Nyt loppui mun viinan otto.
Siis kokonaan.
Enhän minä ennekään kauheasti ole ottanut mutta juhannuksena tulin siihen tulokseen ettei viina vaan sovi mulle.
Kaiken kaikkiaan juhannus meni hyvin.
Pelkään vain että rakastuin väärään ihmiseen väärään aikaan, olenhan varattu..
Silti, mitään ei tapahtunut, muuta kuin että puhuttiin asioista ja tunne on molemminpuolinen.
Niin... oma mies kohtelee mua aika huonosti, mutta on kuitenkin ihana, hellä ja herkkä. Hän vain ei ota minua huomioon monessakaan asiassa.
Tämä toinen taas.... on jotain aika uskomatonta.
Ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella, mutta se tuntuu niin todelliselta.
Ovatko miehet aina aluksi ihania ja sitten suhteen aikana muuttuvat juopotteleviksi bailaajiksi?
Ehkä sitä jossain aivojensa syvyyksissä uskoo että romantiikkaa on vielä olemassa.
Se oli niin uskomatonta, perjantai yö. Juteltiin vain.
Niin samoja ajatuksia, niin uskomatonta mikä väreily siinä oli. Kuinka sydän hakkasi koko ajan muttei jännittänyt silti yhtään.
Vetovoimaa.
Ekaa kertaa pitkään aikaan mä tunsin jotain aivan uskomatonta.
Ekaa kertaa koko elämässäni ehkä.
En tiedä mitä teen. En todellakaan.
Ajattelen häntä jatkuvasti.
En pysty syömään enkä juomaan.
Hymyilen silti.
Oma mieheni ihmettelee käytöstäni.
Ihmettelee miksi suutuin kun hän ei viihtynyt juhannuksena seurassani lainkaan vaan oli koko 3 päivää kavereiden kanssa.
Vihani laantui jo.
mutta ensimmäistä kertaa perjantaina koin sen, että joku halusi olla juuri minun kanssani. Halusi vain olla vieressäni.
Tilanteeni oli kuitenkin tiedossa.
Niin, mitä tehdä.
En tiedä.
Elämä eletään vain kerran, mutten halua pettyä enää.
Miksi muuttaa elämäänsä jos se johtaa vain samanlaiseen pettymykseen?
Miksi siis en voi tyytyä siihen mitä minulla jo on?
Rakas päiväkirja, en tiedä mitä teen.
Siis kokonaan.
Enhän minä ennekään kauheasti ole ottanut mutta juhannuksena tulin siihen tulokseen ettei viina vaan sovi mulle.
Kaiken kaikkiaan juhannus meni hyvin.
Pelkään vain että rakastuin väärään ihmiseen väärään aikaan, olenhan varattu..
Silti, mitään ei tapahtunut, muuta kuin että puhuttiin asioista ja tunne on molemminpuolinen.
Niin... oma mies kohtelee mua aika huonosti, mutta on kuitenkin ihana, hellä ja herkkä. Hän vain ei ota minua huomioon monessakaan asiassa.
Tämä toinen taas.... on jotain aika uskomatonta.
Ruoho on aina vihreämpää aidan toisella puolella, mutta se tuntuu niin todelliselta.
Ovatko miehet aina aluksi ihania ja sitten suhteen aikana muuttuvat juopotteleviksi bailaajiksi?
Ehkä sitä jossain aivojensa syvyyksissä uskoo että romantiikkaa on vielä olemassa.
Se oli niin uskomatonta, perjantai yö. Juteltiin vain.
Niin samoja ajatuksia, niin uskomatonta mikä väreily siinä oli. Kuinka sydän hakkasi koko ajan muttei jännittänyt silti yhtään.
Vetovoimaa.
Ekaa kertaa pitkään aikaan mä tunsin jotain aivan uskomatonta.
Ekaa kertaa koko elämässäni ehkä.
En tiedä mitä teen. En todellakaan.
Ajattelen häntä jatkuvasti.
En pysty syömään enkä juomaan.
Hymyilen silti.
Oma mieheni ihmettelee käytöstäni.
Ihmettelee miksi suutuin kun hän ei viihtynyt juhannuksena seurassani lainkaan vaan oli koko 3 päivää kavereiden kanssa.
Vihani laantui jo.
mutta ensimmäistä kertaa perjantaina koin sen, että joku halusi olla juuri minun kanssani. Halusi vain olla vieressäni.
Tilanteeni oli kuitenkin tiedossa.
Niin, mitä tehdä.
En tiedä.
Elämä eletään vain kerran, mutten halua pettyä enää.
Miksi muuttaa elämäänsä jos se johtaa vain samanlaiseen pettymykseen?
Miksi siis en voi tyytyä siihen mitä minulla jo on?
Rakas päiväkirja, en tiedä mitä teen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
ensi viikolla taas pää täyteen.Että se siitä sun ryyppäämisen "lopettamisesta".