Tuossa yhdessä keskustelussa viitattiinkin Ehtoolliseen ja siihen valmistautumiseen. Ilmeisesti meillä käytännöt vaihtelevat suuresti.
Yleisohje on selkeä: rukousta ja paastoa (ja jälkimmäisestä voi terveydellisistä syistä hieman poiketa).
Mutta mikä on todellinen tilanne?
Päätös Ehtoolliseen osallistumisesta saatetaan tehdä vasta palveluksen aikana, monet taitavat syödä kevyen aamiaisen (tai ainakin pitää juoda kahvia jotta jaksaa mennä kirkkoon). Ja tietysti jos on tupakka-addiktio niin voi vielä ennen liturgiaa vetää yhdet savut!
Jokainen tietysti pitää huolen omasta valmistautumisesta mutta taitaa olla enemmänkin niin että harva tietää miten oikeastaan Ehtoolliseen hartaudella valmistaudutaan.
Minä en halua heittää ensimmäistä kiveä, mutta valistus taitaa tämänkin asian suhteen olla hieman retuperällä.
Yleisohje on selkeä: rukousta ja paastoa (ja jälkimmäisestä voi terveydellisistä syistä hieman poiketa).
Mutta mikä on todellinen tilanne?
Päätös Ehtoolliseen osallistumisesta saatetaan tehdä vasta palveluksen aikana, monet taitavat syödä kevyen aamiaisen (tai ainakin pitää juoda kahvia jotta jaksaa mennä kirkkoon). Ja tietysti jos on tupakka-addiktio niin voi vielä ennen liturgiaa vetää yhdet savut!
Jokainen tietysti pitää huolen omasta valmistautumisesta mutta taitaa olla enemmänkin niin että harva tietää miten oikeastaan Ehtoolliseen hartaudella valmistaudutaan.
Minä en halua heittää ensimmäistä kiveä, mutta valistus taitaa tämänkin asian suhteen olla hieman retuperällä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Paastoni taitaa jäädä puoleen vuorokauteen ja rukoukset tulevat usein luetuksi vasta kirkossa. Mutta ei rippi-isäni ole ollut kovin vihainen.
"rukoukset tulevat usein luetuksi vasta kirkossa"
Sitä voitaneen pitää osoituksena erinomaisesta keskittymiskyvystä. Minulta noiden rukousten (joita on n. 50 sivua) lukemiseen menee kotioloissa vähintään 20 minuuttia, vaikka miten nopeasti niitä pistelisin.
En ole tullut testanneeksi, kauanko aikaa kuluisi, jos lukisin ne liturgian aikana. Liturgian anti voisi silloin ehkä jäädä vähäiseksi.
Tuota noin, sivusta seuranneena kysyisin, että posotatko siis todellakin 50 sivua rukouksia 20 minuutissa? Aikamoista vauhtia tosiaan. Eikö tuossa sisältöön keskittyminen kärsi? Miksi niitä pitää olla niin mahdottoman monta?
"Eikö tuossa sisältöön keskittyminen kärsi?"
On eduksi, jos sisältö ja aihepiiri on entuudestaan tuttu.
"Miksi niitä pitää olla niin mahdottoman monta?"
Isä Johannes Seppälä kirjoittaa näin: "Ehtoollisen käsittämätön pyhyys on luonnollisesti herättänyt uskovien mielessä tarpeen aivan erikoisella tavalla valmistautua sen vastaanottamiseen." (Ehtoollisrukoukset. 3. p. Joensuu 1989. Johdannoksi.)
Hän jatkaa: "Olisi mahdotonta antaa yhtä yleisortodoksista ohjetta, miten valmistautumisen tulisi tapahtua. Esim. venäläiset ohjeet esittävät hyvinkin pikkutarkkaa 'jumalanpalvelusohjelmaa' kanoneineen ja akatistoineen jokaista viikonpäivää varten, kreikkalainen käytäntö edellyttää vähintään 3-4-päiväistä suhteellisen ankaraa paastoa, löytyypä ohjeita lukutaidottomiakin varten."
Valmistautuminen tuntuu aina jäävän puolitiehen vaikka kuinka paastoaisi ja rukoilisi. Toisaalta näin kai kuuluukin olla. Olen kuullut sanottavan, että koko viikon pitäisi olla valmistautumista ehtoolliseen....
ihan sivullisena, mutta kiinnostuneena kysyn, että entäs jos on sairaana ja/ tai loppuunpalanut ja/tai hoitaa vanhuksia ja lapsia ja lehmiä ja kaikkien asioita ja on uupunut, eikä ennätä, vaikka haluaisi, mutta ei ennätä eikä jaksa valmistautua millään tavalla...voiko mennä kirkkoon tai voiko lainkaan mennä ehtoolliselle?
Jos tätä työnpaljoutta ja uupumusta kestää vuositolkulla, niin pitääkö ehtoollisesta kieltäytyä kun ei ole tarpeeksi valmistautunut?
Mielestäni ehtoolliseen pitää valmistautua.
ehtoolliselle valmistautumisessa vain ehtoollispaasto on välttämätön. Jos ehtoollinen on aamupäivällä, niin täyspaasto ennen sitä on meille määrätty alkavaksi keskiyöllä. Ennen pyhitettyjen lahjojen liturgian ehtoolliselle valmistautuessa täyspaasto alkaa puolelta päivin. Sen jälkeen ei saa syödä eikä juoda. Venäjän kirkossa vigilian jälkeen ei enää saa syödä eikä juoda. Tämä siksi, että erottaisimme Herran ruumiin ja veren muusta ruuasta.
Rukoussääntö -myös ehtoolliselle valmistautuessa- pitää mitoittaa voimiensa mukaan. Kaikkein tukalimmassa ja raskaimmassa asemassakin oleva ihminen ehtii kyllä lukemaan jonkun rukouksen ennen ehtoollista.
Ehtoolliselle valmistavat rukouksethan voi lukea vaikka autossa (jos siis on vähintäin kaksi henkeä menossa kirkkoon). Isäntä ohjaa autoa ja emäntä lukee ääneen ehtoolliselle valmistavat rukoukset tai päin vastoin.
Itse luen usein aamulla luettavaksi tarkoitetut rukoukset raitiovaunussa matkalla kirkkoon. 20:n minuutin ratikkamatkan aikana ei kyllä ehdi lukea 50 sivua rukouksia kuten XYZ väitti, mutta se tuskin on tarpeenkaan. Itse ehdin lukea (minulla on vanha Rukous ja hartauskirja) alkurukoukset, yhden aamurukouksen, Tulkaa kumartakaamme, psalmit 23, 24 ja otteita psalmista 116, ehtoollistroparit sekä yhden tai kaksi 12:sta ehtoolliselle valmistavasta rukouksesta. Mutta luen kyllä aika hitaasti.
Jokainen neuvotelkoon rukoussäännöstään rippi-isänsä tai muun hengellisen ohjaajansa kanssa. Parempi lukea vähän ja hartaasti kuin mahdollisimman paljon kovalla kiireellä.
En usko, että ne kirjasta luetut rukoukset ovat sen parempia kuin se, että siinä raskaan työn keskellä rukoilee mielessään vaikka Jeesuksen rukousta. Turha tuijotella liikaa valmiiksi kirjoitettuihin, vaikka ne ovatkin erinomaisia. Tosin vain silloin kun on ajatus mukana. Muutenhan on ihan sama hokea mitä vain kirjaa.. Jos on sairas tai raskaan työn uuvuttama ei paasto ole ehdoton. Tästä voi aina keskustella rippi-isän kanssa.
Pelkkä ehtoolliseen valmistavien rukousten mekaaninen lukeminen ei tee kenestäkään täysin kelvollista.
Tärkeää on kuitenkin se että siihen lähdetään asiaan kuuluvalla vakavuudella. Nuo rukoukset kyllä hyvällä tavalla siihen johdattavat.
Ruokapaasto on terveitä aikuisia varten. Jos on esim. raskaana, sairas tai lapsi, ei SAA paastota ruoasta/juomasta. Sen sijan seksi tai tupakka ei kuulu kenenkään ehtoolliselle menijän aamuohjelmaan.
Sairaat tai vakituisen lääkityksen kanssa elävät ihmiset tms. voivat sopia paastoasioista takemmin oman rippi-isänsä kanssa. Näiden ihmisten kohdalla on toki voimassa se kaikille kuuluva puoli valmistautumisesta eli hengellinen valmistautuminen, joka tapahtuu rukouksin ja ajatuksin. Mutta kukin voimiensa mukaan, rukouksen taidossa kilvoitellen! On myös hyvä muistaa, ettei voi koskaan kuvitella olevansa kelvollinen osallistumaan Kristuksen kalliiseen Ruumiiseen ja Vereen - ei vaikka paastoaisi kymmenen viikkoa ja lukisi kaikki maailman rukoukset ja enemmänkin. Tästäkin huolimatta meidän kuuluu valmistautua Ehtoolliseen, paaston ja rukouksen kautta.
jos on sairas tulee ehtoollispaastosta keskustella rippi-isän kanssa. Onhan olemassa sairauksia esim nuoruusiän diabetes, joissa ei millään voi pitää puolen vuorokauden ehtoollispaastoa, vaan on syötävä säännöllisesti.
Mitä tulee rukouksiin, niin kannattaa opetella rukouksia ulkoa. Esim Johannes Krysostomoksen kirjoittama ehtoollisrukous "Uskon, Herra ja tunnustan" kuului ennen koulussa ulkoa opeteltaviin rukouksiin. Moni osannee sen vieläkin. Näitä ulkoa osaamiaan rukouksia voi sitten lukea pitkin päivää töitä tehdessäänkin. Samoin psalttaria kannattaa osata ulkoa.
JOS olet ort.kikon jäsen ja yleensä käyt kirkossa,niin ehtoolliselle meno on jo luonnollisesti tärkeä päätös .Jumala ei sinun paastoasi tarvitse ,vaan sinä ihminen tarvitset ehtoollista.ORT kirkko ei suinkaan pakota sinua menemään ehtoolliselle ,sen takia on olemmassa ehtoollisen valmistautumis rukoukset ,Myöskin paasto on ehtoolliselle meneville avuksi .toisin sanoen jos haluat mennä ehtoolliselle koettele itseäsi,teekaikki ed.mainitut jutut ,koettele vielä itseäsi jos haluat .JUMALA ODOTTAA sinua ,JUMALA MYÖS odottaa ihmisen nöyrtmistä , HÄN on myös sanonut koetelkoon ihminen iseänsä ennenkuin syö ja juo KRISTUKSEN RUUMIN JA VEREN .Vielä on sanottu jos ihminen ei erota ehtoollista muusta ruuasta koetelkoon itsensä ,sillä etoollinen on pyhä tuli , ettei se tulisi syytteeksi eikä tuomioksi vaan iankaikkiseksi elämäksi,näin ollen mene rauhassa ja nöyränä JUMALAN Eteen .JÄTÄ jotakin myös jumalan varaan ,koettele itseäsi mutta älä myöskään tuomitse itseäsi liian ankarasti.JUMALA VARMASTI tietää jokisen ihmisen tarppeet ;sekä vajavaisuude