Ylen aamu-tv:ssä on nyt ollut paljon puhetta talvisodan aikaisista taisteluista Raatteen ja Suomussalmen tienoilla. Veli venäläinen oli suunnitellut katkaisevansa Suomen maantieteellisesti Ouluun asti ja sitten oli määrä miehittää koko maa.
Äärimmäisen kovissa pakkasissa suomalainen sotilas kuitenkin nujersi vastustajan nerokkaalla ja pelottomalla toiminnalla aiheuttaen valtavan tuhon ja ehkä lopullisesti pyyhki venäläisten päästä miehityshalut.
MITEN SIVARIT OLISIVAT TÄMÄN TILANTEEN HOITANEET ?
JUOSSEET KILJUEN KARKUUN ENSIMMÄISELLE RUOTSIIN VIEVÄLLE JUNALLE VAI?
Totuushan olisi ollut se, että suuri osa suomalaisista olisi joutunut miehityksen jälkeen Siperiaan kuten niin monen muun miehitetyn maan kohdalla kävi. Muista seurauksista en viitsi edes mainita, ne näkyvät kyllä etelämpänä.
Näen varsinkin nykyisen sivariuden ainoastaan omaan napaan keskittyväksi individualismiksi jota on helppo harjoittaa muitten tehtyä työt.
Äärimmäisen kovissa pakkasissa suomalainen sotilas kuitenkin nujersi vastustajan nerokkaalla ja pelottomalla toiminnalla aiheuttaen valtavan tuhon ja ehkä lopullisesti pyyhki venäläisten päästä miehityshalut.
MITEN SIVARIT OLISIVAT TÄMÄN TILANTEEN HOITANEET ?
JUOSSEET KILJUEN KARKUUN ENSIMMÄISELLE RUOTSIIN VIEVÄLLE JUNALLE VAI?
Totuushan olisi ollut se, että suuri osa suomalaisista olisi joutunut miehityksen jälkeen Siperiaan kuten niin monen muun miehitetyn maan kohdalla kävi. Muista seurauksista en viitsi edes mainita, ne näkyvät kyllä etelämpänä.
Näen varsinkin nykyisen sivariuden ainoastaan omaan napaan keskittyväksi individualismiksi jota on helppo harjoittaa muitten tehtyä työt.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Silloin oli silloin, nyt on nyt. Siperiassa olisi nyt siis monimiljoonainen kansa? Eiköhän siellä joukolla olisi pärjätty ja ainakin olisi ihmisiä elossa enemmän.
Kuka minkäkin puolesta haluaa kuolla.
Vanha virsi. Turhaa jauhamista.
Se, että näet siviilipalveluksen omaan napaan keskittyvänä individualismina kertoo vain oman näkökulmasi rajallisuudesta. Siviilipalveluspaikat ovat etupäässä kunnallisia tai valtiollisia instituutioita sekä esim. yleishyödyllisiä kansalaisjärjestöjä. Jos ajatellaan suoraa vaikutusta muuhun yhteisöön on se paljon selkeämpi, kuin verorahoja paukkupatruunoihin ja lentokonebensaan tuhlaavalla armeijalla. Kun käyt kirjastossa, sinua saattaa palvella sivari. Joutuessasi sairaalaan sinun hoitoasi auttaa sivari. Lapsesi kouluruuan saattaa valmistaa sivari. Kun käyt elokuva-arkistolla leffan saattaa laittaa sivari pyörimään. Kun tarvitset sosiaaliturvaa saattaa sivari edesauttaa asiasi hoitumisessa. Raatteentien sotaveteraaneja saatta olla sivari hoitamassa. Ja niin pois päin. Tietysti toiminnan taustalla saattaa olla jos jonkinlaisia arvomaailmoja, myös sitä napaan tuijottavaa individualismia, mutta niinhän on armeijassakin. Monestiko olen kuullut sen saman vanhan armeijassa voi laittaa omat aivot narikkaan -viisun?
joopa joo että suurin osa sivareista on jossain sairaaloissa yms yleishyödyllisissä laitoksissa ja varmasti niistäki jotka ko paikkoihin joutuvat haluaisivat johonkin itselleen hiukan hyödyllisempään/mieluisampaan palveluympäristöön.
ja jos todellakin väittää menevänsä sivariiin jonkin aatteen eikä pelkän individualismin vuoksi niin silloinhan voi osoittaa aattensa vahvuuden totaalikieltäytymisellä ja pienellä vankilatuomiolla.
joka vuosi armeijan suorittaa todella suuri määrä ihmisiä jotka eivät välttämättä usko kriisien ratkaisuun aseellisesti mutta kuten sanottu joskus täytyy punnita minkä hinnan on valmis mistäkin asiasta maksamaan; ainakin minä olen valmis taistelemaan oikeuksista kuten sanan,uskonnon ja mielipiteen vapaudesta jopa aseellisesti jolleivat muut keinot auta. ja juuri näitä suomessa sivarienkin yleisesti itsestäänselvyytenä pidettäviä oikeuksia seuraavat myös tietyt velvollisuudet, joista yksi on yleinen asevelvollisuus.
"jos todellakin väittää menevänsä sivariiin jonkin aatteen eikä pelkän individualismin vuoksi niin silloinhan voi osoittaa aattensa vahvuuden totaalikieltäytymisellä ja pienellä vankilatuomiolla."
Siviilipalveluksen valitsevien joukosta on oikeastaan mahdoton nostaa esiin jotain yhtä aatetta laskettinpa individualismi aatteeksi tai ei, tämän varmasti tietää jokainen sivarin käynyt. Joillekin vankila varmasti on aatteen vahvuuden mittari ja kaikki kunnia heille. Itse - ja vain omalla kohdallani - en kuitenkaan katsonut sitä mielekkääksi vaihtoehdoksi. Tähän on oikeastaan kaksi syytä. Ensinnäkin kaikista siviilipalvelun ongelmista huolimatta minusta yhteisön eteen työskentely on ihan hyvä juttu ja työmuotona kaikki vaihtoehdot palkkatyölle ovat jo sinänsä kiinnostavia. Kunhan sivarin saisi vain irroitettua armeija-kytköksestään. Toiseksi vaikka "aatteni" ei sovi yksiin armeijan edustaman arvomaailman ja toiminnan kanssa on se kuitenkin "sivariutta" laajempi kokonaisuus. Kun eri osa-alueita punnitaan keskenään ei puolivuotta vankilassa välttämättä ole se mielekkäin ratkaisu. Toki tähän yhdistyy myös henkilökohtainen elämä, jonka merkitystä on mielestäni hölmöä vähätellä.
"ainakin minä olen valmis taistelemaan oikeuksista kuten sanan,uskonnon ja mielipiteen vapaudesta jopa aseellisesti jolleivat muut keinot auta. ja juuri näitä suomessa sivarienkin yleisesti itsestäänselvyytenä pidettäviä oikeuksia seuraavat myös tietyt velvollisuudet, joista yksi on yleinen asevelvollisuus."
Kirjoituksesi loppuosa meni minulta ehkä hieman ohi. Katsoisin kuitenkin, että niin oikeudet kuin velvollisuudetkin ovat sopimuksen varaisia seikkoja eikä esimerkiksi sananvapaus ole suorassa suhteessa asevelvollisuuteen. Vaikkapa Belgiassa voidaan katsoa vallitsevan tietyn asteinen sananvapaus siitäkin huolimatta, että heillä ei yleistä asevelvollisuutta olekaan. Vaikka minäkin koen tiettyjen vapauksien puolustamisen tärkeänä, en silti pidä yleistä asevelvollisuutta oikeutettuna.
Mistä sinä tiedät miten olisi käynyt. Tuo on pelkkää spekulointia tapahtumilla joita koskaan ei ole tapahtunut. Emme pääse yksimielisyyteen edes tapahtuneiden tapahtumien kulusta, syistä ja seuraamuksista; kuinka voisimme tietää miten olisi tapahtunut jos asiat olisivat kehittyneet toisin.
Mutta jos nyt spekuloisin minäkin:
Jos talvisodan aikana ja etenkin sitä ennen olisi ollut enemmän sivareita (harvat löytyneet tapettiin viimeistään sodan aikana) voisi spekuloida, että ulkopolitiikassa ei olisi hörhöilty Suur-Suomea, sota vältetty ja nyt Terijoen hiekoilla lioteltaisi suomalaisia varpaita Suomenlahdessa.
Neuvostoliitton tavoite oli vallata koko Suomi. Sinäkin varmasti olet kuullut Molotovin ja Ribbentrobin sopimuksen salaisesta lisäpöytäkirjasta. Jossa Suomi määrättiin Neuvostoliiton etupiiriin ja ajateltiin Suomessa mitä tahansa olisi Neuvostoliitto yrittänyt vallata Suomen. Valtasihan se Viron, Latvian ja Liettuankin. Se on myös varma, että Suomessa olisi huomattavasti huonommat olosuhteet kuin mitä täällä nyt on jos Neuvostoliitto olisi vallannut Suomen. Samanlaiset mitä Virossa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Unkarissa, Tsekissä, Slovakiassa, Romaniassa tai Bulgariassa on. Eli jos silloin olisi ollut enemmän sivareita Suomessa ei olisi kovin hyvät olosuhteet.
NL:lla (kuten kaikkien maiden johdoilla) oli erilaisia ja eritasoisia tavoitteita jota vertaillaan mahdollisuuksiin ja "hintaan". Lisäksi pitää erottaa tavoite ja keinot. NL:lla tuskin oli tavoitteena sinällään Suomen valloittamine. Sen sijaan yhtenä keinona se oli. Tavoitteena taas oli oman turvallisuutensa vaaliminen tilanteessa jossa se, kuten kaikki muutkin, tiesi todellisen suursodan Saksan kanssa olevan tulossa. Ja se tiesi myös kummalla puolella Suomi siinä sodassa olisi. Silloin turvallisuusongelma Leningradin esikaupungissa oli hyvä hoitaa alta pois ennen kuin rytinä todella alkaa. Maksimaalisen hyödyn NL olisi saanut etenemällä vielä pidemmälle mutta tavoitetulla vanhalla Uudenkaupungin rauhan mukaisella rajalla he kuvittelivat saaneensa turvattua elintärkeimmän. Jatkokehitys sitten osoitti, että he NL:n johdossa erehtyivät eikä Leningrad ollut turvassa suomalaisilta.
Senkus samantien kysyt miten olisivat kotiin jääneet naiset tilanteen hoitaneet.
Toveri Bill puhuu asiaa
Syytön minä 60-luvulla syntyneenä olen Raatteen tien tapahtumiin. Kävi niin kuin kävi. Ei silloin sivareita ollutkaan. Ei taida olla enää Raatteen tietäkään.
...vaikka nimestä en ole varma. Ainakin siellä on vielä Venäläisten kaivamia monttuja, ja suomalaisten juoksuhautoja, sekä museo. Museon pihalla kaiketi oli jokin muistomerkki, muutamam tykki ja ruosteinen panssarivaunu.