Mitenkä on mahdollista että dementiaa sairastava vanhus ja ajokortti voimassa. Vanhus ei muista hetken aikaa tapahtuneita asioita, mutta autoa on lupa ajaa. Omaiset kauhuissaan asiasta. Onko vastaavia kuskeja paljonkin?
Alzheimer ja ajokortti
biili
33
9366
Vastaukset
- Mirkku
Tämä kirjoitus perustuu nyt ihan hataraan muistikuvaan, että korjatkaa, jos menee pieleen. Siis, dementoituneita ajokortin haltijoita on paljon (sen tiedän). Syy siihen on se, että muistaakseni viranomaiset eivät voi nykyisellä lainsäädännöllä vaikuttaa asiaan. En tiedä onko tähän tulossa/tullut muutosta. Ja kortin pois ottamista järkevämpi konsti olisi auton hävittäminen, mutta ei liene sekään laillista.
Tässä nyt yks esimerkki aiheesta. Dementoiunut mies ei omaisten mielestä enää osannut ajaa autolla. Korttia ei saatu pois, eikä myöskään autoa, joten omaiset kävivät miehen tietämättä irroittamassa jonkun tärkeän osan konepellin alta. Mies yritti lähteä seuraavan kerran autolla, ja huomasi tietysti, että jotain vikaa on tullut. Hän soitti korjaamolle, josta käytiin laittamassa ajopeli kuntoon... ja niin sitä taas mentiin.
Minun mielestäni ajokortin uusimiseen yli 70-vuotiailla tulisi kuulua muutakin kuin pikainen lääkärin tarkastus (näkö, kuulo ym.) Esim. lääkärin tarkastus ajonäyte (autokoulun ope tai inssi kyydillä).- omainen
.. jota he eivät noudata. Aikanaan oli lääkäreiden salassapitovelvollisuus niin tiukka, että eivät he saaneet ilmoittaa ajokielloista, jotka liittyivät esim. epilepsiaan. Se oli jokaisen potilaanoma asia, noudattiko ajokieltoa vai ei.Vieläkään ei ilmoiteta poliisille esimerkiksi liikenneonnettomuuteen joutuneista rattijuopoista, jotka tulevat hoitoon.
Nykyisen lainsäädännön mukaan muistaakseni olisi tullut lääkäreille ilmoitusvelvollisuus ajokykyyn vaikuttavista sairauksista. En kyllä sitä Finlexin sivuilta löytänyt. Ajoluvasta päättävät sitten asianomaiset viranomaiset lääkärinlausunnon perusteella. Voikohan siinä sitten tulla jollekin lääkärille tuomio virkavirheestä, jos ei ole ilmoittanut dementoituneen potilaan autonajokyvyn heikkenemisestä ja sattuu onnettomuus? - Mirkku
omainen kirjoitti:
.. jota he eivät noudata. Aikanaan oli lääkäreiden salassapitovelvollisuus niin tiukka, että eivät he saaneet ilmoittaa ajokielloista, jotka liittyivät esim. epilepsiaan. Se oli jokaisen potilaanoma asia, noudattiko ajokieltoa vai ei.Vieläkään ei ilmoiteta poliisille esimerkiksi liikenneonnettomuuteen joutuneista rattijuopoista, jotka tulevat hoitoon.
Nykyisen lainsäädännön mukaan muistaakseni olisi tullut lääkäreille ilmoitusvelvollisuus ajokykyyn vaikuttavista sairauksista. En kyllä sitä Finlexin sivuilta löytänyt. Ajoluvasta päättävät sitten asianomaiset viranomaiset lääkärinlausunnon perusteella. Voikohan siinä sitten tulla jollekin lääkärille tuomio virkavirheestä, jos ei ole ilmoittanut dementoituneen potilaan autonajokyvyn heikkenemisestä ja sattuu onnettomuus?On se kummaa touhua ei voi muuta sanoa. Kun ottaa huomioon, mitä kaikkea dementiaan liittyy, onnettomuus riski on suuri. Miten joku lääkäri voi päästää selvästi dementoituneen auton rattiin toikkaroimaan, jos on velvollinen ilmoittamaan siitä...
- näkemys.
omainen kirjoitti:
.. jota he eivät noudata. Aikanaan oli lääkäreiden salassapitovelvollisuus niin tiukka, että eivät he saaneet ilmoittaa ajokielloista, jotka liittyivät esim. epilepsiaan. Se oli jokaisen potilaanoma asia, noudattiko ajokieltoa vai ei.Vieläkään ei ilmoiteta poliisille esimerkiksi liikenneonnettomuuteen joutuneista rattijuopoista, jotka tulevat hoitoon.
Nykyisen lainsäädännön mukaan muistaakseni olisi tullut lääkäreille ilmoitusvelvollisuus ajokykyyn vaikuttavista sairauksista. En kyllä sitä Finlexin sivuilta löytänyt. Ajoluvasta päättävät sitten asianomaiset viranomaiset lääkärinlausunnon perusteella. Voikohan siinä sitten tulla jollekin lääkärille tuomio virkavirheestä, jos ei ole ilmoittanut dementoituneen potilaan autonajokyvyn heikkenemisestä ja sattuu onnettomuus?"nykyisen lainsäädännön mukaan muistaakseni olisi tullut lääkäreille ilmoitusvelvollisuus ajokykyyn vaikuttavista sairauksista"
Asia ei ole ihan noin yksi oikoinen, mitä nyt tuossa sitaateissa lukee.
Ottamatta kantaa nyt keskustelussa olevaan dementiaan, niin sanon seuraavaa: Kun henkilö saa jonkin diaknoosin joka johtaa jossain vaiheessa siihen ettei hän voi turvallisesti kuljettaa ajoneuvoa, niin ei se ole mikään automaatti että kun saat tällaisen diaknoosin niin kortti pois.
Kyllä ko. sairauden täytyy olla niin pitkälle kehittynyt että se vaikuttaa ajokykyyn. Eli tapauskohtaisesti. Itselläni on neurologinen sairaus ollut jo vuosia ja ajan autoa jopa Helsingin keskustassa. Yhtään kolaria ei ole kontolla eikä liikenne rikettä josta sakkoja olisin saanut ei edes huomautusta. On aikoja jolloin tiedän itse ettei sovi mennä rattiin.
Juttelin viimeksi vastaanotolla omasta aloitteestani neurologini kanssa ja hän vahvisti sen, ettei ole mmitään estettä ajaa autoa.
Olen ajanut myös autokoulun opettajan arviointi ajon ja käynyt simulaattorissa ajamassa, molemmat ajot puhtaita, nämäkin omasta aloitteestani.
Kyllä liikenteestä täytyisi saada rattijuopot ja asennevammaiset pois vähintäinkin yhtä hanakasti.
Sensiaan että otetaann kortti pois kokonaan kannatan jonkinlaista rajotettua ajolupaa, alueellista tai kellonaikaan sidottua.
On yhteiskunnankin etu että vanhukset ja vammaiset/sairastunee voivat asioida ITSE kodin ulkopuolella.
En kuitenkaan nyt tarkoita että ne henkilöt pitäisi olla ratissa jotka sinne ihan oikeasti ei kuulu.
Terveet ihmiset ovat hyvin hanakasti ajamassa sitä asiaa että sairastuneet eivät aja autoa. Mielipide muuttuu jokaisella tasan sinä päivänä kun saavat sellaisen diaknoosin itselleen joista nyt on kysymys.
Sen sijaan täytyisi kasvattaa autoilijoita joustavuuteen ja suvaitsevaisuuteen hyäksymään autoilijoita joilla ei ole tuli p.....n alla ja alituinen kiire. - mirkku
näkemys. kirjoitti:
"nykyisen lainsäädännön mukaan muistaakseni olisi tullut lääkäreille ilmoitusvelvollisuus ajokykyyn vaikuttavista sairauksista"
Asia ei ole ihan noin yksi oikoinen, mitä nyt tuossa sitaateissa lukee.
Ottamatta kantaa nyt keskustelussa olevaan dementiaan, niin sanon seuraavaa: Kun henkilö saa jonkin diaknoosin joka johtaa jossain vaiheessa siihen ettei hän voi turvallisesti kuljettaa ajoneuvoa, niin ei se ole mikään automaatti että kun saat tällaisen diaknoosin niin kortti pois.
Kyllä ko. sairauden täytyy olla niin pitkälle kehittynyt että se vaikuttaa ajokykyyn. Eli tapauskohtaisesti. Itselläni on neurologinen sairaus ollut jo vuosia ja ajan autoa jopa Helsingin keskustassa. Yhtään kolaria ei ole kontolla eikä liikenne rikettä josta sakkoja olisin saanut ei edes huomautusta. On aikoja jolloin tiedän itse ettei sovi mennä rattiin.
Juttelin viimeksi vastaanotolla omasta aloitteestani neurologini kanssa ja hän vahvisti sen, ettei ole mmitään estettä ajaa autoa.
Olen ajanut myös autokoulun opettajan arviointi ajon ja käynyt simulaattorissa ajamassa, molemmat ajot puhtaita, nämäkin omasta aloitteestani.
Kyllä liikenteestä täytyisi saada rattijuopot ja asennevammaiset pois vähintäinkin yhtä hanakasti.
Sensiaan että otetaann kortti pois kokonaan kannatan jonkinlaista rajotettua ajolupaa, alueellista tai kellonaikaan sidottua.
On yhteiskunnankin etu että vanhukset ja vammaiset/sairastunee voivat asioida ITSE kodin ulkopuolella.
En kuitenkaan nyt tarkoita että ne henkilöt pitäisi olla ratissa jotka sinne ihan oikeasti ei kuulu.
Terveet ihmiset ovat hyvin hanakasti ajamassa sitä asiaa että sairastuneet eivät aja autoa. Mielipide muuttuu jokaisella tasan sinä päivänä kun saavat sellaisen diaknoosin itselleen joista nyt on kysymys.
Sen sijaan täytyisi kasvattaa autoilijoita joustavuuteen ja suvaitsevaisuuteen hyäksymään autoilijoita joilla ei ole tuli p.....n alla ja alituinen kiire.No, riippuu tietenkin, siitä, mikä sairaus on kyseessä. Dementikolla ei ole sairauden tunnetta, joka varoittaisi lähtemästä rattiin. Mielestäni kuljettaja on hengenvaarallinen, jos ei kykene ymmärtämään liikennesääntöjä, ei tiedä missä on, ei kykene hahmottamaan ympärillä tapahtuvaa. Siis dementia vaikuttaa henkisiin kykyihin ei fyysisiin.
- monenlaisia
näkemys. kirjoitti:
"nykyisen lainsäädännön mukaan muistaakseni olisi tullut lääkäreille ilmoitusvelvollisuus ajokykyyn vaikuttavista sairauksista"
Asia ei ole ihan noin yksi oikoinen, mitä nyt tuossa sitaateissa lukee.
Ottamatta kantaa nyt keskustelussa olevaan dementiaan, niin sanon seuraavaa: Kun henkilö saa jonkin diaknoosin joka johtaa jossain vaiheessa siihen ettei hän voi turvallisesti kuljettaa ajoneuvoa, niin ei se ole mikään automaatti että kun saat tällaisen diaknoosin niin kortti pois.
Kyllä ko. sairauden täytyy olla niin pitkälle kehittynyt että se vaikuttaa ajokykyyn. Eli tapauskohtaisesti. Itselläni on neurologinen sairaus ollut jo vuosia ja ajan autoa jopa Helsingin keskustassa. Yhtään kolaria ei ole kontolla eikä liikenne rikettä josta sakkoja olisin saanut ei edes huomautusta. On aikoja jolloin tiedän itse ettei sovi mennä rattiin.
Juttelin viimeksi vastaanotolla omasta aloitteestani neurologini kanssa ja hän vahvisti sen, ettei ole mmitään estettä ajaa autoa.
Olen ajanut myös autokoulun opettajan arviointi ajon ja käynyt simulaattorissa ajamassa, molemmat ajot puhtaita, nämäkin omasta aloitteestani.
Kyllä liikenteestä täytyisi saada rattijuopot ja asennevammaiset pois vähintäinkin yhtä hanakasti.
Sensiaan että otetaann kortti pois kokonaan kannatan jonkinlaista rajotettua ajolupaa, alueellista tai kellonaikaan sidottua.
On yhteiskunnankin etu että vanhukset ja vammaiset/sairastunee voivat asioida ITSE kodin ulkopuolella.
En kuitenkaan nyt tarkoita että ne henkilöt pitäisi olla ratissa jotka sinne ihan oikeasti ei kuulu.
Terveet ihmiset ovat hyvin hanakasti ajamassa sitä asiaa että sairastuneet eivät aja autoa. Mielipide muuttuu jokaisella tasan sinä päivänä kun saavat sellaisen diaknoosin itselleen joista nyt on kysymys.
Sen sijaan täytyisi kasvattaa autoilijoita joustavuuteen ja suvaitsevaisuuteen hyäksymään autoilijoita joilla ei ole tuli p.....n alla ja alituinen kiire.Tiedän, mitä tarkoitat, Itselläni oli joskus epilepsia, ajokieltoa 1 vuosi, josta ei mihinkään ilmoitettu. Lääkäri perusteli juuri sillä, että eihän ihmiset sitten hoida sairauksiaan, kun pelkäävät menettävänsä ajokortin. Omalla kohdallani ainoat kohtaukset tulivat silloin vuosikymmeniä sitten, lääkityskin on lopetettu ja voin katsoa olevani "parantunut " siinä merkityksessä kuin se tällaisissa tapauksissa on mahdollista. Joka tapauksessa lääkärin arvion mukaan minulla ei ole enää sen suurempaa riskiä liikenteessä kuin kenellä tahansa muulla, joka voi saada elämänsä ensimäisen kohtauksen milloin tahansa.
Ero minun ja dementoituvan välillä on siinä, että minä YMMÄRSIN sen että, ei minun sovi ajaa. Todellisuudessa en itse tiennyt kohtauksista yhtään mitään, kuten ei dementikkokaan omista sairautensa oireista. Minä kuitenkin uskoin ja MUISTIN se mitä minulle sairaudesta, sen oireista ja myös ajokiellosta kerrottiin. Dementoituva ei ensinnäkään tiedosta sairauttaan. Toiseksi hän ei ymmärrä sen aiheuttamia rajoituksia. Kyllä vastuu on silloin muilla.
Monet kyllä pystyvät ajamaan hämmästyttävän hyvin. Selistys voi olla se, että vaurio rajoittuu johonkin sellaiseen osaa aivoissa, että tekeminen onnistuu(=motorinen muisti toimii), mutta ei sitten muista, mitä on tehnyt (=episodinen ei toimi). Miten ajat, jos et muista, mistä olet viimeksi kääntynyt tai mihin olet menossa? Periaatteessa autolla ajaminen onnistuu moitteettomasti, koska se on sellaista automaattista tekemistä, jota dementia ei haittaa. Dementoivat sairaudet vaikuttavat kuitenkin myös tarkaavaisuuteen ja havaintokykyyn ikään kuin olisi "silmälasit tai kuulolaite hukassa - pään sisässä". Tällainen kuljettaja on liikenteessä todellinen pommi, jos hän ei havaitse muita kulkijoita. - näkemys.
mirkku kirjoitti:
No, riippuu tietenkin, siitä, mikä sairaus on kyseessä. Dementikolla ei ole sairauden tunnetta, joka varoittaisi lähtemästä rattiin. Mielestäni kuljettaja on hengenvaarallinen, jos ei kykene ymmärtämään liikennesääntöjä, ei tiedä missä on, ei kykene hahmottamaan ympärillä tapahtuvaa. Siis dementia vaikuttaa henkisiin kykyihin ei fyysisiin.
"Ottamatta kantaa nyt keskustelussa olevaan dementiaan".
Vastasin lääkäreiden ilmoitusvelvollisuuteen noin yleensä, en yksittäiseen diagnoosin puitteissa. - Ezzy
näkemys. kirjoitti:
"nykyisen lainsäädännön mukaan muistaakseni olisi tullut lääkäreille ilmoitusvelvollisuus ajokykyyn vaikuttavista sairauksista"
Asia ei ole ihan noin yksi oikoinen, mitä nyt tuossa sitaateissa lukee.
Ottamatta kantaa nyt keskustelussa olevaan dementiaan, niin sanon seuraavaa: Kun henkilö saa jonkin diaknoosin joka johtaa jossain vaiheessa siihen ettei hän voi turvallisesti kuljettaa ajoneuvoa, niin ei se ole mikään automaatti että kun saat tällaisen diaknoosin niin kortti pois.
Kyllä ko. sairauden täytyy olla niin pitkälle kehittynyt että se vaikuttaa ajokykyyn. Eli tapauskohtaisesti. Itselläni on neurologinen sairaus ollut jo vuosia ja ajan autoa jopa Helsingin keskustassa. Yhtään kolaria ei ole kontolla eikä liikenne rikettä josta sakkoja olisin saanut ei edes huomautusta. On aikoja jolloin tiedän itse ettei sovi mennä rattiin.
Juttelin viimeksi vastaanotolla omasta aloitteestani neurologini kanssa ja hän vahvisti sen, ettei ole mmitään estettä ajaa autoa.
Olen ajanut myös autokoulun opettajan arviointi ajon ja käynyt simulaattorissa ajamassa, molemmat ajot puhtaita, nämäkin omasta aloitteestani.
Kyllä liikenteestä täytyisi saada rattijuopot ja asennevammaiset pois vähintäinkin yhtä hanakasti.
Sensiaan että otetaann kortti pois kokonaan kannatan jonkinlaista rajotettua ajolupaa, alueellista tai kellonaikaan sidottua.
On yhteiskunnankin etu että vanhukset ja vammaiset/sairastunee voivat asioida ITSE kodin ulkopuolella.
En kuitenkaan nyt tarkoita että ne henkilöt pitäisi olla ratissa jotka sinne ihan oikeasti ei kuulu.
Terveet ihmiset ovat hyvin hanakasti ajamassa sitä asiaa että sairastuneet eivät aja autoa. Mielipide muuttuu jokaisella tasan sinä päivänä kun saavat sellaisen diaknoosin itselleen joista nyt on kysymys.
Sen sijaan täytyisi kasvattaa autoilijoita joustavuuteen ja suvaitsevaisuuteen hyäksymään autoilijoita joilla ei ole tuli p.....n alla ja alituinen kiire.Ei todellakaan ole kysymys siitä, että pitäisi kieltää ajamasta SAIRAUDEN perusteella vaan siksi, että sairaus aiheuttaa sen, että ei enää kykene ajamaan turvallisesti.
Ja sivuhuomautuksena keskustelun otsikkoon viitaten voin kertoa, että dementoituvilla on lievää suurempia vaikeuksia toimia järkevästi ja tarkoituksenmukaisesti monissa muissakin, vähemmän vaarallisissakin tilanteissa. - tosi on
omainen kirjoitti:
.. jota he eivät noudata. Aikanaan oli lääkäreiden salassapitovelvollisuus niin tiukka, että eivät he saaneet ilmoittaa ajokielloista, jotka liittyivät esim. epilepsiaan. Se oli jokaisen potilaanoma asia, noudattiko ajokieltoa vai ei.Vieläkään ei ilmoiteta poliisille esimerkiksi liikenneonnettomuuteen joutuneista rattijuopoista, jotka tulevat hoitoon.
Nykyisen lainsäädännön mukaan muistaakseni olisi tullut lääkäreille ilmoitusvelvollisuus ajokykyyn vaikuttavista sairauksista. En kyllä sitä Finlexin sivuilta löytänyt. Ajoluvasta päättävät sitten asianomaiset viranomaiset lääkärinlausunnon perusteella. Voikohan siinä sitten tulla jollekin lääkärille tuomio virkavirheestä, jos ei ole ilmoittanut dementoituneen potilaan autonajokyvyn heikkenemisestä ja sattuu onnettomuus?Kyllä lääkärillä on nykyään oikeus ilmoittaa nimismiehelle jos hän katsoo ettei potilas hänen mielestään ole ajokykyinen. Siihen en ota kantaa, onko arvio aina oikea.
Miehelläni on sepelvaltimotauti ja hänelle tehtiin viime kesänä kuuden suonen ohitusleikkaus. Lisäksi hänellä on muita verenkiertohäiriöitä jotka ovat jättäneet vaurioita aivoihin. Neurologin mielestä hän ei ole enää ajokykyinen, itse olen tässä vaiheessa toista mieltä.
Tilanne on nyt kuitenkin se, perustuu lääkärin tutkimuksiin, että kaikki ammattimaiset kortit lähtivät pois, ja samoin kävi yksityiselle kortille. Toisaalta hyvä asia, mutta onkohan miten tasapuolinen käytäntö. Tulee vaan mieleen kaikenlaista kun liikkuu itse tien päällä ja katselee noita kuskeja. Mutta ei auta muu kuin tyytyä kohtaloonsa, miten se sitten tulevaisuudessa tuleekin elämään vaikuttamaan.
- hasbeen
Nyt on todellakin niin, että lääkärillä on ilmoituksentekovelvollisuus poliisiviranomaisille, mikäli on syytä epäillä potilaan ajokykyä.
Toisaalta on niin, että proseduaalinen muisti (toimintamuisti) usein säilyy pidempään kuin semanttinen muisti (mieleenpainettavat uudet asiat). Jos potilas ajaa turvallisesti, huomaa liikennemerkit eikä eksyile, niin mikäs ettei saisi ajella. Mutta jos näyttää siltä, että autoilu on tullut haparoivaksi ja liikennesäännöt ovat unohtuneet, niin on ajokortti on syytä ottaa pois. Toinen asia on sitten, että jos on tarpeeksi dementoitunut, ei muistakaan, ettei ole enää ajokorttia ja ajelee silti... - joo o
Tiedän yhdenkin jolla on ajokortti ja dementia ollut vuoden verran ja ajokortti taas uusittiin. Ikää vuosi pari alle 90 !! Ei muista mitä lähti kaupasta hakee yms. autolla sinne kyllä köröttelee.
- tytär
Muistan sen päivän jolloin isäni piti luovuttaa ajokortti poliisilaitoksella. Isä ressukka hoki silmät kyynelissä ettei ole koskaan tehnyt liikenne rikkomuksia eikä muitakaan rikoksia. Hän ei ymmärtänyt että ajokortti on luovutettava hänen oman turvallisuutensakin tähden. Isä luuli että häntä pidetään rikollisena. Äitini on pitänyt siitä huolen että isä ei pääse enää autonrattiin, mutta ajokortin viranomaiset olisivat saaneet jättää muistoksi "mitätöitynä" isän taskuun. Viime kesänä tein isän kanssa yhdessä hänelle rollaattorin ja pyörätuolin ajokortin, jossa on hänen oma valokuvansa ja mikä tärkeää oikea poliisilaitoksen leima. Ehkä tämä ei sovi esimerkiksi kaikille alzheimeria sairastaville, mutta oma isäni on taantunut jo lapsen asteelle, ja rollaattorin ja pyörätuolin ajokortti sai hänet todella iloiselle mielelle. Pienillä asioilla voimme estää vanhuksiamme vaipumasta masennukseen.
- tiina
Itse sanoin isääni hoitavalle lääkärille isäni ajokyvystä, mutta lääkäri kysyi isäni mielipidettä ja päätti että hän saa vielä jatkaa ajamista. Mitä väliä vaikka kolhuja on tullut jo monta kertaa yms.
Vastuu on siirtynyt lääkärille tässä tapauksessa. - miniä
Appiukolla on todettu dementia, jonka me läheiset toki olemme tienneet jo pitkään. Lääkäri suositteli hänelle ajamisen lopettamista, mutta hän kuulemma kuolee mieluummin. "Olen aina ajanut autoa!"
Hän ei itsekään uskalla ajaa kuin kaupoille ja linja-autoasemalle, parin kilometrin matkan. Miehelläni ja minulla ei ole autoa, joten kuljemme bussilla. Kävelisimme mielellämme tuon pari kilsaa heille, mutta appi haluaa välttämättä tulla aina autolla vastaan. Pelkään joka kerta tuota matkaa kuollakseni. Matkalla on liikenneympyrä, jossa kulkee paljon rekkoja ja muuta raskasta liikennettä. Eikä appi todellakaan aina huomaa niitä kaikkia. Pari läheltä piti -tilannetta on jo ollut.
Pelkään oman ja mieheni hengen puolesta, mutta ennen kaikkea anopin ja apen itsensä. Mitä ihmettä voisi tehdä?- omainen
Sinun kannattaa opetella sanomaan EI nyt kun vielä siihen pystyt. Jos aina noyrästi ja tottelevaisesti nouset appiukkosi kyytiin, niin siihen ei enää pitkään ole tilaisuutta. Voi olla, että te ette ole tarpeeksi röyhkeitä estääksenne appea ajamasta. Sen verran pitäisi kuitenkin itsesuojeluvaistoa olla, että ymmärtää olla nousematta siihen kyytiin. Et kai sinä nousisi rattijuopon tai alaikäisen ajokotittomankaan kyytiin. Dementoituva ikäihminen on aivan yhtä vaarallinen kuljettaja. jospa hän lopettaisi ainakin sen välin ajamisen kun siihen ei enää ole aihetta, siis ei tarvitse noutaa teitä.
- Kati
Autosta konepelti ylös, ja varmasti sieltä löytyy jokin sellainen osa tai johto, jonka voi irroittaa niin, ettei appiukko sitä enää osaa hoksata. Sitten soitto läheiselle korjaamolle, jonne kerrotte tilanteesta. Kerrotte appiukolle, että auton korjaaminen tulisi erittäin kalliiksi.
Meillä ainakin tämä toimi naapurin miehen kohdalla, ja autoilut jäivät siihen.
Dementoitunut vanha mies on todellinen riski liikenteessä, ja minusta on edesvastuutonta antaa tälläisen henkilön ajaa yleisillä teillä. Muutenkin tuntuu, että onnettomuuksia sattuu nykyään muutenkin aivan liikaa.
- Pykäläveikko
STM on antanut lääkäreille ohjeen ilmoitusvelvollisuudesta tietyissä tapauksissa. Oheinen lainaus on suoraan STM:n nettisivulta. Ryhmä 1 tarkoittaa B-luokan ajolupaa (tai vastaavaa) ja Ryhmä 2 C-luokan tai laajempaa ajolupaa.
"Dementiassa on tavallista, ettei henkilö itse tiedosta alentunutta ajokykyään. Lievissä dementiatapauksissa tarvitaan ajokyvyn selvittämiseksi neurologin arvio ja mahdollisesti neuropsykologinen tai neuroradiologinen tutkimus sekä tarvittaessa ajokoe. Keskivaikea tai vaikea dementia (etenevä tai pysyvä jälkitila) merkitsevät aina ajoterveysedellytysten puuttumista ja kuuluvat siten ryhmän 1 kuljettajien osalta ilmoitusvelvollisuuden piiriin. Ryhmän 2 kuljettaja kuuluu ilmoitusvelvollisuuden piiriin heti dementian varmistumisen jälkeen sairauden vaikeusasteesta riippumatta."- omainen
Eihän lääkäri koskaan edes kysy, että mikä ajolupa potilaalla on. Ei varman tule edes mieleenkään, että tekisi ilmoituksen. Tiedän tapauksen, jossa taksinkuljettaja kuljetti koululaisia. Dementian vaikeus paljastui siinä vaiheessa, kun hän tuli uudestaan koululle hakemaan niitä samoja oppiliaita, jotka oli juuri hetki sitten vienyt jo kotiin.
Kuinka monta taksia, linja-autonkuljettajaa ja muuta C-kortillista on tälläkin hetkellä tuolla liikenteessa. Onni asiassa on se, että usein työ, siis se varsinainen ajaminen kyllä sujuu, vaikka tapahtumamuisti on hukassa.
Terveydenhoidossa säästetään. Älkää edes unta nähkö, että joku nyt alkaa tekemään kalliita neuro-tutkimuksia vain sen selvittämiseksi,e ttä onko ajokykkyinen vai ei. Sehän on yleensä omaisille täysin selvä asia, kuten edellä muut kirjoittavat, ja lääkärit eivät siitä vähääkään välitä. - miniä
omainen kirjoitti:
Eihän lääkäri koskaan edes kysy, että mikä ajolupa potilaalla on. Ei varman tule edes mieleenkään, että tekisi ilmoituksen. Tiedän tapauksen, jossa taksinkuljettaja kuljetti koululaisia. Dementian vaikeus paljastui siinä vaiheessa, kun hän tuli uudestaan koululle hakemaan niitä samoja oppiliaita, jotka oli juuri hetki sitten vienyt jo kotiin.
Kuinka monta taksia, linja-autonkuljettajaa ja muuta C-kortillista on tälläkin hetkellä tuolla liikenteessa. Onni asiassa on se, että usein työ, siis se varsinainen ajaminen kyllä sujuu, vaikka tapahtumamuisti on hukassa.
Terveydenhoidossa säästetään. Älkää edes unta nähkö, että joku nyt alkaa tekemään kalliita neuro-tutkimuksia vain sen selvittämiseksi,e ttä onko ajokykkyinen vai ei. Sehän on yleensä omaisille täysin selvä asia, kuten edellä muut kirjoittavat, ja lääkärit eivät siitä vähääkään välitä.Kyllä appiukolta kysyttiin koko ajohistoria kun hän oli lekurilla. Anoppi on vielä selväpäinen ja oli mukana kuulemassa. Mutta eihän moinen jäärä mitään "suositusta" usko.
Jos taas ajo kielletään kokonaan, voi kuolla saman tien koko mies. Eivät nämä niin yksinkertaisia asioita ole. - omainen
miniä kirjoitti:
Kyllä appiukolta kysyttiin koko ajohistoria kun hän oli lekurilla. Anoppi on vielä selväpäinen ja oli mukana kuulemassa. Mutta eihän moinen jäärä mitään "suositusta" usko.
Jos taas ajo kielletään kokonaan, voi kuolla saman tien koko mies. Eivät nämä niin yksinkertaisia asioita ole.Terveelläkin ihmisellä on melko suuri riski kuolla liikenteessä eikä dementia sitä taatusti ainakaan vähennä. Asiahan ei tietenkään minulle kuulu - mutta tekisin taatusti ilmoituksen poliisille, jos tietäisin tuollaisen tapauksen olevan liikenteessä vaikka sillä tiellä, jota pienet koululaiseni kulkevat päivittäin!
Mieti sitä sitten, jos appesi ajaa jonkun pienen kuoliaaksi, kumman elämä siinä nyt sitten olikaan tärkeämpi. Tai ehkä sinä itse heräät jonain päivänä teho-osastolta ja viimeinen muistikuva ennen sitä on se kun istuit appesi kyydissä.
Dementian todellisuus nyt ikävä kyllä on se, että vaikka ihminen näyttää päälle päin toimivan jokseenkin selväjärkisesti, hänen päätöksentekonsa voi perustua virheellisiin muistoihin ja havaintoihin. Jospa hän ei vaan havaitse sitä liikenneympyrässä olevaa rekkaa ja ajaa alle. Tai näkee selvästi vihreän valon kun on kääntymässä risteyksessä eikä huomaa sitä, että risteävän kadun jalankulkijoille palaakin myös vihreä. - Miep
miniä kirjoitti:
Kyllä appiukolta kysyttiin koko ajohistoria kun hän oli lekurilla. Anoppi on vielä selväpäinen ja oli mukana kuulemassa. Mutta eihän moinen jäärä mitään "suositusta" usko.
Jos taas ajo kielletään kokonaan, voi kuolla saman tien koko mies. Eivät nämä niin yksinkertaisia asioita ole."Jos taas ajo kielletään kokonaan, voi kuolla saman tien koko mies. Eivät nämä niin yksinkertaisia asioita ole."
Onko sitten parempi, että joku täysin sivullinen jää appiukkosi alle ja kuolee? Tottakai se on miehelle kova pala, jos otetaan ajolupa pois, mutta kyllä pitäisi ajatella niin, että kukaan muu ei jää sen autolle jota appiukkosi ajaa. Hän ei tapahtumaa tod.näk. kovin kauaa muistaisi, mutta joku sivullinen voi vammautua loppu elämäkseen.
- käy katsomassa
http://www.stm.fi/Resource.phx/ajank/suost/akorttiohje2.htx
Voit laittaa sinne hakusanaksi vaikka "ilmoitusvelvollisuus", niin saat muitakin aiheeseen liittyviä sivuja. - volkkari
Viisi vuotta sai kuulemma jatkoaikaa yksi dementikko (alzheimer tautia sairastava) ajokorttiin. Voiko todella olla näin välinpitämätöntä touhua Suomessa? Ikää on jo muutenkin liikaa ajokorttiin.
- mirkku
Viidessä vuodessa tauti ehtii edetä aikasen paljon... Sinänsä ikä ei haittaa ajamista, jos muuten on kunnossa.
Tarina lyhyesti:
Oma isoisäni sairastaa Alzheimeria ja hän kerkesi uudistaa ajokorttinsa juuri ennen sairauden diagnosointia ja kun sairaus testeissä selvisi sukulaisten ideana oli,että otetaan auto ja kortti pois! No se meni mönkään kun isoisä muisti,että hän uudistanut ajokorttinsa viideksi vuodeksi eteenpäin!
Lääkärissä kun käytiin kysymässä,että eikö tätä uudistusta voitaisi perua niin lääkäri vastasi siihen,että ei koska ajokortti uudistus ei ollut hänen tekemänsä vaan toisen lääkärin.
Suomessa on olemassa tällainen lakikiemura,että jos ajokortti uudistuksen myöntäjä on joku muu kuin omalääkäri (esim.toinen lääkäri) niin tämä ei voi perua toisen lääkärin allekirjoittamaa uudistusta koska se ei ole hänen tekemänsä..hölmöä vai mitä!
Meidän ei sitten auttanut muu kuin tapella auto häneltä pois joka ei ollut mikään helppo juttu.Onneksi hän sitten itse halusi luovuttaa auton pois..Tsemppiä teille auton pois ottamiseen!- kokemus
Meilläpä taisikin käydä tuuri ja sattui se vastuuntuntoinen lääkäri!
Heti diagnoosin selvittyä soitti itse omaisille ja toivoi meidän apuamme potilaan autoilun lopettamiseen. Sanoi, ettei voi ajolupaa vielä lain mukaan ottaa pois, mutta alzheimerin etenemisen vaikean ennustettavuuden vuoksi olisi viisainta toimia ennen kuin sattuu vahinko.
Potilas antoi sovinnolla periksi, kun samaa informaatiota tuli joka suunnasta. Autokin saatiin siirrettyä pari sukupolvea eteenpäin ja kaikille jäi hyvä mieli. Onni onnettomuudessa, toivoisinpa samaa teille muillekin! - Ezzy
että ei olisi voinut perua toisen lääkärin ajolupaa. itse asiassa hänen ei olisi tarvinut edes tietää mitään toisten lääkärin tekemisistä vaan hänen olisi pitänyt ilmoittaa ajokorttiviranomaisille OMISTA havainnoistaan. Mitä sitten seuraisi, jos lääkäri toteaa selvän dementoivan sairauden ja kirjoittaa siitä johonkin muuhun tarkoitukseen, vaikkapa Kelan hoitotukea varten todistuksen, mutta jättää ilmoittamatta ajoluvasta vastaavalle viranomaiselle ja tämä potilas ajaa kuolemankolarin, joka ilmiselvästi johtuu sairaudesta?
Ezzy kirjoitti:
että ei olisi voinut perua toisen lääkärin ajolupaa. itse asiassa hänen ei olisi tarvinut edes tietää mitään toisten lääkärin tekemisistä vaan hänen olisi pitänyt ilmoittaa ajokorttiviranomaisille OMISTA havainnoistaan. Mitä sitten seuraisi, jos lääkäri toteaa selvän dementoivan sairauden ja kirjoittaa siitä johonkin muuhun tarkoitukseen, vaikkapa Kelan hoitotukea varten todistuksen, mutta jättää ilmoittamatta ajoluvasta vastaavalle viranomaiselle ja tämä potilas ajaa kuolemankolarin, joka ilmiselvästi johtuu sairaudesta?
isoisäni oma lääkäri oli lomalla juuri silloin kun isoisä oli menossa tekemään ajokortti uudistusta ja hänet ohjattiin toiselle lääkärille!
- zivago
Leena kirjoitti:
isoisäni oma lääkäri oli lomalla juuri silloin kun isoisä oli menossa tekemään ajokortti uudistusta ja hänet ohjattiin toiselle lääkärille!
vuosia sitten, ennen nykyistä lainsäädäntöä minulla oli huoli ihan muualla Suomessa asuvan tätini ajokyvystä. Tiesin, että monesti poliisit olivat pysäyttäneet hänet rattijuopumuksesta epäiltynä. Puhalsi nollat, syy oli Alzheimer.
Soitin siis hänen kotipaikkakuntansa nimismiehelle, joka kertoi, ettei asia häntä liikuta. Ohjasi rimpauttamaan tädin omalääkärille, jolla ei ollut aavistusta diagnoosista ( täti oli käynyt kanssani kotikaupunkini Mehiläisessä dementiatutkimuksissa). Pitkin hampain omalääkäri lupasi lähettää paikalle kotisairaanhoitajan. Ehdotin, että kotisairaanhoito etsii kaikki auton avaimet ja pudottaa ne kaivoon.
Ei onnistunut! Lopulta ajelin poikki Suomen tädin luo ja myin auton. Ehkä joku pelastui? - onnistui
zivago kirjoitti:
vuosia sitten, ennen nykyistä lainsäädäntöä minulla oli huoli ihan muualla Suomessa asuvan tätini ajokyvystä. Tiesin, että monesti poliisit olivat pysäyttäneet hänet rattijuopumuksesta epäiltynä. Puhalsi nollat, syy oli Alzheimer.
Soitin siis hänen kotipaikkakuntansa nimismiehelle, joka kertoi, ettei asia häntä liikuta. Ohjasi rimpauttamaan tädin omalääkärille, jolla ei ollut aavistusta diagnoosista ( täti oli käynyt kanssani kotikaupunkini Mehiläisessä dementiatutkimuksissa). Pitkin hampain omalääkäri lupasi lähettää paikalle kotisairaanhoitajan. Ehdotin, että kotisairaanhoito etsii kaikki auton avaimet ja pudottaa ne kaivoon.
Ei onnistunut! Lopulta ajelin poikki Suomen tädin luo ja myin auton. Ehkä joku pelastui?toisen henkilön auton myyminen?
- Ezzy
onnistui kirjoitti:
toisen henkilön auton myyminen?
periaatteessa kaksi vaihtoehtoa: joko valtakirjalla (mieluummin viekkaudella kuin vääryydellä hankitulla) tai edunvalvojana ihan virallisesti.
Kolmas vaihtoehto on sitten epävirallinen, mutta monesti toimivaksi todettu: annetaan auto lainaan jollekin , joka sitä tärkeästi tarvitsee. Vaikka nuorelle sukulaiselle, jonka pitää päästä liikkeelle, mutta ei ole vielä omaa autoa. - zivago
Ezzy kirjoitti:
periaatteessa kaksi vaihtoehtoa: joko valtakirjalla (mieluummin viekkaudella kuin vääryydellä hankitulla) tai edunvalvojana ihan virallisesti.
Kolmas vaihtoehto on sitten epävirallinen, mutta monesti toimivaksi todettu: annetaan auto lainaan jollekin , joka sitä tärkeästi tarvitsee. Vaikka nuorelle sukulaiselle, jonka pitää päästä liikkeelle, mutta ei ole vielä omaa autoa.Nimi vain papereihin ja menoksi!- eikä kalva omaatuntoa lainkaan.
Ajokortti ei ole kansalaisoikeus. - 4+4
zivago kirjoitti:
Nimi vain papereihin ja menoksi!- eikä kalva omaatuntoa lainkaan.
Ajokortti ei ole kansalaisoikeus.mitenkä niin ei ole?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miehille kysymys
Onko näin, että jos miestä kiinnostaa tarpeeksi niin hän kyllä ottaa vaikka riskin pakeista ja osoittaa sen kiinnostukse1363955- 871939
Olen tosi outo....
Päättelen palstajuttujen perusteella mitä mieltä minun kaipauksen kohde minusta on. Joskus kuvittelen tänne selkeitä tap151821Haluaisin jo
Myöntää nämä tunteet sinulle face to face. En uskalla vain nolata itseäni enää. Enkä pysty elämäänkin näiden kanssa jos541432Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornosta
https://www.kymensanomat.fi/paikalliset/8081054 Kotkalainen Demari Riku Pirinen vangittu Saksassa lapsipornon hallussapi531420Ylen uutiset Haapaveden yt:stä.
Olipas kamalaa luettavaa kaupungin irtisanomisista. Työttömiä lisää 10 tai enempikin( Mieluskylän opettajat). Muuttavat1321348VENÄJÄ muuttanut tänään ydinasetroktiinia
Venäjän presidentti Vladimir Putin hyväksyi tiistaina päivitetyn ydinasedoktriinin, kertoo uutistoimisto Reuters. Sen mu981292- 701176
- 691043
Hommaatko kinkkua jouluksi?
Itse tein pakastimeen n. 3Kg:n murekkeen sienillä ja juustokuorrutuksella. Voihan se olla, että jonkun pienen, valmiin k1141033