Ateistit eivät tunne satu -sanan oikeata käyttöä.
Puhuva aasi ei ole satueläin, kun siitä kerrotaan raamatussa. Raamattu ei nimittäin ole satukirja. Muissa kirjoissa esiintyvät puhuvat aasit sen sijaan ovat satueläimiä.
Uskonnon sanominen saduksi loukkaa uskovaisia. Jos uskonto olisi satua, niin uskovaiset eivät loukkaantuisi siitä, että uskontoa sanotaan saduksi. Tämä todistaa, että uskonto ei ole satua.
Puhuva aasi ei ole satueläin, kun siitä kerrotaan raamatussa. Raamattu ei nimittäin ole satukirja. Muissa kirjoissa esiintyvät puhuvat aasit sen sijaan ovat satueläimiä.
Uskonnon sanominen saduksi loukkaa uskovaisia. Jos uskonto olisi satua, niin uskovaiset eivät loukkaantuisi siitä, että uskontoa sanotaan saduksi. Tämä todistaa, että uskonto ei ole satua.
Vastaukset 46
Vanhimmat
Raamatun jumala ja jeesus ovat satua ja feikkiä, niinkuin Aku Ankka ja koko Ankkalinna muine henkilöineen. Aku Ankassa on yhtä paljon totuuksia kuin raamatussa.
Sinulle on lapsena kerrottu liikaa jeesus satuja, kun sinun todellisuus hämärtyy.
Todista jumala ja jeesus todeksi niin minä todistan Aku Ankan todeksi.
siitä oli ihan valokuvakin todisteena, se on siellä disneylandissa! ihan aikuisten oikeesti!
Voisiko kuitenkin olla niin, että halveksut tätä "jeesusta", kun kirjoitat sen pienellä, toisin kuin Aku Ankan. Raamatun Jeesusta et oikeasti tunnekaan, ethän?
Kuis sitä nyt sitten tuollain halveksutaan jotain tuntematonta, jota ei sinun mukaan ole olemassakaan? Mistä asenne kumpuaa?
Sen verran tiedän raamatun jeesuksesta että se on pelkkä fiktio.
"Sen verran tiedän raamatun jeesuksesta että se on pelkkä fiktio."
Ilmeisesti et sitten ainakaan ole historiantutkija, koska he eivät epäile Jeesuksen historiallisuutta. Mikä on sinun tietolähteesi?
Tuosta on hyvä aloittaa.
http://www.kolumbus.fi/harry.hilden/artikkeleita.htm#ONKO
Sinun lähteesi taitaa perustua raamattuun. PUAAAHHHH .... HEH HEH HEH ... Onneksi en ole uskis ...
Raamattu on viisauksien kirja, jonka ihmiset ovat saaneet Jumalalta, ja ihminen tulee uskoon kun Jumala antaa sen hänelle lahjaksi, ja minusta on hienoa että Jeesus elää!!!
et tiedä Raamatusta oikeasti yhtään Mitään!
Mirka en viitsi laittaa enää toistamiseen samaa linkkiä, niinkuin sinä teit. Mene juttuun: Artikkelin kumoaminen, ja etsi sieltä kohta: Jotain löytyy, niin varmasti jotain löytyy jos viitsit ollenkaan vaivaantua???
Minun lähteeni ei tällaisilla keskustelupalstoilla yleensä ole Raamattu. Mutta sinun lähteesi taitavat olla lähinnä teosofitoimittaja Harry Hilden ja metsätieteen professori V.T. Aaltonen, niin usein heitä lainaat. Ei minulla ole tietenkään mitään kumpaakaan vastaan, viisaita miehiä omalla alallaan, mutta vaihtelu virkistäisi.
Onko liikaa toivottu, että luopuisit noista lähinnä murrosikäisten keskinäiseen ajatustenvaihtoon kuuluvista puaheista ja hehetyksistä, kun täällä on myös vähän vanhempia mukana keskustelemassa?
ja pystyt sen todistamaan hyvin uskonnollisella tavalla.
"Ateistit eivät tunne satu-sanan oikeata käyttöä."
Noin taitaa olla tai jos he tuntevat, niin viis veisaavat siitä. Satu on vapaaseen mielikuvitukseen perustuva, aika- ja paikkasuhteista riippumaton, todellisen elämän rajoista välittämätön kertomus, esim. sadut ketuista ja karhuista, prinsseistä ja prinsessoista, Tuhkimosta ja kuninkaanpojasta.
Arkikielessä myös uskomatonta asiaa tai juttua voidaan sanoa saduksi. Niin että jos ateisti sanoo uskontoja tai Raamattua saduksi, niin hän vain ilmoittaa sen jo tunnetun asian, että häneltä puuttuu usko.
Olisi parempi puhua Raamatun kertomuksista tai tarinoista, varsinkin, jos ei halua tahallaan loukata ketään.
"Satu on vapaaseen mielikuvitukseen perustuva, aika- ja paikkasuhteista riippumaton, todellisen elämän rajoista välittämätön kertomus, esim. sadut ketuista ja karhuista, prinsseistä ja prinsessoista, Tuhkimosta ja kuninkaanpojasta. "
sisään mahtuu hyvin myös raamattu.
Ei se että joku uskoo satuun, tee siitä totta, vaikka kuinka vernistelisi.
1) onko sallittua ajatella että kristinusko on satua?
2) jos vastaus on kyllä, niin onko tämän ajatuksen ilmaiseminen uskontopalstalla sallittua?
3) jos kyllä, niin millaisin sanoin ja lausein tämä ajatus on sopivaa ilmaista, jotta uskikset kestäisivät sen tyynesti?
1 ja 2) Tietenkin, onhan sallittua olla ateisti, mutta ei tuota samaa tarvitse aina vain toistaa moneen kertaan. Riittää, jos on jo muutamaan kertaan kertonut olevansa ateisti. ( Vakinikeistä kuten sinä, Nasse, Mirka ym. tiedetään jo, että te olette ateisteja. )
2 ) Jos ei ihan välttämättä halua olla monisanainen, niin voi vain sanoa, että ei usko tai että on ateisti tai että ei ymmärrä mitään uskonasioista tms.
2 ) Jos taas haluaa tahallaan loukata, jolloin asiallisesta keskustelusta ei tule mitään, niin sanoo, että uskonnot ovat satua, höpötystä, höpöhöpöä tai sairaiden aivojen keksintöä kuten Hitler asian niin kauniisti sanoi.
3 ) Uskoviin tulee suhtautua asiallisesti niin kuin yleensä suhtaudutaan ihmisiin, joiden kanssa voi olla asioista eri mieltä, mutta joiden kanssa silti pystyy keskustelemaan ilman loukkaamistarkoitusta.
Kestävätkö muuten ateistit loukkaamisen tyynesti? En ole ainakaan huomannut, että näin olisi.
on olemassa paljon paljon niitä ihmisiä, jotka kuitenkin uskovat!
koski sitä, miten mielipide, jonka mukaan uskonnot ovat satua, huuhaata, höpötystä ilmaistaan loukkaamatta uskiksia. Vastauksestasi luin joko riveiltä tai niiden väleistä, että sitä ei pidä ilmaista lainkaan.
Mitä mieltä olet, ymmärtääkö ateisti teologi uskonasioita?
Olen joskus sanonut, että voit kirjoittaa minulle aivan suoraan pelkäämättä että loukkaannun. On voimassa edelleenkin.
Miksi ei voisi esim. sanoa, että koska olen ateisti, niin en pidä uskontoja arvossa, uskonnoilla ei ole minulle mitään merkitystä, en välitä uskonnoista, en anna arvoa uskonnoille, uskonnot eivät kiinnosta minua yms.? Sitten voi tosin kysyä, että miksi sitten roikut näillä uskontopalstoilla, jos uskonnoilla ei ole sinulle mitään merkitystä.
Ateistiteologi tietää tietenkin teoreettisesti uskonasioista, mutta minkä verran hän ymmärtää, sitä en pysty sanomaan. En ole koskaan keskustellut ateistiteologin kanssa.
"Olen joskus sanonut, että voit kirjoittaa minulle aivan suoraan pelkäämättä että loukkaannun."
Niinhän minä teenkin. Tällainen on minun tapani kirjoittaa.
"Sitten voi tosin kysyä, että miksi sitten roikut näillä uskontopalstoilla, jos uskonnoilla ei ole sinulle mitään merkitystä. "
että meitä kaikkia kiinnostaa ihmisen käytös, kyky itsesuggestioon ja uskoon olemattomiin?
sellaista vaihtoehtoa, että ateismi on joillakuilla seurausta kiinnostuksesta uskontoihin, tutustumisesta niiden kehityshistoriaan ja kirjaviin opinkappaleisiin. Josta on sitten seurannut sen ymmärtäminen, että uskonnot ovat inhimillisen luovuuden tuotteita kuten vaikkapa taidekin, ilman että takana olisi mitään yliluonnollista vaikuttajaa. En sano että itse kuuluisin tähän ryhmään.
Jotkut jumalatyypit ovat ymmärrettävissä mahdottomiksi jo määritelmällisen ristiriitaisuutensa nojalla vrt nelikulmainen kolmio. Pelkäänpä, että raamatun jumala kuuluu tähän ryhmään, mutta sitä ei kukaan uskonasioitten ymmärtämisellään kehuskeleva teisti voi ymmärtää.
Jos noin löysästi tulkitsee, niin sinne mahtuu novellit, romaanit, historiikit, tietokirjat ja kaikki mitä näpeistä ja suusta yleensä ulos tulee.
"Et ota huomioon sellaista vaihtoehtoa, että ateismi on joillakuilla seurausta kiinnostuksesta uskontoihin, tutustumisesta niiden kehityshistoriaan ja kirjaviin opinkappaleisiin. Josta on sitten seurannut sen ymmärtäminen, että uskonnot ovat inhimillisen luovuuden tuotteita kuten vaikkapa taidekin, ilman että takana olsi mitään yliluonnollista vaikuttajaa."
Voihan tietenkin olla niin, että joku pohtiessaan uskontoja oman järkensä valossa voi menettää uskonsa niihin, mutta todennäköisempää kuitenkin on, ettei sitä uskoa ole koskaan riittävästi ollutkaan. Se on sitten kuitenkin omaa mutua, jos alkaa pitää uskontoja inhimillisen luovuuden tuotteina, mutta jos ei itse usko, niin voi ajatella näin.
Perheen ja ympäristön vaikutuksesta voi syntyä lapsenusko, mutta jos se usko ei ole geeneissä, niin se häviää aikuisiässä, tutustuu sitten kehityshistoriaan yms. tai ei tutustu. Jos tämä asia edes keskusteluissa hyväksyttäisiin, niin voitaisiin keskustella muultakin kuin uskovien ymmärtämättömyyden ja tyhmyyden pohjalta.
uskontoja yleensä pohditaan joko oman järjen valossa tai sitten ilman oman järjen valoa.
Kirjoitit, että "voitaisiin keskustella muultakin kuin uskovien ymmärtämättömyyden ja tyhmyyden pohjalta".
Raamatussa on useassa kohtaa todettu, että usko sopii hyvin yhteen lapsenkaltaisuuden kanssa ja on maailman silmissä hulluutta.
Onko paha asia, jos ateisti on jossakin asiassa hurskaasti samaa mieltä raamatun kanssa?
Enkä ole väittänyt että uskikset ylipäätään olisivat järkeä vailla. Olen vain maininnut että heiltä pysähtyy järki siirryttäessä uskon asioihin. Useimpiin uskiksiin on asennettu usko jo lapsuudessa, ja mainitsemani off-kytkentä säilyttää sen.
"Jos noin löysästi tulkitsee, niin sinne mahtuu novellit, romaanit, historiikit, tietokirjat ja kaikki mitä näpeistä ja suusta yleensä ulos tulee. "
Aiemmin postattu sadun määritelmä oli:
" Satu on vapaaseen mielikuvitukseen perustuva, aika- ja paikkasuhteista riippumaton, todellisen elämän rajoista välittämätön kertomus,"
Historiikeissä ja tietokirjoissa yleensä pyritään pitäytymään aika- ja paikkasuhteissa sekä todellisen elämän rajoissa.
Jos näkemyksesi pitäisi paikkansa, joutuisimme pitämään tietosanakirjan määritystä sanalle satu satuna, joka uhkaavasti logiikaltaan alkaa lähetyä eräiden piirien suosimia ns. kehäpäätelmiä.
Sinulla tiedossa joku sellainen uskovainen ihminen, joka toimii sillä kytkimellä?
Kun et ymmärrä mitään Raamatusta, etkä ole edes kiinnostunut siitä oppimaankaan, lienee ne satukirjat, novellit ja muut sinulle tosiaankin sopivaa luettavaa.
Jospa irvikissa on sinulle hyvinkin todellinen otus vaikka et tässä viitsikkään sitä myöntää?
Samoin lillerilalleri ja Aku Ankka, mutta muista että Raamattu ei kuulu näiden kivojen satukirjojen keskelle!
Raamattu voittaa satukirjat ja novellit 1-0.
"Historiikeissä ja tietokirjoissa yleensä pyritään pitäytymään aika- ja paikkasuhteissa sekä todellisen elämän rajoissa."
Tämä on vähän tulkinnanvarainen juttu, uskokoon ken haluaa tai pystyy. Pyrkimisen periaate ja ihanne sinällään on kyllä selvä.
oudonmpaa kuin se, että uskonto on satua on se että ihmiset jaksavat lukea ja kuunnella yhtä ja samaa satua koko ikänsä. Paljon kirjoja lukeneena luulisi, että jossain vaiheessa alkaisi kyllästyttää mutta ei.
Joten oudonmpaa kuin, että uskotaan sadun olevan totta on se, että ihminen jaksaa uskoa yhteen ainoaan satuun ilman että kaipaa mitään vaihtelua. Tai se ettei hän missään vaiheessa keksi ajatella toisella tavalla.
Meikäläisellä, kun tuottaa vaikeuksia pitää samaa ajatusta yllä. Ei mene päivääkään ettei keksisi jotain uuttaa joka helposti kumoaa aikaisemmin ajatellun tms.Minua oikeasti ihmetyttää ettei uskovien päässä koskaan syty keksimisen lamppu uusille ajatuksille.
Mahtaa olla yksitotista ajatella jeesusta ja kumppaneita koko elämänsä ajan. (Ei lapsillekaan lueta samaa satukirjaa kovin montaa vuotta.)
>>oudonmpaa kuin se, että uskonto on satua on se että ihmiset jaksavat lukea ja kuunnella yhtä ja samaa satua koko ikänsä. Paljon kirjoja lukeneena luulisi, että jossain vaiheessa alkaisi kyllästyttää mutta ei.
Että uskoviset eivät ole sinun kirjahyllyssäsi tomuttuvia seinään tuijottavia nukkeja, vaan he ovat ihan oikeita ihmisiä, joilla ON järkeä päässä, ja he elävät ihan tavallista elämää, mutta ovat uskovaisia ja kunnioittavat Raamatun Sanaa!
juoksevat uskonnon oravanpyörässä kun eivät uskalla tai keksi tehdä mitään toisin.He ovat urautuneet uskontoon. Vaikeampaa kuin uskoa, eli toistaa kerran opittua käyttäytymistapaa on pysähtyä ja luopua siitä.
Eivät ne tunteetkaan pysy samoina kehdosta hautaan ellei ihminen sitten halua pysyä samalaisena läpi elämänsä.
Ihmettelen vain miksei ihminen usko itseensä uskonnon sijaan tai johonkin muuhun valintaa on paljon? Miksi hän pitäytyy kristinuskossa? Itte olen joskus kahlannut kaikki uskonnot läpi pelkästä mielenkiinnosta.
>>Vaikeampaa kuin uskoa, eli toistaa kerran opittua käyttäytymistapaa on pysähtyä ja luopua siitä.>Ihmettelen vain miksei ihminen usko itseensä uskonnon sijaan
Jokainenhan voi laittaa uskontotieteen välittämän tiedon testiin.
Tätä tietoa voi alkaa soveltaa käytäntöön vuorokauden ympäri aluksi vain kokeillakseen toimiiko se.
Sinä siis keksit päivittäin uutta joka kumoaa aikaisemman ajattelusi tms.
Mitä ajatteluun tulee sehän on sama kuin seisoisi tiedon ja tietämättömyyden välisellä sillalla kaiken aikaa haluten kurottua tietoa kohti pääsemattä perille tietämättömyyden tiukkojen kahleiden takia: horjumista sinne, tänne.
Tuloksellisen ajattelun seuraus on tuloksellinen toiminta.
Uskontotieteessä sanotaan: "Älköön etsijä lakatko etsimästä, ennen kuin löytää. Kun hän löytää, hän järkyttyy, ja järkytyttyään hän ihmettelee. Lopuksi hän hallitsee kaikkea."
Ja "Kun opitte tuntemaan itsenne, silloin tiedät tunnetaan ...Mutta jos te ette opi tuntemaan itseänne, te elätte köyhyydessä ja olette köyhyys."
Tämä opetus kulkee kautta kaikkien ikivanhojen uskontojen ja metafyysisten filosofioiden.
Tämän opetuksen perusta lepää mielen hiljaisuudessa.
Mielen hiljentämiseen (puhdistamiseen) on olemassa lukemattomia uskontotieteen välittämiä tekniikoita joista jokainen voi valita omansa esim. meditaatio, kontemplaatio, rukous.
Vasta sitten ihmismieli pääsee kaikkiallisen tietoisuuden ulottuvaisuuksiin, jota nuori runoilijamme Saima Harmaja kuvasi runossaan Rajalla näin:
Joku voima on jalkani vienyt läpi seutujen lumottujen.
Mitä koskaan ennen en tiennyt, nyt näen sen hämmästyen.
ja kaksitoista seuraavaa runosäettä noudattaa samaan linjaa.
Jo se, että Saima Harmajan kaltaisia esoteerisiin syvyyksiin yltäviä ruonoilijoita, säveltäjiä, kuvatataiteilijoita jne. on olemassa todistaa uskontotieteen välittämän tiedon paikkansapitäväksi.
Tai vaikkapa zen budhalaisuuden kuvaama suoran tietämisen tila.
Niin. Ainahan voi kaikkea kokeilla sensijaan, että pyörittelisi omia, suurimmalta osin turhia ajatuksia päässään.
Saattaa käydä niin, että se entinen alkaa kyllästyttää siinämäärin kun uusi valtaa tilaa.
vaivannäkö tavoitella tilaa jota ei ole olemassa, on häkellyttävää sekin.
Aina on ollut ihmisiä joille tyhjyyden täyteys on tullut olemassaolevaksi ja aina heitä tulee olemaan.
Niin. Ensin tulee huomata täyteyden tyhjyys.
Se on häkellyttävää aluksi. Kaikkeen tottuu.
Aina on ollut ihmisiä joille tyhjyyden täyteys on tullut olemassaolevaksi ja aina heitä tulee olemaan.
Niin. Ensin tulee huomata täyteyden tyhjyys.
Se on häkellyttävää aluksi. Kaikkeen tottuu.
Subjetiivisia kokemuksia on monenlaisia.
Samantyyppisiinkiin kokemuksiin toiset tarvitsevat erilaisia olosuhteita ja enemmän työtä.
Itsesuggestiosta voisi yleisesti ottaen todeta: mitä väliä sillä on?
terve gontsa!
tunteella pelaava usko ei kanna pitkälle. usko on tunteen ja järjen riemuvoitto.
ei ole vanhemmat rakastaneet niin on korkea aika edes arvostaa itseään niin paljon, että uskoo itseensä ja samalla muihin.
Järjellä ajateltuna kannattaa tehdä valintoja jotka edistävät ihmisessä olevan potentiaalin toteutumista.
Usko itseen on tahdon asia. Ei se aina helppoa ole mutta ei oikein ole muuta mahdollisuutta.
Elämää kannattaa kunnioittaa niin se kantaa. Elämään kannattaa suhtautua kuin ystävään.
Minäkin tarkoitan ihmisen todellista itseä en narssistista egoa. Todellinen itse ilmenee kun sen vain antaa ilmetä, mystifioimatta asiaa mitenkään.
Sinäkin elät vielä,;-)). Kuis on kanttarellit?
kanttarellit rules: käväisin tuossa illan suussa hakemassa korillisen. aattelin tarjota sunnuntaina vieraille piirakkaa.
entä ite? mites peilikuva jakselee?
..kuva on vino. No hyvinhän se jakselee. Aika rientää, joululaulut jo harjoituksen alla.
minulla on lauluhommeleissa parinkymmenen vuoden rupeaman jälkeen menossa breikin tapainen.
on hieman sellainen fiilis, että jotain uutta voisi olla tekeillä. saas nährä..
täälläpäin oli aviisissa jo ensimmäinen joulukonsertti-mainos! paikkakunnan suosituin tiimi on siis jo vauhdissa. monet muutkin kuorot pitävät tosi hyvätasoisia joulukonsertteja pitkin joulukuuta. ei ole kuorolaulu mennyttä elämää, ei!
uskonasiat ovat häkellyttäviä ihmiselle joka ei ole uskossa.