Pohdin parhaillaan kirkosta eroamista, josta syystä poikkesin tällekin palstalle ihmisten mielipiteitä lukemaan. Luettuani summassa muutamia viestiketjuja minusta näyttää siltä (ja korjatkaa toki, jos olen väärässä :) että aika usein ihmisten motiivina kirkosta eroamiselle on uskon puuttuminen. Tyyliin "miksi maksaisin kirkollisveroa kun en usko kirkon oppeihin".
Omalla kohdallani tilanne on eri - koen olevani jollakin tavalla kristitty, mutta evankelis-luterilainen kirkko instituutiona nostaa karvani pystyyn. En hyväksy kaikilta osin lähetystyön ajatusta, ja kirkon ja/tai joidenkin kirkon edustajien kannat esim. naispappeuteen, homoseksuaalisuuteen ja hedelmällisyyshoitoihin tuntuvat aivan käsittämättömiltä.
Onko minulla sielunsisaria ja -veljiä tässä ajattelussani? Eli onko ihmisiä, jotka ovat eronneet kirkosta vastaavista syistä - ei "uskonpuutteen" takia mutta vastalauseena kirkolle instituutiona?
Omalla kohdallani tilanne on eri - koen olevani jollakin tavalla kristitty, mutta evankelis-luterilainen kirkko instituutiona nostaa karvani pystyyn. En hyväksy kaikilta osin lähetystyön ajatusta, ja kirkon ja/tai joidenkin kirkon edustajien kannat esim. naispappeuteen, homoseksuaalisuuteen ja hedelmällisyyshoitoihin tuntuvat aivan käsittämättömiltä.
Onko minulla sielunsisaria ja -veljiä tässä ajattelussani? Eli onko ihmisiä, jotka ovat eronneet kirkosta vastaavista syistä - ei "uskonpuutteen" takia mutta vastalauseena kirkolle instituutiona?
Vastaukset 18
Vanhimmat
kirkkoa tarvita
Jeesus haluaa että eroamme kirkosta.
Ai Jeesus Maria Gonzalesko niin haluaa?
koska ajattelen pitkälti samalla tavalla. Johtopäätökseni ei kuitenkaan ole ollut kirkosta eroaminen, koska luterilainen kirkko ei ole paljoakaan sitä, mitä uutisista ja lööpeistä voisi päätellä. Eikä instituution kyseenalaiset tulkinnat tee itse instituution oikeutusta kyseenalaiseksi. Haluan vaikuttaa kirkon sisältä päin ja uskon, että näin myös parhaiten pääsen vaikuttamaan.
Noin periaatteessa sanoisin, että ehkä sinun kannattaa etsiä uskontokunta joka on kristillinen mutta jonka suhde mm. homoseksuaalisuuteen on myönteisempi kuin evlut kirkolla.
Vaan siitä jatkokysymys: onko sellaista yhteisöä? Kun tuntuu siltä että evlut kirkko on siitä "loivimmasta" päästä kristinuskoa, ja sekin tuntuu nyt lähinnä kiristävän kantaansa esim. hedelmöityshoitoihin.
Suomessa toimivista kristillisistä kirkoista ja yhteisöistä Suomen ev.lut.-kirkko on ehdottomasti homomyönteisimmästä päästä - niin kornilta kuin tämä kuulostaakin. Luterilaisessa kirkossa tästä asiasta käydään avointa keskustelua, ja kirkon sisällä suvaitaan - ainakin tiettyyn rajaan saakka - myös virallisesta linjasta poikkeavia mielipiteitä. Kirkon virallinen kantakin on koko ajan käymistilassa, ja kirkon johto on virallisestikin todennut, että kantaa tultaneen muuttamaan.
Suomessa tuskin löytyy montakaan yhteisöä, jossa homouteen suhtauduttaisiin positiivisemmin. Kveekarit taitavat olla niitä harvoja. Kansainvälisesti tarkasteltuna löytyy jopa sukupuolivähemmistöjen omia kirkkoja, joista suurin ja tunnetuin on Metropolitan Community Church (MCC), jonka lähin toimipiste on Hampurissa, Saksassa.
Kannanotto hedelmöityshoitoon taisi olla enemmänkin "työtapaturma", joka osoittaa ensi sijassa kirkkohallituksen puutteet teologisessa argumentaatiossa. Kirkkohallituksen perustelu on luterilaiselta kannalta kestämätön, minkä ovat julkisestikin todenneet esim. piispat Wille Riekkinen, Mikko Heikka ja (yleensä homovastaisilla kannanotoillaan profiloitunut) Juha Pihkala sekä viimeisimpänä Vantaan seurakuntayhtymän kirkkoherrojen kokous. Itse en pistäisi koko kannanotolle järin suurta painoarvoa.
Hyppy asiasta toiseen: toimivatko kveekarit? Sivulta http://www.netlife.fi/users/antti.pelkola/kveekarit/ löytyy sähköpostiosoite, mutten saanut siihen vastauksia. Yritin taannoin tavoitella ko. ryhmää uskonnonvapaus.fi -sivuston vuoksi.
Enpä osaa suoralta kädeltä sanoa mitään kveekarien nykytilasta. Minulla on se mielikuva, että heillä olisi toimintaa, mutta tämä mielikuva perustuu juuri tähän sivustoon ja pariin kirjalliseen tietoon. Kveekareiden määrä on Suomessa ollut aina kovin piskuinen, joten mahdollista on, että toiminta on hiipunut tyystin.
...eronnut kirkosta. Sen verra haluaisin tähän kohtaan sanoa, että luullakseni kaikki mainitsemasi pointit liittyen naispappeuteen, homoseksuaalisuuteen ja hedelmällisyyshoitoihin ovat hyvin pienen, mutta kylläkin äänekkään vähemmistön pelokkaita ja arkoja mielipiteitä. Suurin osa suomen luterilaisista ei allekirjoita noita arvoja. Lähetystyökysymys on sitten asia erikseen. Eikö se ole mielestäsi riittävän julistavaa?
Onhan kirkko valitettavan iso "instituutio", mutta sen toinen puoli on, että sillä on huimat resurssit siinä kohtaa kun ihmisiä pitää jokapäiväisessä henkisessä/fyysisessä hädässään auttaa ja tukea. Kuulumalla kirkkoon tuen aika helpolla tavalla tavattoman tarpeellista ja hyvää työtä. Ja maksan kirkollisveroni mielelläni, sillä sitä kautta tehdään sitä hyväää työtä mitä minä en osaa, ehdi ja muuten kykene tekemään.
Onhan tietysti kirkkohallituksen yläpuolella kirkolliskokous, mutta joka tapauksessa kirkkohallitus on mitä selvimmin kirkon virallista linjaa. Yksittäiset piispojen kannanotot eivät ole niinkään yhteisön kantoja. Piispainkokouksen asema minulle ei ole koskaan selvinnyt.
(Vertailun vuoksi: vapaa-ajattelijain liiton korkein päättävä elin, liittokokous, on antanut jo vuonna 1999 lausunnon mm. parisuhdelain ja samaa sukupuolta olevien adoptio-oikeuden puolesta.)
...kirkkohallitus ei ole kirkon organisaatiossa se, mikä antaa julkilausumia. Se luullakseni on enemmän toimintaa organisoiva virkamiesorganisaatio. En tiedä voiko vapaa-ajattelijoiden kannanottoa käsitellä vertailukohtana.... luullakseni (en kylläkään tiedä) vapaa-ajattelijat ovat huomattavasti homogeenisempi joukko kuin kristityt ja tällainen kannanotto on huomattavan yksinkertainen luoda...
Kirkon keskushallinto ei kieltämättä ole kovinkaan läpinäkyvä, eikä se aina toimi kovin hyvin.
Kirkolliskokous on eräänlainen kirkon parlamentti, joka tekee lopulliset päätöksen kirkon uskoa ja etiikkaa koskevissa asioissa. Samalla kirkolliskokous päättää kirkkojärjestyksestä ja kirkon taloudesta. Se myös hyväksyy Raamatunkäännöksen, virsikirjan ja kirkkokäsikirjan sekä muut kirkolliset käsikirjat. Käytännössä esim. kirkko hyväksyisi samaa sukupuolta olevien parisuhteen siunaamisen siten, että kirkolliskokous hyväksyy tällaiselle toimitukselle kaavan.
Kirkkohallitus taas vastaa valtioneuvostoa, eli se on ennen kaikkea toimeenpaneva ja valmisteleva elin. Se vastaa kirkon hallinnosta, antaa esityksiä kirkolliskokoukselle jne. Kirkkohallituksen toimenkuvaan ei nimenomaan kuulu kirkon oppia ja etiikkaa käsittelevien kannanottojen esittäminen, mutta käytännössä kirkkohallitus on vanhastaan esittänyt sellaisia, siitä hyvin yksinkertaisesta syystä, että kirkolliskokous kokoontuu niin harvoin (kahdesti vuodessa). On katsottu, että "kirkon äänen" tulee kuulua silloinkin, kun kirkolliskokous ei ole koolla, ja tätä ääntä käyttää siis kirkkohallitus.
Piispainkokous on taas eräs kirkkohallituksen alajaosto. Sille on kirkkolaissa ja -järjestyksessä määrätty eräitä, etupäässä hallinnollisia tehtäviä. Piispainkokous esim. hyväksyy rippikoulujen oppikirjat ja päättää papiksi vihittävien, kanttorien ja diakonien pätevyysvaatimuksista. Näissä asioissa piispainkokouksen päätökset ovat sitovia. Muissa asioissa ne ovat vain suosituksia. Piispainkokous voi ottaa kantaa opillisiin asioihin, mutta sen päätökset eivät siis ole sitovia. Samoin piispainkokous voi tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle ja antaa sille lausuntoja, mutta se ei voi päättää asioista kirkolliskokouksen yli.
Homokysymyksessä tilanne on tällä hetkellä se, että kirkolliskokous on pyytänyt asiasta lausuntoa piispainkokoukselta. Piispainkokous taas on kutsunut asiantuntijoita tekemään asiasta selvityksiä. Aikoinaan piispainkokous antanee asiasta lausunnon saamiensa asiantuntijalausuntojen pohjalta kirkolliskokoukselle, joka puolestaan päättää jatkotoimista. Mahdollista on sekin, että piispainkokous tekee selvitysten pohjalta aivan konkreettisiakin esityksiä kirkolliskokoukselle, esim. parisuhteen siunaamisesta ja homoseksuaalisten viranhaltijoiden oikeuksista. Tietysti mahdollista on sekin, että piispainkokous ei pysty antamaan asiasta mitään lausuntoa erimielisyyksien takia. Tällöin pallo palaa takaisin kirkolliskokoukselle.
Minusta tuntuu, että sinulla on sielunsisaria ja -veljiä vaikka muille jakaa. Olen lukenut ja kuullut useistakin, joiden peruste kirkosta eroamiselle on ollut juuri kuvailemasti - tietysti muutettavat muuttaen. Monet ovat työlääntyneet kirkon byrokraattisuuteen ja järjestöllisyyteen sekä myös kirkon (todelliseen tai kuviteltuun) vanhoillisuuteen. Toki on heitäkin, jotka ovat lähteneet kirkosta, koska se on heidän mielestään liian liberaali ja leväperäinen kannanotoissaan.
Kirkosta eroaminen tai siihen liittyminen - erityisesti, kun kyse on uskonnollisesta vakaumuksesta - on niin henkilökohtainen asia, ettei siinä ulkopuolisen parane herkästi ryhtyä neuvomaan. Koska kuitenkin asiasta kysyit, niin sanoisin omana mielipiteenäni, että pysymällä kirkon jäsenenä sinulla on myös vaikutusmahdollisuuksia kirkossa. Täten pystyt muiden kirkon jäsenten kanssa ohjaamaan kirkkolaivaa haluamaasi suuntaan. Lähtemällä kirkosta jätät samalla kentän heidän haltuunsa, joiden kannasta et paljoa perusta. Eräällä lailla tämä on kuin nostaisi kädet pystyyn. Sinun kannattaisi siis mielestäni miettiä, olisiko sinusta suurempi "siunaus" kirkossa kuin sen ulkopuolella.
Enemmistö saa päättää hengellisissäkin asioissa kirkon sisällä. Käytännössä kirkkolaivaa ohjavat piispat ja kirkon sisäiset demokraattiset prosessit.
Kirkkoon ei kannata jäädä sen vuoksi että menettää mahdollisuuden vaikuttaa, tuo mahdollisuus on joka tapauksessa maallikolle olematon.
Usko siihen mihin uskot, älä siihen mihin sinun oletetaan uskovan.
Kuulu siihen, mihin tunnet haluavasi kuulua. Älä siihen, mihin yhteiskunta, suku tai perhe olettaa sinun kuuluvan.
Ole rehellinen itsellesi. Vain siten löydät rauhan.
Olen ajatellut samaa, vielä olen toki ev.lut. seurakunnassa. Mutta jos esim. homot aletaan vihkiä raamatun oppien vastaisesti kirkossa, niin tämä poika eroaa kirkosta välittömästi!
siis sitä mieltä että ihmiset ovat eriarvoisia ja tuon arvoisuuden pitäisi näkyä arkielämässä?
Ihan kuin minä olisin kirjoittanut saman tekstin.Olen eroamassa kunhan ensin saan tulostettua sen kirjeen ja tietty lähetettyä.En tarvitse kirkkoa uskoakseni Jeesusta.