Ministeri Ritavuoren ampuja toheloi ja jäi kiinni. Hänellä oli kuitenkin pakoauto valmiina ja teko oli poliittisesti "sopiva". Tekijä itse kertoi taustalla olevista henkilöistä. Salaliittoa ei kuitenkaan tutkittu koskaan. On selkeää ettei asiaa uskallettu penkoa aikanaan, mutta entä myöhemmin? Onko tämän Suomen ainokaisen ministerimurhan taustoja selvitelty ja kuka tai mikä ryhmittymä hyötyi siitä?
Ministeri Ritavuoren murha
TKA
141364
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Lue Risto Nikun kirja vai luitko jo? Hyötyä ei ilmeisesti tullut, koska demokratia vakiintui. Ruotsalaiset monarkistithan taisivat olla asialla.
Bobrikovin murha oli myös poliittinen murha. Tosin ei itsenäisyysaikana. Murhattiin laillisen vallan edustaja Suomessa.
Jostain syystä sitä murhaa ihannoidaan edelleen. Onko jonkun muun murhan paikalla muistokirjoitus?
Heinäveden kunnanvaltuuston puheenjohtajan Happosen murha on edelleen selvittämättä. Se oli palkkamurha. Murhamiehet oli tilattu kuopiolaisten mahtimiesten toimesta. Palkkamurhaajat yöpyivät kuopiolaisessa majatalossa.
Maalaisliiton kansanedustaja K.F. Pykälä ammuttiin saunaansa saunan ikkunan läpi 2.10.1915.
Kyseinen kansanedustaja oli nimeltään Karl Gustaf (Kalle Kustaa) Pykälä ei K.F.
suhtautui kielteisesti heimosotaretkiin, jota on pidetty murhan mahdollisena motiivina.
Ruotsalaiset eivät piitanneet pätkääkään Karjalasta eli heimosodista. Ampuja ehkä, mutta eivät tilaajat. Ehkäpä Paul von Gerich myös kosti tappion suojeluskuntaselkkauksessa. Heidän tavoitteensa oli kumota demokratia.
Kekkonen oli 1920 luvulla etsivän keskuspoliisin tutkija.
Kekkonen ampui petsamon Rajavartioston komentajan kuulusteluissa Kemissä, huoneessa oli myös muistaakseni Kaarlo Hillilä.
Kekkosta ei koskaan syytetty tästä teosta eikä siitä ole ketään koskaan syytetty, mutta miksi mies ammuttiin on yhäkin epäselvä.
Kyseinen, vakoilusta epäilty kapteeni ammuttiin kuulustelujen yhteydessä Kemissä syksyllä 1939, joten Kekkonen ei ollut kyseessä ampujana eikä liittynyt tapaukseen mitenkään. Kyseisen kapteenin epäiltiin saaneen rahaa idästä jo läskikapinan ajoista alkaen, jolloin hän oli luutnanttina Sallan rajakomppanian päällikkönä.
Ei pidä paikkaansa, Kekkonen on itse sanonut että ase laukesi vahingossa ja kyse on nimenomaan vuosista 1920-21 tai 1922.
Mies joka seisoi oven takana vartiossa asui tällä kylällä, hommassa ei ole mitään epäselvää ...
Kertomasi tapaus ei liity Petsamon vakoilujuttuun, jonka kuulusteluissa jääkärikapteeni P. sai surmansa marraskuussa 1939 Kemissä, kun kuulustelijan ase laukesi "vahingossa". Olet sekoittanut kaksi juttua keskenään. Voit tarkistaa asian vaikka Petsamon historiasta tai Jääkärielämäkerrastosta.
Missä Kekkonen on moisen tiedon ilmoittanut? Hommassa on sen verran epäselvää, ettei Kekkosenkaan syyksi voi kaikkea laittaa.
Itse sekoitat jutut keskenään, minä puhun petsamon rajavartioston komentajasta, joka oli muuten Majuri.
Mies ammuttiin kuulusteluissa 1920 luvun alussa, kuulusteluita suorittivat Kekkonen ja Hilli.
Syytteitä ei nostettu, mutta tottakai asiasta on tehty "virallinen selvitys" , vaikka ajat olikin levottomia ...
En ole kuullut kahdesta eri vakoilujutusta. Se, mistä kirjoitin, pitää paikkansa.
Mistä sinun tietosi on peräisin. Mainitse jokin teos, josta tieto löytyy. Vaikkei Kekkosen osuutta mainittaisikaan, niin kyllä rajavartioston komentajan ampuminen ylittää kynnyksen historiantutkimuksissakin, varsinkin kun kemissä ammuttiin kapteeni P. marraskuussa 1939. Yksi teos, josta tieto löytyy, niin myönnän, että vastaavia tapauksia on kaksi?
Ok, pitää ilmeisesti kaivaa esiin lähde ...
Mutta pienenä vinkkinä, ettei Kapteenin arvolla olla rajavartiossa komentajina ...
Eli puhut eri tapauksesta.
Kapteeni P. oli komppanian päällikkönä Lapin Rajavartiostossa (ainakin osan ajasta Petsamon rajakomppaniassa) 1929 - 39. Oliko Petsamossa edes omaa rajavartiostoa?
Lapin Rajavartioston (nimi tuolloin Lapin I Rajav.P.) komentajana oli K.M. Wallenius 1918 - 21 (ylennetty majuriksi 1918) ja Oiva Willamo vuosina 1921 - 39 (ylennykset: kapteeni 1919, majuri 1922, everstiluutnantti 1928). Eli kapteeni oli LR:n komentajana vuosina 1921 - 22. Tämä vain siksi, että kyllä kapteeni saattoi olla komentajanakin. Mistä niitä majureita kovin paljoa edes riitti 1920-luvulla, koska jääkärit olivat tulleet Saksasta vasta 1918, Tsaarin ajan upseerit alkoivat olla liian vanhoja ja ensimmäinen kadettikurssi päättyi vuonna 1920. En ihmettelisi, vaikka komentajan tehtäviä olisi ollut luutnanteillakin.
Olen koko ajan kirjoittanut rajakomppanian päälliköstä, en rajavartioston komentajasta. Oliko Petsamossa omaa rajavartiostoa edes 1920-luvun alussa. Ainakin jo vuonna 1921 oli Petsamossa rajakomppania.