optionsa tuulimyllyihin - a' 3MW x 500 kappaletta? Ne olisivat jauhaneet sähköä kansalaisille.
Jospa valtionyhtiö Fortum
OLISI INVESTOINUT
20784
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Minusta tuo fortumin optiokohu on täysin outo varsinkin valtion kannalta.
Optiot lasketaan tuloksi ja esim. Liliuksen 12 milj € optioista peritään n. korkein mahdollinen marginalivero ja lisäksi fortum joutuu maksamaa siitä vielä normaalit palkan sivukulut. Joten itseasiassa valtio on tässä suurin saaja. Lisäksi ko. optiot on hyväksytty täysin laillisessa järjestyksessä.
Joten Heinäluoman aloittama urputus niistä on vähintäänkin outoa.
typertynyt yhteisen MONOPOLIyhtiön hoidosta.
Jos on varaa antaa karpeloitten hoitaa varallisuuttamme niin on varaa rakentaa jotain sellaista mistä olisi KAIKILLE kansalaisille jotain hyötyä.
Suomessa säätövoima totetutetaan lähes pelkästään vesivoimalla, ja tuulimyllyt tarvitsevat kapasiteettinsa verran säätövoimaa.
Lopputulos: Tuulimyllyjen tuottama energia ei ole pois muusta kuin toisista uusiutuvista.
Jolloin saavutetaan selkeä etu vesistöjen pinnanvaihteluissa. Vesivoiman kokonaiskapasiteetti on n. 2500MW ja se tekee 0.5kW per kansalainen - sillä hinnalla tärvätään vesistöjä ylimääräisillä vaihtelevilla vesijättömailla ja se koskee enemmän tai vähemmän jokaista suomalaista. Jos rakennetaan vastaava määrä tuulivoimaa ja sitä käytetään optimoidusti korvamerkkittynä vesivoiman tukena siten, että vaihtelu voidaan minimoida niin vähäinen on hinta saadusta edusta. Sillä kurtin saadaan säätövoimaa rakennettaville ydinvoimaloillekin.
Todellisuus taisi mennä juuri toisinpäin
Eli tuulivoimaloiden energiaa varastoidaan patoaltaisiin, silloin kun sitä on vaan saatavilla (=pinta nousee), ja sitten kun tuulivoimaa ei ole saatavilla, niin sitten otetaan altaista (pinta laskee). Ja niin pinnanvaihtelut tasaantuvat, eiku...
mitä tarkoitetaan OPTIMOINNILLA?
Eli energiaa ei sitten varastoidakaan?
Siis optimoidaan! Sehän selvensi paljon. Sitten jos vielä vaivautuisit kertomaan mitä ihmettä tällä tarkoitat.
Käytännössä energian suurimittainen varastointi kohtuullisilla kustannuksilla ja pienillä häviöillä ei onnistu tämän päiviän tekniikalla.
Tuulienergia vesienergia toimivat YDINENEGIAN säätövoimana painotetusti siten, että kun tuulee niin käytetään sitä ja vesivoima käy vastaavasti vähemmän jolloin vesi alttaat täyttyvät LUONNOLLISTA tietään ja kun ei tuule niin silloin otetaan altaista.
Edellä kuvattu on yksinkertaisesti selöitetty, mutta siinä tulee ottaa KAIKKI mahdollinen mukaan kun mekanismia OPTIMOIDAAN.
Eipä ole kovinkaan edullinen eikä käyttökelpoinen suunnitelma. Ensin pitäisi rakentaa pumppuvoimalan allas jonnekin korkealle. Sitten siihen pitäisi asentaa pumput ja rakentaa vielä myllyt. Tarvittavan energian tuottamiseen ei kyllä riitä yksi eikä kaksi myllyä vaan siihen tarvitaan useita satoja myllyjä. Eipä kovinkaan pikkuinen projekti.
No toisaalta ympäristöministeriökyllä tuossa tapauksessa varmasti jättää tutkimatta kaikki mahdolliset ympäristövaikutukset kuten näissä muissakin tuulimyllyihin liittyvissä rakennusprojekteissa on tapana.
Mutta eihän sitä varastoallasta voikaan rakentaa, kun energiaahan ei varastoidakaan vaan....
Lue uudestaan.
Kun sitä tuulta ei voi käyttää ollenkaan suoraan säätöenergiana. Sen tuotto kun vaihtelee satunnaisesti tuulen mukaan joten tuulimyllyn tuottamaan energiaan ei voi luottaa onko sitä käytettävissä silloin kun tarvitaan. Jos taas halutaan käyttää vesivoimaa säätöenergiana, niin se onnistuu paljon paremmin kun myllyjä ei sotketa asiaan ollenkaan. Tuossa virityksessä ainut tapa käyttää tuulta on pumpata vettä myllyllä pumppuvoimalan varasto-altaaseen ts. käyttää sitä energian välivarastona. Tai sitten täytyy käyttää jotakin muuta energian varastointimenetelmää. Ja pumppuvoimala on nykyisellä tekniikalla käyttökelpoisin eikä sekään ole hyvä ratkaisu.
Opiskelemaan.
Mene itse opiskelemaan säätötekniikkaa. Minä osaan sen jo.
Paitsi teidän tulisi vielä sisäistää oppimanne?
Kirjahylly näin lähellä:
http://www.control.hut.fi/Kurssit/AS-74.2112/verkkokurssi/oppitunti8/diskreettipid.html
Teeppäs sama pneumaattisesti tai hydraulisesti. Minulla se onnistuu kuten myöskin tuo digitaalinen versio.
Mutta nyt minä lopetan tämän pullistelun, kun näköjään olet mittaus- ja säätötekniikassa vasta aloittelemassa uraasi.
Olen lopettanut ja seuraan aikaani? Jokohan 'fluidistori' toimii?