Työllisyys ja vapaa liikkuvuus
t.h.
302121
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Ikävintä tässä autoverotuksen purkamisessa on, että se tapahtuu täysin Rysälän tahdissa. Selkeää suomalaista päämäärää ei ole, vaikka kaikki osapuolet tietävät tuloksen: autoverotus yhtenäistyy saksalaisen mallin mukaan.
Suomen autoverotus vain on komissiolle pieni ikävä poistettava tahra tavaroiden ja osin myös palveluiden vapaan liikkumisen tiellä, eikä siihen panosteta kovinpaljoa suunnittelua. Kunhan saadaan pyyyhkäistyä pois. Parhaat suunnittelijat ovat purkamassa hallitusti yhtiöverotuksen kiemuroita, jotka ovat merkittävämpiä, joten Rysälää vähät kiinostaa, olsiko autoverotus purettavissa hallitummin.
TL kirjoittaa, että osa tämän palstan keskustelijoista olisi sitä mieltä, että Suomen käytäntö on EU-säännösten mukaista. Keskustelun avaajana en ole huomannut tällaisia mielipiteitä.
Ainakaan itse en ole ollut sitä mieltä, vaan olen todennut, että Tanskaa koskevasta tapauksesta on melko hankala vetää johtopäätöksiä Suomen käytännön suhteen.
Tanskan osalta EYT totesi, että Tanskan olisi esitettävä perustelut tiläpäisenkin autoilun verottamiselle 1. päivästä lähtien. Tanskan perustelut, eli verotuottojen väheneminen ja työsuhdeautoilun pitäminen ikäänkuin itsessään veronkiertona, eivät täyttäneet EYT:n vaatimuksia. Olisiko jokin muu peruste täyttänyt, jää hieman avoimeksi.
Mitä tulee Suomeen, on huomioitava, että Suomen systeemi poikkeaa Tanskasta. Täällä ei edellytetä päätoimista työskentelyä, eikä lyhytaikaisesta käytöstä peritä veroa. Itse tuomion lopputulosta ei siten suoraan voida soveltaa Suomeen, vaan vastausta EYT:n tarkoitukseen on haettava ratkaisun perusteluista. Siellä puhuttiin yhdenvertaisuudesta verotuksessa riippumatta mihin maahan rekisteröity työsuhdeauto ulkomailla työskentelevällä on, käytön pitää olla tilapäistä ja yksityiskäytön (työmatka-ajo) toissijaista työkäyttöön nähden.
Nämä ovat hyvin tulkinnanvaraisia asioita ja mm. vapaa liikkuvuus ja yhdenvertaisuus verotuksessa ovat vahvasti ristiriidassa keskenään. EYT:hän piti tätä yhdenvertaisuutta oikeuttamisperusteena rajoittaa vapaata liikkuvutta.
Tornionjokilaaksossahan näitä rajatyöntekijöitä on, jotka kokevat ongelmaksi sen, ettei ruotsalaisella työsuhdeautolla voi ajaa työmatkoja kotiin. Asiaa voi pohtia tuon Tanskan casen valossa. Mikäli päivittäin ajaa työmatkat Suomen puolella, ei liene kyse tilapäisestä käytöstä, vaikka se saattaa olla toissijaista työajoihin nähden.
Perimmiltään kyse koko asiassa on verovalvonnasta, joka menee sitä vaikeammaksi, mitä vapaammaksi ajelu Suomessa laissa säädetään.
Ja tasapuolisuus verovelvollisten kesken edellyttää verovalvontaa.
Ulkomaalisella autolla ajelevat työsuhdeautoilijat tulevat kuitenkin aina olemaan hyvin pieni ryhmä, joille ei liene perusteltua suoda laajoja erivapauksia autoverojen suhteen. Tämähän oli EYT:nkin sanoma. Suomen tilanteeseen saataneen lisävalaistusta, kun Suomen rajatyöntekijöitä koskeva juttu EYT:ssä ratkaistaan, joskin todennäköisesti EYT:n ratkaisu on jälleen niin ympäripyöreä, ettei lopullista selvyyttä saada. Näinhän kävi Siilin-casessakin ja samalta näyttää Tanskan tapaus.
http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?r=96881&k=fi&rapo=2088&old=1274
Näyttääkin olevan Tanskasta jo työsuhdeautoilua koskeva selvennyspyyntö valmiina EYT:ssä:
http://curia.eu.int/jurisp/cgi-bin/form.pl?lang=fi&Submit=Etsi&alldocs=alldocs&docj=docj&docop=docop&docor=docor&docjo=docjo&numaff=C-279/04&datefs=&datefe=&nomusuel=&domaine=&mots=&resmax=100
Myös vn:n sivuilta löytyy tiedote Suomen työsuhdeautojutusta:
http://www.valtioneuvosto.fi/vn/liston/base.lsp?r=1274&k=fi&old=1274
On se hienoa, kun valtiovalta kaikin keinoin tukee kansalaistensa työllistymistä.
Suomalainen Pekka-poika ei ole kovinkaan attraktivinen työllistettävä ulkomailla, jos ulkomaisen työnantajan pitää maksaa Pekka-pojan työsuhdeauton autovero Suomeen. Vai pitääkö Pekan palkkaa alentaa ?
autoveropelleily loppuu ja virkamiehet myöntävät tekeleensä kelvottomaksi? Nykyinen tilanne on täysin käsittämätön. Miksi käyttää kaikki voimavarat typerään jarrutukseen? Veronmaksajien rahoja käytetään väärin perustein maksajiaan kohtaan. Tässä olisi vihdoinkin perustavanlaatuisen arvokeskustelun paikka.
kK:
”Suomen tilanteeseen saataneen lisävalaistusta, kun Suomen rajatyöntekijöitä koskeva juttu EYT:ssä ratkaistaan, joskin todennäköisesti EYT:n ratkaisu on jälleen niin ympäripyöreä, ettei lopullista selvyyttä saada. Näinhän kävi Siilin-casessakin ja samalta näyttää Tanskan tapaus.”
ympäripyöreitä:
Miksi näiden mainitsemiesi tapausten ratkaisuista sinun mielestäsi saadaan ”ympäripyöreitä, ettei lopullista selvyyttä saada.”?
Omasta mielestäni EYT:n ratkaisut ovat niin selkeitä, kuin ne kansallista veroa kieltämättä ovat mahdollisia tehdä. Mutta mielestäni auton hankintaan perustuvasta autoverotuksesta ei voida käytännössä saada EU-säännösten mukaista. Luulen, että tämän tietävät myös EYT:n tuomarit ja lisäksi luulen että sen tietävät myös Suomen ja Tanskan hallitusten edustajat. Se miksi Suomi ja Tanska jatkavat tätä lain ”viilaamista”, sitä en ymmärrä.
Jos oikein ymmärsin kirjoituksestasi, niin itsekin epäilet EU-säännösten ja Suomen autoverolain käytännön toimivuutta alla mainituissa esimerkeissäsi.
kK:
” Nämä ovat hyvin tulkinnanvaraisia asioita ja mm. vapaa liikkuvuus ja yhdenvertaisuus verotuksessa ovat vahvasti ristiriidassa keskenään.”
” Perimmiltään kyse koko asiassa on verovalvonnasta, joka menee sitä vaikeammaksi, mitä vapaammaksi ajelu Suomessa laissa säädetään.”
ympäripyöreitä:
Sitä en ymmärrä, että miksi näiden esimerkkiongelmien lisäksi pidät EYT:n ratkaisuja ”ympäripyöreinä”?
Pidätkö mahdollisena, että esim. edellä mainitsemiisi EYT:n tapauksiin olisi voitu/voitaisiin tehdä niin selkeät EYT:n ratkaisut, että Suomen hankintaan perustuvasta autoverotuksesta on mahdollista ”viilata” EU-säännösten mukainen?
Minkälaisen ”selvän” ratkaisun sinä haluaisit EYT:n tekevän tässä rajatyöntekijöiden tapauksessa?
ympäripyöreitä:
Miksi näiden mainitsemiesi tapausten ratkaisuista sinun mielestäsi saadaan ”ympäripyöreitä, ettei lopullista selvyyttä saada.”? Omasta mielestäni EYT:n ratkaisut ovat niin selkeitä, kuin ne kansallista veroa kieltämättä ovat mahdollisia tehdä.
kK:
Jos nyt otetaan esimerkiksi tämä Tanskan tapaus: EYT totesi, että Tanska on lainsäädännössään rikkonut EU:n perustamissopimuksen tiettyä säännöstä. Perusteluista voidaan lukea, että tähän johtopäätökseen on päädytty, koska Tanska ei ole pystynyt esittämään EU-säännösten edellyttämää oikeutusperustetta sille, että päiväkohtaista rekisteröintiveroa on maksettava heti kun auto tulee Tanskan maaperälle. Ts. vero on niillä perusteilla väärä, mitä Tanska on esittänyt. Voisiko se joillakin perusteilla olla nykyisellään oikea tai miten sitä olisi muutettava, että se olisi oikea, jää avoimeksi. Tästä johtuen tanskalainen tuomioistuin on jo viime vuonna esittänyt EYT:lle yksittäiseen työsuhdeautotapaukseen liittyvän ennakkoratkaisupyynnön siitä, miten on ymmärrettävä työajoihin nähden toissijainen yksityiskäyttö. Tämä nyt annettu Tanskaa koskeva ratkaisu johtaa useisiin uusiin vastaaviin kysymyksiin: Mitä on tilapäinen käyttö ? Suomen osalta on hyvä esimerkki Haaparannan ja Tornion välinen muutaman kilometrin päivittäinen asunnon (Suomi) ja työpaikan (Ruotsi) välinen työmatka-ajo. Onko se lyhyen matkan vuoksi tilapäistä, vaiko jokpäiväisyyteen perustuen vakinaista ?
Ympäripyöreitä:
Mutta mielestäni auton hankintaan perustuvasta autoverotuksesta ei voida käytännössä saada EU-säännösten mukaista. Luulen, että tämän tietävät myös EYT:n tuomarit ja lisäksi luulen että sen tietävät myös Suomen ja Tanskan hallitusten edustajat. Se miksi Suomi ja Tanska jatkavat tätä lain ”viilaamista”, sitä en ymmärrä.
kK:
Tässähän on koko asian ydin. Hankintavero ja EU:n neljän vapauden periaate ovat sovittamattomassa ristiriidassa keskenään. Juuri siitä syystä EU-komissio antoi taannoin direktiiviesityksen hankintaverojen muuttamisesta käytön/omistamisen veroiksi. Ankarin autoverottaja Tanska tyrmäsi esityksen suoralta kädeltä, vaikka Tanskassa on eniten ollut häslinkiä autoverolakien suhteen. Tanskan autoveroasiat ovat jatkuvasti EYT:ssä ja Tanska on ollut EY/EU:n jäsen yli 30 vuotta. Tästä huolimatta he ovat ilmoittaneet kaatavansa direktiivihankkeen, koska he yksinkin siihen pystyvät. Suomi ja Tanska eivät tietenkään ole ainoat, joiden autoveroasioita EYT:ssä ratkotaan. Tällä hetkellä siellä on vireillä (Suomen ja Tanskan lisäksi) ainakin Kreikan, Hollannin, Belgian, Puolan ja Portugalin autoveroja koskevia juttuja. Itävallan 2 juttuahan on hiljattain ratkaistu. Toinen oli tapaus Weigel, johon vedoten yritettiin Suomen elviäkin kaataa ja toinen Cura Anlage liittyy läheisesti Suomen tarrakilpijuttuun, joka sekin on EYT:ssä.
Ympäripyöreitä:
Jos oikein ymmärsin kirjoituksestasi, niin itsekin epäilet EU-säännösten ja Suomen autoverolain käytännön toimivuutta alla mainituissa esimerkeissäsi.
kK:
Aivan oikein ymmärretty. Suomen lain mukaan Suomessa saa ajaa vain työajoa. EYT:n mukaan on sallittava myös työajoon nähden toissijainen yksityisajo. Myös 3 päivää saattaapi olla liian tiukka aika. Mitä todennäköisimmin EYT ratkaisee Suomen jutun samoilla perusteilla ja samalla lopputuloksella kuin Tanskan, jolloin jää avoimeksi, mikä olisi se hyväksyttävä systeemi. Sehän on jo selvää, että rajoitukset tulevat jokatapauksessa olemaan niin tiukat, ettei työsuhdeautoilu onnistu veromaissa toiseen maahan rekisteröidyllä autolla veroja maksamatta. Lähinnä on kyse siitä, paljonko työnantajan autolla muuten voi kotimaassa ajaa ja mitä ajoa (työajo/työmatka-ajo/muu yksityisajo).
ympäripyöreitä:
Pidätkö mahdollisena, että esim. edellä mainitsemiisi EYT:n tapauksiin olisi voitu/voitaisiin tehdä niin selkeät EYT:n ratkaisut, että Suomen hankintaan perustuvasta autoverotuksesta on mahdollista ”viilata” EU-säännösten mukainen?
kK:
Vastaus tuli jo edellä. Jokuhan kansalliset lait joutuu "viilaamaan". Mikäli niistä halutaan EYT:n mielen mukaisia, vaatisi se kyllä EYT:ltä selkeämpiä perusteluita. Nyt puhutaan tilapäisestä käytöstä ym. ja taustalla on vapaan liikkuvuuden periaate, joka väistyy ns. oikeuttamisperusteen vuoksi. EYT itse mainitsi oikeuttamisperusteeksi yhdenvertaisuuden verotuksessa.
Ympäripyöreitä:
Minkälaisen ”selvän” ratkaisun sinä haluaisit EYT:n tekevän tässä rajatyöntekijöiden tapauksessa?
kK:
Rajatyöntekijät halavat ainakin vastauksen siihen, voiko ruotsalaisen työnantajan autolla - ei välttämättä työsuhdeauto - ajaa päivittäin kotiin Suomen puolelle, vai onko tämänkin ajon oltava tilapäistä. Tai voiko ajaa kesämökille. Onko määriteltävä jokin kilometriraja jostakin pisteestä, vai onko ajot rajattava ajallisesti, kuten Suomen laissa nyt sanotaan (3 vrk). Näinhän Suomen eduskunta joutuu jokatapuksessa EYT:n perusteluja tulkitsemaan ja tulkinta on sitä helpompaa, mitä yksityiskohtaisemmin EYT asian esittää. H:ki-Tallinna akselilla sitten taas tilanne on hieman toinen kuin Tornionjokilaaksossa. Selkeää järjestelmää EYT:n Tanskassa esittämillä periaatteilla ei liene mahdollista saada lainkaan, koska valvonta vaikeutuu aina vapauksien lisääntyessä. Ainut ratkaisu olisi hankintaveroista luopuminen, mutta se näyttää olevan kaukana tulevaisuudessa.
Vaikka edellä väitettiin, että auton käyttöä eri maissa koskevat ongelmat olisivat nimenomaan autoverotuksen - siis hankinnan verotuksen - ongelmia, olisi syytä tajuta, että juuri samat ongelmat ovat VÄHINTÄÄN yhtä paljon vuotuisen verotuksen kysymyksiä. Vuotuinen verotus perustuu kaikkialla ajoneuvorekisterin tietoihin ja kyse on siitä, millä maalla on eri tilanteissa verotusoikeus. Tämän toteuttaminen käytännössä liittyy juuri rekisteröintiin.
On sinänsä paradoksaalista, että komissio kuvittelee jäsenmaiden hyväksyvän uuden direktiiviehdotuksen samalla kun komissio itse yrittää tuomioistuimen avustuksella ajaa rekisteröintisäännöksiä alas.
Luulenpa vaan että tällaiseen politiikkaan se direktiiviehdotus piankin kaatuu. Eivät jäsenmaat varmaan kovin hyvänä pidä sitä, että verotuksesta tehdään vapaaehtoista, olipa kyse autoverosta tai vuotuisesta verosta.
Totta turiset.
MKX:
”olisi syytä tajuta, että juuri samat ongelmat ovat VÄHINTÄÄN yhtä paljon vuotuisen verotuksen kysymyksiä.”
ympäripyöreä:
Tämä oli mielenkiintoista tietoa. Tätä en ole tajunnut. Onko esimerkiksi auton hankintaverottomissa maissa, kuten Saksa ja Ruotsi tällainen ”VÄHINTÄÄN” yhtä ongelmallinen, mutta vuotuinen vero?
Voisitko kertoa millaisia ongelmia näissä vuotuisen veron maissa on? Onko heidän vuotuisen autoveron ongelmat ratkottavana esim. EYT:ssä, kuten Suomen ja Tanska hankintaverot vai ovatko ongelmat kansallisella tasolla? Ovatko ongelmat verottajalla tai verovelvollisella vai ovatko ongelmat molemmilla, kuten Suomessa ja Tanskassa.
Esimerkkitapauksia varmaankin löytynee paljon, jos ongelmia on vähintään yhtä paljon, kuin Suomessa ja Tanskassa.
Eiköhän tuossa ole tavoitteena kuitenkin yhtenäinen verotus ja yhtenäinen tietokanta, koko EU:n alueella. Komissio ajaa ratkaisua, joka oikeasti luo autoille yhtenäiset markkinat. Yhtenäistetyssä verotuksessa ei ole verotuksellista tarvetta rekisteröidä ajoneuvoa uudestaan sen vaihtaessa maata. Sisäisen turvallisuuden takia näin kuitenkin tehtänee vielä tulevaisuudessakin, jos kansalliset rekisterikilvet yleensä säilyvät.
Komission ajama ratkaisu on sisämarkkinoiden tehokkuuden kannalta ainoa järkevä. Eurooppalainen talous ei tarvitse yhtään Suomen tai Tanskan kaltaista sooloilijaa talouden jarruina, jos aiomme pitää edes jotenkin hyvinvointivaltiot pystyssä.
Tanskassa 600 henkilöä sai syytteen siitä, että asuivat haamukirjoilla Ruotsissa halvemman auton toivossa. Onko ongelma ja jos on, niin kenen taholta katsottuna ?
MKX on aivan oikeassa, mikäli puhutaan pelkästään työsuhde- leasing- ym. rajojaylittävästä auton omistamisesta/käytöstä. Rajojaylittävä autokauppa ja sen ongelmat ovat siis eri asia, eikä niistä ollut MKX:n kommentissa kyse. Itse toki ajattelin omassa jutussani hankintaverotuksen ongelmia laajemmin, eli myös erityisesti käytettyjen verotuksen kannalta.
MKX:n näkökulmahan lienee se, että autosta peritään elinkaarensa aikana veroa x euroa. Vero voidaan periä hankinnan yhteydessä tai vuotuisena "vähittäismaksuna". Mikäli kyse on työsuhdeautosta tai muusta esim. Ruotsiin rekisteröidystä autosta ja sitä käytetään Tanskassa, ei tietenkään ole merkitystä miten verot ajoitetaan. Verot menevät sen mukaan missä maassa auto on rekisteröity ja mikäli se on rekisteröity alhaisen käyttöveron Ruotsiin ja sillä ajetaan korkean käyttöveron Tanskassa, on sama ongelma edessä kuin nytkin.
Hankintaverosta luopuminen ei tietenkään poista työsuhdeautoilun ongelmaa, mikäli Tanskan ja Ruotsin valtiot perivät muutetussa systeemissä käyttömaksuina saman määrän veroja, kuin autoverosta ja käyttömaksusta nykyään. Eli Tanskan käyttömaksut olisivat mahdollisesti 10-kertaiset Ruotsiin verrattuna.
Ongelmaton työsuhdeautoilu rajojen yli edellyttäisi koko autoverotuksen harmonisointia EU:ssa, jota kukaan ei edes ole ehdottanut. Eikä täydellistä harmonisointia ole missään verotuksessa, eikä ole edes näköpiirissä.
KPy:
Eurooppalainen talous ei tarvitse yhtään Suomen tai Tanskan kaltaista sooloilijaa talouden jarruina, jos aiomme pitää edes jotenkin hyvinvointivaltiot pystyssä.
kK:
Suomen, Tanskan ja Norjan taloudet ovat parhaassa kunnossa Euroopassa. Ja niissä on korkeimmat autoverot. Euroopan talouden jarrut taas löytyvät aivan jostain muualta. Katseita voi kääntää mm. Saksan ja Ranskan suuntaan. Sinänsä näillä kysymyksillä ei ole mitään yhteyttä autoveroon. Autoveron yhteys löytyy sensijaan autoteollisuudesta, joka on sijoittunut Saksaan, Ranskaan, Espanjaan, Italiaan, Britanniaan ja Ruotsiin. Samat maat ovat autoverottomia tai verot ovat hyvin alhaisia. Muualla vanhoissa EU-maissa, Luxemburgia lukuunottomatta, on autovero eri tasoisena.
kK:
"MKX on aivan oikeassa, mikäli puhutaan pelkästään työsuhde- leasing- ym. rajojaylittävästä auton omistamisesta/käytöstä."
ympäripyöreä:
MKX ei ole vielä esimerkkejä kertonut, mutta voisitko kK kertoa millaisia ongelmia "pelkästään työsuhde- leasing- ym. rajojaylittävästä auton omistamisesta/käytöstä." aiheutuu kahden hankintaverottoman maan välisessä rajoja ylittävässä käytössä? Esim. Saksan ja Ruotsin välisessä.
Jos ongelmia on VÄHINTÄÄN yhtä paljon kuin Tanskalla ja Suomella, niin esimerkkejä lienee paljon.
ympäripyöreä:
Jos ongelmia on VÄHINTÄÄN yhtä paljon kuin Tanskalla ja Suomella, niin esimerkkejä lienee paljon.
kK:
Ongelmien määrähän ei riipu tässä tapauksessa verotustavasta vaan verojen määrästä. Autoteollisuusmaissa Saksassa ja Ruotsissa kaikkinainen autojen verotus on vähäistä, koska verotuksen keinoin pyritään tukemaan omaa autoteollisuutta. Autoteollisuuden markityksestä mm. Saksassa: http://www.mainio.net/article.asp?path=1;1132;1137;50109;92169
Suomessa, Norjassa ja Tanskassa taas auton hankinnasta ja käytöstä verotetaan kovasti. Sen vuoksi ongelmat syntyvät korkean ja alhaisen verotuksen maiden välille riippumatta siitä peritäänkö verot hankinnan vaiko käytön yhteydessä. Verotuksen peruste on rekisteröinti ja mikäli verotuksessa on eroja, pyritään autot erinäisin vippaskonstein (leasing/työsuhdeautot) saamaan alhaisen veron piiriin.
kK:
"Ongelmien määrähän ei riipu tässä tapauksessa verotustavasta vaan verojen määrästä."
ympäripyöreä:
Löytyisikö yhtään sellaista esimerkkiä ongelmista, joista molemmissa maissa puuttuu hankintavero ja joista toisessa maassa on matala vuotuinen vero ja toisessa maassa korkea vuotuinen vero?
vähän avarakatseisemmin, vai onko putkinäkö hyve virkamiehelle? Asiat ovat todellisuudessa aina kokonaisuuksia.
http://www.tekniikanmaailma.fi/arkisto/?y=2002&p=7&id=598217
Pystytkö järkevästi perustelemaan, miten on mahdollista että autoverotuksen taso perustuu "virallisen" autokaupan määrittelemiin verotusarvoihin? Tämähän on autoverotuksen räikein ja täysin moraaliton epäkohta veronmaksajia kohtaan, eikö vain?
kK:1
” Sehän on jo selvää, että rajoitukset tulevat jokatapauksessa olemaan niin tiukat, ettei työsuhdeautoilu onnistu veromaissa toiseen maahan rekisteröidyllä autolla veroja maksamatta.”
ympäripyöreä:
Olen samaa mieltä, niinhän tässä varmaankin käy. Lienee kuitenkin eri asia onko nämä tiukat rajoitukset EU lakien ja säännösten mukaisia.
kK:2
”Jokuhan kansalliset lait joutuu "viilaamaan". Mikäli niistä halutaan EYT:n mielen mukaisia, vaatisi se kyllä EYT:ltä selkeämpiä perusteluita.”
ympäripyöreä:
Eli jos oletettaisiin/kuviteltaisiin, että tässä ei ole Suomella kysymyksessä ”ajanpeluu”, vaan he rehellisesti VVM:ssä uskoisivat, että kun vain EYT:stä saataisiin kunnon perustelut, niin ”hyväksyttävän systeemin” tekeminen onnistuisi.
Toisaalla kirjoitat
kK:3
” Tässähän on koko asian ydin. Hankintavero ja EU:n neljän vapauden periaate ovat sovittamattomassa ristiriidassa keskenään.”
Minusta myös nämä esittämäsi asiat kK:2 ja kK:3 ovat sovittamattomasti ristiriidassa keskenään. Miten EYT voi edellä mainitsemallasi asian ytimen perusteella antaa sellaiset perustelut, joilla saataisiin ”hyväksyttävä systeemi”, jos kerran mainitsemasi ”hankintavero ja neljän vapauden periaate ovat SOVITTAMATTOMASTI ristiriidassa keskenään.” Eikö tässä silloin odoteta mahdottomia perusteluja? Tietenkin on mahdollista, että Tanska ja Suomi eivät luovu hankintaverosta, vaan he odottavat EU:n luopuvan neljän vapauden periaatteesta:o Itse olen ymmärtänyt asian olevan kuitenkin päinvastainen.
Lopussa kyllä kuitenkin toteat, että ” Selkeää järjestelmää EYT:n Tanskassa esittämillä periaatteilla ei liene mahdollista saada lainkaan, koska valvonta vaikeutuu aina vapauksien lisääntyessä. Ainut ratkaisu olisi hankintaveroista luopuminen, mutta se näyttää olevan kaukana tulevaisuudessa.”
Jos nuo viimeinen sanat ”mutta se näyttää olevan kaukana tulevaisuudessa” tarkoittavat myös tarkoituksellista ajanpeluuta, niin olen kanssasi aivan samaa mieltä.
Loppukevennys:
Muuten tuo Suomen autoverolaista käyttämäsi nimitys ”hyväksyttävä systeemi” on hyvin kuvaava ja hauska:)
KylmäKallen vittamat ongelmat liittyä siihen, että käyttöön liittyvään verotukseen on vaikeaa jossei mahdotonta yhdistää Suomalaiselle autokaupalle (vastinetta vasten) järjestettyä kilpailuetua.
Tästähän seuraisi autokaupan ja autokauppiaiden etujärjestöjen lobbaukseen liittyvän puoluetuen ja suoranaisen lahjonnan hiipuminen ja jopa loppuminen.
Hyötyjinä olisi tavallinen taatelin tallaaja ja häviäjinä autokauppiaiden ja autokaupan etujärjestöjen tuesta nauttivat puolueet.
Eipä ole ihme että nykyinenkin pääministeri on unohtanut eduskuntavaaleja edeltäneet autoveroon liittyneet tavoitteensa.
Saattahan tietysti olla että pääministerin pallilta on vaikea ajaa tavoitteitaan. Jos pääministeri ei voi vaikuttaa Suomen autoveroon, niin täytyykö meidän odottaa että Vanhanen valitaan EU komission puhenjohtajaksi tai mahdollisesti katollisen kirkon paaviksi. Riittäisiköhän em. toimet antamaan reppanalle riittävästi painoarvoa autoveroa koskevien tavoitteidensa läpivientiin.
Mielestäni voisimme äänestää Vanhasen vaikka jumalaksi, kunhan jätkälle saataisin sen verran selkärankaa että seisoisi puheidensa takana.
Loppupyöristys tähän keskusteluun on: silloin kun joudutaan yhteensovittamaan kansallinen verotusoikeus (ja aivan veromuodosta riippumatta, olkoon tuloveroa tai autoveroa taikka mitä hyvänsä) ja neljä peruvapautta, niin lopputulos on, että otetaan rippunen sieltä ja rippunen täältä. Siis kompromissataan. Ei muuta vaihtoehtoa ole. Tästä suyystä asia on aivan aidosti vaikea tuomioistuimellekin, vaikka muutamat suppeasti asioita katselevat tällä palstalla näyttävätkin tietävä ratkaisut mielestään hyvin.
Asetelma on pohjimmiltaan ihan sama kuin kotimaisten perusoikeuksien kohdalla: kyllä se on vaikeaa sovittaa yhteen esim. sanavapautta ja yksityisyyden suojaa. Kummastakaan ei voida luopua, joten asiat joudutaan ratkomaan hyvin tapauskohtaisesti. Juuri tämä on se perimmäinen syy siihen, miksi EU-tuomioistuin ei sekään saa asioita "kerralla valmiiksi".
Se mitä monet kirjoittajat täällä pitävät "Suomen valtion joutavana ajanpeluuna" on näin ollen olellinen osa EU-prosessia.
Suomen autoverotuksessa on kyse siitä, huonot ja ylimieliset virkamiehet toteuttavat mahdottomana pidettävää tuontiautoverotuslainsäädäntöä. Verotuksen mahdottomuus näkyy siinä, että oikeudenmukaista lopputulosta ei voida saavuttaa kytkemällä veron määrä useisiin eri tekijöihin, joista helposti syntyy näissä olosuhteissa riitaa osapuolten kesken.
Jokaisen juristin - ainakin verojuristin - pitäisi kavahtaa moista tekelettä.
Autoverotus on rinnastettavissa palkanmaksuun, jossa veroprosentti ja muut palkanmaksun perusteet vaihtelevat kuukaudesta toiseen.
Esitit kirjoituksessasi että Suomen ajanpeluu on oleellinen osa EU-prosessia. Voihan näinkin olla. Pikemminkin väittäisin että suomalainen korkeakin virkamies on kapeakatseinen eikä kykene ajattelemaan kokonaisvaltaisesti. Onko kukaan laskenut ajanpeluun kustannuksia ?
Minun väittämäni on se, että Koski ja kumppanit tarkoituksella liittivät tuontiautoverolakiin nämä ominaisuudet.
1. Laki jättää tulkintavallan tullille. Tulli loi olettaman sille, että verotus voidaan hoitaa tilastollisella mallilla.
Oletko koskaan tullannut autoa ja samalla näyttänyt sitä tullin hepuille ? Tietokone antaa aina "oikean" vastauksen, vaikkei tullimies itsekään usko saatuun arvoon.
Tullauspäätöksiä saattavat tehdä naiset ja hallinto-oikeuden esittelijäkin saattaa olla nainen. Hohhoijaa. Tuomarikin voi olla nainen.
2. Laki on vaikea ja vaikeaselkoinen. Oikeusriitoja pystytään pitkittämään määräämättömän ajan.
3. Lain rakenne, soveltamismekanismi ja tulkinta on viritetty sellaisiksi että autoveroista saataisiin mahdollisimman korkeat kertymät.
Miten muuten sananvapaus & yksityisyyden suoja liittyvät keskusteluun autoista, siitä että meillä on tarkoituksellisesti suljetut automarkkinat.
"juristi-turisti" jo kirjoittikin asiantuntevan kommentin, mutta lisään vielä vähän, koska "ympäripyöreä" vaikuttaa aidosti kiinnostuneelta.
kK:1
” Sehän on jo selvää, että rajoitukset tulevat jokatapauksessa olemaan niin tiukat, ettei työsuhdeautoilu onnistu veromaissa toiseen maahan rekisteröidyllä autolla veroja maksamatta.”
ympäripyöreä:
Olen samaa mieltä, niinhän tässä varmaankin käy. Lienee kuitenkin eri asia onko nämä tiukat rajoitukset EU lakien ja säännösten mukaisia.
kK kommentoi tätä:
EYT totesi Tanskan tapauksessa, että käytön Tanskassa pitää olla tilapäistä (ei vakinaista) ja yksityisajon työajoihin nähden toissijaista. Autoetuhan tarkoittaa, että työnantaja, osana palkkausta, luovuttaa työntekijälle auton vapaaseen käyttöön (sekä työajoon, että yksityisajoon) ja työtekijä maksaa kotimaassaan autoedusta veron samoin kuin palkasta.
Näinollen EYT:n mukaan ei voida enää puhua autoedusta. Kyse on lähinnä siitä, paljonko työnantajan omistamalla autolla voi ajaa kotimaassa rekisteröimättä sitä kotimaahan ja maksamatta veroja.
ympäripyöreä:
Minusta myös nämä esittämäsi asiat kK:2 ja kK:3 ovat sovittamattomasti ristiriidassa keskenään. Miten EYT voi edellä mainitsemallasi asian ytimen perusteella antaa sellaiset perustelut, joilla saataisiin ”hyväksyttävä systeemi”, jos kerran mainitsemasi ”hankintavero ja neljän vapauden periaate ovat SOVITTAMATTOMASTI ristiriidassa keskenään.” Eikö tässä silloin odoteta mahdottomia perusteluja? Tietenkin on mahdollista, että Tanska ja Suomi eivät luovu hankintaverosta, vaan he odottavat EU:n luopuvan neljän vapauden periaatteesta:o Itse olen ymmärtänyt asian olevan kuitenkin päinvastainen.
kK:
Tässähän on olennaista se, ettei neljän vapauden periaate ole ehdoton, vaan tietyillä nk. oikeuttamisperusteilla vapaudet väistyvät. Tanskan tapauksessa EYT itse toi oikeuttamisperusteena esiin yhdenvertaisuuden verotuksessa. Työsuhdeautoilun kohdalla se merkitsee sitä, että mikäli Torniossa naapurukset ovat työsuhdeautoilijoita ja toisella on autoetu suomalaiselta työnantajalta ja toisella ruotsalaiselta, on heitä Suomen verotuksessa kohdeltava yhdenvertaisesti.
Yhdenvertaisuus on johonkin tiettyyn rajaan saakka vahvempi periaate kuin työvoiman vapaa liikkuvuus. Kuten edellä mainitsin, auto on osa palkkausta, jolloin Ruotsissa työskentelevän autosta (palkasta) ei menisi autoveroa, mutta suomalaisen menisi. Mikäli vapaa liikkuvuus olisi ehdoton periaate, olisi koko autovero kiellettävä ja yleensäkin verotus yhdenmukaistettava EU:ssa. Erilaiset veroasteethan vaikuttavat aina valintaan eri maissa olevien työmahdollisuuksien välillä. Viittaan lisäksi siihen, mitä "juristi-turisti" aivan oikein kirjoitti. Palstan lukijat ja kirjoittajat eivät ymmärrä EU:n todellisuutta - valitettavasti.
ympäripyöreä:
Jos nuo viimeinen sanat ”mutta se näyttää olevan kaukana tulevaisuudessa” tarkoittavat myös tarkoituksellista ajanpeluuta, niin olen kanssasi aivan samaa mieltä.
kK:
Mitä eri vaikutusvaltaisilta tahoilta - sekä autoilijoiden, autokaupan, että valtiovallan - on näkemyksiä esitetty, niin kaukana näyttää olevan se aika, että autovero on muutettu käytön/omistamisen veroksi.
En ymmärrä mitä tarkoitat "ajanpeluulla". Kuka pelaa aikaa ja ketä vastaan ? Mikäli kaikki tahot ovat yksimielisiä siitä, että ympäristöperusteiset verot tulevat ja samalla painopistettä asteittain siirretään hankinnan verotuksesta vuotuiseen verotukseen, niin miten se olisi ajanpeluuta.
Tällä palstalla kirjoitellaan, että pelataan aikaa kansalaisia tai peräti kansallisvaltion etuja vastaan. Miksi valtaosa EU:n 25:stä autoveroja perivästä jäsenvaltiosta pelaisi aikaa omia etujaan vastaan ? Kyllä tilanne on se, että aikaa pelataan suuria autonvalmistajamaita vastaan, mikäli yleensä joku vastapuoli pitäisi löytää. Mikäli komission esitys autoverotuksen muuttamisesta otettaisiin kaikissa jäsenmaissa yksimielisesti riemuhuudoin vastaan, olisi kyseessä ennenkuulumaton tilanne. Tuoreessa muistissa on mm. miten EU:n perustuslain kävi.
>>Miksi valtaosa EU:n 25:stä autoveroja perivästä jäsenvaltiosta pelaisi aikaa omia etujaan vastaan ?
Tämä autoteollisuuden tukeminen autoteollisuusmaissa on minulle ihan uusi asia. Mihin tälläinen väite perustuu? Maksetaanko jossain maassa tukiaisia auton ostajille?
Olen lehdistä lukenut että kotimaassa olisi joskus tuettu Valmetin autotehdasta väliaikaisilla tuilla työllisyys syistä, mutta onko tämä muka yleistä muuallakin? Julkista liikennettä tuetaan kyllä monissa maissa varsinkin rautateitä mutta että henkilöautojen ostamista?
Tälläiseen maahan muuttoa kannattaisi jo harkita.
kK:
”Hankintavero ja neljän vapauden periaatteet ovat sovittamattomasti ristiriidassa, mutta neljän vapauden periaate ei ole ehdoton, vaan tietyillä nk. oikeuttamisperusteilla vapaudet väistyvät.”
”Selkeää järjestelmää EYT:n Tanskassa esittämillä periaatteilla ei liene mahdollista saada lainkaan, koska valvonta vaikeutuu aina vapauksien lisääntyessä.”
”Suomen rajatyöntekijöitä koskeva juttu EYT:ssä ratkaistaan, joskin todennäköisesti EYT:n ratkaisu on jälleen niin ympäripyöreä, ettei lopullista selvyyttä saada.”
”Ainut ratkaisu olisi hankintaveroista luopuminen, mutta se näyttää olevan kaukana tulevaisuudessa.”
ympäripyöreä:
Kyllä tässä ongelmia näyttää riittävän ja kyseessä on vain hyvin pieni osa koko hankintaan perustuvan autoverolakimme ongelmista. Olen samaa mieltä tuosta ainoasta ratkaisusta, joka olisi hankintaveroista luopuminen. Se, että se näyttää olevan kaukana tulevaisuudessa riippunee VVM:stä, hallituksesta ja eduskunnasta. Lisäksi uskon lapsellisesti, että näiden autovero-ongelmien julkitulo sekä minun ja toivottavasti mahdollisimman monen muun autoverovalitukset tulisivat nopeuttamaan tätä ainoaa ratkaisua, eli hankintaverotuksesta luopumista.
kK:
En ymmärrä mitä tarkoitat "ajanpeluulla".
ympäripyöreä:
Pyrin tässä mahdollisimman lyhyesti vastaamaan YLI KYMMENEN VUOTTA KESTÄNEESEEN Suomen valtion tietoisesti kansalaisiaan kohtaan harjoittamaan EU-lain vastaiseen syrjivään toimintaan.
Äänestin EU:n liittymisen puolesta ja liityimme EU:n jäseneksi 1.1.2005. Siitä päivämäärästä alkaen minulle olisi pitänyt kuulua EU kansalaisen oikeudet.
Ruotsi poisti hankintaan perustuvan autoverotuksensa liityttyään EU:iin.
Vatasen kirjoitus.
"Muualla EU:ssa markkinat määräävät hintatason. Meillä sen määrää virkamies. Komission huomautettua asiasta vuonna 1998 verottaja teki asiasta salaiseksi julistetun(!) selvityksen ja vastasi komissiolle hyvin kaunopuheisesti ja kavereille silmää iskien. Ja myöntyi tekemään kosmeettisia reikiä rajoillamme olevaan veromuuriin. Ennalleen jäivät kaikki ne tekijät, jotka käytännössä estävät käytettyjen autojen ja moottoripyörien tuonnin Suomeen."
EU Komission kirje autoverosta Suomen hallitukselle 17.12.2002.
"Autoverolain rakenteellisia muutoksia, jotka saattaisivat tasapainottaa suomalaisten ja toisesta jäsenvaltiosta olevien toimijoiden mahdollisuuksia toimia Suomen markkinoilla, ei ole pidetty kiireellisinä 3 Suomen viranomaiset ovat ilmeisesti olleet jo usean vuoden ajan tietoisia siitä, että Suomen autoverotus ei ole ollut yhteisön oikeuden mukaista. Näyttää siltä, että Suomen viranomaiset eivät edes pyri korjaamaan selvästi tiedossa olevia yhteisön oikeuden vastaisia kohtia kansallisessa lainsäädännössä 4. Suomen viranomaiset ovat olleet haluttomia antamaan tietoja autoverotuksesta ja sen perusteista. Muodollisina perusteina kielteisyydelle on esitetty kansallisia säännöksiä, erityisesti liikesalaisuutta koskevia 5."
ympäripyöreä:
Nyt eletään loppuvuotta 2005 ja kirjoituksen alussa näkyvät esittäminäsi vieläkin samat ongelmat, kuin liityttyämme jäseneksi yli kymmenen vuotta sitten. Lisäksi esittämistäsi ongelmista käy ilmi, ettei asiaan tulla vieläkään saamaan lopullista selvyyttä.
Näistä edellä mainituista syistä en pysty luottamaan tässä asiassa edusk., hall.,VVM ja tulliin sekä uskon Suomen pelaavan aikaa edelleen tässä autoveroasiassa. Minä en taas ymmärrä ollenkaan miksi ja ketä vastaan tätä aikaa pelataan. Siitä koituneen kaikille vain haittaa. Hankintaveron poisto pitäisi tehdä nopeasti. Perusteluiksi en pysty mielessäni hyväksymään, ettei aikaa ole ollut asian korjaamiseksi.
kK:
”Mikäli komission esitys autoverotuksen muuttamisesta otettaisiin kaikissa jäsenmaissa yksimielisesti riemuhuudoin vastaan, olisi kyseessä ennenkuulumaton tilanne. Tuoreessa muistissa on mm. miten EU:n perustuslain kävi.”
ympäripyöreä:
En oikein ymmärrä miten tämä asia liittyy suomen hankintaveroon perustuvaan autovero-ongelmiin, mutta vastaan silti.
Minäkään en usko, että Tanskan ja Suomen eduskunnat lähtisivät mukaan, mutta jos asia vietäisiin kansanäänestykseen kuten perustuslaki (vastustaneissa maissa), niin silloin uskoisin komission esityksen autoverotuksen muuttamisesta otettavan kaikissa jäsenmaissa yksimielisesti riemuhuudoin vastaan.
Tunnollinen, varman päälle pelaava ja rehellinen virkamies ottaisi mallia Ruotsista ja tekisi pikaisesti laillisen autoverotuksen viimeinkin tänne Suomeenkin. Ei näistä EYT:n päätöksistä mitenkään voi mitään muuta johto päätöstä normaalijärjellä ajateltuna tehdä.
Millaiselle ihmiselle tulee mieleen että lähtisi jotain pilkkua viilaamalla kokeilemaan jäätä uudestaan EY tuomioistuimeen? Puuttuuko elämästä sisältöä?
Käy ostamassa vaikka Saksasta henkilöauto ja tuo se Suomeen. Saat samalla vähän asia pohjaa keskustelua varten.?
argumentit ovat vailla pohjaa, niinkauan kun tulli ei noudata/pysty noudattamaan KHO:n sille asettamia vaatimuksia.