Ikää minulle on kertynyt 54 vuotta ja hampaani ovat tulleet tiensä päähän. Useita hampaita on poisteltu ja siltoja on ollut jo alle nelikymppisestä lähtien, mutta nyt sitten on tarkoitus siirtyä kokoproteeseihin. Ylhäältä pitäisi poistaa kahdeksan ja alhaalta yhdeksän hammasta, tai oikeastaan seitsemän kun kulmahampaitten juuret jätetään leukaan proteesin alle. Ja tietysti sillat irroitellaan ensin.
Osaisiko proteesit saaneet kertoa miten hampaitten poistojen ja kokoproteesien laittojen kanssa kannattaa edetä, siis mikä on paras tapa?
1. Immediaattina vaiko antaa ikenien parantua ensin? Minulla on lomaa varattuna eli voin olla vähän aikaa ilmankin hampaita tarvittaessa, vaikka ei se mukavalta kyllä kuulostakaan?
2. Poistoja paljon kerrallaan vai vähitellen? Ylä ja alakerta kerralla vaiko erikseen? Vaihtoehtoina olisi kai lähinnä koko yläkerta kerralla ja seuraavalla kerralla koko alakerta kerralla, tai sitten niin että ensin toinen puoli ja sitten seuraavalla kerralla toinen puoli, siis taempaa ja sivuilta, ja sitten lopuksi etuosa joko kerrlla molemmat tai sitten ensin toinen (ylä?) ja vielä viimeiseksi toinen (ala?)? Hammaslääkäri kuulemma on valmis sellaiseen ratkaisuun mikä minusta tuntuu sopivalta, mutta kun eihän mikään noista kauhean houkuttelevalta tunnu ollenkaan! :)
Noh, tässä iässä proteesit ovat tietysti jo odotettavissa oleva ratkaisu, joten suositelkaa kokeneet edes vähiten epämielyttävä ratkaisu! Samoin saa kertoa kaikki vinkit ja neuvot miten proteeseihin tottuu!
Osaisiko proteesit saaneet kertoa miten hampaitten poistojen ja kokoproteesien laittojen kanssa kannattaa edetä, siis mikä on paras tapa?
1. Immediaattina vaiko antaa ikenien parantua ensin? Minulla on lomaa varattuna eli voin olla vähän aikaa ilmankin hampaita tarvittaessa, vaikka ei se mukavalta kyllä kuulostakaan?
2. Poistoja paljon kerrallaan vai vähitellen? Ylä ja alakerta kerralla vaiko erikseen? Vaihtoehtoina olisi kai lähinnä koko yläkerta kerralla ja seuraavalla kerralla koko alakerta kerralla, tai sitten niin että ensin toinen puoli ja sitten seuraavalla kerralla toinen puoli, siis taempaa ja sivuilta, ja sitten lopuksi etuosa joko kerrlla molemmat tai sitten ensin toinen (ylä?) ja vielä viimeiseksi toinen (ala?)? Hammaslääkäri kuulemma on valmis sellaiseen ratkaisuun mikä minusta tuntuu sopivalta, mutta kun eihän mikään noista kauhean houkuttelevalta tunnu ollenkaan! :)
Noh, tässä iässä proteesit ovat tietysti jo odotettavissa oleva ratkaisu, joten suositelkaa kokeneet edes vähiten epämielyttävä ratkaisu! Samoin saa kertoa kaikki vinkit ja neuvot miten proteeseihin tottuu!
Vastaukset 4
Vanhimmat
Itse suosittelen kaikki kerralla pois. Joko kunnon huumauksessa tai nukutuksessa.
Proteesien suhteen saat ihan itse valita; joko heti sopimattomat, joita pitää pohjata alkuunsa moneen kertaan, tai vähän myöhemmin vähän sopivammat, joita myös pitää pohjata vähän ajan kuluttua.
Kyllä niihin tottuu jotenkin, mutta pohjaus on tärkeää. Isojen poistojen jälkeen menee noin puoli vuotta, ennen kuin ikenet asettuvat edes jotenkin. Tekareiden säätö sopivaksi on erittäin tärkeää.
Miten niin "tässä iässä proteesit ovat tietysti jo odotettavissa oleva ratkaisu"!!!???????!! Hyvin monet ihmiset (suurin osa)voivat säilyttää omat hampaansa hamaan hautaan asti! En tunne tapaustasi tarkemmin, mutta en kyllä ymmärrä miksi kaikki jäljellä olevat hampaasi revitään pois. Jos suussa ei ole yhtään hammasta proteesi ei pysy niin hyvin suussa kuin jos sinne jätettäisiin esim. muutama tukihammas ja kun/jos elät vielä kolmekymmentä vuotta proteeseja on vaikea saada pysymään suussa kun alveoliluu on kadonnut eikä proteesilla ole "kiinnittymispaikkaa". Mielestäni koko proteesit heikentävät elämänlaatua huomattavasti.
Implantit on keksitty tekareillekin, niiden parempaan kiinnitykseen.
Valitettavasti kukaan täällä ei pysty kertomaan sinulle kuinka juuri sinun hammashoitosi etenee, se kun on täysin riippuvaista tilanteestasi ja hammaslääkäristä -aivan kuten kaikki muukin hammashoito.
Hampaiden kerralla poistettava määrä riippuu lääkäristä, hänen mieltymyksistään sekä siitä millaisessa kunnossa suusi on. Jos hampaat ovat erittäin huonossa kunnossa, moni lääkäri poistaa niitä useammalla käyntikerralla, jotta kaikki särky ei tulisi yhdelle kerralle. Toiset taas uskovat kertarysäykseen ja kunnon kipulääkkeeseen. Kumpaakin lääkärisorttia on tarjolla yhtä paljon.
Proteesien valmistusjärjestys riippuu sekin monesta seikasta. Jos olet saamassa proteesit sekä ylös että alas, saatat saada ne yhdellä kertaa. Mahdollista on myös se, että lääkäri teettää sinulle ensin proteesin siihen leukaan, jossa hampaiden puutos suuremmin näkyisi. Eli jos puhuessasi näkyvät ylähampaat -> proteesi ensin ylös. Järjestys voidaan sitoa myös nykyisten hampaiden kuntoon: huonokuntoisimmat ja eniten vaivaavat voidaan poistaa ensin, jolloin toinen leuka jää odottamaan ja saat hampaat "huonompaan" leukaan ensin.
Proteesi voidaan valmistaa useammalla tavalla. Nk. immediaattina se tehdään siten, että proteesi tehdään valmiiksi ilman välisovituksia ja samalla käyntikerralla poistetaan hampaat ja laitetaan proteesi suuhun. Poistokuopat paranevat proteesin alla. Joku kokee tämän vaihtoehdon kivuliaaksi, koska proteesi painaa poistojen turvottamia ikeniä. Jonkun mielestä tämä taas on mukavampi vaihtoehto, kun poistokuopat saavat parantua proteesin alla suojassa.
Toinen vaihtoehto on "normaali" valmistusjärjestys: ensin poistetaan hampaat ja suu jäljennetään ja sitten lähdetään tekemään proteesia. Tässä vaihtoehdossa olet hampaatta proteesin valmistuksen ajan (lääkäristä ja labrasta riippuen n. 1-2 vkoa). Tämän systeemin etu on kuitenkin se, että purenta voidaan tarkistaa sopivaksi, hampaat asetellaan vahaan ja niitä sovitetaan ennen proteesin lopullista valmistamista. Joten pääset myös vaikuttamaan niiden ulkonäköön. Poistokohdatkin paranevat hiukan ennen proteesin saamista.
Proteesiin tottuminen on erittäin yksilöllistä ja suuresti riippuvaista potilaan omasta motivaatiosta. Jos proteeseihin suhtautuu alusta alkaen positiivisesti ja haluaa opetella niiden käytön ja huoltamisen, asiat sujuvat helpommin. Totuttelu vaatii monelta aikaa ja sitkeyttä -ethän ole tottunut siihen, että suussasi on tunnoton muovinkappale jonka saa vielä poiskin sieltä. :o) Lisäksi proteesi saattaa aluksi painaa ikeniä joistakin kohdista niin että ne kipeytyvät. Tämä on normaalia ja odotettavaakin: hammaslääkäri hioo totuttelujakson jälkeen painokohdat proteesista. Kielelle saattaa tuntua olevan liian vähän tilaa. Jos tämä tunne ei mene muutaman viikon totuttelulla ohi, proteesia voidaan mahdollisuuksien mukaan ohentaa joistakin kohdista, jotta kieli mahtuisi paremmin. Ja joku onneton ei oikein koskaan totu proteesiinsa. Yleisimmin tottumiseen menee muutama viikko.
Jonkun mielestä puhe ei muutu proteesin saamisesta ollenkaan, toisen täytyy opetella tietyt äänteet uudelleen (esim. r, s). Kielihän ei kokoproteesissa pääse limakalvoa vasten kuten omilla hampailla, mikä saattaa aiheuttaa ensialkuun hämmennystä ja puhevaikeuksia. Harjoittelemalla siitäkin selviää.
Oikein valmistettu kokoproteesi pysyy yleensä erittäin hyvin paikoillaan, varsinkin kun on kyseessä leuka, josta hampaat on vasta hiljattain poistettu. Tällöin luussa ei ole tapahtunut vielä katoa, joka vähentää proteesia tukevaa pintaa. Joskus harvoin suun muoto on proteesille niin epäedullinen, ettei sillä ole edes uutena edellytyksiä pysyä paikoillaan. Hyvin pysyvällä proteesilla syöminen on aivan helppoa. Ainoa ero saattaa olla makujen aistimisessa; joitakin proteesinkäyttäjiä häiritsee se, että suulaki ei pääse maistamaan, koska se jää muovin alle. Ihminen on kuitenkin sopeutuvainen ja suu oppii tähän uuteen järjestykseen, maut maistetaan muuta kautta.
Jos et vaadi luonnottoman valkoisia hampaita, kuten monilla uuden kokoproteesin haluajilla on tapana, ovat proteesit luonnollisemmat ja huomaamattomammat. Omien aikaisempien hampaidesi väriset proteesihampaat eivät pistä silmään. Lisäksi hampaat voidaan asetella yksilöllisesti, sellaisiksi kuin omat hampaasi olivat (toki järjen rajoissa, estetiikka ja ennen kaikkea purennan toimiminen huomioiden). Osalla potilaista lähimmät ihmiset huomaavat uudet hampaat, osalla kukaan ei saa koskaan tietää. Mutta miksi ihmeessä asiaa pitäisi hävetä? Uusilla hampailla kelpaa hymyillä. :o)