Suomi tunnustaa aloittaneensa sodan Neuvostoliittoa vastaan.
Suomen valtion pääpukarit vievät satojamiljoonia
euroja joka vuosi Venäjälle. Sotakorvaukset
ovat naamioituja, milloin luonnonsuojeluksen,
milloin Viipurin talojen korjauksiin, milloin
Pietarin viemäröin korjauksiin jne. Luettelo
on pitkä kuin erämaajuna.
Suomen valtion pääpukarit vievät satojamiljoonia
euroja joka vuosi Venäjälle. Sotakorvaukset
ovat naamioituja, milloin luonnonsuojeluksen,
milloin Viipurin talojen korjauksiin, milloin
Pietarin viemäröin korjauksiin jne. Luettelo
on pitkä kuin erämaajuna.
Vastaukset 2
Vanhimmat
ei maksa suomi sotakorvauksia enää ne on hoidettu ajat sitten ja käsityksenimukaan venäjä on myöntänyt aloittaneensa sodan.
Ettei tarvitse luulla ihan mitä vaan.
Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen 30.11.1939 naamioimalla hyökkäyksen "puolustushyökkäykseksi" ampumalla Mainilan kylään tykistöllä ja väittämällä että Suomalaiset ampuivat.Lisäksi oli jo perustettu Terijoelle kommunistinen OW.Kuusisen varjohallitus joka "pyysi Neuvostoliiton veljellistä apua". Homma lähti tästä ja loppu onkin historiaa.
Sitten jatkosodan loputtua Suomen täytyi tyytyä voitetun osaan ja hyväksyä kohtuuttomat ja raskaat rauhanehdot. Näin se vääryys on ollut voimassa siitä asti!
"Joulukuussa 1944 vahvistetun perussopimuksen mukaisesti Suomen oli maksettava Neuvostoliitolle kuuden vuoden aikana sotakorvauksia 300 miljoonaa Yhdysvaltain dollarin arvosta( vuoden 1938 arvon mukaan). Maksuaikaa kuitenkin pidennettiin vuoden 1945 lopussa kahdeksaan vuoteen ja kesällä 1948 korvausten nimellisarvo alennettiin 226,5 miljoonaan dollariin. Sotakorvausten arvoa ei kuitenkaan laskettu käyvin dollarihinnoin, vaan sotakorvausdollareina. Sotakorvausdollarin arvo oli Yhdysvaltain dollarimääräiset vuoden 1938 maailmanmarkkinahinnat korotettuina 10-15 prosentilla. Sopimuksia tulkitsi lähinnä velkoja.
Laskentatavasta riippuen sotakorvausten todellinen arvo lienee ollut 500-550 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria."
Sotakorvaukset aiheuttivat sikäli ongelmia, että kolme neljäsosaa niistä koostui koneista ja laitteista sekä kaapelituotteista ja vain neljännes käsitti perinteisiä metsäteollisuustuotteita.