Ensiksi ajattelin, että en kirjoita enää ikinä täällä nimimerkillä tänne, mutta minulla ei ole mitään salattavaa ja hävettävää. Ja haluaisin muitten uskovien kokemuksia sielunhoidosta. Enkä halua, että toret nyt reagoi tähän viestiin millään tavalla, ainakaan negatiivisesti, koska nyt ei ole kyse hänestä vaan minusta itsestäni. Mutta minun pitää ikävä kyllä mainita käymämme keskutelut, jotka olivat vaikuttamassa päätökseen sielunhoitajalle menossa. Ilman häntä en varmaan olisi sinne mennyt. Nyt olen iloinen, että menin.
Sen sanon uskovat, että on todella hyvä, että seurakunnissa toimii sielunhoitopalvelut. Kävin siellä tänään ensimmäistä kertaa elämässäni ja satuin onneksi pääsemään heti.
Olen monesti ajatellut, että se on leimaavaa ja kiusallista. Mutta päin vastoin minua oikein siunattiin Jeesuksen rakkaudella. Elän henkisesti ja hengellisesti vaikeata aikaa. Henkisesti elämässäni on tapahtumassa iso käännekohta ja lähipiiriini kuuluva henkilö on hyvin sairas, mikä vaikuttaa avioliittoomme. Tunsin, että täällä minut yritetään tuhota hengellisesti vaikka halusin lähinnä asiallista keskusteluja asioista & pohtia asioita uskovien kesken, koska olin itsekin epävarma asiasta. En voinut asiaa puheeksi esim. rukouspiirissämme, kun kaikki ovat siinä liian läheisiä. Ja elän pienellä paikkakunnalla. Kun elämässä on henkisestikin oikein vaikeata, siinä ei auta silloin se, että taho (uskovaiset) jolta hakee rohkaisua ja miettimisapua, tuomitsee suoraan helvettiin ja sanoo, että sinussa on pahoja ja saastaisia henkiä. se koski todella paljon, kun se tuli uskovaiselta, sieltä josta minusta pitäisi saada tukea. Kotona minua haukutaan hihhuliksi ja saan arvostelua joka päivä siitä asiasta että olen uskossa. No mites käy uskovaisten kanssa ? tänne en ole tarpeeksi hyvä tai oikea uskovainen. Ymmärrättekö ongelmani. Jos en kelpaa ei-uskovaisille ja en kelpaa uskovaisille niin missä on minun paikkani ?
Onneksi pääsin siis sielunhoitajalle, jonka kanssa juttelin kaikki asiat läpi, myös nämä nettikeskustelut, ja rukoilimme yhdessä ja hän siunasi minua. Sain itkeä kaiken tuskani ja epäkelpoisuuteni pois. Täytyin Pyhällä Hengellä joka lohdutti ja paransi. Nyt ymmärrän monta asiaa paremmin. Lisäksi sain varmuuden siitä, että minun uskoni EI OLE MUISTA IHMISISTÄ kiinni. Jumala rakastaa minua, ja vain Jumalan ja minun välisellä suhteella on merkitystä. Kaikki muu on epäolennaista. Minun pitää ensisijaisesti huolehtia omasta uskonelämästäni.
Joten käykää rakkaat ihmiset siellä, jos elämässänne kaipaatte tukea ja rohkaisua.Vastauksia kysymyksiinne jne jne. Minun kohdalla se ainakin oli oikea ratkaisu.
Sen sanon uskovat, että on todella hyvä, että seurakunnissa toimii sielunhoitopalvelut. Kävin siellä tänään ensimmäistä kertaa elämässäni ja satuin onneksi pääsemään heti.
Olen monesti ajatellut, että se on leimaavaa ja kiusallista. Mutta päin vastoin minua oikein siunattiin Jeesuksen rakkaudella. Elän henkisesti ja hengellisesti vaikeata aikaa. Henkisesti elämässäni on tapahtumassa iso käännekohta ja lähipiiriini kuuluva henkilö on hyvin sairas, mikä vaikuttaa avioliittoomme. Tunsin, että täällä minut yritetään tuhota hengellisesti vaikka halusin lähinnä asiallista keskusteluja asioista & pohtia asioita uskovien kesken, koska olin itsekin epävarma asiasta. En voinut asiaa puheeksi esim. rukouspiirissämme, kun kaikki ovat siinä liian läheisiä. Ja elän pienellä paikkakunnalla. Kun elämässä on henkisestikin oikein vaikeata, siinä ei auta silloin se, että taho (uskovaiset) jolta hakee rohkaisua ja miettimisapua, tuomitsee suoraan helvettiin ja sanoo, että sinussa on pahoja ja saastaisia henkiä. se koski todella paljon, kun se tuli uskovaiselta, sieltä josta minusta pitäisi saada tukea. Kotona minua haukutaan hihhuliksi ja saan arvostelua joka päivä siitä asiasta että olen uskossa. No mites käy uskovaisten kanssa ? tänne en ole tarpeeksi hyvä tai oikea uskovainen. Ymmärrättekö ongelmani. Jos en kelpaa ei-uskovaisille ja en kelpaa uskovaisille niin missä on minun paikkani ?
Onneksi pääsin siis sielunhoitajalle, jonka kanssa juttelin kaikki asiat läpi, myös nämä nettikeskustelut, ja rukoilimme yhdessä ja hän siunasi minua. Sain itkeä kaiken tuskani ja epäkelpoisuuteni pois. Täytyin Pyhällä Hengellä joka lohdutti ja paransi. Nyt ymmärrän monta asiaa paremmin. Lisäksi sain varmuuden siitä, että minun uskoni EI OLE MUISTA IHMISISTÄ kiinni. Jumala rakastaa minua, ja vain Jumalan ja minun välisellä suhteella on merkitystä. Kaikki muu on epäolennaista. Minun pitää ensisijaisesti huolehtia omasta uskonelämästäni.
Joten käykää rakkaat ihmiset siellä, jos elämässänne kaipaatte tukea ja rohkaisua.Vastauksia kysymyksiinne jne jne. Minun kohdalla se ainakin oli oikea ratkaisu.
Vastaukset 17
Vanhimmat
monta kertaa saanut ja hakenut apua sielunhoidosta. Se todella nimensä mukaisesti hoitaa sielua, varsinkin, kun sattuu sellainen sielunhoitaja jolle on annettu armolahjaksi auttaa toisia ihmisiä. Minut on myös voideltu öljyllä, ja sekin oli siunaavaa. Haluaisin lohduttaa sinua, että naiset näkevät asiat aina eritavalla, kuin miehet olivat uskovaisia tai ei. Naiset sotkevat tunteensa peliin ja siksi mielestäni he ovat juuri heikompia astioita.
ja haluaisin sanoa, että se hoitaja ei välttämättä tarvitse olla seurakunnan sielunhoitaja, vaan esim. toinen uskovainen !
menin sielunhoitoon kysymään neuvoa. Minut haukuttiin huoraksi, ei-uskovaiseksi ja, että joudun helvettiin. Meni pitkään parantua siitä hyökkäyksestä ja empä mene kovin äkkiä uudelleen !
Vastaukseni terveestä uskonnollisuudesta vs. epäterve uskonnollisuus. Nykyään on olemassa ammattimaisia sielunhoitajia, joilla on myös psykologin koulutus. Olet törmännyt epäterveeseen sielunhoitajaan. Tuollainen kohtelu ei ole muutenkaan terveeseen uskoon kuuluvaa. Siunausta sinulle!
Eheyttävä uskonnollisuus:
- kokee Jumalan rakastavan ehdoitta
- pystyy näkemään myös lähimmäisen Jumalan rakkauden kohteena.
- Jumalan rakkauden kautta pystyy olemaan luova, toteuttamaan unelmiaan
- on tulevaisuudensuunnitelmia ja ajattelee tulevaisuudesta positiivisesti.
- pystyy luomaan omat mielipiteet asioista ja myös arvostamaan toisten ajatuksia.
- kokee, että elämä on arvokas lahja, jota ei tule käyttää väärin.
Epäterveellinen uskonnollisuus:
- armoton, lakihenkinen ajattelu itseään sekä lähimmäisiään kohtaan.
- kokee miltei kaikessa syntiä, ei pysty olemaan iloinen eikä onnellinen.
- kokee Jumalan hyvin tuomitsevana ja ankarana, joka valvoo ihmisen tekemisiä hyvin pikkutarkasti.
Muutamia mainitakseni.
Lähteinä: Zijlstra, Wybe: Kohti kokonaista ihmistä. Pastoraalipsykologian käsikirja. Kirjapaja 1995
Tarja Lappalainen: Ehditkö istua vierelläni? Opas käytännön sielunhoitoon. Päivä 1998
Hei Kopuli!
Kuule, tule vain palstalle nikkisi kanssa sellaisena kuin olet!
Anne
Ehditkö istua vierelläni?,Opas käytännön sielunhoitoon.Kirjoittanut Tarja Lappalainen. Päivä 1998
Erittäin hyvä kirja!
Siunausta!
Tuo oli avoin ja rohkaiseva kirjoitus.
Tahdon toivottaa Sinulle runsasta Jumalan armoa ja rauhaa ja turvallista kotimatkaa Jeesuksen seurassa. Hän pitää Sinusta huolen eikä jätä kesken alkamaansa työtään Sinussa.
olette antaneet balsamia mielelleni, KIITOS SIITÄ. Tuntuu äärettömän hyvältä huomata, etten kumminkaan ole yksin, vaikka niin kuvittelinkin :,,-)
"Lisäksi sain varmuuden siitä, että minun uskoni EI OLE MUISTA IHMISISTÄ kiinni. Jumala rakastaa minua, ja vain Jumalan ja minun välisellä suhteella on merkitystä. Kaikki muu on epäolennaista. Minun pitää ensisijaisesti huolehtia omasta uskonelämästäni."
Iso Amen, olet kokenut suuren oivalluksen!
Terv. Saman oivalluksen kokenut
Herra elää! Kiitetty olkoon minun kallioni ja ylistetty minun pelastukseni Jumala.
Ps. 18:46
Luulen, että siihen on vaikuttanut se, että onko sielunhoitajalla ollut oikeaa Jumalan asettamaa kutsumusta työhönsä.. Ja jos ei ole ollut, niin sen kyllä on huomannut. olen poistunut itkien hoitajan luota ja olen poistunut nauraen ja itkien. Sielunhoitajalla on suuri vastuu ja hän voi käyttää vastuutaan pahasti väärin. Olempa joskus saanut vastaani kylällä kertomani asiat, vaikka sielunhoito pitäisi aina olla luottamuksellista.
Voi muutes saada Suomen lain mukaan 2 vuotta vankeutta.. Ompas aika törkeätä kertoa asioita eteenpäin. Toivottavasti otit uudelleen yhteyttä tähän sielunhoitajaan ?
yhteyttä hänen työnantajaansa. Kun kumminkaaan ei ollut kovin "vahingollisesta" tai isosta asiasta kyse. Hän joutui sitten nuhteluun ja sai varoituksen. Hän pyysi minulta anteeksi ja sanoi, että ei tahallaan ollut päästänyt "julkisuuteen" asioitani. Ja uskon kyllä häntä, ja annoin anteeksi. Kumminkin en enää käy hänen luonaan, mielummin jonkun toisen jos on tarvetta. Ja syy siihen on se, että vaikka en kanna kaunaa, niin silti tunnen itseni olon hänen seurassaan kiusaantuneeksi ja silloin ei voi mielestäni sielunhoito onnistua. Ei ainakaan kovin hyvin.
http://www.soteria.fi
http://www.chcry.net
http://www.re-sielunhoitoterapeutit.com
Moi!
Minäkin aloin käymään sielunhoidossa jokunen aika sitten. Mulla on samanlainen tunne, että olen jonkunlainen "väliinputoaja", eli en ole tarpeeksi hyvä normi-uskovaisille mutta useimpien ei-uskovaistenkaan arvomaailma ei kiinnosta. Aina kun olen kokenut löytäneeni jotain hyvää hengelliseen elämääni, kuten rukous-tapaamisia, mukavia uskovia ym, niin ne eivät johdakaan alkua pidemmälle : ( Olen myös kokenut sellaista, että eräs hengellinen auktoriteetti rohkaisun sijaan mitätöi persoonaani ja ominaisuuksiani. Minusta on alkanut vahvasti tuntumaan siltä, että minussa ei todellakaan ole mitään hyvää, vaikka jotkut yrittäisivätkin vakuuttaa muuta. Onneksi sielunhoidossa voi luottamuksella käsitellä kaikenlaista ja olen kokenut sen vapauttavana, kun voi vihdoinkin avautua jollekin toiselle. Tsemppiä!