Olen miettinyt, että millälailla moraalinen rappio vaikuttaa yhteiskunnassa? Kiinnitin huomiota asiaan lukiessani Antiikin Roomasta ja sen tuhosta, ja muistaakseni yhdeksi syyksi mainittiin moraalinen rappio, joiksi mieltäisin prostituution, irstailun, rajun alkoholin juomisen ja väkivaltaisuuden lisääntymisen. Toki kristinusko kitki tälläiset tavat pois tehokkaasti, mutta on kiinnostavaa pohtia mihin rappio olisi vienyt, mikäli Roomaan ei olisi tullut kristinuskoa ja taloudellisia- ja sotilaallisiavaikeuksia? Ja mitä mieltä olette nyky-yhteiskunnan "moraalisesta rappiosta"?
Moraalin vaikutus yhteiskuntaan?
Odeode
13534
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Antiikin Roomassa on mielenkiintoinen yhtymäkohta Suomeen.
Nimittäin kielipoltiikka.
Yleensä luullaan että Roomassa oli hallintokielenä Latina, näin ei kuitenkaan ollut.
Rooma kun liitti Kreikan alueet itseensä niin Kreikkalaiset onnistuivat sopimaan itselleen käsittämättömän edun, nimittäin sellaisen edun että Rooman virkamiesten piti osata Kreikkaa.
Tämä johti siihen että virkamieskunta koko Rooman valtakunnassa kreikkalaistui ja että sellainen joka ei hyväksynyt tätä Kreikkalaista virkakielipolitiikka ei päässyt koskaan virkamieheksi.
Eli Rooman rappion yhdeksi syyksi voidaan varmaan lukea tämä kaksoismiehitys, eli oli virkamies (viranhaltija ) joka puhui Kreikkaa ja sen apulainen joka hoiti käytännön asiat ...
Jotenkin tulee mieleen tämä meidän kielipolitiikkamme, joka voi olla lähempänä muinaista Roomaa mitä tiedämmenkään.
Kyllähän pakkoruotsi on turmelevaa, mutta eiköhän sen normaalilahjaisen pitäisi ymmärtää ilman tosiasioihin pohjautumatonta väittämää joka on vähintäänkin typerä.
Älkä siis lapsukaiset uskoko tuota naivia kreikkajuttua.
Johan tämä on sinulle selitetty moneen kertaa.
Kreikka ei koskaan ollut Roomassa virallinen hallintokieli. Bysantissakin siitä tuli virallinen kieli vasta kauan länsi-rooman tuhon jälkeen.
Rappio tuleekin siitä, että kun hallinto on toiskielistä niin tarvitaan ns. "kaksoismiehitys".
Suomessa se näkyy siinä, että valtion virkamiehiä on lukumäärällisesti yhtä paljon kuin Ruotsissa, vaikka väkeä on melkein puolta vähempi.
Kunnallistasolla on virkamiehiä sitten lukumäärällisesti kaksi kertaa enempi Ruotsissa, niinkuin pitää ollakkin koska väkeä on Ruotsissa melkein kaksi kertaa enempi.
Hyvä esimerkki on yleisradio, Ruotsinkielinen ohjelmatuotanto ottaa tuotantobudejetista yli 35 %:tia, vaikka Ruotsinkielisiä on väestöstä vain noin vajaa 5 %:tia, mutta kun tarvitaan kaikki ne pikku johtajat myös ja niille sihteerit.
Kyllä se vaan oli, vaikka sitä ei yleisesti uskota.
Siinä se. Kreikka oli valtakunnassa laajalle levinnyt kieli lähinnä itäisessä valtakunnassa hellenisaation (Aleksanteri) johdosta, mutta ei virallinen kakkoskilei eikä sitä käytännössäkään. Kreikan valtiot liitettiin roomaan kun niiden falangit murtuivat legioonien teräksen edessä, ei siinä mitään kielietua kysytty eikä annettu. Järjen käyttö on edelleen sallittua.
Itä-Rooman, joka sinällään pitkälle oli rahvaan parissa kreikankielistä, hallinnon kieleksi kreikka nousi vasta 600 luvun jälkipuoliskolla Justinianuksen ja muiden vielä mahtavien keisarien mentyä.
Tuo on vain yksi varsin vanha tulkinta, nykyisin jotkut tutkijat väittävät että Rooman jakaantumisen todellinen syy oli kielikiista.
Jostakin kumman syystä tämä on suomessa hyvin herkkä teoria, joka aiheuttaa paljon vastaväitteitä.
Tuota teoriaa ei kannata kukaan vakavasti otettava antiikin tutkija.
Antiikin ajalta on jäänyt itseasiassa käsittämättömän paljon säilyneitä tekstejä, myös kreikankielistä, ja sivistyneistöstä suuri osa, osasi kreikkaa, niin kuin nykyäänkin suuri osa eurooppalaiseta sivistyneistöstä puhuu ranskaa, vaikka ranska ei ole ollut euroopan vahvin valtio pariin sataan vuoteen.
Mutta jos vilkaisee edes ylimalkaisesti niitä alkuperäisiä tekstifragmentteja mitä on jäänyt, huomaa jo pelkästä sisällöstä, että Rooman aikana kreikka on ollut itäisessä osassa rahvaan kieli, mutta latina hallinnon kielenä aina vuoteen 612 asti, jolloin Herakleitos I, taustaltaan muutoin Aleksandian kreikkalaisia, ottaa kreikan hallintokieleksi. Siltikin kestää vielä satakunta vuotta, ennen kuin latina poistuu kokonaan esim. sotilaskielestä.
Rooman rappion syy ei missään tapauksessa ollut kielikuilu, vaan talousjärjestelmän kehittymättömyys ja suurvallan logistiikan ja hallinnon ongelmat.
Itseasiassa, jos puhutaan kielen rappeuttavasta vaikutuksesta, niin Ranskan alamäki alkoi vasta kun ranskasta tuli maan ainut kieli. Pureskele sitä.is exsugere
Mikä ihmeen Ranskan alamäki ...
En ole koskaan kuullut moista termiä.
Voitko vähän perustella mihin se perustuu.
Napoleonin aikaan Ranskalaisia oli noin kolmannes euroopan väestöstä, oli oikeastaan väestämätöntä että tämä näkyi myös laajentumisena ja sotimisena joka puolella.
Myöhenmmin Saksalaisen alueen väestöräjähdys siirsi painopisteen Saksalaiselle kielialueelle.
Ranskassa oli väestöräjähdys noin sata vuotta aikaisemmin, kuin Englannissa, Saksassa ja Hollannissa.
Koko homma perustuu perunan leviämiseen euroopassa viljelykasvina, Ranskassa perunasta tuli yksi pääviljelylaji noin sata vuotta ennen muita, siitä johtuu myös tämä aikaisempi väestönkasvu.
Tosi on, tietyin osin.
Ranskan alueella asui jo 1300-luvulla noin kolmannes euroopan väestöstä.
Mutta ranskalaisista ennen 1800-luvun puolta väliä puhui ranskaa alle puolet. Muut puhuivat leezeburgia, euskadia, provencalia, italiaa, saksaa, bretonia ja paria muuta pikkukieltä, joista ei ole jäljellä muuta kuin pari paikan nimeä vuoristossa.
Kun Ranskasta muodostui kansallisvaltio, sen merkitys euroopassa alkoi vähentyä ja euroopan johtavan aseman otti Englanti ja Saksa
Mutta, mutta, aika hyvin kierretty ...
Kun Ranskasta tuli kansallisvaltio, koko treminhän keksi Napoleon, niin Ranska oli väestöltään naapureita huomattavsti suurempi.
Kun Saksa ja Englanti kokivat saman väestöräjähdyksen perunan viljelyn ansiosta, niin nämä väestötkin tasaantuivat ja Saksa meni lopulta muista ohi.
Venäjä tuli sitten 100 vuotta Saksan jälkeen ja Suomi, Puola yms.
Englanti menetti pelin koska siellä väestönkasvu hidastui 1800 luvun loppupuolelle tultaessa.
Suur-Britania menetti pelin, ihan samasta syystä kuin kaikki muutkin imperiumit.
Kun suurvallan ylläpito kustannukset nousevat yli tuottojen systeemi romahtaa.
Erik V - taloushistoriaa vuodesta 1997 -
Tuo on liian yksioikoista, itseasiassa tuskin mikään suurvalta on maksanut itseään valloituksilla.
Brittien kohdalla oli kai kysymys aatteista mitä se levitti, eli se itse tuhosi itsensä.
Kreikkalaiset totesivat aikanaan, että kun kansa ei enää usko jumaliin mitä se palvoo, niin uskonnosta tulee pelkkä organisaatio ja se on uskonnon kuolema.
Näin kävi Britti-aatteillekkin, eli yleinen äänioikeus, tasa-arvo, orjuuden lakkautaminen, suvaitsevaisuus jne. lopettivat imperiumin tarpeettomana.