Hyvästit äidille

Hei. Otan osaa ja toivotan voimia.
Kirjoittelin tuonne alemmas oman pikkuveljeni kuolemasta ja olen joutunut ajattelemaan asiaa nyt paljon. Hautajaiset on meillä puolentoista viikon päästä ja aluksi en halunnut tietää niistä mitään, mutta nyt olen aika rauhallinen. Tilaisuus on raskas, mutta se on mahdollisuus jättää hyvästit veljelleni ja teemme tilaisuudesta sellaisen, mitä hän olisi halunnut. Hänen näköisensä.

Minua on lohduttanut suunnattomasti ajatus, että minulla ei ole oikeutta kysyä "miksi?". Veljeni tehtävä on nyt täytetty ja hän on jatkanut matkaa. Ei hän ole minua jättänyt, ikävän syvin olemushan on rakkaus. Ja rakkaus ei kuole mihinkään. Veljeni ei sure, ei kärsi tuskaa, hänellä on hyvä olla. Oli hänellä hyvä elämäkin, mutta nyt hän on valossa ja minä olen onnellinen, että sain pitää hänet edes 25 vuotta. Kuolema on osa elämää, ainakin puolet siitä ja jossain vaiheessa se koskettaa meistä kaikkia.

Ei veljeni sielu ole kuollut. Eikä se, mitä hän edusti, sanoi ja oli mieltä. Se on kaikki täällä, minun mielessäni ja sydämessäni. Välillä saatan melkein kuulla hänen äänensä kun tiedän, mitä hän milloinkin sanoisi. Eikä veljeni kuolema estä minua puhumasta hänelle tai häntä ottamasta minuun yhteyttä. Enkä minä ole tulossa hulluksi, olen vain todella tajunnut, että fyysinen kuolema on vain yksi pieni osa ja se kuuluu tähän diiliin, jota elämäksi kutsutaan.

Mitään en vaihtaisi, vaikka suru on suuri. Surunikin on vain itsekäs tunne, joka johtuu muutoksen pelosta. Nyt vain täytyy opetella elämään ilman veljen karheita käsiä tai keskellä yötä tulevia puhelinsoittoja. Ainoa vaihtoehto on selviytyminen. Ja eläminen.

Yritä ajatella äitiäsi kiitollisuudella ja rakkaudella siellä hautajaisissa. Ja jos sinulle on lääkettä määrätty, kannattaa niitä ottaa. Ne auttavat sen pahimman paniikin yli. Kyllä sinä siitä selviät. Sinun täytyy. Voimia ja iso ja lämmin virtuaalihalaus sinulle. Tiedän miltä sinusta tuntuu.

Sinä olet aina äidin tyttö.Sinulla on oikeus suruusi.Menetin äitini noi reilu vuosi sitten.Minulle tuli hillitön halu tehdä äidille kaunis jäähyväis muisto.Tein ja laitoin niinkuin äiti olisi toivonut.Meitä on 3 lasta.Toiset valitsivat muistotilaisuuteen yhden laulun.Minä loput.En paljon muista hautajaisista mitään en kyennyt edes itkemään.Meillä nauhoitettiin muistotilaisuus.Nyt kun olen jälkeenpäin katsellut sitä.Kaikki laulut oli hyvin toiveikkaita siitä että äiti on päässyt parempaan paikkaan.Ei enää kipua ,tuskia ja kärsimyksiä.Minulle tulee hyvä olo ja jotenkin tuntuu että äiti olisi tyytyväinen.Nämä ei ollut tavallisia hautajais virsiä ne laulettiin siunaustilaisuudessa.Kuunteleppa tarkasti esim.laulu Täällä pohjan tähden alla.Olen kuullut on kaupunki tuolla,Suojelus enkeli.Kuuntele sanat tai laula itse niin huomaat että helpottaa kuulla ettei kaikki tunnu niin surulliseltata ja lopulliselta.Minulle äiti elää mun mielessä kerron hänelle mielessäni asioita.Välillä kun söhlin asioitani niin tuumin "katso nyt äiti taas tytärtäsi"Minua alkaa naurattaa.Kyllä minulla on vieläkin äitiä hirmuinen ikävä.Vaan tieto ettei äitiin enä satu.Tekee asiasta vähän helpomman.

Minun äidillä oli tänään hautajaiset.. Olihan se aika hirveä tilanne, mutta samalla syntyi kauniita muistoja. Papin puhe, kanttorin laulu ja virret, joita sairaalassa äidille laulettiin. Ja muisto siitä, kun pidin äitiä kädestä kiinni ja katsoimme toisiamme. Kyynel tuli väkisinkin silmään. Alkaa pikkuhiljaa tulemaan enemmän hyviä muistoja mieleen. Kannattaa lukea Backstreet Boysin "Never Gone" laulun sanat, vaikka ei niin heidän musiikista välittäisi. Minusta hyvin osuvat sanat, äiti on ikuisesti lähellä, sydämessäni ja muistoissa.

Jotenkin osaan kuvitella miltä sinusta tuntuu vaikka äitini on vielä elossa, "jatko-ajalla" niin sanotusti ja hän on lipumassa pois pikku hiljaa tästä elämästä kuitenkin.. Kyllä ne rauhoittavat auttavat jonkin verran, mutta kannattaa olla aika varovainen niiden kans ettei jää kii. Toivottavasti sinulla on joku jolle puhua, elä jää yksin surusi kanssa. Voimia!!

tuntuu kamalalta kun ei oikein voi muuten auttaa
kuin vain sanoa että koita jaksaa.. mutta ole samalla iloinen että saat mahdollisuuden sano äidillesi hyvästit. voimia!!