Ihonväri rikosuutisissa

_ja muuta mielenkiintoista työministeriön sivuilta_

Etnisen taustan esille tuominen jutuissa ja otsikoissa on yksi journalismin etiikasta käytävän keskustelun ikuisuuskysymyksiä. Suomen Journalistiliiton eettisten ohjeiden mukaan *ihonväriä tai kansallisuutta ei pidä tuoda esiin asiankuulumattomasti tai halventavasti. Samoin ”tunnistamistekijöiden julkaiseminen rikoksia käsiteltäessä on perusteltua vain, kuin sillä on huomattavaa yleistä merkitystä”.*

Journalistin ohjeiden mukainen linja tuli esiin siinä, että jutussa mainittu rikoksesta epäillyn tai tuomitun etninen tausta jätettiin useimmiten pois otsikosta. *Monessa tapauksessa herää kuitenkin kysymys, onko epäillyn tai syytetyn etnisen taustan kertominen ollut välttämätöntä itse jutussakaan.*

_jatkuu_

”Rasisteista” eli selkeästi etnisiä vähemmistöjä vihaavista tai vieroksuvista henkilöistä ja ryhmistä kirjoitettiin syksyllä 1999 vähän, eivätkä noiden tahojen edustajat saaneet juuri lainkaan omaa ääntään kuuluviin lehdissä. Ainakin tämän aineiston perusteella näyttää siltä, että valtamedia ei päästä avoimen vihamielisesti etnisiin vähemmistöihin suhtautuvia esiintymään omalla äänellään lehtien sivuilla. Yhtäältä tämä on kunniaksi tarkastelluille lehdille (jos aineistossa olisi ollut paikallislehtiä ja tiettyjä aikakauslehtiä, tulos olisi voinut painottua toisin). Toisaalta *on syytä pohtia, mitä merkitsee, että avoimen muukalaisvihamieliset mielipiteet eivät pääse valtajulkisuuteen ja dialogiin muiden näkemysten kanssa. Onko vaientaminen paras tapa voittaa kansalaisten keskuudessa vielä laajalti vaikuttavia ennakkoluuloja ja vihamielisiä asenteita?*

_mukaan mahtuu myös itsestäänselvyykisiä_

Lehdet mitä ilmeisimmin välttävät etnisten vähemmistöjen negatiivista leimaamista, ja paljon löytyi esimerkkejä aktiivisesta suvaitsevaisuutta edistävästä kirjoittelusta.

http://www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/05_monitori/05_vanhat/MONITORI2000_3/MON2000_3_4.jsp
2374
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 2

Vanhimmat

http://www.helsinginsanomat.fi/uutiset/tuoreet/artikkeli/Nuorisojoukko surmasi miehen puukolla Helsingissä/1101981136675

"Kolmen silminnäkijän mukaan nuorukainen, jonka epäillään lyöneen uhria teräaseella, on 16–18-vuotias ja noin 185 senttimetriä pitkä. Epäilty on ilmeisesti somalitaustainen. Hän oli pukeutunut toppatakkiin ja tummiin housuihin, joiden reunassa oli pystysuunnassa kulkeva valkoinen raita.
Poliisi pyytää porukassa olleita nuoria ja muita asiasta tietäviä ottamaan yhteyttä numeroon 09-189 5387 tai 09-189 4240.

STT"


"Epäilty on ilmeisesti somalitaustainen "

Äänestä
  • mitä helvettiä se meinaa että on "somalitaustainen"?onko se näin että hän on entinen somali ja nykyisin suomalainen vai mitä vittua? kertokaa

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Poliittisesti Korrekti Totuus kirjoitti:

_ja muuta mielenkiintoista työministeriön sivuilta_

Etnisen taustan esille tuominen jutuissa ja otsikoissa on yksi journalismin etiikasta käytävän keskustelun ikuisuuskysymyksiä. Suomen Journalistiliiton eettisten ohjeiden mukaan *ihonväriä tai kansallisuutta ei pidä tuoda esiin asiankuulumattomasti tai halventavasti. Samoin ”tunnistamistekijöiden julkaiseminen rikoksia käsiteltäessä on perusteltua vain, kuin sillä on huomattavaa yleistä merkitystä”.*

Journalistin ohjeiden mukainen linja tuli esiin siinä, että jutussa mainittu rikoksesta epäillyn tai tuomitun etninen tausta jätettiin useimmiten pois otsikosta. *Monessa tapauksessa herää kuitenkin kysymys, onko epäillyn tai syytetyn etnisen taustan kertominen ollut välttämätöntä itse jutussakaan.*

_jatkuu_

”Rasisteista” eli selkeästi etnisiä vähemmistöjä vihaavista tai vieroksuvista henkilöistä ja ryhmistä kirjoitettiin syksyllä 1999 vähän, eivätkä noiden tahojen edustajat saaneet juuri lainkaan omaa ääntään kuuluviin lehdissä. Ainakin tämän aineiston perusteella näyttää siltä, että valtamedia ei päästä avoimen vihamielisesti etnisiin vähemmistöihin suhtautuvia esiintymään omalla äänellään lehtien sivuilla. Yhtäältä tämä on kunniaksi tarkastelluille lehdille (jos aineistossa olisi ollut paikallislehtiä ja tiettyjä aikakauslehtiä, tulos olisi voinut painottua toisin). Toisaalta *on syytä pohtia, mitä merkitsee, että avoimen muukalaisvihamieliset mielipiteet eivät pääse valtajulkisuuteen ja dialogiin muiden näkemysten kanssa. Onko vaientaminen paras tapa voittaa kansalaisten keskuudessa vielä laajalti vaikuttavia ennakkoluuloja ja vihamielisiä asenteita?*

_mukaan mahtuu myös itsestäänselvyykisiä_

Lehdet mitä ilmeisimmin välttävät etnisten vähemmistöjen negatiivista leimaamista, ja paljon löytyi esimerkkejä aktiivisesta suvaitsevaisuutta edistävästä kirjoittelusta.

http://www.mol.fi/mol/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/05_monitori/05_vanhat/MONITORI2000_3/MON2000_3_4.jsp

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu