Miehelläni todettiin jokin aika sitten selkärankareuma. Kipuja hänellä on ollut jo pitkään, mutta varsinainen ja tarkka diagnoosi tehtiin hiljattain. Kipuja on, mutta hän pitää ne lähes omana tietonaan. Lähipiiristä vain minä tiedän missä mennään. Ja tämä kai asiassa hämääkin.
Lähipiirille (molempien perheet) tieto sairaudesta tuli yllättäen. Kivut olivat kaikkien tiedossa, muttei kukaan osannut epäillä reumaa. Luotimme johonkin kevyempään vaivaan. Nyt asia on kuitenkin jo (lähes) unohdettu, varmasti osaksi juuri mieheni "valittamattomuuden" takia.
Äidilläni on aina ollut tapana kysellä kuulumisia puhelimessa. "ootteko pysyneet terveenä?" on tavanomainen kysymys, jolla hän kartoittaa lähinnä flunssaa ym. Toinen lausahdus jonka hän vaikeissa ja surullisissa tilanteissa sanoo on "mutta onneksi ollaan pysytty terveenä". Tämä lausahdus koskee sekä minuun että mieheeni. Me emme ole pysyneet terveenä, vaan sairastuneet. Lausahdukselta on pohja poissa, ja elämä tuntuu juuri sillä hetkellä aina pahalta.
Lähipiirille (molempien perheet) tieto sairaudesta tuli yllättäen. Kivut olivat kaikkien tiedossa, muttei kukaan osannut epäillä reumaa. Luotimme johonkin kevyempään vaivaan. Nyt asia on kuitenkin jo (lähes) unohdettu, varmasti osaksi juuri mieheni "valittamattomuuden" takia.
Äidilläni on aina ollut tapana kysellä kuulumisia puhelimessa. "ootteko pysyneet terveenä?" on tavanomainen kysymys, jolla hän kartoittaa lähinnä flunssaa ym. Toinen lausahdus jonka hän vaikeissa ja surullisissa tilanteissa sanoo on "mutta onneksi ollaan pysytty terveenä". Tämä lausahdus koskee sekä minuun että mieheeni. Me emme ole pysyneet terveenä, vaan sairastuneet. Lausahdukselta on pohja poissa, ja elämä tuntuu juuri sillä hetkellä aina pahalta.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.