää paskaa tilanteessa.

        En ole ajanut ao. autolla joten ei voi varmentaa sataprosenttisesti kylläkään.

        Sanomalehdessäkin on Fantomin huimia seikkailuja mutta epäilen että niissä on hieman vääristelty totuutta.


    • hiiohoi

      on ruoskakin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Henkirikos kiuruvedellä

      Poliisi tutkii maaliskuussa tapahtunutta 50 luvulla syntyneen kuolemaa henkirikoksena. Missä päin tälläinen sattunut
      Kiuruvesi
      133
      4135
    2. Ketkä haukkuu suomalaisten ÄO:tä?

      Siinä on kaksi vaihtoehtoa, joko siis rutiköyhä vajaaälyinen vasuri tai venäläinen. Kyllähän täällä käy suomenvenäläisi
      Maailman menoa
      191
      3905
    3. Diesel-ammattilainen kehuu Sanna Marinia

      "Sanna Marinin (sd) hallitus loi neljä vuotta sitten väliaikaisen polttoaine­tuki­järjestelmän, kun energianhinnat nousi
      Maailman menoa
      29
      2626
    4. Pitkänperjantain kunniaksi tekoälyn analyysi Riikka Purran kirjoituksesta

      🧠 Mitä se kertoo "riikka"-nimimerkin lähijunassa tapahtuneesta? 1. Asenteellinen ja epäasiallinen sävy: Kirjoitus purs
      Maailman menoa
      10
      2412
    5. 100 prosentin perintövero korjaisi myös Hitas-ongelman

      Moni ei uskalla kieltäytyä perinnöstä maineen menettämisen uhalla, joten sitten tulee näitä tilanteita, joissa joutuu es
      Maailman menoa
      32
      2183
    6. Riikan antisakset leikkaavat bensan hintaa ylöspäin

      Sannan aikoina bensaa sai 1,3 euron litrahinnalla ja Riikka leikkasi sen euron ylemmäksi reiluun 2 euroon. Joko on saks
      Maailman menoa
      4
      1756
    7. Läpäiseekö Martina Aitolehti Erikoisjoukot - kyllä vai ei?

      Martina Aitolehti on pärjännyt mainiosti Erikoisjoukoissa. Yrittäjä on mielipiteiltään napakka ja hän sivaltaakin koulut
      Kotimaiset julkkisjuorut
      94
      1385
    8. Olen aika varma

      että meidän tiemme risteäminen oli ainutkertainen tapahtuma elämässäni. En tule koskaan kohtaamaan ketään muuta, joka sa
      Ikävä
      48
      1382
    9. Sukupuolineutraalit liikennemerkit yksi persujen älynväläys

      Samassa rytäkässä kaikki syrjäseutujen bussipysäkkien liikennemerkitkin vaihdettiin, vaikkei bussia ole liikennöinyt enä
      Maailman menoa
      24
      1291
    10. Ei ne päivät ole samanlaisia...

      Toisena hymyillään ja katsellaan silmiin, toisena taas tuntuu ettei edes tunneta toisiamme, vältellään ja katseet ei vah
      Työpaikkaromanssit
      36
      1079
    Aihe