Paljon maailmaa nähneenä uskon että kaikki jumalauskonnot toimivat ilman oikeaa jumalaa. Oikeaa jumalaa ei tarvita oikeasti mihinkään. Ei ennen, eikä nyt.
Jumalaa ei tarvita
Satu L.
50961
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 50
Vanhimmat
Ei tarvita, ei kaivata, ei haluta tietää siitä. Yhtä fiksu kapistus on tuo iso-J ja muut kumppanit kuin viestisikin.
En tiedä minkä ikäinen olet Satu, mutta uskon, että jossain vaiheessa elämää voit tulla siihen pisteeseen, että tarvitset oikeaa Jumalaa.
Elämä opettaa.
Monikin voi kaivata apua elämänsä aikana ja tätä en kiellä, mutta jos pyytää apua olemattomalta niin eikö se ole jo aika typerää.
Mutta jos pyytää apua Jumalalta, se ei ole sama kuin seinältä tai pilviltä...!
"Mutta jos pyytää apua Jumalalta, se ei ole sama kuin seinältä tai pilviltä...!"
Pilvet ja seinä ovat olemassa muuallakin kuin uskiksen aivoissa.
Se on sama, jos USKOO, että seinä tai pilvet voivat auttaa.
Tarkoitin että jumalaa olemattomalla. Kyllähän jokainen nyt tietää että jumala on vain satua ja höpötystä.
sitten olet viärässä ja pahan kerran.
vain ne jotka haluavat miellyttää sinua ja sinun kaltaisiasi ihmisiä, siis: kaikki ne!
oliko huuli vai oletko IHAN tosissasi? ja siis uskot että seinä voi...?
Sinua on huijattu oikein kunnolla jos kuvittelet jumalan todeksi. Tälläistä tämä aivopesu on. Uskollasi todistat aivopesun tehokkuuden ja toimivuuden.
Laitahan nyt sitä faktaa joka todistaa ettei se jumala ole satua ja höpötystä. Sinun uskomuksesi eivät tähän riitä.
en viitsi. Riitele jonkun toisen kanssa, kiitos!
Jos uskot että kyseiset asiat auttavat, niin muutosta silloin tulee. Kuten jos uskoo että jossain on näkymätön kaikkivoipa ukkeli, joka ei todellisuudessa tee mitään. JA joka väittää maapallo on litteä.
Se ei ole viitsimisestä kiinni. Totuus on niin että sinä et pysty todistamaan jumalaa todeksi.
Jos Jumala haluaa sinulle itsensä ilmaista, ei än tarvitse siinä varmaankaan minua yhtään mitenkään? Etsi ja rukoile, jos olet oikeasti kiinnostunut löytämään Jumalan.
Hyvä kysymys.....Miksi sitten ihminen vaikeuksien keskellä tai hädän keskellä alkaa automaatisesti rukoilla. Jos joku vajoaa jäähän ja tietää että on elossa enää minuutin, huutaako ihminen silloin AUTA PERKELE SAATANA?? ei. Uskon että silloin ihminen yrittää saada Jumalaan yhteyden ja avun häneltä. Onneksi saan kuulua tähän jengiin joka saa avun kun pyytää tai tarvitsee. Olen sen saanut kokea monessa tilanteessa.
WHO`s the dumb-ass now?
mutta Jumala ei ole ihminen vaan henki, joka teki ihmisen, se on Hänen taidettansa, Jumala on kaikkivaltias.
"Jumala on kaikkivaltias."
Vain jonkun kirjan mukaan. Jonka hän on itse kirjoittanut... Ehkä hän oli silloin... Asiat muuttuvat
on olemassa niitäkin jotka tarvitsevat, ei kannattaisi unohtaa sitä!
Usko yhteen Jumalaan tuo palkinnon
Mutta Tawhid itsessään on eräänlainen palkinto, ja ylivoimainen sellainen. Se, joka pitää lujasti kiinni Tawhidista, on kaikkien inhimillisten auktoriteettien yläpuolella ja sen tähden täydellisen vapaa Allahillle alistumisensa ansiosta - Allahille, parhaimmalle hyväntekijälle ja kaiken hyvyyden lähteelle - johon hänellä on suora yhteys ilman mitään sellaisia välittäjiä, kuten papit, pyhimykset, muut jumalat, idolit, kirkko tai mikään muu. Sellainen lojaalius on luovuuden huippu, sillä ihmistä sitovat lukemattomat historialliset seikat, traditiot, tavat ja sosiaaliset järjestelmät, mutta kaikki ne kaatuvat hänen sanoessaan:
La ilaha illa Allah! (Ei ole muuta jumalaa kuin Allah).
Tawhidin myötä ihminen on vapaa. Hänen ilonsa on korkeampaa iloa kuin ihmiset yleensä tuntevat. Siitä huolimatta hän ei ole rasisti, ihmisten erottelija tai kansallisuuskeskeinen. Päinvastoin, hän on universalisti ja kutsuu ihmisiä kohoamaan ideaalinsa tasalle.
Allahin kutsuun vastaaminen on kaikkien ihmisten loukkaamaton oikeus. Ei kukaan ansaitse kunnioitusta, tottelevaisuutta ja päivittäistä palvontaa, kuin vain Allah. Maailmallisen elämän ja kaiken siinä olevan palvominen on ihmisen arvolle ja hänen tarkoitukselleen liian alhaista. Korkeampi järjestys saavutetaan, kun olemme vapauttaneet itsemme oman sortomme alta ja tunnustaneet tarkoituksemme elämässä: palvoa ainoastaan Allahia ja alistua Hänen tahtoonsa. Paratiisin palkinto tai helvetin rangaistus, ne tulevat olemaan mittanamme siitä, kuinka menestyimme elämässä. Allah tuomitsee meidät sen perusteella, vastasimmeko kysymyksiin - Mikä on elämän tarkoitus? ja Miksi olemme täällä? - oikein vai emme.
"Sinä päivänä, jolloin jokainen sielu löytää edestään sen, mitä hyvää on tehnyt, ja samoin sen, mitä pahaa on tehnyt, hän on toivova, että olisi syvä kuilu hänen ja hänen pahojen tekojensa välillä. Jumala varoittaa teitä, että vain Häntä on pelättävä. Ja Jumala on lempeä palvelijoitansa kohtaan. Sano: "Jos te rakastatte Jumalaa, niin seuratkaa minua, ja Jumala on rakastava teitä ja antava anteeksi teille syntinne, sillä Jumala on sääliväinen ja laupias."
Niinpä vastaus useimpiin kysymyksiimme löytyy yksinkertaisen kirjan kansien välistä ja sen hengestä, jonka opetti yksinkertainen mies. Se kirja on Koraani ja mies on profeetta Muhammed (SAAS). Hän on esimerkki ja tiennäyttäjä kaikille ihmisille. Kaikki, jotka sanovat itseään uskoviksi islamissa, seuraavat hänen esimerkkiään. Esimerkkiä, jonka Allah näytti. Totuuden etsinnässäsi, muista islam.
se sai paljon rahaa ja vaimoja, ja kunnioitusta, mutta itse en kyllä korota häntä jumalienja palvottavien joukkoon, mutta korota sinä.
Allah on Jumala ja Muhammed hänen profeettansa.
syö kalakukkoo ja kokkelipiimmee hyvä mies, niin isona sinustakin kasvaa mies!
mielipiteemme siis erkanevat tässä, heippa ja hyvää jatkoa!
Yli 3000 eritavalla raamattua lukevaa/tulkitsevaa uskonsuuntausta ei voi olla oikeassa. Siis mahdollisesti vain YKSI on oikeassa mutta mikä!
viisaus voi käsittää kaikenlaisten tulkintojen ymmärtämisen oikein ja oikealla tavalla, jos ne kuitenkin ovat samaa asiaa, jota ihmiset tarkastelevat kuin timantin eri värejä.
tietää, ettei timanteilla ole eri värejä, vaan valon eri spektrejä valon osuessa siihen, jotka aivot, ihmisen silmän näköhermojen kautta tulkitsee eri väreiksi?
en tiedä viisaista, mutta tietenkin tuo on ihmisillä tiedossa, jotka ovat vanhempia kuin lastentarhaikäiset pikkulapset.
Jumala käsittää kaiken luojan, että ylläpitäjän, ja sinä sanot ettei Häntä tarvita mihinkään?
Sä pieni rassukka vain kuvittelet asiat tuollain hölmösti koska sinulle on opetettu niin. Jos viitsisit edes vähäsen miettiä sillee järkevästi niin voisit tajuta miten typerästi ajattelitkaan.
sinä vaan et käsitä, että se käsittää sen vain jos uskoo siihen, ja silloinkin vain siihen uskovan mielikuvituksessa.
ajatelkaa positiivisesti, tuo ei ole ainakaan mitään Jumalan valoa, kun ihmiset ovat Jumalan kirkkautta vailla!
kun tuossa niin viisaana sanoit että joku ei jotain käsitä, niin mites voit sen todistaa?
>>kun tuossa niin viisaana sanoit että joku ei jotain käsitä, niin mites voit sen todistaa?
Mitäs, pampiina/pampiino pieni, kun minä en ole opetettu, vaan pikemminkin oppinut?
olemassaolo ei ole uskon asia.
mutta ihminen tarvitsee. Myös sinulla on oma Jumalasi, vaikka et uskontoa tunnustakaan. Jumala on loppujen lopuksi vain niin rajoittunut käsite sille alkuvoimalle joka pitää kaikki pyörät liikkeessä, että me emme sitä käsitä.
Uskollasi vain todistat aivopesun tehokkuuden ja toimivuuden. Olet kelpo armeijaan koska olet valmis kuolemaan isänmaan puolesta. Näinhän sinulle on opetettu että isänmaan puolesta kannattaa kuolla.
Onneksi en ole uskis ...
Sinä et vain ymmärrä sitä, sillä olet tieten tahtoen jäänyt junnaamaan mielipiteissäsi paikallesi. Sillä tavoin et valitettavasti kehitä ajatuskykyäsi.
Sinä olet sitä paitsi enemmän uskovainen kuin moni muu, sen huomaa jokainen joka on lukenut viestejäsi. Itsepintainen takertuminen omiin hokemisiinsa on melkoinen fundamentalistisuuden osoitus.
En muuten usko perinteisten uskontojen totuudenmukaisuuteen, enkä usko isänmaahan. Olen valmis kuolemaan vain niiden ihmisten vuoksi joista välitän. Siksi olenkin Juudas.
Mistä sinä voit tietää, että Juudaksen käyttäytymistä tai ajattelua joku on yrittänyt muuttaa vastoin hänen tahtoaan? Aivopesu kun on sellaista, että väkisinhän siinä muutetaan tai ainakin yritetään.
Entä olisitko sinä sotilaskarkuri, jos olisit mies ja Suomi joutuisi sotaan? Onko isänmaan puolustaminen sinusta väärin? Mitä sinä olisit valmis tekemään isänmaan puolesta? Olisiko ollut parempi, että Suomi ei olisi puolustautunut Neuvostoliiton hyökättyä ja nyt olisimme osa Venäjää?
Mitä järkeä on hokea koko ajan, että onneksi en ole uskis ( sen paremmin kuin onneksi en ole ateisti )?
Uskollaan hän uskoo, ja jollakin toisellakin voi oll ausko, mutta se tuskin olet sinä kun et tästä nyt mitään ymmärrä.
""Entä olisitko sinä sotilaskarkuri, jos olisit mies ja Suomi joutuisi sotaan? Onko isänmaan puolustaminen sinusta väärin? Mitä sinä olisit valmis tekemään isänmaan puolesta? ""
Oma henki ja elämä on minulle kaikista tärkeintä. En uhraisi, enkä vaarantaisi henkeäni kenenkään takia. Jos ei ole henkeä, mitä tekisin isänmaalla. Ihan hyvin voisin asua esim, Saksassa, Italiassa, Ruotsissa ja vaikka USA:ssa. Kyllä näitä paikkoja löytyy.
Sinä varmaan uhraisit henkesi isänmaan ja politiikkojemme puolesta koska sinut on opetettu tekemään niin.
>
Jos syttyisi sota, niin pakenisitko jonnekin ulkomaille? Mistä tiedät, että et siellä joutuisi vaaralliseen tilanteeseen? Mihin olisit paennut, jos olisit elänyt Suomessa 1. tai 2. maailmansodan aikaan? Mihin tuolloin eläneet sukulaisesi pakenivat Suomesta, oliko heidän joukossaan rintamakarkureita vai oliko joku heistä kenties sotimassa rintamalla tai lottana? Tuomitsetko heidätkin? Mitä mieltä sukulaisesi ovat suhtautumisestasi?
Miten niin minut on opetettu uhraamaan henkeni? Mieletön väite. Tekisi mieli käyttää lempi-ilmaisuasi höpöhöpö.
oletpa kokematon pasifisminvastustaja, ikään kuin sodat olisivat välttämättömiä tai jopa toivottavia. Minä olen nähnyt 2. maailmansodan vuodet Suomessa pienenä poikana ja muistan palopommit naapuritaloihin eräässä kaupungissa, me kellarissa pommitusta paossa, ja myöhemmin paossa maalla. Isä kuoli kyseisessä sodassa. Kyllä vähemmästäkin tulee pasifistiksi. Asun tällä hetjkellä maassa jossa ei ole armeijaa, ei sotalaivastoa, ei ilmavoimia. Eikö ole kauheaa?
paljon varsinkin naisia ja lapsia sodan aikana. Käpykaartilaisia miehiä oli myös. Onko sotapakolaisuus ja aseistakieltäytyminen yhtäkkiä kriminalisoitu? Mitä hemmettiä täällä oikein lässytetään?
kerropa tosiaan, insinöörinä tunnet varmaan fysiikan ja luonnon lait tuplasti uskovaisia paremmin? tollo...
"Asun tällä hetjkellä maassa, jossa ei ole armeijaa, ei sotalaivastoa ei ilmavoimia. Eikö olekin kauheaa?"
Asutko Monacossa, Andorrassa, Lichtensteinissa tms. maassa? Ovat ne niin pieniä maita, että tuskin puolustautumisesta olisi mitään hyötyä. Vai asutko Sveitsissä? Mikäpä maa nyt Sveitsiin hyökkäisi? Ei mikään.
Ei tuo minun mielestäni mitään kauheaa ole, että asut armeijattomassa maassa. En minä ole mikään sotaintoilija, vaan realisti. Olen sitä mieltä, että kun Neuvostoliitto aloitti sodan Suomea vastaan, niin Suomen piti puolustautua. Vai olisiko sinun mielestäni pitänyt antautua taistelematta?
Ihmiskunnan historia on samalla myös sotien historia. Näin ikävä kyllä on. Jos ihmiset olisivat rauhaa rakastavia eivätkä aggressiivisia, niin olisihan se tietysti hyvä asia. Mutta sille, että näin ei ole, emme sinä tai minä voi mitään.
Oli minunkin sukulaisiani viime sodan aikana rintamalla. Kukaan ei ollut sotaintoilija, mutta ei myöskään rintamakarkuri. Vaikka pidänkin pasifismia arvossa, kannatan kuitenkin puolustautumista. Jos Suomi olisi antautunut taistelematta ja maasta olisi tullut osa suurta ja mahtavaa Neuvostoliittoa, niin samanlainen takapajula olisimme, kuin mitä on nykyisin rajan taakse jäänyt Karjala. Oletko käynyt esim. nykyisessä Viipurissa?
Tietenkin oli niitä, jotka pakenivat maasta sodan alettua ja saivatkin paeta. Kuka heitä olisi estänyt tai kieltänyt. Hyvä kuitenkin, että Suomeen jäi niitä, jotka halusivat puolustaa maata, niin että Suomesta ei tullut suuren ja mahtavan kaukainen pohjoinen provinssi. Vai etkö hyväksy sitä, että jotkut jäivät puolustamaan maata? Mistä täällä oikein kiikastaa, kun aina vain intetään, että eikö olisi saanut paeta ja olla taistelematta? Sai, sai ja sai, mutta meidän onneksemme kaikki eivät paenneet. Vai oletko eri mieltä? Olisiko kaikkien pitänyt paeta tai ainakin kieltäytyä aseista?