Pisti silmään Hesarin uutispalvelusta teksti, jossa puhutaan paavin mahdollisesta Turkin-vierailusta.
Siinä sanotaan:
"Kutsu suututti Turkin hallituksen, koska se ei tunnusta patriarkan asemaa maailman 200 miljoonan ortodoksin hengellisenä johtajana."
Turkin hallitus on oikeassa: Konstantinopolin patriarkka on arvojärjestyksessä ensimmäinen, mutta hän ei ole kaikkien ortodoksien hengellinen johtaja eli ortodokseilla EI ole minkäänlaista paavia. Jokainen patriarkka on vain oman patriarkaattinsa hengellinen johtaja. Ihmeen syvälle on uponnut tämä konstantinopolissa lanseerattu oman hännän nostaminen. Kun tätä mantraa on jauhettu tarpeeksi kauan, se on mennyt perille jopa ateistisen/islamistisen Turkin johdossa.
Siinä sanotaan:
"Kutsu suututti Turkin hallituksen, koska se ei tunnusta patriarkan asemaa maailman 200 miljoonan ortodoksin hengellisenä johtajana."
Turkin hallitus on oikeassa: Konstantinopolin patriarkka on arvojärjestyksessä ensimmäinen, mutta hän ei ole kaikkien ortodoksien hengellinen johtaja eli ortodokseilla EI ole minkäänlaista paavia. Jokainen patriarkka on vain oman patriarkaattinsa hengellinen johtaja. Ihmeen syvälle on uponnut tämä konstantinopolissa lanseerattu oman hännän nostaminen. Kun tätä mantraa on jauhettu tarpeeksi kauan, se on mennyt perille jopa ateistisen/islamistisen Turkin johdossa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Rooma on arvojärjestyksessä ensimmäinen.
Rooma ei omien ratkaisujensa vuoksi ole ortodoksinen patriarkaatti. Piste.
... Konstantinopolin patriarkka ortojen hengellinen johtaja tai ei niin kai hän saa kutsua luokseen vaikka Rooman paavin jos haluaa? Entäs jos patriarkka kutsuu vierailulle Suomen luterikkojen arkkipiispan ja Turkin hallitus katsoo että sekin vahvistaa patriarkan asemaa, niin mites sitten suu pannaan? Mitem nynnyä käytöstä ja kirkkopolitiikkaa Konstantinopolin patriarkan tulisi toteuttaa, että se meille ja Turkin hallitukselle kelpaisi?
Kuinka arvoisa nim. jaksaa pitää yllä agressiotaan Ekumeenista patriarkkaa kohtaan täällä ja muilla palstoilla?
>Kuinka arvoisa nim. jaksaa pitää yllä agressiotaan >Ekumeenista patriarkkaa kohtaan täällä ja muilla >palstoilla?
Rukoilen hänen puolestaan päivittäin, mutta toivon, että myös patriarkaattini luopuisi omatekoisista epiteeteistään ja valtapyrkimyksistään. Tällainen provosointi tyyliin "maailman kaikkien ortodoksien hengellinen johtaja" ei saa aikaan kuin pahaa mieltä ja yhä suurempaa hajaannusta. Se pitää tunnustaa myös patriarkaatin sisällä. Hän ei ole todellakaan esim. Moskovan alaisuudessa kilvoittelevien ystävieni hengellinen johtaja ja sillä selvä.
Jännää huomata, että asia-argumentoitukin kritiikki leimataan täällä "agGressioksi". Ei hyvä.
Yksi nimimerkki ei ilmeisesti riitä?
"Hän ei ole todellakaan esim. Moskovan alaisuudessa kilvoittelevien ystävieni hengellinen johtaja ja sillä selvä."
Staroveri-ystävistämme puhumattakaan.
Tähän liittyy sellainen jännä yksityiskohta, että Turkin lain mukaan on kiellettyä julistautua ylikansalliseksi uskonnolliseksi johtajaksi. Näin siis itsensä kutsuminen patriarkaksi tai piispaksi on laillista, mutta sana "ekumeeninen" viittaa kaikkien ortodoksien johtajuuteen eli on laiton. Tietenkään Turkki ei ole kehdannut aloittaa poliisitutkintaa kansalainen Bartholomeoksen lainvastaisesta toiminnasta, vaikka edellytykset on olemassa ;)
Tämä laki - yllätys, yllätys - ei ole lainkaan kohdistettu patriarkkaa vastaan, vaan tavoitteena oli alunperin estää kalifaatin uudelleenmuodostaminen. Islamistien yhtenä tavoitteena on kalifaatin palauttaminen. Laissa ei ole määritelty uskontoa (siis kielletty kalifaattia), koska valtio on uskonnollisesti "neutraali" eikä voi erotella ainakaan paperilla uskontoja.
Turkin valtio ei ole ateistinen eikä islamistinen vaan sekulaari. Ateististä siitä ei tule eikä toivottavasti islamististakaan. Siinä sitä olisikin EU:lla sulattelemista, kun naapurissa/jäsenenä asuisi 70-80 miljoonainen islamilainen valtio.
Se minua vähän ihmetyttää, että miksi ne muut patriarkat ovat niin hissukseen. Sama asemahan niillä on kuin Konstantinopolin kaverilla, vai?
Tuota en ole tiennytkään joten se kyllä selittää osittain tiettyjä asenteita uskontoa kohtaan.
Edelleen ei päästä yli siitä tosiasiasta että suvaitsevaisuutta voisi olla enemmän mikäli EU:hun olisi tarkoitus tulla mukaan.
EU:ssa voitaisiin tietysti ottaa sellainen uusi "turkkilainen linjaus" jolloin mihinkään EU- maahan ei saa rakentaa yhtään uutta moskeijaa...
Sittenhän tämä politiikka olisi huomattavasti yhdenmukaisempi ja Turkinkin olisi helpompi liittyä EU:hun.
Islam on Turkin valtauskonto ja tästä olen lukenut, että EU:ssa hiukan pelätään jo etukäteen sitä, mitä tapahtuu kun muslimivaltio liittyy EU:n. Eli kyllä Turkki on islamistinen, siitä ei pääse mihinkään. Sen peittely on politiikkaa.
islamistinen
islamilainen
Turkin perustuslain mukaan Turkki on uskontoihin nähden neutraali.
Mitä se käytännössä on, on jo toinen asia.
Turkin valtio on lain ja käytännön kannalta sekulaari, ei islamilainen. Tässähän se koko ongelma onkin: 99 % väestöstä muslimeja ja valtio on sekulaari. Kyse ei ole EU hämäyksestä, koska Turkki on ollut tuota jo perustamisesta lähtien eli noin 30 v ennen EEC:tä. Hallintomalli on alunperin kopioitu Ranskasta ja lainsäädäntö Sveitsistä. Valtio on perustuslain mukaan sekulaari ja käytännössä tämä ilmenee siten, että esim. islamilaista huivia ym uskonnollisia tunnuksia ei saa käyttää valtion tiloissa. Väittäisin että kansa on kuitenkin maltillisesti uskonnollista: suuri osa uskoo Jumalaan toisin kuin "kristillisessä" Euroopassa, mutta uskonnollisia sääntöjä ja menoja ei noudateta tarkasti.
Sekularismi on suunnattu islamin ääriaineksia vastaan ja hyvästä syystä. Jo nyt EU jäsenyystoiveet ovat muuttaneet valtion toimintaa ja lakeja sillä seurauksella, että islamilaisten ääriainesten näkyvyys ja toiminta on lisääntynyt (esimerkkinä taannoiset pommi-iskut). Että sellaista uskonnonvapautta. Tulivatkohan EU:ssa ajatelleeksi tätä? Muutaman hassun protestanttikäännyttäjän toiminnan salliminen lainsäädännöllä antaa islamisteille vapaat kädet. No onpahan ainakin vapaata. Ortodoksien ja juutalaisten toiminnastahan ei ole tietenkään mitää uhkaa.
Islamilaisia maita ovat mm. Iran ja Saudi-Arabia, jossa sharia lait ovat jo perustuslaissa. Siis valtiomuoto on islamilainen tasvalta/monarkia. Turkilla ei ole mitään tekemistä näiden kanssa.
Turkki vääntäytyy EU kuntoon ja voi hyvinkin politkoida, mutta sekularismi on kyllä ihan sitä itseään varten omaksuttu.
Kritisoitteko te Ekumeenista patriarkkaa siitä syystä, että häntä kutsutaan jossain lehdessä "jokaikisen ortodoksin hengelliseksi johtajaksi" VAI koska hän itse kutsuu itseään sellaiseksi? "Ensimmäinen vertaistensa joukossa"-tyyppinen ajattelu voi olla hankala toimittajan tavoittaa, ja siksi kirjoitetaan monesti (virheellisesti) "tärkeimmästä johtajasta". Mutta ei kai se nyt patriarkan itsensä vika ole?
"the spiritual leader of 250 million faithfull"
Kritisoin siksi, että patriarkaatissa on ruvettu melkein joka välissä käyttämään *itse* tätä nimikettä "maailman kaikkien ortodoksien hengellinen johtaja". Asiaan voi tutustua esim. patriarkaatin nettisivuilta ja siellä olevista uutisista jne. Ilmiö on tullut pintaan tässä viimeisten 5-10 vuoden aikana ja levinnyt syvälle.
Tietenkin ilmaus maailman kaikkien ortodoksien hengellinen johtaja on, mikäli sitä käytetään, tietyssä mielessä ymmärrettynä väärä. Ilmiönä se on kyllä ikivanha ja mainostettu.
Ensinnäkin näistä kaikista ortodokseista vähintäänkin 70% on uskonnollisesti välinpitämättömiä. Nationaalisesti suuntautuneita on varmaankin jopa enemmän. En tiedä onko esimerkiksi Bart tai venäjän Andy niiden venäläisten ateistien hengellinen johtaja, jotka pitävät itseään ortodokseina. Ortodoksisuus on siis sama heille kuin nationalismi. Eikä tämä ole suinkaan pienin ristiriita historian saatossa, mutta kuka huolehtii kirkon ykseydestä, mikäli sitä enää on, tai vaikka ei olisikaan? Ja mikäli se oli todellinen ongelma? Jos tässä on kysymys vain urheilullisesta rituaalihiekkalaatikko asetelmasta niin ekumeeninen patriarkaatti on tavallaan "erityisasemassa", koska sen tehtävänä on ilmaista paikalliskirkkojen ykseyttä sekä huolehtia siitä. Kyse on vain yksinkertaisesta todistuksesta, jonka on tarkoitus syntyä ortodoksisten kirkkojen yhteydestä, kaikkien toimesta. Silloin ei piäisi puhua hiekkalaatikko rituaaleista, eikä ikonin pussaus järjestyksestä. Koska nationalismin ei pitäisi tietyssä mielessä, mikäli se nyt on ortodoksinen käsitys, haitata tuota ykseyttä, muutoin kun nyt, koska kyse on myös hengellisestä nationalismista... kumpi on sitten röyhkeämpää tai omituisempaa kutsua itseään, jonkun kansan patriarkaksi ja sitten pitää itse itseään omana riippumattomana instituutiona, joka on ekumeenisestä patriarkaatista "erillään", joka ei oikeastaan ole mikään uhka tai väliintulija, mikäli kyse ei ole ykseydestä opissa, jne... vai kutsua itseään yhteyden tähden maailman kaikkien ortodoksien hengelliseksi johtajaksi? Onko kyse vain tittelistä tai vallasta, jota monet muut tuntuvat tavoittelevan. Tuntuu että tietyssä mielessä Ekumeenisen patriarkaatin on mahdotonta jo nimensäkkin puolesta korottaa itseään. Eri asia on ovatko he itsekkään kunnola nöyriä ja uskollisia tehtävälleen, mutta mikäli asia on kuten Athenagoras elämällään ja sanoillaan se on ilmaissut, Ekumeenin patriarkka on kokonainen vasta, kun on kirkkojen yhteys, joten kyse on tietyssä mielessä myös symbolista, jossa on kirkon uskollisuus Kristusta kohtaan, joka on kirkon pää. Kyse ei siten ole käsittääkseni automaattisesta valta-asemasta. En tiedä, kuitenkin Ekumeenisellä patriarkaatilla ei voi olla, eikä käsittääkseni olekkaan, ainakaan tällä hetkellä, mitään nationalistisia tai imperialistisiä tarkoitusperiä, joten kyse ei voi ainakaan nyt olla hyvä kakku paha kakku asetelmasta. Tähän on kuitenkin melko moni kirkko ja patriarkka langennut,eikä kykene näkemään selkeitä uhkakuvia, vaan eristäytyy omaksi itsekseen, peläten oman nationalistisen aseman puolesta, jota ekumeeninen patriarkkaatti ei tavoittele eikä uhkaa, ei käsittääkseni ainakaan pitäisi, jos kukaan ei riko kirkkojen yhteyttä. Muilla ei ole historiallisesti niin selkää ja velvoittavaa tehtävää. Ekumeenisen patriarkan tai patriarkaatin tittelit eivät alenna kenenkään arvoa, vaan lisäävät kaikkien arvoa, mikäli asian näin haluaa nähdä. Mikäli ei pysty näkemään tätä voi kyse olla nationalismin ja fyletismin ongelmista. Mutta arvosta ja vallasta oli kyse jo "Uuden Roomankin" perustamisessa, joten ongelma ei ole uusi tai tuntematon. Samaa linjaa jatkaa esim. Venäjä, joka on omaksunut hyvin nationalistisen kristinuskon, ja jonka VENÄLÄISTÄ kirkkoa luotsaa mafia yhteyksien, oman ja valtion korruption, sekä agentin elämän tiukassa ristiaallokossa elävä patriarkka, joka on yhtä suuri salaisuus, kuin se että Italiankin johdossa on mafia pomo. Miten siinä sitten nähdä hengellistä yhteyttä? Vanha Rooma oli lakien ja nationalismin, suureen ahneuteen ja valtaan pyrkivä Rooma, jolle kristinuskon rakkauden julistus oli tarkka psykologinen vastakohta, joka julisti tavallaan Uutta Roomaa, joka on hengellinen. Toki itse myöhemmin epäonnistuen, mutta ruumiinhan voi tappaa, sama koskee siis kirkkoa, mutta henkeä ei, eli traditiota, jonka foorumiksi ja symboliksi Ekumeeninen patriarkkaatti käsittääkseni, ainakin toivottavasti perustettiin, jonne kaikki kansallisuudet ja tavat voivat kokoontua saman katon alle. Tietenkin todellisuus osoittaa ja on osoittanut aivan jotain muuta, joten en tiedä onko koko patriarkkaattia tavallaan olemassa? Se olisi suuri menetys, mikäli kirkot eivät voi vapautua nationalismista. Kuitenkin uuden Rooman, tai miksi sitä ikinä haluaa sanoa, henki elää kaikkien kristittyjen, erityisesti ortodoksisten kristittyjen keskuudessa, vaikka ruumis olisikin tapettu, eihän se pelkkä ruumis alunperinkään ollut.Valitettava todellisuus on tosin se että nämä kaksi tarvitsevat toinen toisiaan; ruumis ja henki...tässä edelleen historian kuluessa on säädetty Ekumeeninen patriarkkaatti ilmaisemaan symbolista, yhtä Kristuksen ruumista, jossa on monta jäsentä, ja jonka pää on itse Kristus, eikö? Edelleen mitä hyödyttää kirkkojen voittaa ruumis ja ihailla omaansa, kun henki kuihtuu ja kuolee, ilman yhteyttä?
Muistaakseni noita vieläkin hassumpia nimityksiä on, kuten "maailman tuomari", "kolmastoista apostoli", jne... mistäköhän ne on revitty?