mun veli opiskelee teologiaa, viimistä vuotta. Tuleekos siitä sitten opintojen jälkeen Isä R. Miten tapahtuu pappisvihkimys ja onko sen jälkeen pakko ottaa papin työ vastaan vai voiko tehdä ihan mitä tahansa työtä.
Mutta tärkein asia. Olemme aina eläneet ortodoksien oppien mukaan arkielämäämme. Miten minun pitää suhtautua veljeeni pappisvihkimyksen jälkeen. Onko se mulle veli vai Isä R. Eli voiko sen kanssa edelleen tapella vai onko se nyt sitten aina oikeassa.
Mutta tärkein asia. Olemme aina eläneet ortodoksien oppien mukaan arkielämäämme. Miten minun pitää suhtautua veljeeni pappisvihkimyksen jälkeen. Onko se mulle veli vai Isä R. Eli voiko sen kanssa edelleen tapella vai onko se nyt sitten aina oikeassa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mitä sinä tuota täältä kyselet? Kai se nyt veljesi osaa parhaiten vastata tuohon kysymykseen.
täytyyhän hänen ensin etsiä itselleen matushka, jollei siis ole jo valmiiksi naimisissa. Minusta veli on veli, vaikka olisi pappikin, joten tuskinpa suhteenne siitä paljoakaan muuttuu. Älä pelkää turhaan.
matuska-sanaa. Onko se joku muoti-ilmiö? Olen nähnyt sitä käytettävän mm. Aamun Koitossa. Ilmaisu tuntuu minusta istuvan aika huonosti, kun kyseessä ei ole rajan takaa tulleet ihmiset, vaan jotkut esimerkiksi umpisavolaiset tai ikänsä pääkaupunkiseudulla asuneet.
Kysyy Eräs ihmettelijä
ukkini kyllä oli venäläinen. jos tämä nyt tähän juttuun jotenkin kuuluu
kutsuisivat papin vaimoa matushkaksi. Minusta se on täällä meilläkin ihan hyvä nimitys. Pappi on batushka ja hänen vaimonsa taas matushka.
ei siinä sen ihmeempää. Rajan takaa tulleet vanhat ihmiset eivät usein osaa senkään vertaa venäjää ja kirkkoslaavia kuin me koko ikämme pääkaupunkiseudella asuneet nuoremmat.
Onko tämä jonkun mielestä vielää turha otsikko? Pääsitte jauhaan matuskaa ym. aivan sama mitä otsikossa kysyin.
Onkin varma helppo veljeltä kaikkea kysyä, miksi muuten itse ette kysy vaikka kielitoimistolta.
Mun ukkini puhui täydellistä venäjää, kuten myös minä. osaan myös saamea, mummoni oli koltta.
tai nuorimpia heistä. Sinulla on hyvä kun osaat monia kieliä, se on rikkautta. Nämä keskustelut tuppaavat rönsyilemään ja poikkeamaan kaiken maailman pikkuasioihin. Mutta älä välitä!
tämä ei kuulu tähän keskusteluun, mutta sanon sinulle, luppa, että ihanaa, kun osaat sekä venäjää, että saamea...ja että suvussasi on sekä venäläisiä että kolttia. Mikä rikkaus! olen aina haaveillut, että kun osaisi venäjää ja saamea...ja joskus vähän opiskellutkin...mutta että joku osaa. Voi, katteeks käy!
Muuten, ihan sivullisena, kyllä kai sinä voit veljesi kanssa tapella, vaikka hän on pappi, siis rakkauden hengessä:)
turhaa lässytystä matushkat ja babushkat. Aivan samaa sarjaa kuin verhoudutaan esimerkiksi venäjänkukkahuiveihin praasniekoille. Eräänlaista ort-muotihömpötystä.
Veljesi on edelleen sinulle ehdottomasti oma veli! Tappele rauhassa vaan! Kaikista ihanin asia on, että sinulla on VELI. Näin sanon ainoan lapsen näkökulmasta.
Kiitos, tuota ajoin takaa. vaikea varmaan muiden ymmärtää miksi juttuni alotin. Mutta kerron, että mun vanhemmat ovat kuolleet, asun sijaisperheessä, veli mun rakkain ihminen, jolle saa mitä tahansa sanoo. Omalle papilleni en kyllä sano.
Sitten sitä pelkää, että, kun veljestä tulee pappi, niin senkin menettää.
tuollainen sisarus! Ja pappina ollessa pidät hänet normaalielämässä kiinni, kun edelleen sanoa pamauttelet hänelle juuri mitä tarkoitat ja - vaikkapa tappelet...etkä rupea häntä mitenkään aristelemaan niin kuin käsittääkseni ihmiset helposti kohtelevat pappia.
Ihmisen persoona ei vihkimyksen myötä muutu miksikään. Hän saa Pyhän Hengen armolahjan, jonka myötä hän voi toimittaa hänelle uskottua tehtävää. Jos ajatellaan vaikka ihmistä, joka liittyy ortodoksiseen kirkkoon niin hän mirhallavoitelussa saa Pyhän Hengen armolahjan, mutta ei kai hänen persoonansa muutu.
Se että miten puhutellaan pappia, niin "isä" sanahan se on, tosin pienellä i:llä, koska iso I on taivaissa. Mutta ketään ei voi vaatia käyttämään jotain nimitystä, myöskään pappi ei voi suorilta siunata ellei häneltä pyydetä siunausta.
Totta kai veljen kanssa voi tapella, vaikkakin tappelemaan en kehota. Veljesi ei ole aina oikeassa, hän on ihminen siinä missä kuka tahansa meistä. Mutta hänen pitäisi toimia ja opettaa niin kuin hänen arvolleen on soveliasta. (Se on muuten helpommin sanottu kuin tehty).
Mutta perhepiirin, läheisten ja seurakunnan tuki on välttämätön papin työssä. Erityisesti esirukouksissa.