Eräänä kauniina kesäkuun päivänä ajelin uudella Volvollani pitkin kotikaupunkini katuja. Katselin autoni sävytettyjen lasien läpi upeita taloja ja hymyilin jalankulkijoille, jotka jo kaukaa ihastelivat uutta metalli-, helmiäisväristä Volvoani, joka auringon paisteessa niin upeasti loisti.
Hiljaa lipuen pitkin pääkatua, automaatti-ilmastointi viileää ilmaa puhaltaen, laitoin 9 kaiuttimen viihdekeskustani hieman hiljemmalle. Ohjaamoon tuli hiljaista - vain vaimea humina kuului jostain tuulettimien seudulta. Mukulakivikadulle tultaessa laadukas jousitus nieli kaikki nypyt ja tutinat tuntemattomiin: kerrassaan mahtavaa.
Ajelin pää niskatyynyyn nojautuen nauttien untuvan pehmeästä kyydistä. Laitoin musiikkia kovemmalle ja nautin huippu äänentoistosta. Tunsin kuinka bassot mourusivat sisuksiani ja kaunis sointu kantautui laadukkaasta nahkaverholluista sisustuksesta täsmällisesti kuuleviin korviini. Ajelin pois päin kaupungin keskustasta kohti moottoritien suuntaan. Viimeiset ihailuni Volvoni kauniista, trendikkäästä ja äärimmäisen sporttisesta ulkomuodoista sain suuren katutasossa olevan ikkuna rivistön kohdalla: Sporttisen dynaamiset 18 tuuman alumiinivanteet, sisällään tehokkaat jarrut kiiltäen, valuin kohti kaukaisempia maisemia.
Viimeiset liikennevalot ennen valtatielle siirtymistä, ja lopulta pohjoiseen suuntavaa moottoritietä. Annoin autoni valua hitaasti valoihin, jotka juuri olivat vaihtuneet punaisiksi, aivan kuin ne olisivat halunneet ihailla autoni sporttista olemusta. Kytkin viisivaihteisen Geartronic-automaattivaihteiston vapaalle. Laitoin musiikin pois kokonaan, ihan vain kuunnellessani autoni tyyntä olemusta.
Viereeni pysähtyi keski-ikäinen mies uudehkolla BMW:llään. Valtavan kokoiset vanteet, tukevat levitykset ja spoilerit, tummennetut lasit sekä madallettualusta saivat mieleni heräämään. Mahtaa olla kova auto menemään. Etuoven alaosassa tarra "M5" sai jo kylmiä väreitä selkäpiihini. Oli hiljaista. Katsoin BMW:n kuljettajaa, joka virnisti minulle. Vierestäni alkoi kuulua voimakasta murinaa ja kierroksien nousua. BMW nytkähti muutaman sentin eteenpäin. Käänsin katseeni eteen päin...
Punainen vaihtui kuin hidastetussa elokuvassa keltaiseksi... ilmassa oli pientä jännittyneisyyttä... Kytkin vaihteen päälle. Oranssin valon sammuessa BMW syöksyi kumit vingahtaen eteenpäin. Polkaisin kaasupolkimen pohjaan. Samassa 5 sylinterinen turboahdettu mylly heräsi henkiin. Kierrokset nousivat ja tunsin kuinka kaikki neljä pyörää lähtivät pyörimään allani ja upea Volvoni lähti räjähdysmäiseen kiihtyvyyteen. Näin vain vaivoin BMW:n takavalot vierelläni, kun Volvoni alkoi jo pysyä vauhdissa. BMW:n keula laski ja samassa olimme jo puskurit rinnakkain. Viereisen auton keula lähti uuteen nousuun. Turbon vienon vihellyksen taustalta alkoi nousta urheilullinen murina ja moottori tuntui vetävän uskomattoman tasaisesti, mutta väkevästi aina punaiselle rajalle, jolloin tietokoneohjattu geartronic-automaatti vaihtoi seuraavaa pykälää. Ajonvakautusjärjestelmä joutui puuttumaan raakaan vedätykseen vilkutellen huomiovaloa kojetaulussa. Muuten renkaiden pyrkimystä lipsumiseen ei huomannut. Valtava moottorin vääntö lähti kiidättämään Volvoani kohti suuria kokemuksia. Samassa BMW alkoi jo jäädä. Laajakulmasivupeilistä saatoin katsella kuinka baijerilainen alkoi ilmestyä näkyviin ...ja pian se näkyi jo koko peilistä.
Nostin jalkaani kaasulta nopeusmittarin noustessa toiselle sadalle. Automaatti vaihtoi sivistyneesti muutaman pykälän suuremmalle, jolloin tuli taas se sama ilmiö: hiljaisuus. Hiljaisuus. Katselin naapurini lähestymistä taustapeilistä. Hymyilytti. Viereeni tuli tuttu auto hienoine vanteineen ja levikkeineen. Kaasullaan autoaan edestakasin käskien mies ohjasti autoaan vierelläni. Miehen naamalta paistoi närkästys.
Edessä oli mutka jonka jälkeen käännyttäisiin moottoritielle. BMW kiihdytti edelle ja koukkasi eteeni johdattaen meidät kohti suurempia teitä. Mies jatkoi matkaansa hieman etäämmäksi autostani. Edessä oli jyrkkenevä mutka. BMW:n jarruvalot syttyivät ja auto lähti kaartamaan mutkaan. Aloin saavuttamaan tuota edessä ajanutta autoa, jonka takaa paistoi neljä pakoputkea ja valta takaspoileri. BMW:n perä alkoi luistaa sivulle ja kori kallisteli ulkokaarteeseeen. Aloin olemaan jo melko lähellä autoa, kun aktiivinen Four-C alusta alkoi tehdä työtään. Volvoni kallisti hieman, ja vartaloni painauti tiukasti urheiluistuimia vasten.
Mutka loppui ja alkoi moottoritie. BMW oli lähellä edessäni, kun havaitsin BMW:n lähtevän täyteen kiihdytykseen. Painoin kaasua ja samassa tunsin painautuvani penkkiä vasten. BMW:n perä ei meinannut karata millään ja päätinkin oikaista nilkkani kokonaan. Kierrokset ryntäsivät huippuunsa ja samassa tulikin kiire vaihtaa kaistaa. Naapuri vedätteli aina 140km/h asti, kun huomasi upean massiivisen Volvoni takaluukun jo paistattelevan silmään. Seuraavaa silmään, ja päätin ottaa luulot pois. BMW jäi armottaa jälkeen.
Pysähdyin kauniille näköalapaikalle järven rantaan istuin hetken autossa tutkien Volvon navigaattoria. Tein reittisuunnitelmia, kun etuoikealle pysähtyi tuttu auto. Mies nousi autosta ja sytytti tupakan ja vilkuilu minuun päin. Mies kurkisti takapenkilleen, otti sieltä paperirullan ja sulki oven. Takakontista mies otti Seiska-lehden ja jäi tuijottamaan minua kohti. Nousin vaimoni, 5-vuotiaan poikani ja kahden pienen tyttäreni kanssa autostani ulos. Päästimme koiramme takakontista ja samalla nostimme tyttöjen kahdet rattaat pysäkin auringon paahtamalle tielle. Otin jääkapistani kylmän oluen ja sanoin vaimolleni: "haluaisitko ajaa?" Mies, monttu auki tuijottaen, säpsähti ja kirmasi nopeaa vauhti puiseen mökkiin. Mökki oli rähjäinen ja tuhruisessa ovessa oli kyltti "FOR xxMEN".
Hiljaa lipuen pitkin pääkatua, automaatti-ilmastointi viileää ilmaa puhaltaen, laitoin 9 kaiuttimen viihdekeskustani hieman hiljemmalle. Ohjaamoon tuli hiljaista - vain vaimea humina kuului jostain tuulettimien seudulta. Mukulakivikadulle tultaessa laadukas jousitus nieli kaikki nypyt ja tutinat tuntemattomiin: kerrassaan mahtavaa.
Ajelin pää niskatyynyyn nojautuen nauttien untuvan pehmeästä kyydistä. Laitoin musiikkia kovemmalle ja nautin huippu äänentoistosta. Tunsin kuinka bassot mourusivat sisuksiani ja kaunis sointu kantautui laadukkaasta nahkaverholluista sisustuksesta täsmällisesti kuuleviin korviini. Ajelin pois päin kaupungin keskustasta kohti moottoritien suuntaan. Viimeiset ihailuni Volvoni kauniista, trendikkäästä ja äärimmäisen sporttisesta ulkomuodoista sain suuren katutasossa olevan ikkuna rivistön kohdalla: Sporttisen dynaamiset 18 tuuman alumiinivanteet, sisällään tehokkaat jarrut kiiltäen, valuin kohti kaukaisempia maisemia.
Viimeiset liikennevalot ennen valtatielle siirtymistä, ja lopulta pohjoiseen suuntavaa moottoritietä. Annoin autoni valua hitaasti valoihin, jotka juuri olivat vaihtuneet punaisiksi, aivan kuin ne olisivat halunneet ihailla autoni sporttista olemusta. Kytkin viisivaihteisen Geartronic-automaattivaihteiston vapaalle. Laitoin musiikin pois kokonaan, ihan vain kuunnellessani autoni tyyntä olemusta.
Viereeni pysähtyi keski-ikäinen mies uudehkolla BMW:llään. Valtavan kokoiset vanteet, tukevat levitykset ja spoilerit, tummennetut lasit sekä madallettualusta saivat mieleni heräämään. Mahtaa olla kova auto menemään. Etuoven alaosassa tarra "M5" sai jo kylmiä väreitä selkäpiihini. Oli hiljaista. Katsoin BMW:n kuljettajaa, joka virnisti minulle. Vierestäni alkoi kuulua voimakasta murinaa ja kierroksien nousua. BMW nytkähti muutaman sentin eteenpäin. Käänsin katseeni eteen päin...
Punainen vaihtui kuin hidastetussa elokuvassa keltaiseksi... ilmassa oli pientä jännittyneisyyttä... Kytkin vaihteen päälle. Oranssin valon sammuessa BMW syöksyi kumit vingahtaen eteenpäin. Polkaisin kaasupolkimen pohjaan. Samassa 5 sylinterinen turboahdettu mylly heräsi henkiin. Kierrokset nousivat ja tunsin kuinka kaikki neljä pyörää lähtivät pyörimään allani ja upea Volvoni lähti räjähdysmäiseen kiihtyvyyteen. Näin vain vaivoin BMW:n takavalot vierelläni, kun Volvoni alkoi jo pysyä vauhdissa. BMW:n keula laski ja samassa olimme jo puskurit rinnakkain. Viereisen auton keula lähti uuteen nousuun. Turbon vienon vihellyksen taustalta alkoi nousta urheilullinen murina ja moottori tuntui vetävän uskomattoman tasaisesti, mutta väkevästi aina punaiselle rajalle, jolloin tietokoneohjattu geartronic-automaatti vaihtoi seuraavaa pykälää. Ajonvakautusjärjestelmä joutui puuttumaan raakaan vedätykseen vilkutellen huomiovaloa kojetaulussa. Muuten renkaiden pyrkimystä lipsumiseen ei huomannut. Valtava moottorin vääntö lähti kiidättämään Volvoani kohti suuria kokemuksia. Samassa BMW alkoi jo jäädä. Laajakulmasivupeilistä saatoin katsella kuinka baijerilainen alkoi ilmestyä näkyviin ...ja pian se näkyi jo koko peilistä.
Nostin jalkaani kaasulta nopeusmittarin noustessa toiselle sadalle. Automaatti vaihtoi sivistyneesti muutaman pykälän suuremmalle, jolloin tuli taas se sama ilmiö: hiljaisuus. Hiljaisuus. Katselin naapurini lähestymistä taustapeilistä. Hymyilytti. Viereeni tuli tuttu auto hienoine vanteineen ja levikkeineen. Kaasullaan autoaan edestakasin käskien mies ohjasti autoaan vierelläni. Miehen naamalta paistoi närkästys.
Edessä oli mutka jonka jälkeen käännyttäisiin moottoritielle. BMW kiihdytti edelle ja koukkasi eteeni johdattaen meidät kohti suurempia teitä. Mies jatkoi matkaansa hieman etäämmäksi autostani. Edessä oli jyrkkenevä mutka. BMW:n jarruvalot syttyivät ja auto lähti kaartamaan mutkaan. Aloin saavuttamaan tuota edessä ajanutta autoa, jonka takaa paistoi neljä pakoputkea ja valta takaspoileri. BMW:n perä alkoi luistaa sivulle ja kori kallisteli ulkokaarteeseeen. Aloin olemaan jo melko lähellä autoa, kun aktiivinen Four-C alusta alkoi tehdä työtään. Volvoni kallisti hieman, ja vartaloni painauti tiukasti urheiluistuimia vasten.
Mutka loppui ja alkoi moottoritie. BMW oli lähellä edessäni, kun havaitsin BMW:n lähtevän täyteen kiihdytykseen. Painoin kaasua ja samassa tunsin painautuvani penkkiä vasten. BMW:n perä ei meinannut karata millään ja päätinkin oikaista nilkkani kokonaan. Kierrokset ryntäsivät huippuunsa ja samassa tulikin kiire vaihtaa kaistaa. Naapuri vedätteli aina 140km/h asti, kun huomasi upean massiivisen Volvoni takaluukun jo paistattelevan silmään. Seuraavaa silmään, ja päätin ottaa luulot pois. BMW jäi armottaa jälkeen.
Pysähdyin kauniille näköalapaikalle järven rantaan istuin hetken autossa tutkien Volvon navigaattoria. Tein reittisuunnitelmia, kun etuoikealle pysähtyi tuttu auto. Mies nousi autosta ja sytytti tupakan ja vilkuilu minuun päin. Mies kurkisti takapenkilleen, otti sieltä paperirullan ja sulki oven. Takakontista mies otti Seiska-lehden ja jäi tuijottamaan minua kohti. Nousin vaimoni, 5-vuotiaan poikani ja kahden pienen tyttäreni kanssa autostani ulos. Päästimme koiramme takakontista ja samalla nostimme tyttöjen kahdet rattaat pysäkin auringon paahtamalle tielle. Otin jääkapistani kylmän oluen ja sanoin vaimolleni: "haluaisitko ajaa?" Mies, monttu auki tuijottaen, säpsähti ja kirmasi nopeaa vauhti puiseen mökkiin. Mökki oli rähjäinen ja tuhruisessa ovessa oli kyltti "FOR xxMEN".
Vastaukset 1
Vanhimmat
Taas meistä volvokuskeista hyvän kuvan!!Provo mikä provo. Vai että M5 jäi??Just joo....onko lääkkeet jäänny ottamatta??