Kuinka päivä voi olla pidempi kuin 24-tuntia?
Vaikka Genesiksen teksti selvästi osoittaa, että päivät ovat pidempiä, kuin 24-tuntisia, jotkut kristittyjen mielestä mikään muu tulkinta ei ole kirjaimellinen. Ongelma on, että hebrean sanalla yom on kolme kirjaimellista merkitystä – 12h,24h tai pitkä, mutta määrittelemätön aika. Genesiksen luomiskertomuksen huolellinen lukeminen paljastaa, että 24-tunnin tulkinta on pois luvuista. Ensimmäinen tarkka esimerkki päivästä, joka on pidempi kuin 24-tuntia löytyy Genesis2 luomiskertomuksen alusta, joka sanoo koko luomisen tapahtuneen yhdessä päivässä.
This is the account of the heavens and the earth when they were created, in the day that the LORD God made earth and heaven. (Genesis 2:4)
Tämä on kertomus taivaasta ja maasta, kun ne luotiin, päivästä jona Herra Jumala teki maan ja taivaan(vapaa käännös).
”Illalla” on toinen merkitys ”lopusta” ja ”aamulla” on merkitys ”aamunkoitto” tai ”alku”. Järjestys ”ilta aamu” ei ole merkityksellinen. Jokainen päivä kuvailtuna Genesis1:ssä on lopettu ”illalla”(lopulla) yhdistettynä ”aamulla”(alulla). Joten sanojen käyttö sopii tulkintaan päivän lopusta ja seuraavan alkamisesta.
Hebrean kielen sana ereb, on käännetty iltana, mutta tarkoittaa myöskin ”auringon laskua,” ”yötä” tai ”päivän loppua”, ”loppua”, ”täydentämistä”
Hebrean kielinen sana boger, on käännetty aamuksi, mutta tarkoittaa myös ”auringonnousua,” ”valon tulemista,” ”päivän alkua,””aamun sarastusta”,”alkua”,”alkuperää.
http://www.godandscience.org/youngearth/sixdays.html
http://www.reasons.org/resources/apologetics/wordstudies.shtml
Vaikka Genesiksen teksti selvästi osoittaa, että päivät ovat pidempiä, kuin 24-tuntisia, jotkut kristittyjen mielestä mikään muu tulkinta ei ole kirjaimellinen. Ongelma on, että hebrean sanalla yom on kolme kirjaimellista merkitystä – 12h,24h tai pitkä, mutta määrittelemätön aika. Genesiksen luomiskertomuksen huolellinen lukeminen paljastaa, että 24-tunnin tulkinta on pois luvuista. Ensimmäinen tarkka esimerkki päivästä, joka on pidempi kuin 24-tuntia löytyy Genesis2 luomiskertomuksen alusta, joka sanoo koko luomisen tapahtuneen yhdessä päivässä.
This is the account of the heavens and the earth when they were created, in the day that the LORD God made earth and heaven. (Genesis 2:4)
Tämä on kertomus taivaasta ja maasta, kun ne luotiin, päivästä jona Herra Jumala teki maan ja taivaan(vapaa käännös).
”Illalla” on toinen merkitys ”lopusta” ja ”aamulla” on merkitys ”aamunkoitto” tai ”alku”. Järjestys ”ilta aamu” ei ole merkityksellinen. Jokainen päivä kuvailtuna Genesis1:ssä on lopettu ”illalla”(lopulla) yhdistettynä ”aamulla”(alulla). Joten sanojen käyttö sopii tulkintaan päivän lopusta ja seuraavan alkamisesta.
Hebrean kielen sana ereb, on käännetty iltana, mutta tarkoittaa myöskin ”auringon laskua,” ”yötä” tai ”päivän loppua”, ”loppua”, ”täydentämistä”
Hebrean kielinen sana boger, on käännetty aamuksi, mutta tarkoittaa myös ”auringonnousua,” ”valon tulemista,” ”päivän alkua,””aamun sarastusta”,”alkua”,”alkuperää.
http://www.godandscience.org/youngearth/sixdays.html
http://www.reasons.org/resources/apologetics/wordstudies.shtml
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sori, mutta minun täytyy olla eri mieltä. Useimmat raamatunkäännökset ovat kanssasi samaa mieltä kirjaimellisesti luettuna, mutta alkukielinen teksti ja uusi kirkkoraamattu eivät tietääkseni ole.
2:4 Eleh toledot hashamayim veha'aretz behibare'am beyom asot HASHEM Elokim eretz veshamayim.
Tämä on kertomus siitä, kuinka taivas ja maa saivat alkunsa silloin kun ne luotiin. Siihen aikaan, kun Herra Jumala teki maan ja taivaan,
(Genesis 2:4, FinPR92)
Huomaa, että heprealaisessa tekstissä lukee "beyom". Tuo lyhyt "e" prepositiossa tarkoittaa, että "yom" on epämääräisessä muodossa. Siksi kääntäminen kirjaimelliseksi päiväksi ei sovi, vaan kyseessä täytyy olla jokin muu ajanjakso, jonka määrittelee asiayhteys. Eli oikeastaan tämän jakeen kohdalla ei ole oikeutettua puhua päivistä ollenkaan, sillä sana "yom" ei tässä tarkoita päivää. Matti Liljeqvistin Heprea-Suomi Aramea-Suomi VT:n sanakirjassa juuri tämä jae onkin yhtenä esimerkkinä ja käännös on: "Silloin kun Jahve teki"
Ja mitä päiviin tulee ensimmäisessä luvussa, niin sama sanakirja viittaa juuri ensimmäisen luvun päiviin esimerkkinä tilanteesta, jolloin "yom" tulee kääntää "päivä, vuorokausi". Vaikka ensimmäisessä luvussa noiden sanojen edessä ei olekaan määräistä artikkelia, niiden edessä on joka tapauksessa järjestysluku, joka yleensä pistää sanan määräiseen muotoon. Lisäksi tuo "tuli/oli ilta tuli/oli aamu" yleensä tarkoittaa tavallista vuorokautta. Asiayhteys kuitenkin tietysti se tärkein tekijä.
En ole tähän mennessä kertaakaan kuullut itse ja yksin Raamatun tekstiin perustuvia syitä valita Day-Age näkemyksen mukaiset tulkinnat "yom"-sanalle luomiskertomuksissa. Joka kerta se on mielestäni johtunut ihmisten halusta harmonisoida tiede ja Raamattu. Useimmat ihmiset kun eivät vain ole niin kriittisiä, että näkisivät selvästi, miten heidän esiymmärryksensa vaikuttaa lukuprosessiin. Onko sinulla mitään sellaisia perusteita esitettävänä, jotka perustuvat yksin tekstiin ilman minkäänlaista viittausta nykytieteeseen tai Day-Age näkemykseen?
ps. Eikö kommunikaatiossa ole tärkeämpää se, mitä toinen haluaa sanoa kuin se, että tukeeko se minun omia näkemyksiä?
Pointtihan on tässä ymmärtää mitä Mooses todella tarkoitti, kun kirjoitti Genesiksen. Tarkoittiko hän, että kaikki luotiin yhdessä kalenteriviikkossa(vaikka kiertotähtemme ja valonlähteemme luotiin vasta 4.päivänä->YEC?), vai kuutta erillistä luomisjaksoa, jotka jaettiin sitten "päiviksi".
Genesiksen on tarkoitus kertoa, miten universumi ja elämä luotiin. Siinä ei kerrota esim. henkisten asioiden luomisesta, kuten enkeleistä.
Aikaiset kirkkoisät uskoivat, että luomispäivät olivat pitkiä:
Usko että luomispäivät pitkiä ajanjaksoja ei ole vain viimeaikoina tullut kirjoitusten tulkinta, vaan näkemys oli olemassa jo ensimmäisellä vuosisadalla. Dr. Ross on julkistanut kirjan Creation and Time, missä kerrotaan ensimmäisten vuosisadan Juutalaiset oppineiden ja aikaisten kirkkoisien tulkinnat luomiskronologioista. Juutalaiset oppineet mukaan lukien Philo ja Josephus, kirkkoisät mukaan lukien Justin Martyt, Irenaeus, Hippolytus (Ambrosen kirjoitusten kautta), Clement, Origen, Lactantius, Victorinus, Methodius, Augustine, Eusebius, Basil, ja Ambrose. Näistä melkein kaikki pitivät sitä todennäköisenä, että luomispäivät olivat pidempiä kuin 24-tuntia. Todistusaineistot esitettynä Creation ja Time kirjassa ovat ylivoimaisia ja hyvin dokumentoituja (kaikki referenssit annettu).
Ensimmäisen vuosisadan oppineilla syyt pitää luomispäiviä ajanjaksoina ei varmastikaan olleet luonnontieteellisiä, vaan syyt olivat teologiasia ja lähtivät oikeanlaisesta tekstin tulkitsemisesta.
Juutalaiset vs. messiaaniset-juutalaiset tappelevat tänäkin päivänä messiasprofetiosta. Tulkinnoista ei päästä aina yksimielisyyteen.
Raamattu ei ole tulkinnoista vapaa, vielä vähemmän, kun käännetään kielestä toiselle.
Does the Bible Say God Created the Universe in Six 24-Hour Days?
sivulla
http://www.godandscience.org/youngearth/sixdays.html
on kumottu väitteet mm.
"Outside Genesis 1, yom is used with the word ‘evening’ or ‘morning’ 23 times. ‘Evening’ and ‘morning’ appear in association, but without yom, 38 times. All 61 times the text refers to an ordinary day—why would Genesis 1 be the exception?"
"Outside Genesis 1, yom is used with a number 410 times, and each time it means an ordinary day—why would Genesis 1 be the exception?"
"There are words in biblical Hebrew (such as olam or qedem) that are very suitable for communicating long periods of time, or indefinite time, but none of these words are used in Genesis 1."
alhaalla on viitteitä raamatusta, missä on käytetty yom:ia.
Sanoit, että Mooses kirjoitti nuo tekstit.
Käsittääkseni ne on kirjoitettu satoja ellei tuhansia vuosia Mooseksen kuoleman jälkeen.
Taisi olla haamukirjoittaja...
5:46 Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut.
5:47 Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te uskoisitte minun sanojani?"(joh.)
Kyllähän Mooses varmaan osasi kirjoittaa, ollessaan korkeassa asemassa egyptin hovissa ja saaden varmasti hyvän koulutuksen.
"2:5 Silloin faraon tytär tuli alas peseytymään virrassa, ja hänen seuranaisensa kävelivät virran rannalla; ja kun hän näki arkun kaislikossa, lähetti hän palvelijattarensa ja otatti sen ylös.
2:6 Ja kun hän avasi sen, näki hän lapsen; ja katso, siinä oli poikanen, joka itki. Niin hänen tuli sitä sääli, ja hän sanoi: "Tämä on hebrealaisten lapsia."
2:10 Mutta kun lapsi oli kasvanut, toi hän sen faraon tyttärelle, ja tämä otti sen pojaksensa ja antoi hänelle nimen Mooses, sillä hän sanoi: "Minä olen vetänyt hänet ylös vedestä."
”Siihen aikaan syntyi Mooses ja hän oli Jumalalle otollinen... Mooses kasvatettiin kaikkeen egyptiläiseen viisauteen ja hän oli voimallinen sanoissa ja teoissa... oli muukalaisena Midianin maassa neljäkymmentä vuotta... Tämän Mooseksen... Jumala lähetti päämieheksi ja lunastajaksi... hän johdatti heidät Egyptistä pois, tehden ihmeitä ja tunnustekoja.”(Apostolien teot 7:20, 22).
Mooses sai tiedon Genesiksestä Jumalalta suoraan tai kirjoitutti perimätietoa.
katsos:
KIRJOITTIKO MOOSES MOOSEKSEN KIRJAT?
http://www.helsinki.fi/~pjojala/uskollinen_koko_faaraon_talossa.htm
5:46 Sillä jos te Moosesta uskoisitte, niin te uskoisitte minua; sillä minusta hän on kirjoittanut.
5:47 Mutta jos te ette usko hänen kirjoituksiaan, kuinka te uskoisitte minun sanojani?"(joh.)
Kyllähän Mooses varmaan osasi kirjoittaa, ollessaan korkeassa asemassa egyptin hovissa ja saaden varmasti hyvän koulutuksen.
"2:5 Silloin faraon tytär tuli alas peseytymään virrassa, ja hänen seuranaisensa kävelivät virran rannalla; ja kun hän näki arkun kaislikossa, lähetti hän palvelijattarensa ja otatti sen ylös.
2:6 Ja kun hän avasi sen, näki hän lapsen; ja katso, siinä oli poikanen, joka itki. Niin hänen tuli sitä sääli, ja hän sanoi: "Tämä on hebrealaisten lapsia."
2:10 Mutta kun lapsi oli kasvanut, toi hän sen faraon tyttärelle, ja tämä otti sen pojaksensa ja antoi hänelle nimen Mooses, sillä hän sanoi: "Minä olen vetänyt hänet ylös vedestä."
”Siihen aikaan syntyi Mooses ja hän oli Jumalalle otollinen... Mooses kasvatettiin kaikkeen egyptiläiseen viisauteen ja hän oli voimallinen sanoissa ja teoissa... oli muukalaisena Midianin maassa neljäkymmentä vuotta... Tämän Mooseksen... Jumala lähetti päämieheksi ja lunastajaksi... hän johdatti heidät Egyptistä pois, tehden ihmeitä ja tunnustekoja.”(Apostolien teot 7:20, 22).
Mooses sai tiedon Genesiksestä Jumalalta suoraan tai kirjoitutti perimätietoa.
katsos:
KIRJOITTIKO MOOSES MOOSEKSEN KIRJAT?
http://www.helsinki.fi/~pjojala/uskollinen_koko_faaraon_talossa.htm
Kyllä, tavoitteena tulee olla juuri sen, mitä kirjoittaja
halusi sanoa niille joille kirjoitti, selville saaminen.
Sehän on yleinen periaate, jota täytyy noudattaa minkä tahansa tekstin tulkinnassa.
Se tarkoittaa myös sitä, että tekstiä tulkitaan vain niin pitkälle eikä yhtään enempää
ja senkin tulkinnan pitäisi olla niin vapaa tulkitsijan omasta esiymmärryksestä
kuin vain on mahdollista.
On totta, että on paljon, mitä luomiskertomuksissa ei kerrota,
mutta sinä jätit mainitsematta osan tärkeimmistä asioista,
joista siinä kerrotaan... eli lähinnä se hengellinen puoli.
Luomiskertomusten pääpaino on ennenkaikkea hengellinen.
Esim. taivaankappaleista puhutaan elottomina esineinä,
joita Jumala käskee mielensä mukaan, vastakohtana muiden
kansojen taivaankappaleiden palvonnalle -> tiukka monoteismi.
Eikä kannata unohtaa sitäkään, että kyseessä on myös kaunis runo.
Tekstin allegorisoiminen perustuu joko heprealaisen ajattelutavan
väärinymmärtämiseen tai sen hylkäämiseen.
Heprealaisten kirjoitusten usko tiukasti sidottu
ajan ja historian käsitteisiin. Koko homma perustuu Jumalan
tekoihin kirjaimellisessa historiassa (kuviteltua tai ei).
Eli siis... miten Mooseksen aikalaiset olisivat lukeneet tai ymmärtäneet tuon tekstin.
Kuten tiedätkin vain harvat siihen aikaan osasivat lukea ja kirjoittaa
ja kirjat olivat harvinaisia. VTssahan kansan hengellinen opetus tapahtui niin,
että kansa kokoontui esim. temppelin luo ja pappi tai joku vastaava luki heille
pyhiä kirjoituksia. Miten tuo tavallinen kansa ymmärsi luomiskertomukset?
Uskoisin, että juuri he ovat tekstin oikea tulkitsija ja kohdeyleisö.
Toisin sanoen... en oikeastaan välitä pätkän vertaa siitä, miten kirkkoisät
tekstiä tulkitsivat. Jos nyt luin tuota listaa pitkiä luomispäiviä kannattaneista
kirkkoisistä oikein, niin herää mieleen vain yksi kysymys...
Aikaisimmista kirkkoisistä monet puuttuvat listasta, miksi?
Eikö heillä ollut asiasta mielipidettä vai eikö sitä haluta kuulla?
Myöhempien kirkkoisien kommenteista en sitten enää välitäkään,
koska minun näkökulmasta katsottuna he eivät ole luotettavia tulkitsijoita.
Tarkennetaanpas hieman tätä. Tulisiko minun siis luottaa myöhäisjuutalaiseen
kirjoitusten tulkintaan eikä siinä vielä kaikki vaan vielä sellaisiin
tulkitsijoihin kuin Philo? Ei kiitos. Philohan on tunnettu juuri
uusplatonilaisuudestaan.
Origenes, Justinus, Theophilus (olettaen että nyt puhutaan Aleksandrian Theophiluksesta)
ja Augustinus perustivat teologiansa aivan liiaksi sen ajan
korkeimpaan tieteeseen eli hellenistiseen filosofiaan.
Hehän olivat kasvaneet hellenistisen kulttuurin keskellä
ja useat heistä olivat aiemmin opiskelleet filosofiaa.
Kun ottaa huomioon, kuinka nopeasti ja varhain hellenistinen
filosofia tunkeutui kirkon oppiin ja suoraan sanoen muutti
sen joksikin aivan muuksi kuin mitä se alunperin oli (kiitos noiden kirkkoisien),
niin en voi tehdä muuta kuin olla luottamatta heidän tulkintaansa.
Heprealainen ihmiskäsitys oli holistinen,
mutta mitä kirkkoisät opettivat? Dualismia vähintään.
Auta armias, jos joku vielä jaksaa yrittää väittää, että Athanasiuksen
tunnustus ei ole täynnä Raamatulle vieraita filosofisia käsitteitä.
"Ensimmäisen vuosisadan oppineilla syyt pitää luomispäiviä ajanjaksoina
ei varmastikaan olleet luonnontieteellisiä, vaan syyt olivat teologiasia
ja lähtivät oikeanlaisesta tekstin tulkitsemisesta."
Ei ainakaan nykyaikaisessa mielessä luonnontieteellisiä,
mutta todennäköisesti sen ajan luonnontieteeseen ja filosofiaan
perustuvia. Kirkkoisien tausta filosofiassa ei ainakaan minun luottamustani herätä.
Tähän kun vielä sitten laskee mukaan sen, miten ihmiset yleensä
kirjoituksia lukevat ja tulkitsevat. Yleensä ihmiset lukevat lähes
täysin oman aikansa näkökulmasta ottamatta selvää kirjoittajan elämästä
ja ympäristöstä ja siitä kenelle hän kirjoitti. Ottaen huomioon,
mitä kirkkoisät opettivat, en voi olettaa heidän syventyneen
tekstien taustaan yhtä syvällisesti kuin aikansa filosofiaan.
Luin noiden linkkien osoittamat sivut... ja enemmänkin.
Sori, mutta ne eivät minuun hirmu suurta vaikutusta tehneet.
Mitä noihin vastaväitteisiin "yom" käytöstä tulee, niin ne eivät koske minua,
jos muistan oikein että en ole esittänyt sellaisia väitteitä, mitä nuo vastaväitteet koskisivat.
Vai olenko sanonut, että sana "yom" ja järjestysluku yhdessä tarkoittavat *aina* kirjaimellista vuorokautta
tai että "ilta ja aamu" vastakohtina ilmaistuna yhdessä *aina* viittaavat kirjaimelliseen vuorokauteen.
En ole myöskään muistaakseni puhunut "olam" tai "qedem" sanoista mitään.
Minä en väitä mitään näistä, mutta olen kyllä sitä mieltä,
että luomiskertomuksissa kirjaimellinen vuorokausi on tekstille uskollisin käännös.
Väitteet Day-Age näkemyksen puolesta näyttävät useimmiten olevan muotoa:
1) teksti sanoo, että A tapahtui päivänä X
2) A ei tieteellisen tiedon valossa voi tapahtua kirjaimellisessa vuorokaudessa
3) X ei voi olla kirjaimellinen vuorokausi
Sori, mutta en voi hyväksyä tällaista päättelyä raamatuntulkinnan pohjaksi.
"luomiskertomus on totuudenmukainen selostus maailman syntyhistoriasta"
näyttää olevan yksi premisseistä näissä päätelmissä, vaikka sitä ei mainitakaan.
Jos tuota samaa kaavaa vielä sovelletaan koko tekstiin ja sen jälkeen todetaan
saadun tulkinnan perusteella, että se on sopusoinnussa nykytieteen kanssa,
niin vastapuoli voikin syyllä syyttää sitä kehäpäätelmäksi.
Ainoa asia, mitä tällaiset tulkinnat todistavat, on se, että valitsemalla
sopivat käännökset sanoille on usein mahdollista tulkita teksti sellaisella
tavalla, jota jo alunperinkin lähdettiin hakemaan.
Ongelman ydin (minun näkökulmasta):
En näe mitään syytä tekstin itsensä (Gen.1,2:4a) perusteella lukea sitä muuna
kuin kirjaimellisina vuorokausina. Tästä johtuen ainoa mahdollinen johtopäätös,
jonka voin tehdä tämänhetkisten tietojeni perusteella on se, että sellainen
ihminen, joka on tässä asiassa eri mieltä, joko tietää jotain mitä minä en tiedä
tekstistä, tuo tulkintaansa mukaan jotain tekstin ulkopuolelta tai hänen menetelmänsä
tulkita tekstiä on erilainen. En ole enää vähään aikaan törmännyt uuteen tietoon
mielestäni olennaisten seikkojen suhteen tekstissä. Uskon, että tulkintamenetelmäni
on riittävän hyvin perusteltu. Tästä johtuen, jos joku esittää jonkin toisen tulkinnan,
minun täytyy olettaa, että hänen tulkintansa rakentuu jollekin tekstille itselleen
vieraalle seikalle. Day-Age tulkinnat minun mielestä tuovat tulkintaan mukaan
juuri tuon uskon Raamatun erehtymättömyyteen ja sen vuoksi päätyvät tietysti
juuri siihen johtopäätökseen, että Raamattu on erehtymätön.
Ei kannata suhtautua kovin suurella ihmetyksellä tuohon väitteeseeni, että OEC kulkee kehässä, mitä Raamatuntulkintaan tulee. Ei ole tarkoitus sillä loukata.
YEC on siihen yhtä syyllinen. Heidän ennakkoon olettamansa asiat ovat toki erilaiset, mutta ongelma on sama.
Sitten on tietysti vielä se väki, joka etsii Raamatusta ristiriitoja, jne. Toki minä myönnän, että Raamattu ei ole täydellinen, mutta eikö heidänkin tulisi pysyä faktoissa sen sijaan, että lukisivat ja tulkitsisivat tekstiä löytääkseen vahvistusta ennakkoluuloilleen? Tekstin huolellinen tutkiminen kuitenkin on järkevämpää kuin pakkomielteinen pilkunviilaaminen. Tässä mielessä osa ristiretkellä olevista tiedeuskovista muistuttavat suuresti ristiretkellä olevia muslimeja.