Millainen on maailman synnyn historia ja mekanismi, sekä universumin nykyrakenne, ovat kiinnostavia ongelmia, joihin havainnot eivät täysin yllä.
C.S. Lewis muistaakseni mainitsi, että joskus olisko 20-luvulla ateistiopiskelijat vakuuttivat yhdellä viikolla, ettei Jumala ole voinut luoda maailmaa, koska se on niin pieni. Tuolloin nimittäin kaukaisimpien tähtien etäisyysarviot olivat kait vasta sadoissa valovuosissa, olisko olleet kolmiomittauksen varassa? Sitten seruaavalla viikolla maailma oli niin laaja, ettei Jumala olisi voinut luoda ihmistä yksin niin suureen avaruuteen.
Marxilaisilla on nyttemminkin ollut jotain ongelmaa uskoa BB-kosmologiaan, koska se viittaa ehkä liikaa luomiseen. Siis voinemmme valita toivovamme kosmologian aatteemme mukaisesti.
Mikähän kosmologia olisi kreationistisin ja mikä sopivin perusateistille tai evoluutikolle? Jatkuva "luominen" ( a la Hoyle), staattinen maailma (a la Ptolemaios) jne.
C.S. Lewis muistaakseni mainitsi, että joskus olisko 20-luvulla ateistiopiskelijat vakuuttivat yhdellä viikolla, ettei Jumala ole voinut luoda maailmaa, koska se on niin pieni. Tuolloin nimittäin kaukaisimpien tähtien etäisyysarviot olivat kait vasta sadoissa valovuosissa, olisko olleet kolmiomittauksen varassa? Sitten seruaavalla viikolla maailma oli niin laaja, ettei Jumala olisi voinut luoda ihmistä yksin niin suureen avaruuteen.
Marxilaisilla on nyttemminkin ollut jotain ongelmaa uskoa BB-kosmologiaan, koska se viittaa ehkä liikaa luomiseen. Siis voinemmme valita toivovamme kosmologian aatteemme mukaisesti.
Mikähän kosmologia olisi kreationistisin ja mikä sopivin perusateistille tai evoluutikolle? Jatkuva "luominen" ( a la Hoyle), staattinen maailma (a la Ptolemaios) jne.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Moi !
Minä kannatan todellisuutta sellaisena kuin se tullaan havaitsemaan. ;-)
No, kuva tarkentuu kaiken aikaa ja luojalle tullee olemaan aina paikkansa, mikäli sellaista tarvitsee.
Nykyisten havaintojen valossa näyttää selvältä että tuntemamme maailmankaikkeus on ollut joskus aikoja sitten (> 10 miljardia vuotta) pakkautuneena hyvin pieneen tilaan. Tietokonemalleilla on päästy siitä nykyisenkaltaiseen kosmokseen, tosin tekemällä aika paljon yksinkertaistuksia.
Steady state -malli ei sellaisenaan ole kestävä, ellei sitten oteta pitkää aikajännettä ja jollakin tavalla sykkivää maailmankaikkeutta joka miljardien miljardien vuosien saatossa lopulta saavuttaa aikaisemman tilansa.
Jatkuvan "luomisen" malli on ilmeisesti mahdoton todistaa olemassaolemattomaksi, Ainahan uusi alku-bb voidaan ajatella luotavaksi kun kaikki protonit ovat "höyrystyneet" energiaksi. Kuitenkin nykyinen maailmamme, tai näkyvä osa maailmasta, osoittaisi maailmankaikkeuden muuttuvan jatkuvasti.
Eli katsotaan mitä viisaammat saavat asiasta selville. Ateistille kelpaavat kaikki mallit.
--
"Mikähän kosmologia olisi kreationistisin ja mikä sopivin perusateistille tai evoluutikolle?"
Riippumatta siitä olenko sielultain vaikkapa lähetyssaarnaaja, jolle ajatus taikauskon pauloissa kadotukseen joutuvista kanssaihmisistä on kestämätön, tai kehitysoptimisti, joka uskoo teknologisella valistuksella vääntävänsä savimajojen asukkaat kehityksen tielle.
Tai että olisin vaikkapa ahne journalisti, joka myy omaa mitätöntä matkakertomustaan suurelle yleisölle naureskellen lukutaidottomien alkuasukkaiden kummallisuuksille?
Niin riippumatta siitä mitä olen, maailmankaikkeus varmaankin on mitä on ilman minuakin, niin, maailmankaikkeudesta on otettava selvää, jos vain paukut riittävät haasteeseen.
Riittääkö paukut selvittää on varsinainen kysymys, ei se että kelpaako mikä tahansa halpa kuvatus selittämään kosmoksen laaja-alaista ns. evoluutiota ?!
Onhan tässä jossittelusta tietenkin kyse, ei voi kieltää. Mutta kun tuosta suuresta todellisuudesta ei voi paljoa täsmällistä sanoa, vasta muutama vuosi sitten löydettiin jotain yli 300% lisää kokonaisuuteen (pimeä energia). Ja sekin on nyt täysin tuntematonta kauraa.
Itseasiassa virherajojen puitteissa pimeä energia ja massa voivat yhdessä tehdä 100% kokonaisuudesta!!! Mitä tästä siis tiedetään?
Ihan hiukan on tuo kosmoksen evoluutiokin kyseenalainen juttu, kun kerta valmiita galakseja näyttää olevan ihan niin varhain kuin vain voi nähdä. Siis on myös mahdollista aloittaa kosmoksen tarkastelu valmiista ja kohtalaisen harvasta maailmasta, eikä vain äärettömän tiheästä singulariteetista.
Maailmankaikkeus on tietenkin mitä on, tästä lienemme yksimielisiä. Mitä se on, siitä tuskin koskaan. Eikä ehkä siitäkään, miksi on.
Determinismi = kaikki tapahtuminen
on kausaalista, järkähtämättämien lakien mukaista.
(Kannatatko käsikirjoitettua ennaltamääräytymistä, välttääksesi ehkä tahtomisen (pelottavan) vastuun ?:=))
Ei kai kukaan enää voi ainakaan ilman itsepetosta paeta determinismeihin ja sitoutua niitä kantaviin ideologioihin kun maailmankaikkeus ympärillämme ja itsessämme elää omaa liveshowtaan kun vain katsoo. Eri asia näkeekö.
" Ihan hiukan on tuo kosmoksen evoluutiokin kyseenalainen juttu, kun kerta valmiita galakseja näyttää olevan ihan niin varhain kuin vain voi nähdä. Siis on myös mahdollista aloittaa kosmoksen tarkastelu valmiista ja kohtalaisen harvasta maailmasta, eikä vain äärettömän tiheästä singulariteetista. "
Kosmoksen aikaisin tarkastelu on toki syytä aloittaa alkujytkyn taustasäteilystä. Galaksirakenteet vain eivät ole siellä niin varhaisessa mihin pystyy näkeen, valitettavasti se oli edelleen väärä tieto. Kaukaisin tapahtumahavainto on toistaiseksi 12,7 miljardia vuotta vanha, 900 miljoonaa vuotta alkuräjähdyksen jälkeen tapahtunut GRB050904 gammapurkaus.
"...vasta muutama vuosi sitten löydettiin jotain yli 300% lisää kokonaisuuteen (pimeä energia)"
Pahus, luin hiljan (jostain netistä?) artikkelin, että pimeitä materioita ei ehkä sittenkään tarvita selittämään puuttuvia massoja koska havaitsematonta ainetta olisi riittävästi. Se siitä tällä kertaa kun lähde hävisi.
Niin, olisiko mielestäsi, olisiko liian rohkeaa kuvitella, että sinä hyvin pitkänä aikana jona maailmankaikkeus on nähtävästi ollut, niin että siinä olisi tapahtunut edes jotain pientä kehitystä. :=)
Maailmankaikkeus on vasta hyvin nuori lapsi, sen eläkepäivät koittanevat miljardien triljoonien vuosien päästä, ja siitä ajasta ainetta oli vain mitättömän hetken, elämää senkään vertaa. Mene näistä tietämään, tässä sitä vaan ollaan, tähän astisen kehityksen neulanterävässä kärjessä. Auts!
Makupaloja:
Lisää havaintoja planeettojen nopeasta kehittymisestä: http://www.avaruusmgz.info/vol13/syyskuu/planeetat.html
Supernovat tuottavat mineraalipölyä: http://www.avaruusmgz.info/vol13/elokuu/supernovan_polya.html
Ai niin, minä olin nm. stardust, moro taas, deterministi! :=)
"Pahus, luin hiljan (jostain netistä?) artikkelin, että pimeitä materioita ei ehkä sittenkään tarvita selittämään puuttuvia massoja koska havaitsematonta ainetta olisi riittävästi.
"
Viiden ajatuksen synteesi:
Pimeä materia nimenomaisesti tarkoittaa havaitsematonta ainetta. Ajatus, että Newtonin mekaniikalla pystytään selittämään oman aurinkokuntamme planeettojen kiertoajat hämmästyttävällä tarkkuudella yhdistettynä toiseen ajatukseen, että luonnonlait ovat samat kautta kosmoksen, johtaa kolmanteen:
Mikäli laskumme eivät pidäkään aivan kutinsa ja haluamme säilyttää fysiikkamme, sen täytyy kertoa jostakin muusta. Itse asiassa planeetta Neptunus löytyi siten, että sisempänä kulkeva Uranus näytti hieman häiriintyneeltä. Kaukoputket osattiin suunnata arvellun häiriötekijän kohdalle, ja uusi planeetta löytyi. Vastaavasti, Neptunuksen rataa häiritsi mitä ilmeisimmin vielä jokin. Näinpä löytyi Pluto.
Tämä sivujuonne tässä kolmannessa ajatuksessa oli sikäli tarpeellinen, että tutkiessamme kaukaisia kohteita, kuten galakseja, voimme päätellä kykenevämme laskemaan sen näkyvien ja massiivisten kiertolaisten, tähtien, kiertoajat galaksin keskustan suhteen. Tämä oli neljäs ajatus.
Viides ajatus on se, että fyysikot osaavat laskea toisiaan kiertävien taivaankappaleiden massat hyvin tarkasti, jos saavat ensin tiedot toisiaan kiertävien kohteiden kiertoajat ja ratatiedot.
Johtopäätös on huima. Fyysikot siis kykenevät punnitsemaan - ei vain planeettoja ja tähtiä - vaan kokonaisia galakseja!
Juuri kun kaikki oli kaunista ja harmonista, osoittautui, että oma galaksimmekaan, Linnunrata, ei totellut teoriaamme. Massaa vaikutti olevan huomattavasti enemmän kuin näkyviä kohteita. Itse asiassa, fyysikoilla oli laskelmien perusteella 90-95% massasta hukassa! Tähtien välinen pöly ei voinut olla selittäjä, sehän olisi näkynyt ainakin utuna.
Moi!
On hyvinkin mahdollista että on olemassa voimia (vertaa gravitaatio) jotka vaikuttavat vasta todella isoilla etäisyyksillä tai todella isoilla massoilla.
Toki ensimmäinen hypoteesi on että on paljon massa joka ei valaise ja joka voidaan havaita vain epäsuorasti. tätähän tuo "pimeä massa" juuri on.
Eläämme mielenkiinotisia aikoja, kuten Martin Reese sanoi, kosmologia ei ole enään puhdasta hypoteesien esittelyä ;-)
--
En kait voi olla absoluuttinen deterministi, koska uskon ihmisen vapaaseen tahtoon ja vastuullisuuteen valinnoistaan. En koe esim. että Jumala tai mikään luonnonvoima tms. olisi _määrännyt_ minut kirjoittaan juuri tällä hetkellä juurin näin.
Se, ettei sattuman olemassaoloa ole todistettu, ei jätä ainoaksi vaihtoehdoksi determinismiä?
Determinismiä:[Niin, olisiko mielestäsi, olisiko liian rohkeaa kuvitella, että sinä hyvin pitkänä aikana jona maailmankaikkeus on nähtävästi ollut, niin että siinä olisi tapahtunut edes jotain pientä kehitystä. :=) ]
Pääsääntöisesti prosessit ovat maailmankaikkeudessa entropian lisääntymistä. Siis kokonaisuuden muutos kohti todennäköisintä tilaa, kohti potentiaalierojen häviämistä, kohti epäjärjestystä. Jos haluat kutsua tätä kehitykseksi, niin siitä vaan. Tämä on siis koko universumin mittakaavassa tapahtuva kehitys. Paikallisesti voi esim. salaman lämpötila ylittää auringon pintalämpötilan.
ei liene toki tarkoita että kehityksen pitäisi olla pelkästään positiivinen tapahtuma jolle voisi vaan leveästi hymyillä.
Sattuman olemassaolosta en käy kiistelemään edes puolinaisen deterministin kanssa. On tapahtumia esim. korttipelissä (prisma kortinlaskijoista hiljan) jossa yksi tapahtuma katkaisee edellisten tapahtumien (deterministisen) ketjun, ja näin ollen sitä tapahtumaa seuraavat tapahtumat vaikuttavat ne hyvinkin, aivan, sattumilta.
Entropia on tietysti loppupelissä viimeistään minkä tahansa avaruuksien rakenteiden kannalta katala mekanismi. Onhan siis todettu että jopa valotiiviit mustat aukotkin "höyrystyvät", tavalla jossa tapahtumahorisontin vieressä syntynyt virtuaalihitunen kaappaa mustalaisen vaikutuspiiristä itselleen kumppanin ja sanoo aukolle "morjens".
Mutta että kuten on aiemminkin todettu, niin painovoima on se tekijä joka saa aikaan edes jotain. Sitä on pitkälti kiittäminen ettei kaikki olisi pelkkää "harmaata kaasupöperöä". Ainakaan väliaikaisesti muutamaan ziljoonaan maan vuoteen.
Kiitos suurelle painovoimalle ja satsumille. :=)
Jos maailma olis näi iso kuin nyt yleensä uskomme (siis miljardeja valovuosia ainakin joka suuntaan), mutta se olis luotu tämmöiseksi vasta 6000 vuotta sitten, niin miltä se näyttäisi?
Jos otamme ihan yksinertaisimman tapauksen, niin tähtitaivasta olis näkyvissä joka suuntaan, muttei linnunrataa. Sitkeän havainnoinnin tuloksena ehkä ilmenisi, että uusia tähtiä tulee näkyviin kauimpana, suurimmalla etäisyydellä, n. 6000 valovuoden päässä. Mitä tästä sitten pääteltäisiin (ilman Raamatun lukemista)? Ehkä muodostuisi teoria uusien tähtien synnystä jossakin pimeässä prosessissa, tai jatkuvan luomisen teoria tms.
YEC-piireissä kait usein katsotaan, että suurempiakin etäisyyksiä on, mutta joko valo on luotu matkalle, tullut nopsempaan tai maa on aikaviivästymässä, jollein meillä on kulunut vain jotain 6000 vuotta, vaikka ulkomaailmassa on mennytkin miljardeja vuosia. Vai miten se nyt oli se uusin YEC-kosmologia?
Täytyy sanoa, etten ole kauhean paljon pohtinut, miltä maailman voisi olettaa näyttävän, jos luominen tapahtui vast'ikään. Raamatussa kuitenkin mainitaan luomisessa tähdekin, jolloin voisi uskoa, että ne näkyivät jo luomisviikolla maan päälle. Kun toiseksi lähin tähti on nykyään usemman vuoden päässä, niin ...
keksitty, vinkki vinkki: http://www.physics.helsinki.fi/~enqvist/artikkeli.dir/dim_04.htm
Tekstiäsi voisit ideoida multiversumin puolelle. Me näemme nyt paikallista versumiamme about.13 miljardia valonvuotta, sen historian kulkua taakse päin. Tämä näkemisemme edustaisi multiversumissa (ääretön määrä universumeita) sitä YEC-höspölogian kuutta 1000 vuotta.
Joopa joo, vuonna 2007 lentävä PLANCK –satelliitti tulee antamaan kohtuullisen lopullisen vastauksen, sillä sen mittauksista saadaan vihdoin kiistaton arvo Hubblen vakiolle.: http://www.rssd.esa.int/index.php?project=PLANCK
Odotellaan kiltisti tuloksia YECeen puolesta ja vastaan. Veikkaan että...
Karttaa kaikille universumiinsa eksyneille:) http://www.sdss.org/ ja sieltä vaikka: http://cas.sdss.org/dr3/en/tools/places/
Maailmankaikkeuden ikä on noin 13,7 mrd. vuotta. Maailmankaikkeudella ei kuitenkaan ole itsessään rajoja, vaan rajoilla tarkoitetaan mitä ME näemme. Todellisuudessa maailmankaikkeus voi olla ääretön ja ääretön se oli ilmeisesti ensi hetkistä alkaen.
Me näemme kaukaisimmat kohteet, jotka ovat NYT 46 miljardin valovuoden päässä ja matkaavat ylivalonnopeudella poispäin. Me näemme noiden valon koska se lähti liikkeelle kun ne oli paljon lähempänä meitä. Jos siellä rajalla on nyt alieneita, joiden planeetta kehittyi 5 mrd. vuotta sitten niin siitä planeetasta me emme eivätkä he meidän planeetastamme tule koskaan tietämään. He näkevät vain meidän galaksinidun nuorena ja me heidän galaksinidunsa nuorena.
Ja jotta menisitte lopullisesti sekaisin: Maailmankaikkeuden kiihtyvyysilmiön takia näkyvä horisontti on 16 mrd. valovuoden (eikä 13,7 mrd. valovuoden) etäisyydellä.
Ja jos ei mee kaaliin, niin ei se mitään, viisaammatkin menee vipuun eikä tiedetulokset ole ainakaan sataan vuoteen taipuneet maalaisjärkeen.
Lähde:
http://www.sciam.com/article.cfm?chanID=sa006&colID=1&articleID=0009F0CA-C523-1213-852383414B7F0147
"Scientific American March 2005 Issue"
"Misconceptions about the Big Bang
Baffled by the expansion of the universe? You're not alone. Even astronomers frequently get it wrong
By Charles H. Lineweaver and Tamara M. Davis "
Niin ja eipä ole tuollakaan päin just rajoja: http://media.ebaumsworld.com/index.php?e=beatbox.wmv
Asian pyöriessä mielessä tuli tämmöistäkin myllystä:
Epäjatkuvuus on yksi ihmeen tuntomerkki, tai Jumalan toiminnan merkki. Tätä mieltä oli jo Darwin. Hänen asteettainen kehitystarinansahan oli juurikin tarkoitettu kumoamaan luomisen hetkellinen ja jättiläismäinen epäjatkuvuus.
Luonnonssa on toki epäjatkuvia tapahtumia, esim. räjähdyksiä. Niissä yleensä on kuitenkin tunnettu alkutila ja havaittava lopputila. Luomisessahan ei ole tuota tunnettua alkutilaa, ellei sitten mennä väittämään, että tunnemme Jumalamme täysin tms. Luulen, että esim. BB-mallista puuttuu tunnettu alkutila, joten tuo puute ei taida aina haitata?
Mikä tässä oli minulle uutta "ilmestystä", oli se, että huomasin, että vaikka maailman valmiiksi luominen olisi tapahtunut 6000 vuotta sitten, niin havaintomme voisivat kertoa jostkin muusta, jatkuvasta luomisesta tai jatkuvasta tyhjästä syntymisestä tms. Eikä kukaan liene kertonut, että millä ehdoilla voisimme nähdä luomisen.
Lyhyesti: valmiiksi luodustakaan maailmasta tehdyt havainnot eivät suoraan paljasta epäjatkuvuutta, koska alkutila ei ole nähtävissä. Tästä johtuen vaatimus epäjatkuvuuden havaitsemisesta luomistodisteena voi olla liian ankara.
Mitä olemassaololla on merkitystä sellaiselle (materia)joka ei itse olemassaoloaan tiedosta? Siltähän puuttuvat kaikki sensorit joilla havaitaan aikaa, kokoa ,olosuhteita.Se ei ole edes itselleen "olemassa".Vasta tietoisuus omasta itsestä herättää kysymyksen siitä mikä ei kuulu "omaan itseen".
Vanhalta näyttävä maailmankaikkeus eli Jumala teki universumin täysin muodostuneena, ns. "aikuisena", joka näyttää vanhalta.
Tätä on verrattu Aadamin luomiseen aikuiseksi ja Kaanaan viiniin.
On suuri ero aikuisuudessa ja näkyvällä historialla.
Ensinnäkin Aadamin, eikä Kaanaan viiniä ole tarjolla tutkittavaksi. Mutta Luomakunta on vielä täällä. Toiseksikin, analogiat sekoittavat jonkin näyttämiseltä joltakin, silmillä nähtävään historiaan. Luonto näyttäisi omaavan pitkän historian, ei ainoastaan näytä iäkkäältä tai "aikuiselta".
Oliko Aadamilla joltakin näyttävä historia? Oliko hänellä syntymästä napa, jota ei ollut koskaan tapahtunutkaan? Olivatko hänen hampaat kuluneet sitten hänen luomisestaan, vaikka hän ei ole koskaan syönytkään? Oliko Aadamilla känsiä jaloissaan, vaikka hän ei ole koskaan kävellytkään? Raamattu ei osoita näitä asioita ja koska Aadamin ruumista ei ole saatavilla, meillä ei ole tapaa saada vastauksia näihin kysymyksiin. Raamattu ei missään vaiheessa vertaa Aadamin luomakuntaan.
Onko Kaanaan viinillä joltakin näyttävä historia? Raamatun mukaan Jeesus tilasi vesiastioita täytettäviksi vedellä ja välittömästi, vesi oli muuttunut viiniksi. Oliko sillä joltakin näyttävä historia? Jos viini on ollut viinileileissä (kuten alkuperäinen viini) , silloin voitaisiin sanoa, että se näyttää ikääntyneen viinileileissä. Mutta miten oli Kaanaan viinin laita? Raamattu ei vertaa Kaanaan viiniä luomiseen. Aadamin ruumis ja Kaanaan viinin analogialla ei Raamatullista perustaa.
Valolla näyttäisi olevan historia, se ei ainoastaan vaikuta vanhalta. Samoin universumilla näyttää olevan historia. Onko historia vain jotain Jumalan tekemää harhaa vai miten?
Jos valo luotiin In-Transit, onko yli 6000v. menevä valo ei aitoa?
Taivas on ikkuna menneisyyteen, esim. Kun katsomme taivaalla kuuta, näemme missä se oli ollut 1.5 sec. sitten, emme sen tämän hetkistä sijaintia.
"19:2 Taivaat julistavat Jumalan kunniaa, taivaanvahvuus ilmoittaa hänen kättensä tekoja.
19:3 Päivä sanoo päivälle, ja yö ilmoittaa yölle.
19:4 Se ei ole puhetta, se ei ole kieltä, jonka ääni ei kuuluisi.(Psalmit)"
"3:5 Sillä tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta.(2.Piet.)"
Humpin sekoiluja:
http://www.reasons.org/resources/apologetics/trap.shtml
http://www.reasons.org/resources/apologetics/unraveling.shtml
http://www.reasons.org/resources/apologetics/younguniverse.shtml
Unohdatko Raamatun luomiskertomuksen Paratiisista?
Ihminen on sen mukaan tullut maan päälle Paratiisista ja palaa sinne takaisin kuoleman jälkeen.Maa on vain "rangaistuslaitos" jonka toimintakesto on rajallinen.Varsinainen ihmiselle tarkoitettu olopaikka on muualla.Jeesuskin lupasi kohtalokaverilleen pääsyn Paratiisiin.Tämän mukaan nykyinen maailma on rinnakkainen pysyvän maailman kanssa.Kerron tämän siksi että keskustelulle löytyisi ulottuvuutta puitujen asioden ulkopuolelta.
Ilmannuskoa rinnakkaismaailmaan ei ole perusteita Raamatun alku/ eikä loppuasetelmaankaan; oppiin 6000 vuotta kestävään ajanjaksoon ja riitaan luomisesta.
"Todellisuudessa maailmankaikkeus voi olla ääretön ja ääretön se oli ilmeisesti ensi hetkistä alkaen."
Nyt tulee paha kysymys:
Uskotko siihen, että jos maailmankaikkeus on ääretön, niin silloin maailmankaikkeudessa on äärettömästi täydellisiä kopioita sinusta?
Muistelen, että Esko Valtaoja muotoili tämän ajatuksen eräällä luennolla jotenkin niin, että jos maailmankaikkeus on ääretön on siellä oltava ääretömästi kopioita meistä. Näinhän kai pitäisi olla jos elämän synty ja kehittyminen on sattumanvaraista.
Itse en tietysti tähän usko, koska en usko elämän sattumanvaraisuuteen. Mutta uskotko sinä? ;) :D
Matemaattisesti ne kopiot on vääjäämättömiä.
Mutta absolute identtisestä en ole varma.
Koska emme oikeasti tiedä, millainen maailmamme on, niin väite, että joku maailmankuva tai -katsomus perustuisi tietoon, on horjuvalla pohjalla. Ainakin pitäisi sitten hyväksyä, että ko. maailmankuva on enemmänkin sarjakuva kuin kuva.
Kosmoksen epäjatkuvuus, joskin vaikeasti havaittava, ei sovi mielestäni ateistiseen maailmankuvaan. Tähän kait viittaa joidenkin marxilaistenkin BB-kielteisyys.
Parhaita kosmologioita ateisteille olisivat sellaiset, joissa maailma on vakio ajan suhteen. Näitä on ollut mm. Ptolemaioiksen ja ilmeisesti koko antiinkin staattinen kosmos ja myös Hoylen laajeneva, mutta jatkuvasti täyttyvä kosmos, jossa on vakiotiheys. Näissähän ei tapahdu keskimääräistä jatkuvaa muutosta ajan suhteen, ainoastaan jaksollista vaihtelua lähiavaruudessa (esim. auringon kierto).
Kokoaan sykkivä maailmankaikkeus, jossa tapahtuu toistuvasti alkuräjähdys, laajeneminen, supistuminen, alkuräjähdys, on sekin suuressa aikaskaalassa ajan suhteen vakioinen kosmos.
Nykykosmologiassa (valtavirrassa) oletetaan, että maailma on anisotrooppinen, eli keskimäärin samanlainen eri suuntiin, mutta ei oleteta, että vakioisuus koskisi aikaa. Tietyllä tavalla ajankin suhteen vakioisuus olisi "kauniinpaa", mutta jotkin havainnot ja luonnonlait ovat sen suhteen ristiriitaisia.
Alkuräjähdyksestä alkava kosmos jättää väistämättä avoimia kysymyksiä alkutilanteeseen. Esim. mistä kaikki alkoi, ennen ajan syntyä. Samoin kiihtyvästi laajeneva maailma jättänee avoimia kysymyksiä lopputilaan. Tässä suhteessa nyt näyttää että sekä alku että loppu on hämärän peitossa, kun alkuräjähdysmalli on valitsevana ja tuo kiihtyvä laajeneminenkin on noussut nopeasti suosioon. Vaikka voisihan asiat olla vieläkin huonommin, jos kiihtyvyydestä ajassa taaksepäin laskettaessa todettaisiinkin maailman olleen melko harva mutta valmis ajan alkaessa. Tämä ehkä olisi lähellä parasta kreationistista mallia, kun siinä on lähes maksimaalinen määrä tuntemattomaia tai selittämättömiä tekijöitä, suurin mahdollinen epäjatkuvuus?
valkopartaa vanha ukkii loi maailman. Eihän sitä koskaan tiedä vai mitä. Tuttu juttu.
Moi !
"Kosmoksen epäjatkuvuus, joskin vaikeasti havaittava, ei sovi mielestäni ateistiseen maailmankuvaan. "
Aikamoisen jutun heitit ja sitten teet johtopäätökset sen perusteella.
minä en näe mitään ristiriitaa ateistisen maailmankuvan ja ainakin toisesta päästä rajatun maailmankaikkeuden kanssa.
--
En tehnyt tahallista olkiukkoa, korkeintaan tyhmyyttäni (-;
Siis jo Darwin oli sitä mieltä, että hyppäyksellisyys, epäjatkuvuus tms. osoittaisi Jumalan/Luojan yliluonnolista väliintuloa, kun taas tasainen kehitys ei viittaisi hänen mielestään luojaan.
Ehkä ajatuksissasi on BB? Siinähän tuo epäjatkuvuus supistetaan minimiin, äärettömän pieneen/tiheään alkusingulariteettiin.
Selkeämpi epäjatkuvuus syntyisi, jos nykyisestä kiihtyvyydestä taaksepäin laskien päädyttäisiin harvahkoon ja "valmiiseen" alkutilaan. OK, tämä on jossittelua, jotkut BB-mallia tukevat havainnot pitäisi saada sopimaan tähän "alussa valmis maailma" -malliin, jossa ei siis olisi singulariteettia tms.
Mutta eikö sinustakin tuo enemmän epäjatkuva malli ole enemmän epäateistinen, jos ymmärrät mitä tarkoitan? Ja minun kuvittelussani Hoylen ajankin suhteen keskimäärin muuttumaton kosmologia olisi jumalattomin.
Oli: "Kokoaan sykkivä maailmankaikkeus"
po: "Kokonaan sykkivä maailmankaikkeus"
Oli:"että maailma on anisotrooppinen,"
po:"että maailma on isotrooppinen,"