Väitätte että jumala on kaikissa. Oletteko varmoja. Jos se onkin saatana osassa ihmisiä ja osassa on jumala. Mistä tiedät kumpaan joukkoon kuulut?
Jos olet se jossa on saatana, voitko hävittää sen ja ottaa jumalan tilalle? Entä toisinpäin?
Jos olet se jossa on saatana, voitko hävittää sen ja ottaa jumalan tilalle? Entä toisinpäin?
Vastaukset 12
Vanhimmat
...koska minusta alkaa yhä enemmän tuntua siltä että haluan olla vain ihminen. 26 v yhtä ja samaa paskaa henkisestä kehityksestä, ja tässäkö on tulos?
Jos pidät itseäsi henkisenä etsijänä, Q, niin miksi sinussa on niin voimakas taipumus kieltää sellaisilta ihmisiltä arvo joiden sanotaan olevan tämän päämäärä saavuttaneen?
Niinkuin KUngFutse, jeesus, Muhammed, Sokrates, Luther, Mahavira, mataji, kaikki pyhimykset ja inkarnaatiot tunnut kuittaavan vain että "no, se on tyypillinen sovinisti, ja se on vaimoa hakkaava murhamies".
Minusta se syö pohjan omalta henkiseltä etsinnältä. Miksi edes lähteä etsimään mitään, jos saavutus on se että sinusta tulee murhaaja ja p-ska? Eihän mitään henkeä ole edes olemassa silloin.
Ihminen on vain biologia, joka pyrkii menemään eteenpäin; nukkuminen, syöminen, ulostaminen ja lisääntyminen.
Ja sitten olen havaitsevinani sinussa pyrkimyksen korottaa tämä tila; ja yleensäkin antaa sympatia suuren massan puolelle, erilaisutta vastaan. Biologistinen näkemys. Sitten kuitenkin keskustelemme tsässä "Jumaluudesta". Eikö ennemminkin suuren massan ja biologiset tarpeet voisi hetkeksi unohtaa, eikä laittaa niille kaikkea painoa?
Mutta ei, sitten taas pitää mennä siihen mitä riviuskovaiset ja nuoret sielut sanovat; kuinka monta jälleensyntymää pitää ihmisen kuunnella alempiaan ennenkuin ymmärtää lopettaa kuuntelemisen ja tajuta olevan yksin Korkeimman arvoinen?
oletustasi että sinulla on valta ja oikeus julistaa ihmisiä siksi ja täksi ja vihjailla että SINULLE ei massoilla tai kenelläkään ole enää mitään sanottavaa?
Jopa Jeesus kumartui lasten puoleen. Ehkä vain jotain fiksua heittääkseen, mutta kumminkin.
Sinä ymmärrät kuitenkin tuolla tuulevaisella huipullasi esim. minut väärin. Ei minulla ole mitään näitä superhemmoja vastaan sinänsä, vaan se mikä minua ärsyttää on ihmisten himokas tarve roikkua näissä tyypeissä!
Erikseen on sitten tietysti kaikenlaiset rasputinit ja helppoheikit jotka mustamaagisesti kytkevät ihmisiä itseensä, mutta en nyt sentään sellaisia usko Jeesuksesta yms. noista mainitsemistasi. Liikkuu toki huhuja että Jeesus olisi suorittanut ihmetekojaan Johannes Kastajan irtileikattu pää taikakalunaan. Mutta mene tiedä sitten.
Onko se niin vaikea ymmärtää että minä haluan luottaa yksin Jumalaan?
Nämä mainitsemasi massat ovat tehneet Jumalan tykö johtavista poluista vastenmielisiä juuri sen vuoksi että he ovat tehneet noista esikuviksi sopivista ihmisistä epäjumalia. Tai sanotaan tarkemmin: he ovat tehneet MIELIKUVISTAAN epäjumalia.
Se ei koske tippaakaan mahdollisesti oikeasti olemassa ollutta Jeesusta (kuka hän sitten olikaan) että joku ottaa mielikuva-Jeesuksensa ja hänen nimissään murhaa, raiskaa ja rääkkää ihmisiä. En sano niin. Mutta minusta olisi tärkeää puhdistaa se pöytä kaikista jeesuksista koska minulla on UNELMA että jos ihmisiltä viedään heidän tekosyynsä tehdä pahaa, he eivät niin helposti sitä pahaa tekisi!
Jos et sinäkään olisi missään vaiheessa ollut missään tekemisissä Jeesusmielikuva-fanien kanssa sinulla ei olisi ollut välttämättä otsaa tulla möläyttämään että minä olen demoninisen possession vallassa, ja sitten vielä runoilla jotain ihme synnytysstooreja päälle kun sanon että olen suuttunut. Sinä et ole minun äitini etkä minun yhtään mitään. Kuvittelin että voisit olla veljeni Hengessä ja olisit etsijä ja totuuden etsijä siinä missä minä yritän kovasti olla, mutta annoit niin huonon esimerkin siitä mihin tämä kaikki "henkinen kehitys" johtaa että minusta tuntuu että olen tätä koko touhua kurkkuani myöten täynnä.
Tottakai olin aika kyllästynyt jo pitkään muutenkin, että ehkäpä tämä sitten tulee sopivaan saumaan.
Sahajat heittivät sinut ulos jostain, ja nyt sinä heität minut, jos vain tajuan lähteä, edes pikkuhiljaa.
Totuus on jossain mutta ei ainakaan ylimielisten ja omahyväisten ihmisten nettipirskeissä. Haluan muuttua toisenlaiseksi ihmiseksi kuin mitä olen täällä ollut ja kuin mitä täällä olijat ovat.
Liioittelen ja kärjistän, jotta saan tämän asian pois systeemistäni (jos ikinä, sillä ihmisiin pettyminen pettymisten perään ei taida loppua nähdä).
Hmmmm...
Olen näköjään suututtanut.... Pitäisikö tuntea syyllisyyttä, ja pelätä? En tiedä kuunteletko sinä sitten minua niin erinomaisesti; -- ja mitä sitten vaikka itsekunkin mieli rakentelee harhakuvia?
Ajattelinhan itsekin pitkään että olen jonkinlainen demoni; siis ettei minussa ole pekästään possessiota, vaan olen itse demoni.
Tunne purkautuu kuin tulivuorenpurkaus, mutta onko siinä nähtävissä tunteen voima?
Minusta tulivuorenpurkaukset ja räiskyvä temperamentti on ohimenevää. Hetken kuluttua vapina lakkaa, ja viha lauhtuu, ja aurinko paistaa ja linnut laulaa.
Minusta todellinen tunne on se mikä jää, ja pysyy purkausten mentyä.
Jos mitään ei jää, niin ei ole mitään menetettykään, paitsi illuusio.
Olen arvostanut korkeimmalle sellaisia ihmisiä jotka voivat sekunneissa raivostua, ja tulla alas, rakastaa, palaa, ja pysyä suht järkissään kaiken aikaa, ehkä hetkiksi malttinsa menettäen ja lautaset siruiksi lyöden.
Mikä on tunne, paitsi liekki?
Miten se liekki palaa?
Sammuuko liekki joka pienestä tuulen henkäyksestä? Savuttaako liekki sammumaisillaan? Heittäytyykö ihminen kyyniseksi ja pilkalliseksi?
Aloin tuossa vähän funtsailla että ehkä minulla on täällä vaan väärä painopiste tällä hetkellä. Olen tuosta Jumalasta (kolminaisuus-palstallakin) puhunut jo itseni puhki ja pähki, ja uskonnoistakaan minulla ei oikein ole enää mitään sanottavaa. Uskokoon ken tahtoo.
Se mistä minä olen innokkaampi puhumaan ovat kokemukset ja käytäntö. Paljon aikoinani kirjoittelinkin tuolla Magia-foorumilla, mutta nykyisellään se tuntuu jotenkin köykäiseksi käyneen joten minä en mene sinne näiden juttujeni kanssa mitä nyt pohdin.
Siirryn siis Rajatiedon alaisille kanaville, vaikka vähän tunkkaista (=liian vähän väkeä) sielläkin on.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000001148&posting=22000000010715973
Itselläni on ajatus tällaisesta totuudesta, että ihminen on sekä saatana että Jumala. Tai paremminkin ihmisen olemukseen kuuluu molemmat. Saatana on olemassa siksi, koska ihmisen oli erottava Jumalasta tai Jumala jakautui ihmiseksi. Saatana on olemassa siksi, koska ihmisellä on korkea päämäärä – päästä lopulta takaisin Jumalan yhteyteen.
Saatana on ihmisen vapaa tahto, sen voisi ajatella asustavan aivoissa, jolla viimekädessä ihminen tekee aina valintoja kahden vaihtoehdon välillä, mitä tahansa ajattelee ja tekee. Jumalasta kaikki on lähtöisin ja Jumala on se Voima, jolla ihminen on olemassa ja tekee valintoja. Jumala on ykseys ja Pyyteetön Rakkaus ja Jumalan voisi ajatella asustavan sydämessä.
Ihmisen elämäntarkoitus on Rakkauden opiskelu ja kaikki valinnat ovat sen opiskelua ja oppimista. Siten saatana(aivot/valinta) on ihmiselle (sydämen/Jumalan) kasvualusta. Päämäärä on se, kun ihminen oppii tekemään kaikki valintansa rakkaudesta lähtöisin ja sydämellään, mutta sen oppimiseen tarvitaan aivoja.
Saatanaa on opittava rakastamaan, vain siten sen voi voittaa ja siitä vapautua. Eli on sulassa sovussa tehtävä yhteistyötä ja käytävä elämänkoulua. Siinä koulussa on jokaisen aloitettava ala-asteelta ja päästävä luokaltaan aina seuraavalle oppiasteelle. Usein saa laiskanläksyjä ja jää ehkä luokalle, mutta keskeyttää sitä ei voi eikä ilman opiskelua ja oppimista päästötodistuksia jaeta.
Elämänkoulussa opitaan rakastamaan itseään ja lähimmäistään ja koko luomakuntaa. Elämänkoulun saa päätökseen ja palaa kotiin Jumalan ykseyteen, kun on oppinut Rakkauden, joka ei tee enää valintoja, ei tunne rajoja, ei esteitä, ei ehtoja, ei kadehdi, ei tuomitse, sitä ei halua omistaa, vaan se virtaa vapaasti kaikkialle ja Rakkaus haluaa sulautua yhdeksi koko maailmankaikkeuden kanssa.
Kukaan ei voi tietää kokonaisuutta, mille luokka-asteelle kukin on päässyt ja millä luokka-asteella nyt opiskelee ja mikä oppiaine on tässä elämässä pääaineena. Toisilla opiskelijoilla on erityislahjakkuuksia toisissa aineissa ja toisissa joutuu pänttäämään päähänsä alkeita. Ja kun opiskellaan kaikki samassa koulussa ja ollaan koulutovereita, ei pitäisi ketään väheksyä eikä tuomita (esim. jos joku on ala-asteella matematiikassa, ei voi vaatia murtolukujen osaamista).
Jokaisen tulisi vain oivaltaa omat oppiläksynsä ja nöyränä olla myös opiskelutovereihinsa nähden oppilas ja opettaja.
Ilman Jumalaa ja pirua ei voi olla ihmistä. Ilman pirua ja Jumalaa ei voi päästä Taivasten valtakuntaan. Saatanaa tai Jumalaa ei voi hävitää kumpaakaan, vaan niiden tulee sulautua lopulta yhdeksi.
Olen muuten samoilla linjoilla kirjoittajan kanssa, mutta palaan omaan käsitteenmuodostuksen tapaani, ja sen mukaan saatana ei voi olla vapaa tahto vaan noiduttu tahto. Kasvaminen itsenäisyyteen merkitsee tahdon vapautumista, eli sitä että näkee erilaisia vaihtoehtoja ja oppii tekemään omia valintoja omissa sisäisissä asioissa. Kokemus osoittaa että saatana on yleensä aina siellä, missä ihminen ei ole tahtovana ja tietoisena läsnä. Tahtomisella en tarkoita itsepäisten päähänpinttymien läpi ajamista väkisin, vaan viisauden ja rakkauden vuorovaikutuksessa syntyvää.
Pohdiskelin asiaa sinun käsitteenmuodostuksen pohjalta. >Saatana ei voi olla vapaa tahto vaan noiduttu tahto.< Enpä tosiaan tarkasti ilmaissut, sitä mitä itse tarkoitan saatanalla. Ei sitä voi tosiaan ilmaista sanalla vapaa tahto, vaan lähempänä olisi vapaa valinta, mutta sekään ei täysin kuvaa sitä mitä tarkoitan. Ehkä oikeampi ilmaisu on, saatana=POLAARISUUS.
Ihminen on syösty ykseydestä polaarisuuteen eli kaksinaisuuden maailmaan ja ihmisellä on polaarinen tietoisuus(hyvä-paha, musta-valkea, oikea-väärä jne.) Täten saatana kuuluu olennaisesti ihmisenä olemiseen. Saatana ei ole se polaarisuuden paha pooli, vaan itse polaarisuus. Koska kaikessa ajattelussa(ajattelemattomuudessa) ja toiminnassa (toimimattomuudesa)ihmisen on tehtävä aina valinta kahden vaihtoehdon välillä. Joko sen tekee tiedostamattaan tai harkiten.
>>Kokemus osoittaa että saatana on yleensä aina siellä, missä ihminen ei ole tahtovana ja tietoisena läsnä.
Olen samaa mieltä, että kokemuksen ilmaiseminen ajatuksella on kokeilua, joka ei aina niin hyvin onnistu. Vapaa tahto on asia, jota voidaan katsoa eri näkökulmista. Olen koettanut kyseenalaistaa omia ajatuksiani ja etsiä muita lähestymistapoja. Tässä on yksi yritys:
Ihmisen kehityksen myötä vapaa tahto on ihmisen kasvava sisäinen ominaisuus. Dualistisessa, kaksijakoisessa maailmassa ovat asiat joko-tai. Joko seurataan orjallisesti pimeyden kutsua tai sitten yhtä orjallisesti valon houkutusta, mutta tilaa ei ole vapaalle tahdolle. Tarvitaan siis jokin kolmas, ja arvaan että sitä edustaa rakkaus. Minulle on tullut tärkeäksi käsittää rakkaus muuntavana voimana. Se hyväksyy valon ja pimeyden yhtä lailla, sulattaa ne yhteen ja luo siitä uutta elämää.
Sinä puit sanoiksi sen, mistä ajatuksista olen itse yrittänyt kiinni saada. Kiitos!
>>Ihmisen kehityksen myötä vapaa tahto on ihmisen kasvava sisäinen ominaisuus.>Tarvitaan siis jokin kolmas, ja arvaan että sitä edustaa rakkaus. Minulle on tullut tärkeäksi käsittää rakkaus muuntavana voimana. Se hyväksyy valon ja pimeyden yhtä lailla, sulattaa ne yhteen ja luo siitä uutta elämää.
Eräässä keskustelussa Jeesus kysyi Pietarilta, että "kuka minä olen?" ja kun Pietari sanoi Jeesukselle, että tämä on messias, elävän Jumalan poika, niin Jeesus sanoi Pietarille, että tätä sinulle ei ilmoittanut liha vaan Pyhä Henki.
Keskustelu jatkui siten, että Jeesus kertoi, että hänet tullaan kavaltamaan ja tappamaan, johon Pietari sanoi Jeesukselle, että "näin ei saa tapahtua". Tähän Jeesus sanoi, että "väisty tieltäni, Saatana."
Saman keskustelun aikana Pietarissa puhui siis Jumala, että Saatana.
Kuvaamasi keskustelu erittäin valaiseva!
Ihminen ihmisenä ollessaan ei voi olla pelkästään Pyhä Henki eli tietoisuus ilman valintoja. Vaan hänessä on myös saatana, joka tiedostaa valinnan mahdollisuuden.