Puhutaanpa kaukopartioinnista

Kaukopartio teki todella tärkeää työtä. Muistakaa että myös että Hassel oli kova kaukopartiojätkä vaikka oli tanskalainen :D

Päämajan kaukopartio-osastot olivat seuraavat keväästä 1940 alkaen:

1. Viipurin alatoimisto (Osasto Vehniäinen, päällikkönään majuri Johannes (Hannes) Vehniäinen) vastasi Karjalan kannaksen tiedustelusta
2. Joensuun alatoimisto (Osasto Kuismanen, päällikkönään majuri Into Kuismanen) Sortavalan-Porajärven alueesta.
3. Kajaanin alatoimisto (Osasto Marttina, päällikkönään majuri Paul Marttina) Repolan-Uhtuan suunnasta.
4. Rovaniemen alatoimisto (Osasto Paatsalo, päällikkönään kapteeni, sittemmin majuri Harri Paatsalo) Kiestingistä Jäämerelle.

Osastot olivat aluksi alistetut suoraan Päämajan tiedusteluosaston päällikölle eversti Aladar Paasoselle. 1.7.1943 perustettiin Erillinen Pataljoona 4 (ErP 4). Pataljoonan ensimmäiseksi komentajaksi määrättiin 6.7.1943 väliaikaisesti majuri M. Hartola, jota seurasi majuri Hannes Vehniäinen. Pataljoonan komentajana toimi 19.9.-30.11.1944 everstiluutnantti Jussi Soivio.
23.6.1944 pataljoonaan perustettiin oma lento-osasto (Lento.os/ErP 4), jonka nimeksi vakiintui Osasto Jauri komentajansa mukaan. Tähän liittyen alistettiin Mikkelin lentokenttä 26.6.1944 ErP 4:n komentajan valvontaan.
1.7.1944 perustettiin pataljoonan koulutusosasto (KoulK/ErP 4), jonka päälliköksi tuli kapteeni Ilmari Honkanen. Osastot muutettiin komppanioiksi entisine kokoonpanoineen ja päällikköineen. Majuri Paatsalo siirrettiin kesäkuussa 1944 eversti Hallamaan erikoistehtäviin Mikkeliin, ja hänen tilalleen määrättiin kapteeniluutnantti Pentti Ahola.

Jatkosodan jälkeen ErP 4:n miehiä käytettiin asekätkentäoperaation käytännön järjestelyissä.

ErP 4:n Mannerheim-ristin ritarit

Ritari n:o 44, Vääp Viljo Suokas, 13.12.1941
Ritari n:o 49, Luutn Jorma Hämäläinen,27.2.1942
Ritari n:o 50, Luutn Ilmari Honkanen, 27.2.1942
Ritari n:o 87, Kers Arvo Mörö,31.8.1942
Ritari n:o 88, Kers Paavo Suoranta, 31.8.1942
Ritari n:o 99, Ylik A. Vallebro,6.11.1942
Ritari n:o 118, Luutn Heikki Nykänen, 1.8.1943
Ritari n:o 119, Vääp Onni Määttänen, 1.8.1943
Ritari n:o 120, Ylik Mikko Pöllä,1.8.1943


Lähde: Lassi Saresalo: " Päämajan kaukopartiot jatkosodassa "

Kaukopartiolaisten julmuudet ja raiskaukset siellä jossain jäivät rankaisematta sodan jälkeen jokohan olisi aika arkistojen avautua??

neuvostouhrit kirjoitti:

Kaukopartiolaisten julmuudet ja raiskaukset siellä jossain jäivät rankaisematta sodan jälkeen jokohan olisi aika arkistojen avautua??

Sota-arkisto on avoin. Ole hyvä ja paljasta "rikoskset".

Fasisti kirjoitti:

Päämajan kaukopartio-osastot olivat seuraavat keväästä 1940 alkaen:

1. Viipurin alatoimisto (Osasto Vehniäinen, päällikkönään majuri Johannes (Hannes) Vehniäinen) vastasi Karjalan kannaksen tiedustelusta
2. Joensuun alatoimisto (Osasto Kuismanen, päällikkönään majuri Into Kuismanen) Sortavalan-Porajärven alueesta.
3. Kajaanin alatoimisto (Osasto Marttina, päällikkönään majuri Paul Marttina) Repolan-Uhtuan suunnasta.
4. Rovaniemen alatoimisto (Osasto Paatsalo, päällikkönään kapteeni, sittemmin majuri Harri Paatsalo) Kiestingistä Jäämerelle.

Osastot olivat aluksi alistetut suoraan Päämajan tiedusteluosaston päällikölle eversti Aladar Paasoselle. 1.7.1943 perustettiin Erillinen Pataljoona 4 (ErP 4). Pataljoonan ensimmäiseksi komentajaksi määrättiin 6.7.1943 väliaikaisesti majuri M. Hartola, jota seurasi majuri Hannes Vehniäinen. Pataljoonan komentajana toimi 19.9.-30.11.1944 everstiluutnantti Jussi Soivio.
23.6.1944 pataljoonaan perustettiin oma lento-osasto (Lento.os/ErP 4), jonka nimeksi vakiintui Osasto Jauri komentajansa mukaan. Tähän liittyen alistettiin Mikkelin lentokenttä 26.6.1944 ErP 4:n komentajan valvontaan.
1.7.1944 perustettiin pataljoonan koulutusosasto (KoulK/ErP 4), jonka päälliköksi tuli kapteeni Ilmari Honkanen. Osastot muutettiin komppanioiksi entisine kokoonpanoineen ja päällikköineen. Majuri Paatsalo siirrettiin kesäkuussa 1944 eversti Hallamaan erikoistehtäviin Mikkeliin, ja hänen tilalleen määrättiin kapteeniluutnantti Pentti Ahola.

Jatkosodan jälkeen ErP 4:n miehiä käytettiin asekätkentäoperaation käytännön järjestelyissä.

ErP 4:n Mannerheim-ristin ritarit

Ritari n:o 44, Vääp Viljo Suokas, 13.12.1941
Ritari n:o 49, Luutn Jorma Hämäläinen,27.2.1942
Ritari n:o 50, Luutn Ilmari Honkanen, 27.2.1942
Ritari n:o 87, Kers Arvo Mörö,31.8.1942
Ritari n:o 88, Kers Paavo Suoranta, 31.8.1942
Ritari n:o 99, Ylik A. Vallebro,6.11.1942
Ritari n:o 118, Luutn Heikki Nykänen, 1.8.1943
Ritari n:o 119, Vääp Onni Määttänen, 1.8.1943
Ritari n:o 120, Ylik Mikko Pöllä,1.8.1943


Lähde: Lassi Saresalo: " Päämajan kaukopartiot jatkosodassa "

Lue lisää

loppujen lopuksi lintu vai kala.

"Ritari n:o 99, Ylik A. Vallebro,6.11.1942 "

kiitollinen kirjoitti:

Kaukopartio teki todella tärkeää työtä. Muistakaa että myös että Hassel oli kova kaukopartiojätkä vaikka oli tanskalainen :D

Miten määritellään kaukopartio - onko hyvin Muhammed Attan valmentautunut 9/11 partio myös kaukopartiomiehiä. Hehän olivat tavallaan maailmanennätysmiehiä alallaan?

neuvostouhrit kirjoitti:

Kaukopartiolaisten julmuudet ja raiskaukset siellä jossain jäivät rankaisematta sodan jälkeen jokohan olisi aika arkistojen avautua??

Please go die in a fire.

Hessu vaan kirjoitti:

Miten määritellään kaukopartio - onko hyvin Muhammed Attan valmentautunut 9/11 partio myös kaukopartiomiehiä. Hehän olivat tavallaan maailmanennätysmiehiä alallaan?

vaikka niin että kaukopartio miehet eivät olleet marttyyrejä eivätkä itsemurha pommittajia.

neuvostouhrit kirjoitti:

Kaukopartiolaisten julmuudet ja raiskaukset siellä jossain jäivät rankaisematta sodan jälkeen jokohan olisi aika arkistojen avautua??

Neuvostouhrit nimimerkille senverran että kestää arkistojen avautua ihan vapaasti ja on koko ajan auki. Kaikki on tutkijoitten käytössä. Eipä maksa vaivaa enemmälti raiskauksen uhrille kommentoida.

Hessu vaan kirjoitti:

Miten määritellään kaukopartio - onko hyvin Muhammed Attan valmentautunut 9/11 partio myös kaukopartiomiehiä. Hehän olivat tavallaan maailmanennätysmiehiä alallaan?

PS.Atta ei porukoineen lentänyt yhtään mihkään.
9/11 oli Amerikan omien tekemä attentaatti ,saadakseen syyn hyökätä Afkanistaniin,ja Irakkiin.

kaveri++ kirjoitti:

loppujen lopuksi lintu vai kala.

"Ritari n:o 99, Ylik A. Vallebro,6.11.1942 "

siis entiseltä nimeltään Antti Vorho!

neuvostouhrit kirjoitti:

Kaukopartiolaisten julmuudet ja raiskaukset siellä jossain jäivät rankaisematta sodan jälkeen jokohan olisi aika arkistojen avautua??

Miksi. Montako kaukopartiomiestä elää vielä?

kiitollinen kirjoitti:

Kaukopartio teki todella tärkeää työtä. Muistakaa että myös että Hassel oli kova kaukopartiojätkä vaikka oli tanskalainen :D

hassel ei ollut mikään kaukopartio mies

neuvostouhrit kirjoitti:

Kaukopartiolaisten julmuudet ja raiskaukset siellä jossain jäivät rankaisematta sodan jälkeen jokohan olisi aika arkistojen avautua??

Partisaanit jotka riehui ja raiskasivat lapset ja vanhukset olivat varmaan pyhimyksiä?

neuvostouhrit kirjoitti:

Kaukopartiolaisten julmuudet ja raiskaukset siellä jossain jäivät rankaisematta sodan jälkeen jokohan olisi aika arkistojen avautua??

Onko sinulla taas minkäänlaista näyttöä väitteellesi?

Hessu vaan kirjoitti:

Miten määritellään kaukopartio - onko hyvin Muhammed Attan valmentautunut 9/11 partio myös kaukopartiomiehiä. Hehän olivat tavallaan maailmanennätysmiehiä alallaan?

Sinä saat kutsua Attan ryhmää miksi lystäät!

8ygfpygf kirjoitti:

Sota-arkisto on avoin. Ole hyvä ja paljasta "rikoskset".

Hyvin osuit. Sehän hävisi kuin pieru saharaan.

murmurmurmur........ kirjoitti:

PS.Atta ei porukoineen lentänyt yhtään mihkään.
9/11 oli Amerikan omien tekemä attentaatti ,saadakseen syyn hyökätä Afkanistaniin,ja Irakkiin.

Ootkona sotkupönttö. Nehän oli saudiarabiasta.

Kyllä ennen talvisotaa tuo tiedustelu rajan takana oli melko pienimuotoista ja taisi painottua enemmän Laatokan ja Jäämeren väliselle alueelle, tämä siksi kun alue Karjalan kannaksella Rajajoesta Leningradiin oli ahdas ja tiukasti miehitetty. Ns. välirauhan aikana, etenkin v.-40 heinä-elokuussa yhden ja kahden miehen partioita kulki kannaksella useita, näiden partioiden valmistautumis- ja lähtöpaikkana oli Lappeenranta ja raja ylitettiin useimmiten Nuijamaan alueelta Saimaan kanavan pohjoispuolelta, näin vältyttiin kanavan ylitykseltä rajan takana. Näillä miehillä oli siviilivaatetus ja vain pistooliaseistus, joitakin kuoli tulitaisteluissa ja joku jäi vangiksi, ei kuitenkaan kovin monta.

Kun esität "Tosiasiana, että tiedustelua rajantakana harrastettiin jo ennen talvisotaa" niin kerroppa nyt vähän tarkemin tuo Rovaniemen tapaus.

Aika uskomaton väite tuo on meinaan siihen nähden, että Suomi pyrki välttämään sodan NL:n kanssa käytävissä sopimusneuvotteluissa, joissa NL vaati Suomelta vaikka mitä.

Olisi ollut erittäin uskallettua suorittaa tiedustelua ns. "rajan takana" ja antaa aihetta NL:lle tehdä hyökkäys Suomeen kuten kuitenkin kävi sitten loppupeleissä.

En usko tuohon sun esittämääsi tosiasiaan tippaakaan ennenkuin näytät oikeat faktat väitteesi todeksi.
Vaikka näitä asioita olen vuosia tutkinut erikoisalueena nimenomaan sotaan kuuluva historia niin en ole törmännyt tälläiseen tietoon. Jos osoitat tietosi oikeaksi niin kovasti ihmettelisin, että tälläinen tieto olisi pysynyt näin pitkään piilossa.

Rajan takainen tiedustelu kun olisi ollut joka tapauksessa valtiorajan rikkomus ja erityisesti vaarallinen provokatoorinen teko Suomelta Neuvostoliittoa vastaan tuona aikana.

Esitä siis väitteesi todeksi

Historiantutkija kirjoitti:

Kun esität "Tosiasiana, että tiedustelua rajantakana harrastettiin jo ennen talvisotaa" niin kerroppa nyt vähän tarkemin tuo Rovaniemen tapaus.

Aika uskomaton väite tuo on meinaan siihen nähden, että Suomi pyrki välttämään sodan NL:n kanssa käytävissä sopimusneuvotteluissa, joissa NL vaati Suomelta vaikka mitä.

Olisi ollut erittäin uskallettua suorittaa tiedustelua ns. "rajan takana" ja antaa aihetta NL:lle tehdä hyökkäys Suomeen kuten kuitenkin kävi sitten loppupeleissä.

En usko tuohon sun esittämääsi tosiasiaan tippaakaan ennenkuin näytät oikeat faktat väitteesi todeksi.
Vaikka näitä asioita olen vuosia tutkinut erikoisalueena nimenomaan sotaan kuuluva historia niin en ole törmännyt tälläiseen tietoon. Jos osoitat tietosi oikeaksi niin kovasti ihmettelisin, että tälläinen tieto olisi pysynyt näin pitkään piilossa.

Rajan takainen tiedustelu kun olisi ollut joka tapauksessa valtiorajan rikkomus ja erityisesti vaarallinen provokatoorinen teko Suomelta Neuvostoliittoa vastaan tuona aikana.

Esitä siis väitteesi todeksi

Lue lisää

Kosonen, Matti Raja railona aukeaa : tiedustelua Neuvosto-Karjalassa vuosina 1920-1939 / Joensuu : Ilias, 2001

Historiantutkija kirjoitti:

Kun esität "Tosiasiana, että tiedustelua rajantakana harrastettiin jo ennen talvisotaa" niin kerroppa nyt vähän tarkemin tuo Rovaniemen tapaus.

Aika uskomaton väite tuo on meinaan siihen nähden, että Suomi pyrki välttämään sodan NL:n kanssa käytävissä sopimusneuvotteluissa, joissa NL vaati Suomelta vaikka mitä.

Olisi ollut erittäin uskallettua suorittaa tiedustelua ns. "rajan takana" ja antaa aihetta NL:lle tehdä hyökkäys Suomeen kuten kuitenkin kävi sitten loppupeleissä.

En usko tuohon sun esittämääsi tosiasiaan tippaakaan ennenkuin näytät oikeat faktat väitteesi todeksi.
Vaikka näitä asioita olen vuosia tutkinut erikoisalueena nimenomaan sotaan kuuluva historia niin en ole törmännyt tälläiseen tietoon. Jos osoitat tietosi oikeaksi niin kovasti ihmettelisin, että tälläinen tieto olisi pysynyt näin pitkään piilossa.

Rajan takainen tiedustelu kun olisi ollut joka tapauksessa valtiorajan rikkomus ja erityisesti vaarallinen provokatoorinen teko Suomelta Neuvostoliittoa vastaan tuona aikana.

Esitä siis väitteesi todeksi

Lue lisää

Vuoden 1939 kesäkuun 10. ja marraskuun 17. päivien välisenä aikana rajan takana käyttiin 18 kertaa yhteensä 126. päivän ajan.
Myös venäläiset vakoilivat Suomessa. Edvatd Kirhoff vakoili Suomussalmen ja Oulun, Kemin seuduilla.

Harri Paarma: Salaista tiedustelua napapiirillä 1939.

Tiedustelu- ja kaukopartiotoiminta ei ole sama asia kuin vakoilu, jota on harrastettu kautta aikain puolin ja toisin.

Jos Suomi olisi harrastanut ns. kaukopartiotoimintaa ennen sodan alkua vuonna 39 niin sittenhän neuvostoliitto olisi jopa ollut oikeutetttu hyökkäykseen.

Ei nyt pidä sekoittaa tiedustelu/kauko-partiotoimintaa vakoiluun kun ne on kaksi täysin eri asiaa ja tarkoitan tällä nyt nimenomaan Suomessa olevia käsitteitä mitä tuohon aikaan käytettiin.

Ryhmä rämä sissi kirjoitti:

Tiedustelu- ja kaukopartiotoiminta ei ole sama asia kuin vakoilu, jota on harrastettu kautta aikain puolin ja toisin.

Jos Suomi olisi harrastanut ns. kaukopartiotoimintaa ennen sodan alkua vuonna 39 niin sittenhän neuvostoliitto olisi jopa ollut oikeutetttu hyökkäykseen.

Ei nyt pidä sekoittaa tiedustelu/kauko-partiotoimintaa vakoiluun kun ne on kaksi täysin eri asiaa ja tarkoitan tällä nyt nimenomaan Suomessa olevia käsitteitä mitä tuohon aikaan käytettiin.

Lue lisää

Ensinnäkin NL:N puolella oli vastavakoilu. Yhteydenpito edellytti radiota. Mahtoiko NL sallia kenellekään tätä. Kuulusteluissa jokainen loppujen lopuksi myönsi,mitä tahansa selvitäkseen. Jokaista syytettiin vakoojaksi ja näytöksi riitti vähempikin.

30-luvulla kirjoitti:

Vuoden 1939 kesäkuun 10. ja marraskuun 17. päivien välisenä aikana rajan takana käyttiin 18 kertaa yhteensä 126. päivän ajan.
Myös venäläiset vakoilivat Suomessa. Edvatd Kirhoff vakoili Suomussalmen ja Oulun, Kemin seuduilla.

Harri Paarma: Salaista tiedustelua napapiirillä 1939.

Lue lisää

Nuo mainitsemani reissut käytiin Rovaniemen alatoimiston toimesta. Vasaavia reissuja tehtiin myös Kajaanin ja Sortavalan alatoimistojen toimesta, mutta vastaavilta ajoilta ei ole säilynyt tarkkoja tietoja näiden tiedustelupalvelumme alatoimistojen toiminnasta. Viipurissa ollut tiedustelutoimisto toimi Armeijakunnan yhteydessä kohteenaan Leningradin alue sekä Inkerinmaan eteläinen alue. Merivoimien tiedutelutoimiston pääkohteet olivat Neuvostoliiton Itämeren laivasto, Leningradin telakat sekä Kronstadtin ja Inkerinmaan rannikkotykistö.
Petsamo oli venäläisvakoojien kohteena juuri ennen talvisotaa. Naapuri sai houkuteltua vakoojikseen kalastajia ja jopa rajavartijoita. Vakoilijajutun paljastuessa mm. vuonon miinakartat joutuivat venäläisen sotilasjohdon käsiin.

Historiantutkija kirjoitti:

Kun esität "Tosiasiana, että tiedustelua rajantakana harrastettiin jo ennen talvisotaa" niin kerroppa nyt vähän tarkemin tuo Rovaniemen tapaus.

Aika uskomaton väite tuo on meinaan siihen nähden, että Suomi pyrki välttämään sodan NL:n kanssa käytävissä sopimusneuvotteluissa, joissa NL vaati Suomelta vaikka mitä.

Olisi ollut erittäin uskallettua suorittaa tiedustelua ns. "rajan takana" ja antaa aihetta NL:lle tehdä hyökkäys Suomeen kuten kuitenkin kävi sitten loppupeleissä.

En usko tuohon sun esittämääsi tosiasiaan tippaakaan ennenkuin näytät oikeat faktat väitteesi todeksi.
Vaikka näitä asioita olen vuosia tutkinut erikoisalueena nimenomaan sotaan kuuluva historia niin en ole törmännyt tälläiseen tietoon. Jos osoitat tietosi oikeaksi niin kovasti ihmettelisin, että tälläinen tieto olisi pysynyt näin pitkään piilossa.

Rajan takainen tiedustelu kun olisi ollut joka tapauksessa valtiorajan rikkomus ja erityisesti vaarallinen provokatoorinen teko Suomelta Neuvostoliittoa vastaan tuona aikana.

Esitä siis väitteesi todeksi

Lue lisää

Kyllä suomi ja NL vakoilivat toisiaan kovastikin ennen talvisotaa. Strategisesti tärkeitä olivat nimen omaan Petsamo ja Karjalan kannaksen rajan seutu.Tiedustelua johti yleisesikunnan ulkomaanosaston tilastotoimisto U2. Tämän alatoimistot olivat Rovanniemellä U2/P, P tarkoittaa Petsamoa, U2/K (Kajaani), U2/V (Viipuri), U2/S (Sortavala). Raudussa suojeluskunnan paikallispäällikkönä(peitevirka) oli jääkärivääpeli, myöh.jääkäriluutnatti Kustaa Loukola. Peiteviran turvin KL hoiti tiedustelua rajan taakse. KL siirtyi 1936 Terijoen raja-asemalle ko tehtäviin, mikä oli vaikeaa venäläisten alettua tekemään pakkosiirtoja rajantakaisia tietolähteitä kohtaan ja lisäämällä vastavakoilua. Tämä toiminta ei provosoinut NL:ää talvisotaan. Kysymys oli Stalinin pyrkimys Suomen miehittämiseen ja hallitsemaan täten koko meri- ja maa-aluetta. Vaatimuksiin suostuminen ei vielä tänäänkään mahdollistaisi tällaista nettikeskustelua.
Lähteitä mm. Jukka Rislakki: Finland`s Military Intelligence in War and Peace, Pekka Turunen: Olavi Paukkunen Päämajan Tiedustelija

Historian harrastaja kirjoitti:

Kyllä suomi ja NL vakoilivat toisiaan kovastikin ennen talvisotaa. Strategisesti tärkeitä olivat nimen omaan Petsamo ja Karjalan kannaksen rajan seutu.Tiedustelua johti yleisesikunnan ulkomaanosaston tilastotoimisto U2. Tämän alatoimistot olivat Rovanniemellä U2/P, P tarkoittaa Petsamoa, U2/K (Kajaani), U2/V (Viipuri), U2/S (Sortavala). Raudussa suojeluskunnan paikallispäällikkönä(peitevirka) oli jääkärivääpeli, myöh.jääkäriluutnatti Kustaa Loukola. Peiteviran turvin KL hoiti tiedustelua rajan taakse. KL siirtyi 1936 Terijoen raja-asemalle ko tehtäviin, mikä oli vaikeaa venäläisten alettua tekemään pakkosiirtoja rajantakaisia tietolähteitä kohtaan ja lisäämällä vastavakoilua. Tämä toiminta ei provosoinut NL:ää talvisotaan. Kysymys oli Stalinin pyrkimys Suomen miehittämiseen ja hallitsemaan täten koko meri- ja maa-aluetta. Vaatimuksiin suostuminen ei vielä tänäänkään mahdollistaisi tällaista nettikeskustelua.
Lähteitä mm. Jukka Rislakki: Finland`s Military Intelligence in War and Peace, Pekka Turunen: Olavi Paukkunen Päämajan Tiedustelija

Lue lisää

Suomea koko sotien välisen ajan. Innokasta apua antoivat kommunistit ja eräät rahalla lahjotut maanpetturit.
Aivan erityinen piirre olivat ns. kummituslennot, joita NL:n ilmavoimat tekivät vuosikausia aivan jatkuvasti. NL:n lähetystö oli vakoilukeskus, jossa oli koko ajan kymmeniä päätoimisia tiedustelijoita ja vakoojia. Erityistä kiinnostusta herättivät myös Kannaksen linnoitustyöt.

Ehkä selkein todiste vakoilun laajuudesta oli "Puna-armeijan marssiopas".

Venelakki päähän kirjoitti:

Ensinnäkin NL:N puolella oli vastavakoilu. Yhteydenpito edellytti radiota. Mahtoiko NL sallia kenellekään tätä. Kuulusteluissa jokainen loppujen lopuksi myönsi,mitä tahansa selvitäkseen. Jokaista syytettiin vakoojaksi ja näytöksi riitti vähempikin.

Lue lisää

Välirauhan aikana teki luovutetun karjalan alueelle salaisia tiedustelumatkoja parin miehen siviilireppurit. Viipurin alatoimiston tukipaikaksi muodostui Rautjärven vanha pappila. Värväystä ko tehtäviin suoritti Kustaa "isä" Loukola ja ltn Yrjö Kirves. Päällikkönä oli kapteeni-, sittemmin majuri Johannes (Hannes) Vehniäinen. Värvätyksi suostui Raudun-, ym luov. alueen nuoria miehiä, mm. Olavi Paukkunen, Soini Vanhanen, Reino Sappinen, Kaino Rastas ym. Saarijärveläisiä oli Paavo Suoranta. Loukola ja Kirves opastivat rajalle sopiville ylityspaikoille. Pappilassa varustettiin lähtijät, annettiin ohjeet ja tied. kohteet. Oli pysyttävä salassa ja tarkkailtava kaikkea minkä oletettiin liittyvän mahd. hyökkäyksen valmisteluun. Ei ollut radioita. Annettiin määräaika retkelle ja kullekkin kohteelle. Tultua raportoitiin tarkasti havainnot. Sitten maksettiin palkka ja viikon-parin loma ja takaisin kuulemaan uudet ohjeet. Useimmiten matkalaiset tulivat väkisinkin ilmi ja yritettiin saada satimeen. Tappioitakin on tullut. Samanaikaisesti saattoi liikkua muitakin partioita joista ei toisten ollut lupa tietää.

reppurit kirjoitti:

Välirauhan aikana teki luovutetun karjalan alueelle salaisia tiedustelumatkoja parin miehen siviilireppurit. Viipurin alatoimiston tukipaikaksi muodostui Rautjärven vanha pappila. Värväystä ko tehtäviin suoritti Kustaa "isä" Loukola ja ltn Yrjö Kirves. Päällikkönä oli kapteeni-, sittemmin majuri Johannes (Hannes) Vehniäinen. Värvätyksi suostui Raudun-, ym luov. alueen nuoria miehiä, mm. Olavi Paukkunen, Soini Vanhanen, Reino Sappinen, Kaino Rastas ym. Saarijärveläisiä oli Paavo Suoranta. Loukola ja Kirves opastivat rajalle sopiville ylityspaikoille. Pappilassa varustettiin lähtijät, annettiin ohjeet ja tied. kohteet. Oli pysyttävä salassa ja tarkkailtava kaikkea minkä oletettiin liittyvän mahd. hyökkäyksen valmisteluun. Ei ollut radioita. Annettiin määräaika retkelle ja kullekkin kohteelle. Tultua raportoitiin tarkasti havainnot. Sitten maksettiin palkka ja viikon-parin loma ja takaisin kuulemaan uudet ohjeet. Useimmiten matkalaiset tulivat väkisinkin ilmi ja yritettiin saada satimeen. Tappioitakin on tullut. Samanaikaisesti saattoi liikkua muitakin partioita joista ei toisten ollut lupa tietää.

Lue lisää

Joutuneet Gulagiin ja päässeet pois vasta NL:n hajottua. Ei sotavankileireille. Minun tietoni ovat sotavankien kertomia ja vasta nyt. Sodassa partion keulalle laitettiin tähti otsassa kulkeva ja venäjän kieltä taitava inkerikko tms..

reppurit kirjoitti:

Välirauhan aikana teki luovutetun karjalan alueelle salaisia tiedustelumatkoja parin miehen siviilireppurit. Viipurin alatoimiston tukipaikaksi muodostui Rautjärven vanha pappila. Värväystä ko tehtäviin suoritti Kustaa "isä" Loukola ja ltn Yrjö Kirves. Päällikkönä oli kapteeni-, sittemmin majuri Johannes (Hannes) Vehniäinen. Värvätyksi suostui Raudun-, ym luov. alueen nuoria miehiä, mm. Olavi Paukkunen, Soini Vanhanen, Reino Sappinen, Kaino Rastas ym. Saarijärveläisiä oli Paavo Suoranta. Loukola ja Kirves opastivat rajalle sopiville ylityspaikoille. Pappilassa varustettiin lähtijät, annettiin ohjeet ja tied. kohteet. Oli pysyttävä salassa ja tarkkailtava kaikkea minkä oletettiin liittyvän mahd. hyökkäyksen valmisteluun. Ei ollut radioita. Annettiin määräaika retkelle ja kullekkin kohteelle. Tultua raportoitiin tarkasti havainnot. Sitten maksettiin palkka ja viikon-parin loma ja takaisin kuulemaan uudet ohjeet. Useimmiten matkalaiset tulivat väkisinkin ilmi ja yritettiin saada satimeen. Tappioitakin on tullut. Samanaikaisesti saattoi liikkua muitakin partioita joista ei toisten ollut lupa tietää.

Lue lisää

tiedustelumatkalle lähteneistä os.Vehniäisestä ja os. Kuismasesta jäi matkan varrelle yhdeksän henkilöä..’
Kaiketi nykyisellään tunnetuin vänrikki Lamppu.

Kiinnijäätyään kirjoitti:

Joutuneet Gulagiin ja päässeet pois vasta NL:n hajottua. Ei sotavankileireille. Minun tietoni ovat sotavankien kertomia ja vasta nyt. Sodassa partion keulalle laitettiin tähti otsassa kulkeva ja venäjän kieltä taitava inkerikko tms..

Lue lisää

Nimimerkille "Ne olisivat kiinnijäätyään" kommentoisin että Neuvostoliitto lakkasi olemasta 1991 ja tiedossani ei ole tämän jälkeen palanneita sotavankeja, etenkään kaukopartiomiehiä. Suomalaisperäisiä Stalinin vainoilta säästyneitä pakkosiirrettyjä tai heidän jälkeläisiään on muutamia päässyt Suomeen. Kaukopartiolla ei ollut tähteä otsassa edes kuvaannollisesti ajateltunakaan. Partiomiehistöön kuului joku venäjänkielen taitoinen joka oli j yhtä välttämätön kuin radisti. Alkuun ns. "kyynel" - radiolla pystyttiin vain lähettämään sanomat. Myöhemmin kyyneltä kehitettiin, jolla voitiin myös ottaa sanomat. Lisäksi oli varusteena pieni patteriradio "töpö". Tällä kuunneltiin määrätyllä ajalla Lahden asemaa mahdollisen partiolle tarkoitetun peitekielisen viestin saamiseksi. No, tämä radiojuttu olikin sitten jo toinen juttu.

Historian harrasteli kirjoitti:

Nimimerkille "Ne olisivat kiinnijäätyään" kommentoisin että Neuvostoliitto lakkasi olemasta 1991 ja tiedossani ei ole tämän jälkeen palanneita sotavankeja, etenkään kaukopartiomiehiä. Suomalaisperäisiä Stalinin vainoilta säästyneitä pakkosiirrettyjä tai heidän jälkeläisiään on muutamia päässyt Suomeen. Kaukopartiolla ei ollut tähteä otsassa edes kuvaannollisesti ajateltunakaan. Partiomiehistöön kuului joku venäjänkielen taitoinen joka oli j yhtä välttämätön kuin radisti. Alkuun ns. "kyynel" - radiolla pystyttiin vain lähettämään sanomat. Myöhemmin kyyneltä kehitettiin, jolla voitiin myös ottaa sanomat. Lisäksi oli varusteena pieni patteriradio "töpö". Tällä kuunneltiin määrätyllä ajalla Lahden asemaa mahdollisen partiolle tarkoitetun peitekielisen viestin saamiseksi. No, tämä radiojuttu olikin sitten jo toinen juttu.

Lue lisää

Kaukopartiomiehet pitivät hyvin kirjavaa vaatetusta. Olipa eräillä Luftwaffen koppalakit muistona pudonneesta Junkersista. Puna-armeijan päähine kävi henkivakuutuksesta liikuttaessa takaa-ajettuna. Kiinni jäädessään he ymmärrettävästi hävittivät natsat, paperinsa ja tekeytyivät sotamiehiksi.

Kalsarien värit kirjoitti:

Kaukopartiomiehet pitivät hyvin kirjavaa vaatetusta. Olipa eräillä Luftwaffen koppalakit muistona pudonneesta Junkersista. Puna-armeijan päähine kävi henkivakuutuksesta liikuttaessa takaa-ajettuna. Kiinni jäädessään he ymmärrettävästi hävittivät natsat, paperinsa ja tekeytyivät sotamiehiksi.

Lue lisää

kalsarien väristä eikä ole väliksikään. Kuvittelen niiden kuitenkin olleen 26:n vuorokaudenkin selustassaolon jälkeen ainakin paskaiset. Sotilaspukua käyttivät. Usein käyttivät haalaria käytännöllisyyden vuoksi. Tarvella päällimmäisenä lumipuku, mikä ei reissun jälkeen ollut enää lumipuvun näköinenja pakkasvarusteena turkki. Takaa-ajotilanteessa tiesi puna-armeija ja NKVD varmasti ketä etsivät. En ala väittelyyn enkä mielikuvituksen vietäväksi. Tunsin aikanaan yhden ylikersantin joka palveli 1941-44 Erp4:ssä (osasto Vehniäinen). Koska asia näyttää sinua kiinnostavan, saat oikeaa tietoa, esim. Olavi Paukkunen, päämajan tiedustelija. (Olli Paukkusen päiväkirjat ) On yksinkertaista tietoa, eikä puolifiktiiviseen muotoon tehty viihderomaani. Suosittelen. Myös Salaisen Sodan Asiamies on perustietoa. Se on kaukopartiomiehen mannerheimristin ritari Paavo Suorannan haastatteluihin ja muistiinpanoihin perustuva teos. Löytyyy kirjastoista, mutta ovat myös ko tiedonhaluisen perusteoksia.

sellainen tapaus kirjoitti:

kalsarien väristä eikä ole väliksikään. Kuvittelen niiden kuitenkin olleen 26:n vuorokaudenkin selustassaolon jälkeen ainakin paskaiset. Sotilaspukua käyttivät. Usein käyttivät haalaria käytännöllisyyden vuoksi. Tarvella päällimmäisenä lumipuku, mikä ei reissun jälkeen ollut enää lumipuvun näköinenja pakkasvarusteena turkki. Takaa-ajotilanteessa tiesi puna-armeija ja NKVD varmasti ketä etsivät. En ala väittelyyn enkä mielikuvituksen vietäväksi. Tunsin aikanaan yhden ylikersantin joka palveli 1941-44 Erp4:ssä (osasto Vehniäinen). Koska asia näyttää sinua kiinnostavan, saat oikeaa tietoa, esim. Olavi Paukkunen, päämajan tiedustelija. (Olli Paukkusen päiväkirjat ) On yksinkertaista tietoa, eikä puolifiktiiviseen muotoon tehty viihderomaani. Suosittelen. Myös Salaisen Sodan Asiamies on perustietoa. Se on kaukopartiomiehen mannerheimristin ritari Paavo Suorannan haastatteluihin ja muistiinpanoihin perustuva teos. Löytyyy kirjastoista, mutta ovat myös ko tiedonhaluisen perusteoksia.

Lue lisää

Näkyy Kannaksella olleen haalarimiehiä. Eivät kai Marttinan osastoissa olisi pitäneet sellaisia. Nehän vetävät hartioista märkinä ja hiostavat.
Tällaisia tapauksia, Yrjö Komulainen ja oliko se Onni Saukkonen...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vladi_Marmo
Semmoinen tarina eräältä muusikolta, joka väitti sairaalassa olleensa partiossa Muurmannin radan suunnalla. He veivät hevosilla kranaatin heittimiä lähemmäs, jotta voisivat ampua radalle. Näin minä tehtävän ymmärsin.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/5486864/29249874
Hirveän levoton ukko. Kylmäverisempiä sotureita oli Kannaksella mm. tulenjohtajana ollut naapurin mies.

Vilkas mielikuvitus kirjoitti:

Näkyy Kannaksella olleen haalarimiehiä. Eivät kai Marttinan osastoissa olisi pitäneet sellaisia. Nehän vetävät hartioista märkinä ja hiostavat.
Tällaisia tapauksia, Yrjö Komulainen ja oliko se Onni Saukkonen...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vladi_Marmo
Semmoinen tarina eräältä muusikolta, joka väitti sairaalassa olleensa partiossa Muurmannin radan suunnalla. He veivät hevosilla kranaatin heittimiä lähemmäs, jotta voisivat ampua radalle. Näin minä tehtävän ymmärsin.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/5486864/29249874
Hirveän levoton ukko. Kylmäverisempiä sotureita oli Kannaksella mm. tulenjohtajana ollut naapurin mies.

Lue lisää

Eihän Kannaksella partioitu kuin hyökkäysvaiheessa ja uudestaan vetäytymisvaiheessa. Asemasodan aikana ei partioitu. Haalareiden käytöstä en tarkkaan tiedä muuta kuin että niitä käytettiin ja varmasti muuallakin kuin Kannaksella em. syystä.

sdfghjkl kirjoitti:

Eihän Kannaksella partioitu kuin hyökkäysvaiheessa ja uudestaan vetäytymisvaiheessa. Asemasodan aikana ei partioitu. Haalareiden käytöstä en tarkkaan tiedä muuta kuin että niitä käytettiin ja varmasti muuallakin kuin Kannaksella em. syystä.

Lue lisää

22. päivän iltana kaksi saksalaista Heinkel He 59 -meripelastuskonetta starttasi Oulujärven Paltaniemen kentältä kohti Vienanmerta. Mukana oli suomalainen kaukopartio, yhteensä 16 miestä siviilivaatteissa, tehtävänä räjäyttää Stalinin kanavan sulkuja. Tehtävän epäonnistuttua partio räjäytti Murmannin rataa ja palasi 10. heinäkuuta.

Haalareissa kirjoitti:

22. päivän iltana kaksi saksalaista Heinkel He 59 -meripelastuskonetta starttasi Oulujärven Paltaniemen kentältä kohti Vienanmerta. Mukana oli suomalainen kaukopartio, yhteensä 16 miestä siviilivaatteissa, tehtävänä räjäyttää Stalinin kanavan sulkuja. Tehtävän epäonnistuttua partio räjäytti Murmannin rataa ja palasi 10. heinäkuuta.

Lue lisää

Öö... Ja pointti oli...? Ainiin, eihän sitä ollukaan!

edfghjk kirjoitti:

Öö... Ja pointti oli...? Ainiin, eihän sitä ollukaan!

http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/t_pankki/a_lajit/kaukopartiotoiminta.htm

Haalareissa kirjoitti:

22. päivän iltana kaksi saksalaista Heinkel He 59 -meripelastuskonetta starttasi Oulujärven Paltaniemen kentältä kohti Vienanmerta. Mukana oli suomalainen kaukopartio, yhteensä 16 miestä siviilivaatteissa, tehtävänä räjäyttää Stalinin kanavan sulkuja. Tehtävän epäonnistuttua partio räjäytti Murmannin rataa ja palasi 10. heinäkuuta.

Lue lisää

haalareissa enkä muussakaan. En ole onneksi tarvinnut olla varusteita tutkimassakaan. Ihmeen kärkeviä kannanottoja tulee oikeaan tietoon.
Kuitenkin entinen tiedustelija Kaino Rastas muistelee muutamien miesten käyttäneen jo välirauhan tiedusteluissa haalareita.Hänen mukaansa haalarit eivät muistuttaneet venäläisten työpukuja vaan olivat suojapuku. Heikosta tuuletuksesta huolimatta monet mieltyivät haalareihin ja käyttivät niitä jatkosodassa. Lähde: Olavi Paukkunen, Päämajan tiedustelija, sivu 19 kpl 2.
En voi lähteä omin päin tällaista kirjottelemaan, luotan tietoihin. Sitäpaitsi haluan osallistua asialliseen keskusteluun tiedoilla joita olen saanut.

Haalareissa kirjoitti:

http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/t_pankki/a_lajit/kaukopartiotoiminta.htm

Lue lisää

Ja pointti oli...? Ainiin, eihän sitä VIELÄKÄÄN ollut...

lopetan partioinnin kirjoitti:

haalareissa enkä muussakaan. En ole onneksi tarvinnut olla varusteita tutkimassakaan. Ihmeen kärkeviä kannanottoja tulee oikeaan tietoon.
Kuitenkin entinen tiedustelija Kaino Rastas muistelee muutamien miesten käyttäneen jo välirauhan tiedusteluissa haalareita.Hänen mukaansa haalarit eivät muistuttaneet venäläisten työpukuja vaan olivat suojapuku. Heikosta tuuletuksesta huolimatta monet mieltyivät haalareihin ja käyttivät niitä jatkosodassa. Lähde: Olavi Paukkunen, Päämajan tiedustelija, sivu 19 kpl 2.
En voi lähteä omin päin tällaista kirjottelemaan, luotan tietoihin. Sitäpaitsi haluan osallistua asialliseen keskusteluun tiedoilla joita olen saanut.

Lue lisää

Ovat erittäin tärkeitä. Pienenä vinkkinä laskuvarjokankaan silkistä sai ihanat byxorit ja se luftwaffen koppalakki oli tosi makee. Oletko saanut tietosi asekätköistä, kun ne ovat noin huippusalaisia.

ökljbö vk kirjoitti:

Ja pointti oli...? Ainiin, eihän sitä VIELÄKÄÄN ollut...

Paina siinä rannekkeessa olevaa nappia, niin hoitaja tulee.

Vaippahaalarille kirjoitti:

Paina siinä rannekkeessa olevaa nappia, niin hoitaja tulee.

Hauska juttu, varmaan olet jostain lukenut sen. Mutta tehdään nyt niin, että minä vastaan seuraavan kerran kun sinulla on jotain kerrottavaa itse asiasta. Ei tarvitse varmasti enää tähän aiheeseen siis palatakaan...

Vaippahaalarille kirjoitti:

Paina siinä rannekkeessa olevaa nappia, niin hoitaja tulee.

Miksi sinä vaippahaalari kyttäät näitä sivuja kun et halua ottaa osaa keskusteluun muuta kuin vittuilun saumaa etsimällä? Paina vapaasti nappiasi että hoitaja tulee peittelemään paleltunutta päänuppiasi!

ja törkeästi kirjoitti:

Suomea koko sotien välisen ajan. Innokasta apua antoivat kommunistit ja eräät rahalla lahjotut maanpetturit.
Aivan erityinen piirre olivat ns. kummituslennot, joita NL:n ilmavoimat tekivät vuosikausia aivan jatkuvasti. NL:n lähetystö oli vakoilukeskus, jossa oli koko ajan kymmeniä päätoimisia tiedustelijoita ja vakoojia. Erityistä kiinnostusta herättivät myös Kannaksen linnoitustyöt.

Ehkä selkein todiste vakoilun laajuudesta oli "Puna-armeijan marssiopas".

Lue lisää

"Erityistä kiinnostusta herättivät myös Kannaksen linnoitustyöt."

Oliko suomalaisilla pahat mielessä?

Turhaan provosoitiin Neuvostoliittoa... Kannattaiko uhmailla.

Naapurisopu kirjoitti:

"Erityistä kiinnostusta herättivät myös Kannaksen linnoitustyöt."

Oliko suomalaisilla pahat mielessä?

Turhaan provosoitiin Neuvostoliittoa... Kannattaiko uhmailla.

Lue lisää

Tietääkö nimimerkki MITÖ SUOMALAISET SUUNNITTELIVAT että mitkä seikat johtivat linnoitustöihin ja kenellä oli pahat mielessä? Olisihan ne portit tietysti voitu pitää auki ja sanoa Isä Aurinkoiselle että olkaapa hyvä, mitäs me tällä Suomella! En edes viitsi valottaa asiaa, oikean tiedon etsiminen on omatoimisuudestasi kiinni. Taidat olla sitä kaartia jollaisia NL tuki ja narrasi sotien välillä järjestämään levottomuuksia ja valmistelemaan mukamas työläisten paratiisia.

Tietosi kirjoitti:

Ovat erittäin tärkeitä. Pienenä vinkkinä laskuvarjokankaan silkistä sai ihanat byxorit ja se luftwaffen koppalakki oli tosi makee. Oletko saanut tietosi asekätköistä, kun ne ovat noin huippusalaisia.

Lue lisää

Keskusteluja sivusta seuranneena huomautan NO SINUN tietosi - kaverille että tiedot ei tänään ole huippusalaisia, nämä ovat tutkijoitten käytössä aina entisen Valpon-ja sota-arkiston materiaalia myöten. Epäilen ettei sinulla ole sinne asiaa vaikka vaatettaisit itsesi laskuvarjosilkillä ja Luftwaffen hatulla. Joutuisit laittamaan hattuusi ainakin päivänkakkaran; tutti suussa voisi vielä olla eduksi! Asekätkennästä et varmasti tiedä mitään joten uneksi pois omissa harhoissasi.

ole hyvä! kirjoitti:

Keskusteluja sivusta seuranneena huomautan NO SINUN tietosi - kaverille että tiedot ei tänään ole huippusalaisia, nämä ovat tutkijoitten käytössä aina entisen Valpon-ja sota-arkiston materiaalia myöten. Epäilen ettei sinulla ole sinne asiaa vaikka vaatettaisit itsesi laskuvarjosilkillä ja Luftwaffen hatulla. Joutuisit laittamaan hattuusi ainakin päivänkakkaran; tutti suussa voisi vielä olla eduksi! Asekätkennästä et varmasti tiedä mitään joten uneksi pois omissa harhoissasi.

Lue lisää

Partiot olivat ihan oikeasti säälittäviä. Otan osaa.

edfghjk kirjoitti:

Öö... Ja pointti oli...? Ainiin, eihän sitä ollukaan!

Taitaa Öö..ja pointti oli olla niitä öö-miehiä! Koitahan etsiä itsellesi vertaisia keskustelusivuja. Voisit ehkä avata oman, esim. Oliko Markus-setä olemassa! Lupaan mielihyvin osallistua mukaan. Voin antaa jo valmiin kommentin kirjoititpa mitä hyvänsä: Voi hyvänen aika!

rajan yli pystyi vaikka juoksemaan.
mutta jos koira sai vainun niin sitten piti vaihtaa konttaamiseksi.
vai oliko se toisin päin.

Historiantutkija kirjoitti:

Kun esität "Tosiasiana, että tiedustelua rajantakana harrastettiin jo ennen talvisotaa" niin kerroppa nyt vähän tarkemin tuo Rovaniemen tapaus.

Aika uskomaton väite tuo on meinaan siihen nähden, että Suomi pyrki välttämään sodan NL:n kanssa käytävissä sopimusneuvotteluissa, joissa NL vaati Suomelta vaikka mitä.

Olisi ollut erittäin uskallettua suorittaa tiedustelua ns. "rajan takana" ja antaa aihetta NL:lle tehdä hyökkäys Suomeen kuten kuitenkin kävi sitten loppupeleissä.

En usko tuohon sun esittämääsi tosiasiaan tippaakaan ennenkuin näytät oikeat faktat väitteesi todeksi.
Vaikka näitä asioita olen vuosia tutkinut erikoisalueena nimenomaan sotaan kuuluva historia niin en ole törmännyt tälläiseen tietoon. Jos osoitat tietosi oikeaksi niin kovasti ihmettelisin, että tälläinen tieto olisi pysynyt näin pitkään piilossa.

Rajan takainen tiedustelu kun olisi ollut joka tapauksessa valtiorajan rikkomus ja erityisesti vaarallinen provokatoorinen teko Suomelta Neuvostoliittoa vastaan tuona aikana.

Esitä siis väitteesi todeksi

Lue lisää

"Rajan takainen tiedustelu kun olisi ollut joka tapauksessa valtiorajan rikkomus ja erityisesti vaarallinen provokatoorinen teko Suomelta Neuvostoliittoa vastaan tuona aikana.

Esitä siis väitteesi todeksi "

Et kysynyt minulta, mutta jos todisteita etsit niin Välirauhan ajan partioista kerrotaan esim seuraavassa:

Esa Anttala: Elokuun kriisi 1940

Käsittääkseni partioita tehtiin molempiin suuntiin eikä se nyt niin vaarallista ollut kuin uskot. Miehet olivat kokeneita ja siviilivaatteissa. Kiinni ei saanut jäädä ja jos niin kävi niin silloin saattoi kertoa tulleensa yksityisesti hakemaan entisen kotitalonsa maille kätkettyjä esineitä. Niitä nimittäin oikeasti kätkettiin Talvisodan alla runsaasti ja moni tavaransa löysikin Jatkosodan aikana palattuaan.

Tietäisikö kukaan kertoa tarkempia tietoja tai muistikuvia kaukopartiomies,ylikersantti Eugen Wististä, joka kaatui Syvärillä 1944? Olen onkinut netistä sen mitä sieltä saa, mutta vähäinen on saalis. Kylmäpäinen nuori mies teki hurjia retkiä, olisi mielenkiintoista kuulla hänestä enemmän, myös perheestä, tovereiden kuvaukset myös kiinnostavat eritoten. Kirjoittakaa, kiitos!

Uudenkirkon poikia kirjoitti:

Tietäisikö kukaan kertoa tarkempia tietoja tai muistikuvia kaukopartiomies,ylikersantti Eugen Wististä, joka kaatui Syvärillä 1944? Olen onkinut netistä sen mitä sieltä saa, mutta vähäinen on saalis. Kylmäpäinen nuori mies teki hurjia retkiä, olisi mielenkiintoista kuulla hänestä enemmän, myös perheestä, tovereiden kuvaukset myös kiinnostavat eritoten. Kirjoittakaa, kiitos!

Lue lisää

Kannaksella kaatui Wist johtaessaan Matti-partiota. Tähän partioon perustuu löyhästi Esa Anttalan "Viimeinen partio Kannaksella". Wististä on tarinaa lähes kaikissa os. Vehniäisen ja Kannaksen partiotoimintaa kuvaavissa kirjoissa.

Puolilautatsi kirjoitti:

Kannaksella kaatui Wist johtaessaan Matti-partiota. Tähän partioon perustuu löyhästi Esa Anttalan "Viimeinen partio Kannaksella". Wististä on tarinaa lähes kaikissa os. Vehniäisen ja Kannaksen partiotoimintaa kuvaavissa kirjoissa.

Lue lisää

Kiitos tiedosta, täytyy kaivaa kirjastosta tuo Anttalan teos. Esiintyykö Wist siinä tosiaan omalla nimellä? Anttala, joka oli Wistin toveri synnyinpaikkakunnalta lienee ottanut selvää ystävänsä vaiheista. Käsittääkseni Wist siunattiin kentälle jääneenä?
Mikäli joku muistaa em. Anttalan kirjan lisäksi muita Wististä kertovia kirjoja nimeltä, se auttaisi paljon.

Uudenkirkon poikia kirjoitti:

Kiitos tiedosta, täytyy kaivaa kirjastosta tuo Anttalan teos. Esiintyykö Wist siinä tosiaan omalla nimellä? Anttala, joka oli Wistin toveri synnyinpaikkakunnalta lienee ottanut selvää ystävänsä vaiheista. Käsittääkseni Wist siunattiin kentälle jääneenä?
Mikäli joku muistaa em. Anttalan kirjan lisäksi muita Wististä kertovia kirjoja nimeltä, se auttaisi paljon.

Lue lisää

Tuon kirjan henkilönimet ovat keksittyjä, kuten useimmissa Anttalan romaaneissa, mutta esimerkiksi partionjohtajan tunnistaa Wistiksi helposti muista tuntomerkeistä.

Uudenkirkon poikia kirjoitti:

Kiitos tiedosta, täytyy kaivaa kirjastosta tuo Anttalan teos. Esiintyykö Wist siinä tosiaan omalla nimellä? Anttala, joka oli Wistin toveri synnyinpaikkakunnalta lienee ottanut selvää ystävänsä vaiheista. Käsittääkseni Wist siunattiin kentälle jääneenä?
Mikäli joku muistaa em. Anttalan kirjan lisäksi muita Wististä kertovia kirjoja nimeltä, se auttaisi paljon.

Lue lisää

Tulee TV 2:lla Mikko niskasen "Hopeaa rajan takaa", joka perustuu samannimiseen Anttalan romaaniin. Tosiasiassa kyseessä oli Päämajan kaukopartiomatka, ja sen suorittivat Anttala, Wist ja kolmantena (muodollisena johtajana) vänrikki, jota esittää Spede Pasanen!

Puolilautatsi kirjoitti:

Tuon kirjan henkilönimet ovat keksittyjä, kuten useimmissa Anttalan romaaneissa, mutta esimerkiksi partionjohtajan tunnistaa Wistiksi helposti muista tuntomerkeistä.

Vähäisistä netistä saaduista tiedoista saa jonkinlaisen aavistuksen Wistin persoonasta. Tosin hyvin kapean kuvan. Tätä kuvaa olisi mielenkiintoista täydentää lisää. Kyvykkäästä ja harvinaisen pelottomasta sissistä on ollut kysymys, erittäin nuori hän oli myös. Wistin veljen poikia on nettitietojen mukaan elossa, heillä olisi varmasti tietoa sedästään.
Lieneekö Eugen Wistillä itsellään ehtinyt olla perhettä.

Puolilautatsi kirjoitti:

Tulee TV 2:lla Mikko niskasen "Hopeaa rajan takaa", joka perustuu samannimiseen Anttalan romaaniin. Tosiasiassa kyseessä oli Päämajan kaukopartiomatka, ja sen suorittivat Anttala, Wist ja kolmantena (muodollisena johtajana) vänrikki, jota esittää Spede Pasanen!

Lue lisää

Hopea, jota Wist kavereineen metsästi johti sivustolle, jossa muutama kuva kultaseppä Herman Wistin hopealusikoista sekä pari kuvaa itse Wististä. Jos joku tietää mistä löytyy hänestä lisää kuvamateriaalia, kertokaapa, kiitos.
Tässä linkki:

http://www.uusikirkko.net/hopeat.htm

Puolilautatsi kirjoitti:

Tulee TV 2:lla Mikko niskasen "Hopeaa rajan takaa", joka perustuu samannimiseen Anttalan romaaniin. Tosiasiassa kyseessä oli Päämajan kaukopartiomatka, ja sen suorittivat Anttala, Wist ja kolmantena (muodollisena johtajana) vänrikki, jota esittää Spede Pasanen!

Lue lisää

ole taiteilijanimi?Näin muistan joskus lukeneeni.

en muista kirjoitti:

ole taiteilijanimi?Näin muistan joskus lukeneeni.

oikealta nimeltään Urpo Arhosuo, alun perin Urpo Lempiäinen (26. syyskuuta 1917 Uusikirkko – 21. marraskuuta 1977 Lahti) oli suomalainen kirjailija, joka kirjoitti omien kokemuksiensa pohjalta erityisesti jatkosodan kaukopartiotoiminnasta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Esa_Anttala

Puolilautatsi kirjoitti:

Tuon kirjan henkilönimet ovat keksittyjä, kuten useimmissa Anttalan romaaneissa, mutta esimerkiksi partionjohtajan tunnistaa Wistiksi helposti muista tuntomerkeistä.

Eugen Wist, s. 1920, kaatui 6.7.1944 ns. matti-partion jouduttua hajalle suurhyökkäyksen selustassa Karjalan kannaksella Ei Syvärillä! Wist ja partitoverinsa Leino yrittivät uida Noskuanjärven yli omalle puolelle. Pimeässä tuli suunnistusvirhe ja he nousivat maihin liian aikaisin vihollisen miehittämään niemekkeeseen. Wist kaatui heti ja Leino joutui pahoin haavoittuneena vangiksi. Palautettiin aikanaan Suomeen.
Anttalan ( Urpo Lempiäinen, myöh. Arhonsuo) kirjoissa henkilöt ovat useimmiten oikeilla nimillä.
Kannattaa lukea/hankkia kirjat Olavi Paukkunen, Päämajan tiedustelija ja Salaisen sodan asiamies. Molemmat toimittanut Pekka Turunen. Edellinen on kaukopartiomiehen Olavi Paukkusen sotapäiväkirjojen julkaisu ja jälkimmäinen Kaukopartiomies ja mannerheimristin ritari Paavo Suorannan vaiheet.

Uudenkirkon poikia kirjoitti:

Kiitos tiedosta, täytyy kaivaa kirjastosta tuo Anttalan teos. Esiintyykö Wist siinä tosiaan omalla nimellä? Anttala, joka oli Wistin toveri synnyinpaikkakunnalta lienee ottanut selvää ystävänsä vaiheista. Käsittääkseni Wist siunattiin kentälle jääneenä?
Mikäli joku muistaa em. Anttalan kirjan lisäksi muita Wististä kertovia kirjoja nimeltä, se auttaisi paljon.

Lue lisää

Lue tarkasti Pekka Turusen toimittamat kirjat: Olavi Paukkunen päämajan tiedustelija ja Salaisen sodan asiamies. Edellinen on Olavi Paukkusen sotapäiväkirjat ja jälkimmäinen mannerheimristin ritari Paavo Suorannan vaiheita, perustuu muistiinpanoihin ja haastatteluihin. Paukkunen ja Suoranta olivat partiotovereita keskenään, kuten myös Wistin, ym. kanssa.

Puolilautatsi kirjoitti:

Tulee TV 2:lla Mikko niskasen "Hopeaa rajan takaa", joka perustuu samannimiseen Anttalan romaaniin. Tosiasiassa kyseessä oli Päämajan kaukopartiomatka, ja sen suorittivat Anttala, Wist ja kolmantena (muodollisena johtajana) vänrikki, jota esittää Spede Pasanen!

Lue lisää

Ei ollut kaukopartimatka, vaan yksi monista välirauhan aikaisista salaisista tiedusteluista siviilikamppeissa. Tällä matkalla olivat kersantit Eugen Wist, Urpo Lempiäinen(myöh. kirjailijanimi Esa Anttala) ja vänrikki Toivo Paavilainen, tehtävänä maan- ja rautateiden tarkkailu ja yleensä mahd. joukkojen keskitys ja liikkeet. Näitä tiedusteluja tehtiin ulkomaanosaston Viipurin alatoimiston (osasto Vehniäinen) toimesta. Ylittivät rajan Nuijamaan Myräjärven tuntumassa 4.6.41 ja palasivat samoja reittejä 16.6. Kävivät Lempiäisen kotikylässä Uudellakirkolla ja seuraavana yönä kaivoivat hopeat Wistin kotipaikalta Piispalankylässä ja toivat ne n. 40 kg pois. Wistin perhe joutui ne talvisodan evakkoon lähdön kiireessä kätkemään.Retken johtajaksi nimettiin Wist vaikka Paavilaisella oli korkeampi arvo.
Muutama viikko tämän jälkeen vänrikki Paavilainen ja kersantti Tolvanen läksivät uudelle reissulle ja kaatuivat rajalla pois tullessaan ven.rajamiesten väijytykseen.

tositietoa kirjoitti:

Lue tarkasti Pekka Turusen toimittamat kirjat: Olavi Paukkunen päämajan tiedustelija ja Salaisen sodan asiamies. Edellinen on Olavi Paukkusen sotapäiväkirjat ja jälkimmäinen mannerheimristin ritari Paavo Suorannan vaiheita, perustuu muistiinpanoihin ja haastatteluihin. Paukkunen ja Suoranta olivat partiotovereita keskenään, kuten myös Wistin, ym. kanssa.

Lue lisää

Monet kiitokset teille kaikille Wist-keskusteluun osallistujille, vastauksistanne on ollut apua, samoin kirjavinkit tervetulleita. Vilkaisen sivuja silloin tällöin, joten jos esim.kuvamateriaalia tulee vastaan em.kysymykseeni liittyen, laittakaapa edelleen tietoa!

Hopeat kirjoitti:

Ei ollut kaukopartimatka, vaan yksi monista välirauhan aikaisista salaisista tiedusteluista siviilikamppeissa. Tällä matkalla olivat kersantit Eugen Wist, Urpo Lempiäinen(myöh. kirjailijanimi Esa Anttala) ja vänrikki Toivo Paavilainen, tehtävänä maan- ja rautateiden tarkkailu ja yleensä mahd. joukkojen keskitys ja liikkeet. Näitä tiedusteluja tehtiin ulkomaanosaston Viipurin alatoimiston (osasto Vehniäinen) toimesta. Ylittivät rajan Nuijamaan Myräjärven tuntumassa 4.6.41 ja palasivat samoja reittejä 16.6. Kävivät Lempiäisen kotikylässä Uudellakirkolla ja seuraavana yönä kaivoivat hopeat Wistin kotipaikalta Piispalankylässä ja toivat ne n. 40 kg pois. Wistin perhe joutui ne talvisodan evakkoon lähdön kiireessä kätkemään.Retken johtajaksi nimettiin Wist vaikka Paavilaisella oli korkeampi arvo.
Muutama viikko tämän jälkeen vänrikki Paavilainen ja kersantti Tolvanen läksivät uudelle reissulle ja kaatuivat rajalla pois tullessaan ven.rajamiesten väijytykseen.

Lue lisää

kaukopartiomatka, ei ollenkaan. Ulkomaanosaston tilastotoimiston reppumiehet vain kuleskelivat rajoista välittämättä.

Tietoa kirjoitti:

Eugen Wist, s. 1920, kaatui 6.7.1944 ns. matti-partion jouduttua hajalle suurhyökkäyksen selustassa Karjalan kannaksella Ei Syvärillä! Wist ja partitoverinsa Leino yrittivät uida Noskuanjärven yli omalle puolelle. Pimeässä tuli suunnistusvirhe ja he nousivat maihin liian aikaisin vihollisen miehittämään niemekkeeseen. Wist kaatui heti ja Leino joutui pahoin haavoittuneena vangiksi. Palautettiin aikanaan Suomeen.
Anttalan ( Urpo Lempiäinen, myöh. Arhonsuo) kirjoissa henkilöt ovat useimmiten oikeilla nimillä.
Kannattaa lukea/hankkia kirjat Olavi Paukkunen, Päämajan tiedustelija ja Salaisen sodan asiamies. Molemmat toimittanut Pekka Turunen. Edellinen on kaukopartiomiehen Olavi Paukkusen sotapäiväkirjojen julkaisu ja jälkimmäinen Kaukopartiomies ja mannerheimristin ritari Paavo Suorannan vaiheet.

Lue lisää

Mahtaako sotavankeudesta palautettu Leino olla enää elossa? Onko esim. tietoa kävikö Lempiäinen eli Anttala haastattelemassa myös Leinoa?

Wistin viime vaiheet kirjoitti:

Mahtaako sotavankeudesta palautettu Leino olla enää elossa? Onko esim. tietoa kävikö Lempiäinen eli Anttala haastattelemassa myös Leinoa?

Luin m-ritari Viljo Suokkaan lopusta, ja siitä kuinka vielä äskettäin hänen partiokaveriensa avustuksella jäännöksiä yritettiin etsiä, mutta turhaan.

Onko tietoa siitä etsittiinkö myös Wistiä Noskuajärven maastosta näillä nykyvuosien hakuretkillä?

Wistin viime vaiheet kirjoitti:

Mahtaako sotavankeudesta palautettu Leino olla enää elossa? Onko esim. tietoa kävikö Lempiäinen eli Anttala haastattelemassa myös Leinoa?

Ei ole tietoa että kävikö Anttala haastattelemassa Leinoa. Itse tunsin kotipaikkakunnallani kaksi entistä sotavankia ja nämä miehet eivät niistä asioista puhuneet. Vielä 60 - luvulla oli neuvostoliiton pelko näissä asioissa. Nyt on myöhäistä kun miehiä ei ole ollut vuosikymmeniin. Tuskin irtoaisi nytkään mitään. Tikkasen kirjassa , muistaakseni viimeiset kaukopartiot, tai jotain, kerrottiin Leinon vankilasairaalavaiheista. Viittaa siihen että olisi haastateltu tai sitten rankasti keksitty. Asiaa voisi tiedustella Anttalan ja Tikkasen teosten kustantajilta. Vahinko että Pentti H Tikkanen kuoli jokin aika sitten.

Uudenkirkon poikia kirjoitti:

Tietäisikö kukaan kertoa tarkempia tietoja tai muistikuvia kaukopartiomies,ylikersantti Eugen Wististä, joka kaatui Syvärillä 1944? Olen onkinut netistä sen mitä sieltä saa, mutta vähäinen on saalis. Kylmäpäinen nuori mies teki hurjia retkiä, olisi mielenkiintoista kuulla hänestä enemmän, myös perheestä, tovereiden kuvaukset myös kiinnostavat eritoten. Kirjoittakaa, kiitos!

Lue lisää

Eucen Wist on Herman Wisti poika Uudelta kirkolta. Laita Googleen hakusanaksi wist pääset ehkä sukusivuille Rusi ja sieltä voit ehkä löytää henkilöitä jotka tietövät sukulaisestamme Esestä.
Seppo.

Kotimaan multiin kirjoitti:

Luin m-ritari Viljo Suokkaan lopusta, ja siitä kuinka vielä äskettäin hänen partiokaveriensa avustuksella jäännöksiä yritettiin etsiä, mutta turhaan.

Onko tietoa siitä etsittiinkö myös Wistiä Noskuajärven maastosta näillä nykyvuosien hakuretkillä?

Lue lisää

Suokas ampui itsensä. Sitä puunjuurakkoa johon Suokkaan ruumis on kätketty,ei ole enää.
Ja koko kyseinen alue on raivattu pelloksi joskus -50 luvulla.
Paikalla käynyt.

Kotimaan multiin kirjoitti:

Luin m-ritari Viljo Suokkaan lopusta, ja siitä kuinka vielä äskettäin hänen partiokaveriensa avustuksella jäännöksiä yritettiin etsiä, mutta turhaan.

Onko tietoa siitä etsittiinkö myös Wistiä Noskuajärven maastosta näillä nykyvuosien hakuretkillä?

Lue lisää

Eugen Wistiä on kahteenkin otteeseen etsitty Noskuajärven saaresta jonne hän kaatui. Minulla taitaa olla tarkimmat kuvaukset partion loppuhetkistä. Hallussani on kopiot Leinon sotavankeuden jälkeen tehdyistä kuulustelupöytäkirjoista. Löysin sota-arkistosta myös ilmatiedustelukuvan saaresta viikko Wistin kaatumisen jälkeen.

Ongelmana oli se että suomalainen partio, joka kävi saaressa kuultuaan siellä ammutut laukaukset luulivat alaston Wistiä venäläiseksi. He yrittivät järjestää vanginsieppausoperaation luullessaan venäläisten tulevan noutamaan kaatuneen. Venäläiset tiesivät kaatuneen olevan suomalaisen, joten he eivät siitä välittäneet.

Uudenkirkon poikia kirjoitti:

Hopea, jota Wist kavereineen metsästi johti sivustolle, jossa muutama kuva kultaseppä Herman Wistin hopealusikoista sekä pari kuvaa itse Wististä. Jos joku tietää mistä löytyy hänestä lisää kuvamateriaalia, kertokaapa, kiitos.
Tässä linkki:

http://www.uusikirkko.net/hopeat.htm

Lue lisää

Jos asia edelleen kiinnostaa, niin minulla on joitakin kuvia Herman Wistin tehtaan työntekijöistä ja myös Herman ja Eugen Wististä. Isoisäni ja myöhemmin isäni on ollut Herman Wistin palveluksessa Uudellakirkolla ja Kokkolassa. Tuo yllä oleva linkki ei taitanut enää johtaa tarkoitettuun paikkaan. Lähetä viesti olli (at) yksityinen.net.

käynti siellä kirjoitti:

Suokas ampui itsensä. Sitä puunjuurakkoa johon Suokkaan ruumis on kätketty,ei ole enää.
Ja koko kyseinen alue on raivattu pelloksi joskus -50 luvulla.
Paikalla käynyt.

Lue lisää

käynti siellä- nimimerkille, että Viljo Suokas ei ampunut itseään, vaan haavoittui vatsaan kiväärin luodista Sekeen suunnalla. Partio oli kantanut Suokasta etsien sopivaa järveä josta lentokone voisi noutaa. Suokas ei kuitenkaan kestänyt vaan menehtyi. Suokas kätkettiin petäjän juurikuoppaan ja leposija ansoitettiin.
Lauri Solehmaisen johtama partio yritti talvella 1944 noutaa Viljo suokkaan kahdesti. Ensimmäinen yritys keskeytyi sääolojen takia ja toinen yritys päättyi tulitaisteluun hautapaikan tuntumaan leiriytyneen vihollispataljoonan kanssa. Partiot olivat varustautuneet ahkiolla, ym noutomatkalle. Lisäksi mukana oli Suokasta hoivanneita ja lepopaikan tunteneita partiotovereita.
Juuri Suokkaan johtaman partion lähdettyä, oli Saku Kananen ampunut OsKun tukikohdassa itsensä.

varmistettu kirjoitti:

käynti siellä- nimimerkille, että Viljo Suokas ei ampunut itseään, vaan haavoittui vatsaan kiväärin luodista Sekeen suunnalla. Partio oli kantanut Suokasta etsien sopivaa järveä josta lentokone voisi noutaa. Suokas ei kuitenkaan kestänyt vaan menehtyi. Suokas kätkettiin petäjän juurikuoppaan ja leposija ansoitettiin.
Lauri Solehmaisen johtama partio yritti talvella 1944 noutaa Viljo suokkaan kahdesti. Ensimmäinen yritys keskeytyi sääolojen takia ja toinen yritys päättyi tulitaisteluun hautapaikan tuntumaan leiriytyneen vihollispataljoonan kanssa. Partiot olivat varustautuneet ahkiolla, ym noutomatkalle. Lisäksi mukana oli Suokasta hoivanneita ja lepopaikan tunteneita partiotovereita.
Juuri Suokkaan johtaman partion lähdettyä, oli Saku Kananen ampunut OsKun tukikohdassa itsensä.

Lue lisää

Minua kiinnostaisi kovasti tuo Suokkaan kohtalo. Kirjalähteet kertovat että toverit miinoittivat hautapaikan ympäristön ennen paon jatkumista. Olisiko tuo miinoitus räjähtäessään voinut hävittää haudatun ruumiin? Onko tarkka hautapaikka/kartta mahdollista saada tutkittavaksi. Onko kirjoissa piirrettyjä kuvia joista selviää miesten reitti huoltoalueelta lähdettyään...?

tötsi kirjoitti:

Minua kiinnostaisi kovasti tuo Suokkaan kohtalo. Kirjalähteet kertovat että toverit miinoittivat hautapaikan ympäristön ennen paon jatkumista. Olisiko tuo miinoitus räjähtäessään voinut hävittää haudatun ruumiin? Onko tarkka hautapaikka/kartta mahdollista saada tutkittavaksi. Onko kirjoissa piirrettyjä kuvia joista selviää miesten reitti huoltoalueelta lähdettyään...?

Lue lisää

Tötsille 15.11.2012 että Viljo Suokkaan maallisia jäännöksiä on etsitty sotien jälkeen muutaman kerran mutta ei ole löytynyt koordinaatitiedoista huolimatta. Samoin on käynyt monille joita on etsitty tietojen perusteella kotimaan multiin tuotavaksi. 60 -70 vuotta on tehnyt tehtävänsä. Lohdutuksena on todettava että moni etsintä on tuottanut tuloksia ja paljon on kotiin tuotu.
Solehmaisen partiohan yritti -44 talvella jo tätä kahdesti mutta kummallakin kerralla tämä kariutui vaikeuksiin: ensin keli, toisella kerralla alueelle leiriytynyt vihollisen pataljoona. Mukana oli miehiä jotka kätkivät Suokkaan ruumiin, joten ilman vastoinkäymisiä olisi asia onnistunut.

Kaukopartiotoiminnan avain olikin ilmatiedustelu. Ilmatiedustelun antamien viitteiden perusteilla lähetettiin partioita ottamaan tarkempi selko. Tav. partioiden koko oli 5-8 miestä esim. lumitilanteen mukaan. Kesällä pieni partio pysyi paremmin salassa. Partioiden tehtävä oli tiedustella, pysyä salassa, välittää havainnot ja välttää taistelukosketusta muuten kuin pakon edessä. Usein partiot havaittiin ja rasittavuutta lisäsi takaa-ajajien eksytys. Suuret huoltokeskukset tukivat vihollisen voimia maatamme vastaan ja tällaisen varmistuttua tapahtui sitten tuhoretkiä. Muurmannin rata oli Mannerheimille paha paikka. Nimittäin Länsiliittoutuneet toimittivat N-liitolle jäämeren satamiin ase- ja lentokoneapua ja kuljetus tapahtui Muurmannin rataa pitkin. Suomea tulittivat länsikoneet; Moranet ja Hurricanet. Mannerheim kielsi lopulta M-mannin rataa vastaan toimet, sillä vaarana oli Liittoutuneitten sotatoimet maatamme vastaan. Saksalaislentäjien tiedot paljastuivat joskus perättömiksi. Näitten toimien oikeutuksista on paljon mielipiteitä puolesta ja vastaan, mutta niin se vain on. Sota on sellaista.
Ehkäpä näitten asioitten seurauksena saamme käydä tällä tavalla avointa keskustelua ilman vastuuseen jotumista, esitämmepä asioita miten kärkevästi hyvänsä!

Ilmeisestikään ainuttakaan suomalaisten bandiittijoukkojen jäsentä ei ole saatu vastuuseen rikoksistaan ihmisyyttä vastaan.

Murhattujen muisto kirjoitti:

Ilmeisestikään ainuttakaan suomalaisten bandiittijoukkojen jäsentä ei ole saatu vastuuseen rikoksistaan ihmisyyttä vastaan.

olivat nämä mainostamasi kuolemanpartiot.

Murhattujen muisto kirjoitti:

Ilmeisestikään ainuttakaan suomalaisten bandiittijoukkojen jäsentä ei ole saatu vastuuseen rikoksistaan ihmisyyttä vastaan.

"Murhattujen muistio" taitaa pirusissaan kopaista kepillä jäätä, josko saisi jostain suunnasta tulen ryysyihinsä tekstin muodossa. Suomella ei ole ollut ko partioita. Sinun täytyy pystyä perustelemaan ja esittämään mitä-missä-milloin. Mikä osasto, kuka johti, kenen käskystä. Vankileirejä on ollut puolin ja toisin mutta se ei ole sama asia.

Murhattujen muisto kirjoitti:

Ilmeisestikään ainuttakaan suomalaisten bandiittijoukkojen jäsentä ei ole saatu vastuuseen rikoksistaan ihmisyyttä vastaan.

Muuta kommunisti Pohjois-Koreaan.

Murhattujen muisto kirjoitti:

Ilmeisestikään ainuttakaan suomalaisten bandiittijoukkojen jäsentä ei ole saatu vastuuseen rikoksistaan ihmisyyttä vastaan.

Viherpiiperö ja kommunisti

Ei pitäisi olla ainakaan ErP4:n Mannerheimristinritareissa myöntämishetkellä alikersanttia. Alimmat arvot olivat
kersantteja, eli no 87 Arvo Mörö, 88 Paavo Suoranta, sitten ylikersantit no 99 A.Vallebro ja 120 Mikko Pöllä. sitten tulee pari vääpeliä ja sitten jo pari upseeria. M-ritarinimityksiä oli alemmillekkin arvoille, mutta päämajan kaukopartio-osastolla (erillinen pataljoona 4) ei ole muita.
Lähteitä löytyy yllinkyllin; Mannerheimristin ritarit-matrikkeli, Marskin Kaukopartioritarit, jne.

Sammuneelle kirjoitti:

Ei pitäisi olla ainakaan ErP4:n Mannerheimristinritareissa myöntämishetkellä alikersanttia. Alimmat arvot olivat
kersantteja, eli no 87 Arvo Mörö, 88 Paavo Suoranta, sitten ylikersantit no 99 A.Vallebro ja 120 Mikko Pöllä. sitten tulee pari vääpeliä ja sitten jo pari upseeria. M-ritarinimityksiä oli alemmillekkin arvoille, mutta päämajan kaukopartio-osastolla (erillinen pataljoona 4) ei ole muita.
Lähteitä löytyy yllinkyllin; Mannerheimristin ritarit-matrikkeli, Marskin Kaukopartioritarit, jne.

Lue lisää

Nukkuva sankari on voinut olla sotamies tai korpraali myöntämishetkellä ja alikersantti luovutustilaisuudessa. Mahdollisia ehdokkaita ovat
LAISI Eino
SANDROOS Sakari
KORPI Erkki

Vai puhuuko SEppo Porvali skeidaa? Itsekin on kirjoittanut kirjan marksin ritareista. Vai onko virhe vain sotilasarvossa? Tunteeko kukaan tätä tapausta?

sammunut ritari kirjoitti:

Nukkuva sankari on voinut olla sotamies tai korpraali myöntämishetkellä ja alikersantti luovutustilaisuudessa. Mahdollisia ehdokkaita ovat
LAISI Eino
SANDROOS Sakari
KORPI Erkki

Vai puhuuko SEppo Porvali skeidaa? Itsekin on kirjoittanut kirjan marksin ritareista. Vai onko virhe vain sotilasarvossa? Tunteeko kukaan tätä tapausta?

Lue lisää

On ihan hyvin voinut olla alikersantti muussta osastosta. Tarkoitin tarkennuksessani vain päämajan kaukopartio-osaston, eli erillinen pataljoona 4:n myöntämishetkellä aliupseeriritareita. Näissä ei ollut myönt.hetkellä alikersantteja. En kyseenalaista Seppo Porvalin kirjallista tuotantoa.

onni Määttänen, haavoittui talvisodassa, mutta taisteli jatkosodassa 186 vuorokautta vihollisen linjojen takana.

http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/TietoP/kaukopartio/vihollisen_huoltokeskusta_tuhoam.htm

http://www.iltalehti.fi/talvisota/2009120710684290_ts.shtml

Sitten oli vielä Heikki Määttänen. Hän katosi rajantaa Suorannan lähettämänä 1950 luvulla.
Olivatkohan sukua toisilleen.
Tässä hänen nyt jo edesmennyt tunnettu näyttelijäpoikansa esittelyssä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Määttänen

ja vakoilua kirjoitti:

onni Määttänen, haavoittui talvisodassa, mutta taisteli jatkosodassa 186 vuorokautta vihollisen linjojen takana.

http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/TietoP/kaukopartio/vihollisen_huoltokeskusta_tuhoam.htm

http://www.iltalehti.fi/talvisota/2009120710684290_ts.shtml

Sitten oli vielä Heikki Määttänen. Hän katosi rajantaa Suorannan lähettämänä 1950 luvulla.
Olivatkohan sukua toisilleen.
Tässä hänen nyt jo edesmennyt tunnettu näyttelijäpoikansa esittelyssä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Määttänen

Lue lisää

Uusin vielä hakuani:

etsin kuvia Eugen Wististä. Pentti H. Tikkasen kirjoissa tullut vastaan 2 kuvaa: toisessa Tolvasen sissiryhmä, toisessa Utin laskovarjoharjoituskuva. Onko kukaan löytänyt muista opuksista kuvamateriaalia?

Uudenkirkon poikia kirjoitti:

Uusin vielä hakuani:

etsin kuvia Eugen Wististä. Pentti H. Tikkasen kirjoissa tullut vastaan 2 kuvaa: toisessa Tolvasen sissiryhmä, toisessa Utin laskovarjoharjoituskuva. Onko kukaan löytänyt muista opuksista kuvamateriaalia?

Lue lisää

EW kuvassa Kädet ylös kaukopartio s.34 ja Päämajankaukopartio s.33 Wist toinen vasemmalta,
Lempiäisen vieressä. Ainakin nämä löytyivät heti.

Uusikirkko 43 kirjoitti:

EW kuvassa Kädet ylös kaukopartio s.34 ja Päämajankaukopartio s.33 Wist toinen vasemmalta,
Lempiäisen vieressä. Ainakin nämä löytyivät heti.

Kiitokset avusta!

uudenkirkon poikia kirjoitti:

Kiitokset avusta!

Tarkennatko: Anttalan Kädet ylös kaukopartio-teoksessa (painos 9.) ei ole lainkaan kuvaliitteitä. Oliko kysymyksessä sittenkin toinen kirja?

Tuo toinen mainitsemasi kirja on edelleen haussa. Siinä kyllä kirjaston tietojen mukaan kuvaliite.

uudenkirkon poikia kirjoitti:

Tarkennatko: Anttalan Kädet ylös kaukopartio-teoksessa (painos 9.) ei ole lainkaan kuvaliitteitä. Oliko kysymyksessä sittenkin toinen kirja?

Tuo toinen mainitsemasi kirja on edelleen haussa. Siinä kyllä kirjaston tietojen mukaan kuvaliite.

Lue lisää

Kädet ylös kaukopartio 3.p Karisto
Kirjayhtymä oli alkuperäinen kustantaja. Myöhemmin vaihtui Karistoon. Kuvat hävisivät
myöhemmistä painoksista.

uusikirkko 43 kirjoitti:

Kädet ylös kaukopartio 3.p Karisto
Kirjayhtymä oli alkuperäinen kustantaja. Myöhemmin vaihtui Karistoon. Kuvat hävisivät
myöhemmistä painoksista.

Ilmankos! kiitos tiedosta.

ja vakoilua kirjoitti:

onni Määttänen, haavoittui talvisodassa, mutta taisteli jatkosodassa 186 vuorokautta vihollisen linjojen takana.

http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/Kertomukset/TietoP/kaukopartio/vihollisen_huoltokeskusta_tuhoam.htm

http://www.iltalehti.fi/talvisota/2009120710684290_ts.shtml

Sitten oli vielä Heikki Määttänen. Hän katosi rajantaa Suorannan lähettämänä 1950 luvulla.
Olivatkohan sukua toisilleen.
Tässä hänen nyt jo edesmennyt tunnettu näyttelijäpoikansa esittelyssä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Määttänen

Lue lisää

Ja Lauri Määttänen, Heikki Määttäsen veli. Kannaksen partiot palasivat pääasiassa uimalla Vuoksen ja Noskuanselän yli omalle puolelle kun tehtävä päättyi tai kävi mahdottomaksi toimia lähes näkösuojattomalla ja vihollisen täyttämällä kannaksella. Lauri Määttänen hukkui Vuokseen paluumatkalla. Hän oli pelännyt tätä koska ei pitänyt itseään hyvänä uimarina. Suorannan mukaan tämä vaivasi Heikkiä ja onpa puhuttu jotta Heikki läksi tästä syystä itsestään välittämättä 1950 omalle partiomatkalleen idän puolelle.

.....radan räjäyttäjille:

http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Honkanen Ilmari.htm

"Muurmannin rata joulukuun 6. päivän vastaisena yönä vuonna 1941. Pakkasta on kolmekymmentä astetta, radan pimeydessä häärii joukko hämärästi erottuvia sissejä.

”Resiina tulee!” joku miehistä huutaa hiljaa.

Sissit suojautuvat liian myöhään. Vanha ratavartija pysäyttää resiinan ja lähtee takaisin Karhumäen suuntaan. Läheisen kaarteen takaa kuuluu puuskutusta ja kolinaa, puiden latvojen takaa näkyy kipinäpilvi.

Ratavartija ampuu käsiaseellaan ilmaan, kiskoo resiinansa alta pois.

Juna pysähtyy sihisten keskeneräisen panostuksen kohdalla. Kuljettaja, nuori nainen, hyppää penkalle ja alkaa sättiä suomalaississejä.

”Tulta!” luutnantti Ilmari Honkanen huutaa. ”Ampukaa vaunuja.”

Veturinkuljettaja häipyy vitikkoon, lämmittäjästä ei ole havaintoa. Erämaassa kuuluu konetuliaseiden rätinää ja hetken kuluttua kaksi voimakasta räjähdystä. Venäläisten evakuontijuna Karhumäeltä on tuhottu ja rata on poikki, Päämajan käsky on täytetty. Sissit häipyvät erämaan suojaan."

Tässäpä ilahduttava selviytymistarina! Kun veturinkuljettaja-typy ei saanut junaa pysähtymään, vaan se liukui keskelle suomalaississien panostustyömaata, lämmittäjä juoksi pakoon radan toiselle puolelle ja kuljettaja toiselle. Joutuikin suoraan suomalaisten keskelle, mutta hermot pitivät. Eikun herjaamaan ja vittuilemaan kun ei muuta voinut. Sitten tyylikkäästi pakoon pöpelikköön.

Juuri tälläisten ihmisten selviäminen sodan kurimuksesta on mitä hienoin asia, ja voinemme olla myötätuntoisia po. venakon myöhemmälle aviomiehelle, joka lienee joutunut kestämään yhtä ja toista?

...vittuili... kirjoitti:

.....radan räjäyttäjille:

http://kotisivu.suomi.net/brantberg/Honkanen Ilmari.htm

"Muurmannin rata joulukuun 6. päivän vastaisena yönä vuonna 1941. Pakkasta on kolmekymmentä astetta, radan pimeydessä häärii joukko hämärästi erottuvia sissejä.

”Resiina tulee!” joku miehistä huutaa hiljaa.

Sissit suojautuvat liian myöhään. Vanha ratavartija pysäyttää resiinan ja lähtee takaisin Karhumäen suuntaan. Läheisen kaarteen takaa kuuluu puuskutusta ja kolinaa, puiden latvojen takaa näkyy kipinäpilvi.

Ratavartija ampuu käsiaseellaan ilmaan, kiskoo resiinansa alta pois.

Juna pysähtyy sihisten keskeneräisen panostuksen kohdalla. Kuljettaja, nuori nainen, hyppää penkalle ja alkaa sättiä suomalaississejä.

”Tulta!” luutnantti Ilmari Honkanen huutaa. ”Ampukaa vaunuja.”

Veturinkuljettaja häipyy vitikkoon, lämmittäjästä ei ole havaintoa. Erämaassa kuuluu konetuliaseiden rätinää ja hetken kuluttua kaksi voimakasta räjähdystä. Venäläisten evakuontijuna Karhumäeltä on tuhottu ja rata on poikki, Päämajan käsky on täytetty. Sissit häipyvät erämaan suojaan."

Tässäpä ilahduttava selviytymistarina! Kun veturinkuljettaja-typy ei saanut junaa pysähtymään, vaan se liukui keskelle suomalaississien panostustyömaata, lämmittäjä juoksi pakoon radan toiselle puolelle ja kuljettaja toiselle. Joutuikin suoraan suomalaisten keskelle, mutta hermot pitivät. Eikun herjaamaan ja vittuilemaan kun ei muuta voinut. Sitten tyylikkäästi pakoon pöpelikköön.

Juuri tälläisten ihmisten selviäminen sodan kurimuksesta on mitä hienoin asia, ja voinemme olla myötätuntoisia po. venakon myöhemmälle aviomiehelle, joka lienee joutunut kestämään yhtä ja toista?

Lue lisää

mimmi kertoi mielipiteensä puhtaalla suomenkielellä. Taisi jopa kansalaissodassakin olla ainoa kerta kun saksalaiset lyötiin niin se tapahtui Syrjäntaan taistelussa ja naispuolisten punakaartilaisten toimesta.

Mietiskelin Esa Anttalan kirjailijatietoja katsellessa miehen varhaista kuolinikää: 60 vuotta. Mikä vei kiinnostavan kaukopartiokuvaajan manalle jo tuon ikäisenä?

Yhdellä oli ollut nallekarhu, joka asui sängyn alla. Oli hirmu ilkeä isompana ja puri nilkkoihin isäntää aamutoimissa.

Karhumäestä kirjoitti:

Yhdellä oli ollut nallekarhu, joka asui sängyn alla. Oli hirmu ilkeä isompana ja puri nilkkoihin isäntää aamutoimissa.

Osasto Vehniäisen historiasta ei liene tehty omaa, erillistä ja yksityiskohtaista historiikkia. Saressalon teos kattaa kyllä kaikki osastot, mutta siinä ei voida tietenkään aivan yksityiskohtaisesti käydä läpi kaikkea, Vehniäisenkin viralliset partiokertomukset lie suurelta osin menetty? Osasto Marttinastahan on tehty uusi selvitys, partiokertomukset koottu haastatteluineen, lisäosa tulossa syksyllä. Tällaisia kaipaisi muistakin osastoista. Tietääkö kukaan onko mahdollisesti tekeillä uusia selvityksiä?

Karhumäestä kirjoitti:

Yhdellä oli ollut nallekarhu, joka asui sängyn alla. Oli hirmu ilkeä isompana ja puri nilkkoihin isäntää aamutoimissa.

Älä enää, sitten huomenna! Jos vielä panta kiristää niin koetappa pyrkiä nallekerhoon, sieltä saattaa löytyä läjitovereitasi.

Kannas kirjoitti:

Osasto Vehniäisen historiasta ei liene tehty omaa, erillistä ja yksityiskohtaista historiikkia. Saressalon teos kattaa kyllä kaikki osastot, mutta siinä ei voida tietenkään aivan yksityiskohtaisesti käydä läpi kaikkea, Vehniäisenkin viralliset partiokertomukset lie suurelta osin menetty? Osasto Marttinastahan on tehty uusi selvitys, partiokertomukset koottu haastatteluineen, lisäosa tulossa syksyllä. Tällaisia kaipaisi muistakin osastoista. Tietääkö kukaan onko mahdollisesti tekeillä uusia selvityksiä?

Lue lisää

Paukka Marttinan kirjassa muistaakseni. Siellä on oikein kuvia ja niitä oli kaksi, mutta toinen kuristui pantaan leikkiessään toisen kanssa.

Kannas kirjoitti:

Osasto Vehniäisen historiasta ei liene tehty omaa, erillistä ja yksityiskohtaista historiikkia. Saressalon teos kattaa kyllä kaikki osastot, mutta siinä ei voida tietenkään aivan yksityiskohtaisesti käydä läpi kaikkea, Vehniäisenkin viralliset partiokertomukset lie suurelta osin menetty? Osasto Marttinastahan on tehty uusi selvitys, partiokertomukset koottu haastatteluineen, lisäosa tulossa syksyllä. Tällaisia kaipaisi muistakin osastoista. Tietääkö kukaan onko mahdollisesti tekeillä uusia selvityksiä?

Lue lisää

Kosonen, Matti Raja railona aukeaa : tiedustelua Neuvosto-Karjalassa vuosina 1920-1939

Kosonen, Matti Talvisodan tiedustelijat : Päämajan tiedusteluosaston Sortavalan alatoimisto talvisodassa / Matti Kosonen

Elfvengren, Eero Vihollisen selustassa : Päämajan tiedustelu Neuvosto-Karjalassa 1939-1944 / Eero Elfvengren, Matti Kosonen, Einar Laidinen

Kannas kirjoitti:

Osasto Vehniäisen historiasta ei liene tehty omaa, erillistä ja yksityiskohtaista historiikkia. Saressalon teos kattaa kyllä kaikki osastot, mutta siinä ei voida tietenkään aivan yksityiskohtaisesti käydä läpi kaikkea, Vehniäisenkin viralliset partiokertomukset lie suurelta osin menetty? Osasto Marttinastahan on tehty uusi selvitys, partiokertomukset koottu haastatteluineen, lisäosa tulossa syksyllä. Tällaisia kaipaisi muistakin osastoista. Tietääkö kukaan onko mahdollisesti tekeillä uusia selvityksiä?

Lue lisää

Vehniäisestä ei paljon ole henk.kohtaisia tietoja eikä valokuvia. On vain Hanski joka kutsuu valitsemansa partionjohtajan puhutteluun ja antaa tehtävän. Kaipaisin tietoa Hannes Vehniäisen vaiheista ja miten pitkään eli ja missä vaikutti loppuvuodet. Samoin kiinnostaa Kaino Rastas. Tietääkö joku?

8+1 kirjoitti:

Älä enää, sitten huomenna! Jos vielä panta kiristää niin koetappa pyrkiä nallekerhoon, sieltä saattaa löytyä läjitovereitasi.

hoidettaisiin yhteydenpito omiin? Tärkeä kapistus ollut sodan aikana kyynel ja yksinkertainen salausmenetelmä josta kehitettiin myös kiekko. Yleensä esim kaukopartion laskuvarjohypyn jälkeen partio ei ottanut 2-3 päivään yhteyttä, tämä oli varotoimi, kiivaimpana aikoina kun radioliikennettä oli paljon on voinut kaukopartiokin piiloutua yhteydenotoissaan vilkkaan radioliikenteen sekaan mutta sodan loppupuolella sai olla varovaisempi, myös uutisia kuuntelivat tiettyina aikoina kaukopartiot ja uutisten joukkoon oli "piilotettu" viestejä kaukopartioille.

Kirstinälä kirjoitti:

Mietiskelin Esa Anttalan kirjailijatietoja katsellessa miehen varhaista kuolinikää: 60 vuotta. Mikä vei kiinnostavan kaukopartiokuvaajan manalle jo tuon ikäisenä?

Epäilys on että eliminoitiin, kun kirjotti Juvosen ilmapalloretkestä Muurmanninlähelle.
Anttala kuoli sairaalassa

Miksei Koivisto ole oikaissut kaukopartioväitettä?Sopii kysyä!

tarja oli ddr stasi desantti ja ahtisaari cia tiedottaja..
- .byrokratia sissejä, istuvat monilla jakkaroilla.

Eikös asia ole suurinpiirtein niin, että kaukopartiointia suorittivat Päämajan kaukopartiot ja lähipartiointia divisioonien sissiosastot ja sen sellaiset.

4+9 kirjoitti:

Eikös asia ole suurinpiirtein niin, että kaukopartiointia suorittivat Päämajan kaukopartiot ja lähipartiointia divisioonien sissiosastot ja sen sellaiset.

Todellisia kaukopartiomiehiä oli ErP 4:ssäkin ehkä vain noin 150. Sellaisina on sodan jälkeen mieluusti esitetty jokainen vähänkin kauemmin linjojen takana viipynyt.

Divisioonien sissit suorittivat partiointia lähiselustassa, ehkä 10-30 km etäisyydellä. Kovaa hommaa oli sekin.

Niin se on kirjoitti:

Todellisia kaukopartiomiehiä oli ErP 4:ssäkin ehkä vain noin 150. Sellaisina on sodan jälkeen mieluusti esitetty jokainen vähänkin kauemmin linjojen takana viipynyt.

Divisioonien sissit suorittivat partiointia lähiselustassa, ehkä 10-30 km etäisyydellä. Kovaa hommaa oli sekin.

Lue lisää

Tietyllä tapaa ehkä vielä kovempaa hommaa noiden sissiporukoiden työ. Kaukopartioiden ensisijainen tehtävähän oli tiedustelu ja sen takia salassa pysyminen oli tärkeää. Myöskään vihollista ei ollut syvällä selustassa niin paljon kuin rintaman läheisyydessä, missä nämä sissiporukat operoivat. Toisaalta taas pitkät retket olivat kuluttavia fyysisesti.

18+10 kirjoitti:

Tietyllä tapaa ehkä vielä kovempaa hommaa noiden sissiporukoiden työ. Kaukopartioiden ensisijainen tehtävähän oli tiedustelu ja sen takia salassa pysyminen oli tärkeää. Myöskään vihollista ei ollut syvällä selustassa niin paljon kuin rintaman läheisyydessä, missä nämä sissiporukat operoivat. Toisaalta taas pitkät retket olivat kuluttavia fyysisesti.

Lue lisää

Kyseessä olivat lähitiedustelupartiot. kaukopartiomiehet järjestivät ainakin kerran laajamittaisen kapinan, missä meinasivat ampua johtonsa, kun nämä teetättivät heillä iskuja tiedustelun sijaan. Törniläiset olivat tavallisia solttuja, kaukopartiomiehet muistuttivat enemmän pärmiläisiä kuin näitä.

Siimajan pässit kirjoitti:

Kyseessä olivat lähitiedustelupartiot. kaukopartiomiehet järjestivät ainakin kerran laajamittaisen kapinan, missä meinasivat ampua johtonsa, kun nämä teetättivät heillä iskuja tiedustelun sijaan. Törniläiset olivat tavallisia solttuja, kaukopartiomiehet muistuttivat enemmän pärmiläisiä kuin näitä.

Lue lisää

Kaukopartioilla oli tiedustelun lisäksi usein tuhoamistehtäviä. Normaalisti taistelua pyrittiin välttämään, koska haavoittuneita ei kyetty hoitamaan. Lisäksi se merkitsi paljastumista.

Hölynpölyä!! kirjoitti:

Kaukopartioilla oli tiedustelun lisäksi usein tuhoamistehtäviä. Normaalisti taistelua pyrittiin välttämään, koska haavoittuneita ei kyetty hoitamaan. Lisäksi se merkitsi paljastumista.

Lue lisää

Miksi tapattaa erikoiskoulutuksen saaneita miehiä miinanpolkutehtävissä?

Olavi Paukkusen 1980-luvun lopulla kirjoittamat julkaisemattomat sotamuistelmat, jotka tämä oli laatinut päiväkirjamerkintöjensä ja partiomuistiinpanojensa perusteella.

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9512090260

Petrovskii Jamin huoltokeskuksen tuhosi suomalainen kaukopartio.
Siellä oli myös suuri kenttäsairaala joka tuhottiin ja poltettiin haavoittuneet elävältä.
Tässä sitä sankaruutta.
Se miksi venäläisten partisaanien raakuuksista ei vieläkään voida puhua valtiotten välillä avoimesti johtuu siitä kun venäjän viranomaiset muistuttaa tästä petrovskii jamin tapauksesta.
Muistutukseksi vielä...tämä tieto on jo vapaata tietoa kansallisarkistossa jonne sota arkisto siirrettiin. Eikun kukemaan,jos todisteita tarvii.

raakaa peliä kirjoitti:

Petrovskii Jamin huoltokeskuksen tuhosi suomalainen kaukopartio.
Siellä oli myös suuri kenttäsairaala joka tuhottiin ja poltettiin haavoittuneet elävältä.
Tässä sitä sankaruutta.
Se miksi venäläisten partisaanien raakuuksista ei vieläkään voida puhua valtiotten välillä avoimesti johtuu siitä kun venäjän viranomaiset muistuttaa tästä petrovskii jamin tapauksesta.
Muistutukseksi vielä...tämä tieto on jo vapaata tietoa kansallisarkistossa jonne sota arkisto siirrettiin. Eikun kukemaan,jos todisteita tarvii.

Lue lisää

ole siirretty mihinkään, vaan entinen sota-arkisto toimii osana Kansallisarkistoa sen Söörnäisten toimipisteenä. Eli se palvelee yhtä hyvin kuin ennenkin.

"Muistutukseksi vielä...tämä tieto on jo vapaata tietoa kansallisarkistossa jonne sota arkisto siirrettiin."

Petrovski Jam oli sotilasoperaatio. Partisaanien toiminta kohdistui siviileihin. Siinä ero. Partisaaanit ei kuuluneet Puna-armeijaan.

Sota-arkistoa ei kirjoitti:

ole siirretty mihinkään, vaan entinen sota-arkisto toimii osana Kansallisarkistoa sen Söörnäisten toimipisteenä. Eli se palvelee yhtä hyvin kuin ennenkin.

"Muistutukseksi vielä...tämä tieto on jo vapaata tietoa kansallisarkistossa jonne sota arkisto siirrettiin."

Petrovski Jam oli sotilasoperaatio. Partisaanien toiminta kohdistui siviileihin. Siinä ero. Partisaaanit ei kuuluneet Puna-armeijaan.

Lue lisää

Sotilasoperaatio....poltetaan elävältä yli 50 liikuntakyvytöntä haavoittunutta.
Se on sotarikos sekä rikos ihmisyyttä vastaan.
Se on sairaan mielen sairasta raakuutta.

paskantaa kettinkiä kirjoitti:

Sotilasoperaatio....poltetaan elävältä yli 50 liikuntakyvytöntä haavoittunutta.
Se on sotarikos sekä rikos ihmisyyttä vastaan.
Se on sairaan mielen sairasta raakuutta.

Lue lisää

mitä tapahtui Viipurissa suomalaisille haavoittuneille. Se ei ollut sotarikos, vai mitä? Asiallahan oli ihannemaasi sotilaat.

Huoltokeskuksen tuhoaminen on sotilasoperaatio.Jos ihmisiä palaa rakennuksissa, niin mitä sitten? Se on sotaa.

Tarkista kuitenkin kirjoitti:

mitä tapahtui Viipurissa suomalaisille haavoittuneille. Se ei ollut sotarikos, vai mitä? Asiallahan oli ihannemaasi sotilaat.

Huoltokeskuksen tuhoaminen on sotilasoperaatio.Jos ihmisiä palaa rakennuksissa, niin mitä sitten? Se on sotaa.

Lue lisää

Viipurin tapaus on vaiettu, koska omat jättivät sairaalan. Vain lääkäri jäi. Lääkäri ei palannut sotavankeudesta, sillä hän olisi todistanut tapauksen.

kenttäsairaalan tuhoaminen on propagandaa. Esimerkiksi NKVD:n selvitys tapahtumasta ei mainitse asiaa lainkaan.

Siellä kyllä tuhottiin hevoskolonna. Muuten suomalaisten ilmoitus vastapuolen tappioista ja tukikohdan täydellisestä tuhoamisesta on vahvaa liioittelua. Esimerkiksi tuo NKVD:n selvitys ilmoittaa vain muutaman miehen kaatuneen.

”Kirma oli aamulla ennen vangiksi joutumistaan ampunut pistoolinsa tyhjäksi ja nostanut sitten kätensä ylös, jolloin hänet oli ammuttu (Lappalainen 1991, s. 218).

”Puranen ammuttiin pistoolilla vangitsemisen jälkeen”.

Katajainen, Kirma, Puranen... -tässä olisi Ylikankaalle ja medialle teloitettuja -oikeammin ilman tuomiota ammuttuja- suomalaisia sotilaita kesältä -44, kun heitä on kaivettu suurella mediarummutuksella Lappeenrannan Huhtiniemestä vaivaa säästämättä mutta ei ole löytynyt.
Median ja tutkijoiden suurhyökkäys pyrki jättämään suomalaiset siihen kuvitelmaan, että puolustussotamme oli jotenkin väärin, ja "omat" ampuivat suomalaisia sotilaita? Media-tykistön keskitykseltä jäivät kuitenkin puuttumaan "ammukset" kun omien teloittamia ei löytynyt sen enempää Lappeenrannan leirintä-alueen mullasta kuin sodassa kadonneista sotilaistakaan.

Väärä tieto 20.prikaatin kadonneina menetetetyistä sotilaista oli Huhtiniemi-huuhatuksen kantavana "tietona", mutta silti rohkenemme arvata, etteivät Viipurin JSp:n menetyksen yhteydessä kadonneet ylikankaille kelpaa?

Tarkki kirjoittaa:

”Naistensairaalan jääneistä ei ole myöhemmin mitään kuulunut. Kukaan ei palannut vankien vaihdon yhteydessä. … Itse kävelemään kykenemättömät lienevät saaneen saman kohtalon kuin jalkaan haavoittunut Katajainen, joka ammuttiin” (Tarkki 1996, s. 91).
Korpraali Paavo Salosen kuulustelupöytäkirja 16.10.44 kertoo:
”Ennen Viipurin taisteluun joutumista vetäytymisvaiheeseen olin saanut tehtäväksi lähteä hakemaan autoa prikaatin komentopaikalta kaatuneitten kuljetukseen, jota en kuitenkaan saanut. Tullessani takaisin oli tilanne muuttunut yleiseksi joukkojen vetäytymiseksi. Heti JSp:lle saavuttuani Naistensairaalaan, jossa JSp sijaitsi, sain tehtävän vääpeli Varjolalta lähteä kävelemään potilaiden mukana Kannaksen katua pitkin Linnansillan kautta pois vääpeli Varjolan jäädessä JSp:lle kuormissa olevien vaikeasti haavoittuneiden luo, jotka eivät itse omintakeisesti pystyneet liikkumaan. Muuta en asiasta tiedä” (Varjolan s-henk).
Tarkki:
”JSp:lle oli jäänyt vähemmän kuin kymmenen potilasta, näistä muutamia mielenhäiriöön joutuneita. … Sinne lienevät jääneet myös pinossa olleet arkutetut sankarivainajat, hekin kuljetusta odottamassa. Lääkäri Salonen ja lääkintävääpeli Eino Olavi Varjola jäivät haavoittuneiden luo” (Tarkki 1996, s. 90–91).
Viljo Myllyniemen lausunto:
“Tultuani JSp:lle olivat tohtori Salonen ja lääkintävääpeli Varjola ulkona villapaitasillaan ja tohtori oli erittäin hermostunut, Kysyin Varjolalta, miksi JSp:tä ei ole tyhjennetty. Sain vastaukseksi, että kaikki jotka pystyivät kävelemään, koskien myös JSp:n henkilökuntaa, ovat poistuneet täältä. Tohtori on tehnyt kaikkensa paaripotilaiden pois siirtämiseksi mutta apua ei ole saatu edes prikaatin esikunnasta. Kysyin Varjolalta, kuinka monta potilasta sisällä on, sain vastaukseksi seitsemän potilasta. Heille on tohtori antanut rauhoittavan pistoksen ja he nukkuvat eikä tohtori jätä potilaitaan enkä minäkään jätä tohtoria.
Katsoessani JSp:n edustan suojaksi hiekkasäkeistä rakennetun varustuksen yli näin noin 50 miehen suuruisen venäläisosaston etenevän kohti JSp:tä. Sanoin Varjolalle, että ne ovat ryssiä ja minua ei täällä tarvita vaan minun on saamani käskyn mukaan pyrittävä kohti Linnansiltaa. Mihin tohtori Salonenkin totesi olevan parempi, että paikalla ei ole aseistettuja miehiä “(Kirma 2004).

Todistajien lausunnot kertovat varsin selkeästi ja karusti, kuinka sotilaslääkäri ja lääkintävääpeli lähettävät taistelukykyiset ja aseistetut suomalaiset pois jääden huolehtimaan haavoittuneista, luottaen siihen mahdollisuuteen että venäläiset kunniottavat punaisenristin tunnusta ja sivistyneitä käytöstapoja. Muuta eivät todistajat tiedä.

Viipuri44 kirjoitti:

”Kirma oli aamulla ennen vangiksi joutumistaan ampunut pistoolinsa tyhjäksi ja nostanut sitten kätensä ylös, jolloin hänet oli ammuttu (Lappalainen 1991, s. 218).

”Puranen ammuttiin pistoolilla vangitsemisen jälkeen”.

Katajainen, Kirma, Puranen... -tässä olisi Ylikankaalle ja medialle teloitettuja -oikeammin ilman tuomiota ammuttuja- suomalaisia sotilaita kesältä -44, kun heitä on kaivettu suurella mediarummutuksella Lappeenrannan Huhtiniemestä vaivaa säästämättä mutta ei ole löytynyt.
Median ja tutkijoiden suurhyökkäys pyrki jättämään suomalaiset siihen kuvitelmaan, että puolustussotamme oli jotenkin väärin, ja "omat" ampuivat suomalaisia sotilaita? Media-tykistön keskitykseltä jäivät kuitenkin puuttumaan "ammukset" kun omien teloittamia ei löytynyt sen enempää Lappeenrannan leirintä-alueen mullasta kuin sodassa kadonneista sotilaistakaan.

Väärä tieto 20.prikaatin kadonneina menetetetyistä sotilaista oli Huhtiniemi-huuhatuksen kantavana "tietona", mutta silti rohkenemme arvata, etteivät Viipurin JSp:n menetyksen yhteydessä kadonneet ylikankaille kelpaa?

Tarkki kirjoittaa:

”Naistensairaalan jääneistä ei ole myöhemmin mitään kuulunut. Kukaan ei palannut vankien vaihdon yhteydessä. … Itse kävelemään kykenemättömät lienevät saaneen saman kohtalon kuin jalkaan haavoittunut Katajainen, joka ammuttiin” (Tarkki 1996, s. 91).
Korpraali Paavo Salosen kuulustelupöytäkirja 16.10.44 kertoo:
”Ennen Viipurin taisteluun joutumista vetäytymisvaiheeseen olin saanut tehtäväksi lähteä hakemaan autoa prikaatin komentopaikalta kaatuneitten kuljetukseen, jota en kuitenkaan saanut. Tullessani takaisin oli tilanne muuttunut yleiseksi joukkojen vetäytymiseksi. Heti JSp:lle saavuttuani Naistensairaalaan, jossa JSp sijaitsi, sain tehtävän vääpeli Varjolalta lähteä kävelemään potilaiden mukana Kannaksen katua pitkin Linnansillan kautta pois vääpeli Varjolan jäädessä JSp:lle kuormissa olevien vaikeasti haavoittuneiden luo, jotka eivät itse omintakeisesti pystyneet liikkumaan. Muuta en asiasta tiedä” (Varjolan s-henk).
Tarkki:
”JSp:lle oli jäänyt vähemmän kuin kymmenen potilasta, näistä muutamia mielenhäiriöön joutuneita. … Sinne lienevät jääneet myös pinossa olleet arkutetut sankarivainajat, hekin kuljetusta odottamassa. Lääkäri Salonen ja lääkintävääpeli Eino Olavi Varjola jäivät haavoittuneiden luo” (Tarkki 1996, s. 90–91).
Viljo Myllyniemen lausunto:
“Tultuani JSp:lle olivat tohtori Salonen ja lääkintävääpeli Varjola ulkona villapaitasillaan ja tohtori oli erittäin hermostunut, Kysyin Varjolalta, miksi JSp:tä ei ole tyhjennetty. Sain vastaukseksi, että kaikki jotka pystyivät kävelemään, koskien myös JSp:n henkilökuntaa, ovat poistuneet täältä. Tohtori on tehnyt kaikkensa paaripotilaiden pois siirtämiseksi mutta apua ei ole saatu edes prikaatin esikunnasta. Kysyin Varjolalta, kuinka monta potilasta sisällä on, sain vastaukseksi seitsemän potilasta. Heille on tohtori antanut rauhoittavan pistoksen ja he nukkuvat eikä tohtori jätä potilaitaan enkä minäkään jätä tohtoria.
Katsoessani JSp:n edustan suojaksi hiekkasäkeistä rakennetun varustuksen yli näin noin 50 miehen suuruisen venäläisosaston etenevän kohti JSp:tä. Sanoin Varjolalle, että ne ovat ryssiä ja minua ei täällä tarvita vaan minun on saamani käskyn mukaan pyrittävä kohti Linnansiltaa. Mihin tohtori Salonenkin totesi olevan parempi, että paikalla ei ole aseistettuja miehiä “(Kirma 2004).

Todistajien lausunnot kertovat varsin selkeästi ja karusti, kuinka sotilaslääkäri ja lääkintävääpeli lähettävät taistelukykyiset ja aseistetut suomalaiset pois jääden huolehtimaan haavoittuneista, luottaen siihen mahdollisuuteen että venäläiset kunniottavat punaisenristin tunnusta ja sivistyneitä käytöstapoja. Muuta eivät todistajat tiedä.

Lue lisää

Viipurin naistensairaalan viimevaiheesta löytyy vielä kuvaus teoksesta 'Viipuri 1944' (Elfvengren - Tammi):

"Sotamies Kalle Autio haavoittui jalkaan aivan loppuvaiheessa ja hakeutui Naistensairaalan sidontapaikkaan. Pian tuon jälkeen pvensuuhun olivat saapuneet myös hyökkääjän joukot. Siinä ei mitään keskusteluja käyty, vaan tuli avattiin heti ympäri huonetta. Mies jäi kookkaan kaatuvan lääkintämiehen alle ja pysyi siellä hyvin hiljaa ja liikkumatta. Illan hämärtyessä hänen onnistui poistua paikalta ja piiloutua pariksi päivää kaupunkiin. Hän jäi vangiksi 22.6. yhdessä pakomatkallaan löytämänsä aseveljen kanssa. Tuolloin heillä oli jo niin kova jano, että heidän oli tultava esiin. Aiemmin he eivät uskaltaneet, koska he pelkäsivät vihan olevan niin kova, ettei vankeja otettaisi, vaan ammuttaisiin siihen paikkaan. Kalle Autio palasi sotavankeudesta maaliskuun lopulla 1945."

Hehe... Konekäännös on kyllä surkea. Mutta ne kommentit siellä, ne vasta nautinto on. Ei yhtään pahempaa kun täällä palstalla.

Eskolle Vorho-Vallebro: Ei tällä väittelyllä ole merkitystä. Matrikkelissa lukee ritari no 99 Antti Vorho (myöh. Vallebro. Syntyi 1912 ja kuoli 1991. Katso myös henkilöhaulla Wikipediasta.

Pokki ja pinolle: Oisi näissä siivoamista, varsinkin sivistymättömät ja vailla asiatietoa olevat "vittuilukommentit" pitäisi poistaa heti ensi kättelyssä ja hyväksyä vain rehellistä asiatiedonhalua olevat kommentit.

Kaukopartiot toimivat taiten ja asiallisesti.

Tappamiset ja raiskaukset olivat venäläisten partisaanien ainoa toimintatapa.

Lentotiedustelu jatkui koko sodan ajan tarpeiden ja käytössä olevan kalustoresurssin mukaan.

"Lentotiedustelun laiminlyöminen patikkapartioihin luottaen oli paha virhe 1944. "

Molempia tarvitaan ja ne täydentävät toisiaan. Molempia myös käytettiin tarpeen mukaan vuonna -44, on hölynpölyä väittää, ettei lentotiedustelua muka käytetty.

Molmpi parempi kirjoitti:

"Lentotiedustelun laiminlyöminen patikkapartioihin luottaen oli paha virhe 1944. "

Molempia tarvitaan ja ne täydentävät toisiaan. Molempia myös käytettiin tarpeen mukaan vuonna -44, on hölynpölyä väittää, ettei lentotiedustelua muka käytetty.

Lue lisää

Täällä on näitä kapitulanttimielisiä paskoja leninistien kanssa määkimässä.

Siihen tuli tauko, sillä pommarit olivat lopussa 1944 keväällä.

Tuossa ei väitetty, että sitä ei käytetty vaan, että se laiminlyötiin.

Kuvien tulkinta epäonnistui.


http://www.ksrespiirit.fi/wp-content/uploads/2011/01/KSMPL-1-2014-SMALL.pdf

Pe-2 kirjoitti:

Täällä on näitä kapitulanttimielisiä paskoja leninistien kanssa määkimässä.

Siihen tuli tauko, sillä pommarit olivat lopussa 1944 keväällä.

Tuossa ei väitetty, että sitä ei käytetty vaan, että se laiminlyötiin.

Kuvien tulkinta epäonnistui.


http://www.ksrespiirit.fi/wp-content/uploads/2011/01/KSMPL-1-2014-SMALL.pdf

Lue lisää

Lentotiedustelua tehtiin sekä hävittäjillä että varsinkin sotasaaliina saaduilla PE-2 pommittajilla. PE-215 teki tiedustelulennot mm. 29. ja 30.5 sekä PE-301 2. ja 8.6.

Huhti-toukokuussa tehtiin Brewster koneilla kahdeksan kuvauslentoa.

"Tuossa ei väitetty, että sitä ei käytetty vaan, että se laiminlyötiin."

Jäit taas valeesta kiinni.

Kuvien tulkinta onnistui, mutta eräissä tapauksissa kuvat eivät tulleet oikeisiin käsiin tai tulivat liian myöhään.

Hölynpölyä!! kirjoitti:

Lentotiedustelua tehtiin sekä hävittäjillä että varsinkin sotasaaliina saaduilla PE-2 pommittajilla. PE-215 teki tiedustelulennot mm. 29. ja 30.5 sekä PE-301 2. ja 8.6.

Huhti-toukokuussa tehtiin Brewster koneilla kahdeksan kuvauslentoa.

"Tuossa ei väitetty, että sitä ei käytetty vaan, että se laiminlyötiin."

Jäit taas valeesta kiinni.

Kuvien tulkinta onnistui, mutta eräissä tapauksissa kuvat eivät tulleet oikeisiin käsiin tai tulivat liian myöhään.

Lue lisää

Siinähän viitataan linkkiin, en tiedä, jos K-S:n reservipiiriä voi joku sontapalstalla syyttää valehtelusta.

Shittiä kirjoitti:

Siinähän viitataan linkkiin, en tiedä, jos K-S:n reservipiiriä voi joku sontapalstalla syyttää valehtelusta.

"Lentotiedustelun laiminlyöminen patikkapartioihin luottaen oli paha virhe 1944."

Tämä on valetta. Lentotiedustelussa saattoi olla puutteita, mutta ei tuon väittämän mukaisia.

Esimerkiksi Suomen Ilmasodan Pikku Jättiläinen kertoo aivan muuta.

Pe-2 kirjoitti:

Täällä on näitä kapitulanttimielisiä paskoja leninistien kanssa määkimässä.

Siihen tuli tauko, sillä pommarit olivat lopussa 1944 keväällä.

Tuossa ei väitetty, että sitä ei käytetty vaan, että se laiminlyötiin.

Kuvien tulkinta epäonnistui.


http://www.ksrespiirit.fi/wp-content/uploads/2011/01/KSMPL-1-2014-SMALL.pdf

Lue lisää

"Siihen tuli tauko, sillä pommarit olivat lopussa 1944 keväällä."

Ei nyt ihan pidä paikkansa, soveltuvia koneita oli vähän!

Ilmakuvista tuli tarkempia käytettäessä pommikoneita, koska ne lensivät tasaisemmin kuin hävittäjät joita myös käytettiin kuvauksissa. Pommikoneita käytettiin mieluummin aluekuvauksissa, joissa otettiin pitkiä sarjoja, niiden vakauden takia ja hävittäjiä yksittäisten kohteiden kuvaamiseen, johon ne soveltuivat nopeutensa takia paremmin.
Ilmakuvauksiin tarvittiin nopeita koneita puna-armeijan ärhäkän ilmapuolustuksen takia. Näin ollen lähes ainoa aluekuvauksiin soveltuva pommikone oli neuvostoliittolainen sotasaaliskone PE-2 mutta niitä oli valitettavan vähän ja ne vaativat paljon korjausta ja huoltoa eli olivat ongelmallisia käyttäjän kannalta.
Parhaat ilmakuvauskamerat olivat 700 mm:n fokuksella, jolloin tarvittiin n. 7 km korkeutta ja selkeä pilvetön taivas kohteen yllä ja tällaisia päiviä ei ollut läheskään joka päivä. Aluekuvien stereokuvan saamiseksi tarvittiin kaksi osittain päällekkäistä kuvasarja ja tähän tarvittiin tämän vuoksi kaksi pommikonetta.
Kuvauskoneita pidettiin jopa silloin tällöin varalla Suulajärven kentällä riskeistä huolimatta, kun odotettiin Kannakselle riittävän hyvää kuvaussäätä, lentomatkojen lyhentämiseksi Joensuun sijasta.

Ongelmana olivat sopivat koneet ja kuvaussää, laajempien kuvausten suorittamiselle, lisäksi myös muulta kuin Kannakselta tarvittiin ilmakuvia.

Kumosin valeen! kirjoitti:

"Lentotiedustelun laiminlyöminen patikkapartioihin luottaen oli paha virhe 1944."

Tämä on valetta. Lentotiedustelussa saattoi olla puutteita, mutta ei tuon väittämän mukaisia.

Esimerkiksi Suomen Ilmasodan Pikku Jättiläinen kertoo aivan muuta.

Lue lisää

Niin on, mutta se vale on siinä, että Kannaksella ei pystytty partioimaan ollenkaan.

Vastuksia kyllä riit kirjoitti:

"Siihen tuli tauko, sillä pommarit olivat lopussa 1944 keväällä."

Ei nyt ihan pidä paikkansa, soveltuvia koneita oli vähän!

Ilmakuvista tuli tarkempia käytettäessä pommikoneita, koska ne lensivät tasaisemmin kuin hävittäjät joita myös käytettiin kuvauksissa. Pommikoneita käytettiin mieluummin aluekuvauksissa, joissa otettiin pitkiä sarjoja, niiden vakauden takia ja hävittäjiä yksittäisten kohteiden kuvaamiseen, johon ne soveltuivat nopeutensa takia paremmin.
Ilmakuvauksiin tarvittiin nopeita koneita puna-armeijan ärhäkän ilmapuolustuksen takia. Näin ollen lähes ainoa aluekuvauksiin soveltuva pommikone oli neuvostoliittolainen sotasaaliskone PE-2 mutta niitä oli valitettavan vähän ja ne vaativat paljon korjausta ja huoltoa eli olivat ongelmallisia käyttäjän kannalta.
Parhaat ilmakuvauskamerat olivat 700 mm:n fokuksella, jolloin tarvittiin n. 7 km korkeutta ja selkeä pilvetön taivas kohteen yllä ja tällaisia päiviä ei ollut läheskään joka päivä. Aluekuvien stereokuvan saamiseksi tarvittiin kaksi osittain päällekkäistä kuvasarja ja tähän tarvittiin tämän vuoksi kaksi pommikonetta.
Kuvauskoneita pidettiin jopa silloin tällöin varalla Suulajärven kentällä riskeistä huolimatta, kun odotettiin Kannakselle riittävän hyvää kuvaussäätä, lentomatkojen lyhentämiseksi Joensuun sijasta.

Ongelmana olivat sopivat koneet ja kuvaussää, laajempien kuvausten suorittamiselle, lisäksi myös muulta kuin Kannakselta tarvittiin ilmakuvia.

Lue lisää

Ei ollut tarpeeksi nopeita koneita.

Kumosin valeen! kirjoitti:

"Lentotiedustelun laiminlyöminen patikkapartioihin luottaen oli paha virhe 1944."

Tämä on valetta. Lentotiedustelussa saattoi olla puutteita, mutta ei tuon väittämän mukaisia.

Esimerkiksi Suomen Ilmasodan Pikku Jättiläinen kertoo aivan muuta.

Lue lisää

Väitän ed., että ylin johto halusi tietonsa partioilta ja selitettynä kuin lapsille, he eivät ymmärtäneet lentäjien mahdollisuuksien tiedusteluun olevan monikertainen esimerkiksi liikennelaskenta sujui lähes reaaliajassa.

Pohjoisen partioilla homma toimi, pommarit tähystivät junia ja partio lähti radalle. Kotoa seurattiin viestiliikennettä.

Blenheim kirjoitti:

Ei ollut tarpeeksi nopeita koneita.

Pulaa oli kameravarustuksesta. Paras kone oli PE-2. Niitä oli käytössä vain muutama. Lisäksi käytettiin hävittäjiä.

Halukuullakivaa kirjoitti:

Väitän ed., että ylin johto halusi tietonsa partioilta ja selitettynä kuin lapsille, he eivät ymmärtäneet lentäjien mahdollisuuksien tiedusteluun olevan monikertainen esimerkiksi liikennelaskenta sujui lähes reaaliajassa.

Pohjoisen partioilla homma toimi, pommarit tähystivät junia ja partio lähti radalle. Kotoa seurattiin viestiliikennettä.

Lue lisää

"Väitän ed., että ylin johto halusi tietonsa partioilta ja selitettynä kuin lapsille, he eivät ymmärtäneet lentäjien mahdollisuuksien tiedusteluun olevan monikertainen esimerkiksi liikennelaskenta sujui lähes reaaliajassa."

Surkeaa valehtelua!! Ylin johto ei puuttunut tiedustelun käytäntöihin. Se oli tiedustelujohdon asiaa. Päämajassa tiedettiin hyvin eri tiedustelulajien mahdollisuudet. Kannakselta ei ollut mahdollista hankkia tietoa jalkapartioilla. Keinoja oli monia lentotiedustelun lisäksi mm. radiokuuntelu ja sotavankien kuulustelu..

Koneita oli kyllä! kirjoitti:

Pulaa oli kameravarustuksesta. Paras kone oli PE-2. Niitä oli käytössä vain muutama. Lisäksi käytettiin hävittäjiä.

Mekaanikot eivät osanneet korjata PE-2:ta, siitä johtui lentämättömyys. Oli liikaa hydrauliikkaa ja pneumatiikkaa.

Hölynpölyä!! kirjoitti:

"Väitän ed., että ylin johto halusi tietonsa partioilta ja selitettynä kuin lapsille, he eivät ymmärtäneet lentäjien mahdollisuuksien tiedusteluun olevan monikertainen esimerkiksi liikennelaskenta sujui lähes reaaliajassa."

Surkeaa valehtelua!! Ylin johto ei puuttunut tiedustelun käytäntöihin. Se oli tiedustelujohdon asiaa. Päämajassa tiedettiin hyvin eri tiedustelulajien mahdollisuudet. Kannakselta ei ollut mahdollista hankkia tietoa jalkapartioilla. Keinoja oli monia lentotiedustelun lisäksi mm. radiokuuntelu ja sotavankien kuulustelu..

Lue lisää

Luutnantin arvoinen os, johtaja määräilee marsalkkaa???

Mannerheim halusi tällaista tietoa, että mihin suuntaan ja minkälaista liikennettä kulkee. Hänellä ei ollut käsitystä tilanteesta Kannaksella, niin hänen toimestaan määrättiin pari kokenutta lentäjää ottamaan selvää ja varmistamaan patikkapartioiden sanomat liikenteenlaskennasta. Kannaksella kyllä oli Vehniäisen partioita, sinnehän jäi tätä varten matteja, mutta ne olivat vaikeuksissa ongelmien takia.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/tuollasia-myo-kaytettii-sillo-44-nain-yhdyspartio-vesikon-kartta-sailyi-jalkipolville/

Höhhöhhöö kirjoitti:

Mekaanikot eivät osanneet korjata PE-2:ta, siitä johtui lentämättömyys. Oli liikaa hydrauliikkaa ja pneumatiikkaa.

Ongelmana oli varaosat ja työkalut.
Töitä oli muitakin.

Juutilaisen kirja kirjoitti:

Luutnantin arvoinen os, johtaja määräilee marsalkkaa???

Mannerheim halusi tällaista tietoa, että mihin suuntaan ja minkälaista liikennettä kulkee. Hänellä ei ollut käsitystä tilanteesta Kannaksella, niin hänen toimestaan määrättiin pari kokenutta lentäjää ottamaan selvää ja varmistamaan patikkapartioiden sanomat liikenteenlaskennasta. Kannaksella kyllä oli Vehniäisen partioita, sinnehän jäi tätä varten matteja, mutta ne olivat vaikeuksissa ongelmien takia.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/tuollasia-myo-kaytettii-sillo-44-nain-yhdyspartio-vesikon-kartta-sailyi-jalkipolville/

Lue lisää

tietysti oikeus antaa vaatimuksia tiedustelullekin. Tämä on kuitenkin yksittäistapaus, sillä Marski johti sotaa, ei tiedustelupartioita.

Hänelle esiteltiin kahdesti päivässä tiedustelutiedot.

Kyllä osasi! kirjoitti:

Ongelmana oli varaosat ja työkalut.
Töitä oli muitakin.

Osiahan singahtaa sorvista ja jyrsinkoneilta.

Vuosina 1942–1944 seitsemän Pe-2-konetta ostettiin Saksasta, joka oli saanut niitä sotasaaliiksi. Yksi Pe-3-rynnäkkömuunnos saatiin sotasaaliiksi sen tehtyä pakkolaskun Inarinjärven rannalle marraskuussa 1942. Suomen ilmavoimat käyttivät niitä vain tiedustelukoneina. Keskimäärin kullakin koneella lennettiin vain 94 tuntia jatkosodassa. Vähäinen käyttö johtui muun muassa huollon vaikeuksista.

Koneen lentoonlähtö- ja laskunopeus olivat suuria — täten kone vaati operointiin pitkiä kenttiä. Kone oli raskas käsitellä pienillä nopeuksilla.

Ylipäälliköllä on kirjoitti:

tietysti oikeus antaa vaatimuksia tiedustelullekin. Tämä on kuitenkin yksittäistapaus, sillä Marski johti sotaa, ei tiedustelupartioita.

Hänelle esiteltiin kahdesti päivässä tiedustelutiedot.

Lue lisää

Siis asiat kerrottiin kuin bimbolle. koska hän oli käynyt heppakouluja.

Juutilaisen kirja kirjoitti:

Luutnantin arvoinen os, johtaja määräilee marsalkkaa???

Mannerheim halusi tällaista tietoa, että mihin suuntaan ja minkälaista liikennettä kulkee. Hänellä ei ollut käsitystä tilanteesta Kannaksella, niin hänen toimestaan määrättiin pari kokenutta lentäjää ottamaan selvää ja varmistamaan patikkapartioiden sanomat liikenteenlaskennasta. Kannaksella kyllä oli Vehniäisen partioita, sinnehän jäi tätä varten matteja, mutta ne olivat vaikeuksissa ongelmien takia.

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/tuollasia-myo-kaytettii-sillo-44-nain-yhdyspartio-vesikon-kartta-sailyi-jalkipolville/

Lue lisää

"Kannaksella kyllä oli Vehniäisen partioita, sinnehän jäi tätä varten matteja, mutta ne olivat vaikeuksissa ongelmien takia."

Tämä oli suurhyökkäyksen jälkeistä aikaa, yllä oli ilmeisesti puhe Kannaksen tiedustelusta asemasodan aikana. Ennen suurhyökkäystä pääaseman läntinen reuna oli kiinni Leningradin uloimmassa puolustusasemassa, joten ennen hyökkäystä siellä ei ollut tilaa kaukopartioille vaan tiedustelu oli pääasiassa lentotähystys-, lentokuvaus- ja radiotiedustelua.
Hyökkäyksen jälkeen voitiin taas käyttää partioita, joille oli varattu ruokaa, paristoja ja muita tarvikkeita etukäteen vihollislinjojen takana oleskeluun.

Pitäisi muista mainita mistä ajasta on kyse, ettei tulisi turhaa kinaa asioista!

Lentotähystyksen heikkous tuli esille ennen hyökkäystä VT -asema vastaa. Useat hävittäjät ilmoittivat valtavista panssari- ja kalustomääristä tulossa Kivennapaa ja Siiranmäkeä kohti. Totta kai tavaraa tuli teiden täydeltä, koska ko. tiet olivat suunnan ainoita kunnollisia teitä missä voitiin siirtää nopeasti suuria määriä kalustoa mutta vihollinen tekikin sivuttaissiirron ja hyökkäsi pieniä teitä myöten Kuuterselkään ja Sahakylään/Mustamäkeen. Lentotähystys antoi hiukan väärän kuvan tilanteesta, koska siinä ei pystytty seuraaman tilanteen kehittymistä pidemmällä aikavälillä.

Tiedustelu ennen suu kirjoitti:

"Kannaksella kyllä oli Vehniäisen partioita, sinnehän jäi tätä varten matteja, mutta ne olivat vaikeuksissa ongelmien takia."

Tämä oli suurhyökkäyksen jälkeistä aikaa, yllä oli ilmeisesti puhe Kannaksen tiedustelusta asemasodan aikana. Ennen suurhyökkäystä pääaseman läntinen reuna oli kiinni Leningradin uloimmassa puolustusasemassa, joten ennen hyökkäystä siellä ei ollut tilaa kaukopartioille vaan tiedustelu oli pääasiassa lentotähystys-, lentokuvaus- ja radiotiedustelua.
Hyökkäyksen jälkeen voitiin taas käyttää partioita, joille oli varattu ruokaa, paristoja ja muita tarvikkeita etukäteen vihollislinjojen takana oleskeluun.

Pitäisi muista mainita mistä ajasta on kyse, ettei tulisi turhaa kinaa asioista!

Lentotähystyksen heikkous tuli esille ennen hyökkäystä VT -asema vastaa. Useat hävittäjät ilmoittivat valtavista panssari- ja kalustomääristä tulossa Kivennapaa ja Siiranmäkeä kohti. Totta kai tavaraa tuli teiden täydeltä, koska ko. tiet olivat suunnan ainoita kunnollisia teitä missä voitiin siirtää nopeasti suuria määriä kalustoa mutta vihollinen tekikin sivuttaissiirron ja hyökkäsi pieniä teitä myöten Kuuterselkään ja Sahakylään/Mustamäkeen. Lentotähystys antoi hiukan väärän kuvan tilanteesta, koska siinä ei pystytty seuraaman tilanteen kehittymistä pidemmällä aikavälillä.

Lue lisää

Kyllä nämä hyökkäysreitit ainakin Pajarille olivat täysin selvillä jo keväällä.

Aspiparanoid kirjoitti:

Siis asiat kerrottiin kuin bimbolle. koska hän oli käynyt heppakouluja.

kokenut ylipäällikkö.
Hän halusi tietää asiat yksityiskohtaisesti. Heikosti perehtynyt esittelijä sai kuulla kunniansa.

Prinsessa Birgitta kirjoitti:

Kyllä nämä hyökkäysreitit ainakin Pajarille olivat täysin selvillä jo keväällä.

riitelemään ja hoiti itsensä pitkälle sairaslomalle. Sen jälkeenkin hänen esikuntansa oli Viipurissa ja divisioona VT-asemassa. Pajari ei tiennyt mistään mitään.

Pajari tuli vain kirjoitti:

riitelemään ja hoiti itsensä pitkälle sairaslomalle. Sen jälkeenkin hänen esikuntansa oli Viipurissa ja divisioona VT-asemassa. Pajari ei tiennyt mistään mitään.

Sinä et tiedä mistään mitään. Ainut kenraali Hersalon ohella. joka ymmärsi. mitä tuleman pitää.

Kaikkeasoopaa kirjoitti:

Sinä et tiedä mistään mitään. Ainut kenraali Hersalon ohella. joka ymmärsi. mitä tuleman pitää.

riitelemään. Hänen egonsa oli aivan liian suuri. Niinpä sankariteot jäivät Kannaksella tekemättä.

Häfäistös kirjoitti:

Osiahan singahtaa sorvista ja jyrsinkoneilta.

Vuosina 1942–1944 seitsemän Pe-2-konetta ostettiin Saksasta, joka oli saanut niitä sotasaaliiksi. Yksi Pe-3-rynnäkkömuunnos saatiin sotasaaliiksi sen tehtyä pakkolaskun Inarinjärven rannalle marraskuussa 1942. Suomen ilmavoimat käyttivät niitä vain tiedustelukoneina. Keskimäärin kullakin koneella lennettiin vain 94 tuntia jatkosodassa. Vähäinen käyttö johtui muun muassa huollon vaikeuksista.

Koneen lentoonlähtö- ja laskunopeus olivat suuria — täten kone vaati operointiin pitkiä kenttiä. Kone oli raskas käsitellä pienillä nopeuksilla.

Lue lisää

"Osiahan singahtaa sorvista ja jyrsinkoneilta."

Ei kylläkään. Tarvitaan suurta osaamista mm. piirustuksia, työohjeita, raaka-aineita jne.

Pajari kykeni vain kirjoitti:

riitelemään. Hänen egonsa oli aivan liian suuri. Niinpä sankariteot jäivät Kannaksella tekemättä.

Mutta hän oli oikeassa ja ilmaisi sen typeryksille suoraan.

Ei singahtele! kirjoitti:

"Osiahan singahtaa sorvista ja jyrsinkoneilta."

Ei kylläkään. Tarvitaan suurta osaamista mm. piirustuksia, työohjeita, raaka-aineita jne.

Et ole vääntänyt hanikasta.

Aspiparanoid kirjoitti:

Siis asiat kerrottiin kuin bimbolle. koska hän oli käynyt heppakouluja.

"Siis asiat kerrottiin kuin bimbolle. koska hän oli käynyt heppakouluja. "

Taidat itse olla melkoinen bimbo ja hippiäinen, etkä ole ihan terve!
Luuletko, että yksi ihminen ennättää paneutua kaikkiin asioihin ellei ole James Bond, joka sekunnissa ottaa asian kuin asian haltuunsa!

Olisiko ylipäällikön pitänyt itse käsitellä kaikki eri tiedustelulajien saamansa tiedot, kaukopation tiedot, aluekuvausten stereokuvat tulkinnat jne., yhdistellä ne ja tehdä johtopäätökset.
Ei tietenkään, jokaiselle erikoisalalle oli omat vastuu henkilöt ja heidän alaisensa, jotka tekivät erilähteistä saamastaan raakadatasta esityön ja tämän jälkeen esittelivät tulokset ja johtopäätökset ylipäällikön esittelyssä. Hän tekee saamistaan tiedoista lopulliset sodan johtamista koskevat päätökset.

Samanlainen organisaatio on läpi koko armeijan. Jos esim. armeijakunnassa on liian monta divisioonaa se pilkotaan pienemmäksi, että AK:n esikunta kykenee käsittelemään omien divisiooniensa johtamista koskevat tiedot ja pystyy tekemään päätökset ja suunnitelmat kohtuullisessa ajassa.

Pajari kykeni vain kirjoitti:

riitelemään. Hänen egonsa oli aivan liian suuri. Niinpä sankariteot jäivät Kannaksella tekemättä.

Kuuterselässä suomalaisilla 5 000-8000 miestä rynnäkkötykkipaljoonan vaunut ja hyökkääjällä 97 000 miestä
280–300 panssarivaunua.

Taistelu oli verisin koskaan suomalaisten käymä taistelu.

Tappeli hyvin kirjoitti:

Kuuterselässä suomalaisilla 5 000-8000 miestä rynnäkkötykkipaljoonan vaunut ja hyökkääjällä 97 000 miestä
280–300 panssarivaunua.

Taistelu oli verisin koskaan suomalaisten käymä taistelu.

Lue lisää

Puhumattakaan, että olisi linnoittautunut Merituitun eteen lentohiekkaan.

Kuka tietää osasto Vehniäisessä , taistelleesta alikersantti Olavi (Olli) Kestilästä. Mainitaan joissain Pentti H Tikkasen kirjoissa.