SEURAKUNTAYHTEYDEN TARPEELLISUS
Monet ihmiset haluaisivat olla mieluimmin uskossa "yksityisyrittäjiä" kuin liittyä seurakuntaan kokemaan uskovien ykseyttä, yhteyttä ja juhlaa Herrassa.
Jumalalla on aina ollut kansansa maan päällä, ja Raamatusta voimme todeta että seurakunta on Hänen tarkoituksensa uuden liiton aikanakin. (Ef 5:25-32, Dan 7:22,27 Matt 5:3-12, 24:14)
Jumala on asettanut seurakunnan välikappaleekseen pelastamaan ihmisiä.
"Yksityisyrittäjät" eivät voi maailmaa evankelioida. (1 Tim 3:15, Matt 28:19-20, 10:7, Apt 13:1-3, Room 10:14-15) Lähetystyössä tarvitaan taloudellisia, teknisiä, henkisiä ja hengellisiä voimavaroja. Vain seurakunnassa voimavaroja voidaan järkevällä ja suunnitelmallisella tavalla käyttää ja organisoida. (Room 12:6-8)
Armolahjoja jaetaan vain seurakunnan rakennukseksi. Yksinäiset yritäjät eivät voi olla armolahjoista osallisina. (1 Kor 14:12)
Monet pelkäävät seurakunnan pyhyyttä ja vastuita, mutta kristillisen seurakunnan yhteydessä voi jokainen edistyä ymmärryksensä ja rakkautensa mukaan tarvitsematta kokea painostusta. (Luuk 12:47-48) Seurakunnassa on hyvin erilaisia ihmisiä erilaisilla hengellisillä kehitysasteilla toimien. Seurakunnassa on myös "rikkaviljaa" että pyhittyneitä sieluja. (Matt 13:36-43, Ilm 14:12, 13:10)
Evankeliumin vieminen on kristityn yksilön ja seurakunnan tärkein tehtävä, ja itseasiassa yleistäen ainoa tehtävä. Lähetystyö on päätehtävä.
Seurakunta ja sen jäsenet todistavat Jumalasta. Jumala toimii seurakunnan välityksellä.
Voidaan sanoa että Jumalan seurakuntaan kuuluu kaksi joukkoa. Näkyvä- ja näkymätön seurakunta. Näkymätätön seurakunta koostuu niistä jotka eivät ole vielä löytäneet joukkoon, tai heillä ei ole mahdollisuutta tulla, mutta seuraavat Jeesusta sen valon mukaan minkä omistavat. (Joh 1:9, Room 2:14, Joh 4:23, 10:16, Ilm 12:6,14, Ilm 18:4) Näkyvän seurakunnan kanssa he kuuluvat Jumalan kansaan.
Jeesus Kristus on seurakunnan perustaja ja kulmakivi. (1 Kor 3:11, Ef 1:22-23, 2:19-22, 1 Piet 2:4-6, Ef 4:15-16) Jeesus jakaa palvelutehtävät, (Ef 4:11) antoi henkensä seurakunnan puolesta ja pyhittää seurakunnan. (Ef 5:25-27, 1 Kor 6:11) Seurakunta nauttii Jumalan rakkaudesta, vaikka seurakuntaa saattaisisikin joskus häiritä ihmisten mukanaan tuoma vajavaisuus.
Seurakunta on Kristuksen ruumis, ja Kristuksessa seurakunta pysyy koossa. (Ef 4:16, Kol 1:24, Room 12:5, 1 Kor 10:17, 12:12-27, Gal 3:28, Kol 3:11, 2 Piet 1:21) Kristitty osallistuu Jumalan kunnioittamisesta seurakunnassa. (Hebr 2:12) Ihminen erehtyy, ja myös siksi tarvitaan seurakuntaa, jonka katsantokannat perustuvat pidempiin ja tarkempiin arviointeihin. Seurakunta julistaa Jumalan viisautta ja kunniaa. (Ef 3:10,21))
Kokemus on opettanut että hiili ei pala yksin, mutta takassa ne yhdessä hehkuvat.
Usko sammuu, milloin ihminen yrittää ylläpitää yksin uskoa. Usko vähitellen hiipuu, ja sammuu. Ihmisestä tulee silloin usein väittelyn- ja riidanhaluinen itseään viisaampana pitävä, ja katkeroitunutkin vastustaja. (Hebr 10:24-25, Apt 7:51, Jes 1:20)
Ihminen ei voi asettaa itseään Jumalan yläpuolelle.
On kaikki syy pitää Jumalan oma seurakunta pyhänä (1 Kor 3:17) Seurakunta on Jumalan oma (Apt 20:28, Hebr 10:21, 1 Kor 3:9,16, 2 Kor 6:16, 1 Piet 5:2, Gal 6:16, 1 Kor 3:9, 1 Piet 2:5)
Pyhä Henki virvoittaa seurakuntaa. (Apt 9:31, 2:47, 5:14, 11:24)
Jumala arvostaa yhteistä rukouselämää. (Matt 18:19, Apt 15:28)
Seurakuntaa ei tuonelan portit voita. (Matt 16:18, Jes 4:5)
Seurakunta on Jumalalle niin mieluinen että seurakuntaa verrataan "morsiameen" ja "vaimoon." Jumalan on antanut Jeesuksen todistajille profetoimisen Hengen. (Ilm 19:7-10, 21:9-27)
Seurakunta on elävän Jumalan Pyhä kaupunki, (Ilm 21:2,10) uusi Jerusalem ja Siionin vuori. (Hebr 12:22-23, Gal 4:26)
Seurakunta joutuu kokemaan myös vastustusta. (Apt 8:1, 1 Tess 2:14-16, Ilm 12:17)
Kun ihminen herää uskoon, hänen on hakeudeuttava seurakuntayhteyteen vahvistuakseen uskossa, ja nauttiakseen Jumalan siunauksista.
Kuka voisi väittää, että ihminen voisi olla vilpitön, ja hyvällä omallatunnolla uskossaan Herran edessä, mutta samalla kiertää seurakunnan?!
Jokainen jolla on mahdollisuus ja ymmärrys liittyä Jumalan seurakuntaan tietäköön mitä hänen pitää pyrkiä tekemään? Kynnys ei ole korkea.
Seurakunnassa jokainen otetaan sydämellisesti vastaan rakkaudessa. (Matt 22:36-40)
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
Monet ihmiset haluaisivat olla mieluimmin uskossa "yksityisyrittäjiä" kuin liittyä seurakuntaan kokemaan uskovien ykseyttä, yhteyttä ja juhlaa Herrassa.
Jumalalla on aina ollut kansansa maan päällä, ja Raamatusta voimme todeta että seurakunta on Hänen tarkoituksensa uuden liiton aikanakin. (Ef 5:25-32, Dan 7:22,27 Matt 5:3-12, 24:14)
Jumala on asettanut seurakunnan välikappaleekseen pelastamaan ihmisiä.
"Yksityisyrittäjät" eivät voi maailmaa evankelioida. (1 Tim 3:15, Matt 28:19-20, 10:7, Apt 13:1-3, Room 10:14-15) Lähetystyössä tarvitaan taloudellisia, teknisiä, henkisiä ja hengellisiä voimavaroja. Vain seurakunnassa voimavaroja voidaan järkevällä ja suunnitelmallisella tavalla käyttää ja organisoida. (Room 12:6-8)
Armolahjoja jaetaan vain seurakunnan rakennukseksi. Yksinäiset yritäjät eivät voi olla armolahjoista osallisina. (1 Kor 14:12)
Monet pelkäävät seurakunnan pyhyyttä ja vastuita, mutta kristillisen seurakunnan yhteydessä voi jokainen edistyä ymmärryksensä ja rakkautensa mukaan tarvitsematta kokea painostusta. (Luuk 12:47-48) Seurakunnassa on hyvin erilaisia ihmisiä erilaisilla hengellisillä kehitysasteilla toimien. Seurakunnassa on myös "rikkaviljaa" että pyhittyneitä sieluja. (Matt 13:36-43, Ilm 14:12, 13:10)
Evankeliumin vieminen on kristityn yksilön ja seurakunnan tärkein tehtävä, ja itseasiassa yleistäen ainoa tehtävä. Lähetystyö on päätehtävä.
Seurakunta ja sen jäsenet todistavat Jumalasta. Jumala toimii seurakunnan välityksellä.
Voidaan sanoa että Jumalan seurakuntaan kuuluu kaksi joukkoa. Näkyvä- ja näkymätön seurakunta. Näkymätätön seurakunta koostuu niistä jotka eivät ole vielä löytäneet joukkoon, tai heillä ei ole mahdollisuutta tulla, mutta seuraavat Jeesusta sen valon mukaan minkä omistavat. (Joh 1:9, Room 2:14, Joh 4:23, 10:16, Ilm 12:6,14, Ilm 18:4) Näkyvän seurakunnan kanssa he kuuluvat Jumalan kansaan.
Jeesus Kristus on seurakunnan perustaja ja kulmakivi. (1 Kor 3:11, Ef 1:22-23, 2:19-22, 1 Piet 2:4-6, Ef 4:15-16) Jeesus jakaa palvelutehtävät, (Ef 4:11) antoi henkensä seurakunnan puolesta ja pyhittää seurakunnan. (Ef 5:25-27, 1 Kor 6:11) Seurakunta nauttii Jumalan rakkaudesta, vaikka seurakuntaa saattaisisikin joskus häiritä ihmisten mukanaan tuoma vajavaisuus.
Seurakunta on Kristuksen ruumis, ja Kristuksessa seurakunta pysyy koossa. (Ef 4:16, Kol 1:24, Room 12:5, 1 Kor 10:17, 12:12-27, Gal 3:28, Kol 3:11, 2 Piet 1:21) Kristitty osallistuu Jumalan kunnioittamisesta seurakunnassa. (Hebr 2:12) Ihminen erehtyy, ja myös siksi tarvitaan seurakuntaa, jonka katsantokannat perustuvat pidempiin ja tarkempiin arviointeihin. Seurakunta julistaa Jumalan viisautta ja kunniaa. (Ef 3:10,21))
Kokemus on opettanut että hiili ei pala yksin, mutta takassa ne yhdessä hehkuvat.
Usko sammuu, milloin ihminen yrittää ylläpitää yksin uskoa. Usko vähitellen hiipuu, ja sammuu. Ihmisestä tulee silloin usein väittelyn- ja riidanhaluinen itseään viisaampana pitävä, ja katkeroitunutkin vastustaja. (Hebr 10:24-25, Apt 7:51, Jes 1:20)
Ihminen ei voi asettaa itseään Jumalan yläpuolelle.
On kaikki syy pitää Jumalan oma seurakunta pyhänä (1 Kor 3:17) Seurakunta on Jumalan oma (Apt 20:28, Hebr 10:21, 1 Kor 3:9,16, 2 Kor 6:16, 1 Piet 5:2, Gal 6:16, 1 Kor 3:9, 1 Piet 2:5)
Pyhä Henki virvoittaa seurakuntaa. (Apt 9:31, 2:47, 5:14, 11:24)
Jumala arvostaa yhteistä rukouselämää. (Matt 18:19, Apt 15:28)
Seurakuntaa ei tuonelan portit voita. (Matt 16:18, Jes 4:5)
Seurakunta on Jumalalle niin mieluinen että seurakuntaa verrataan "morsiameen" ja "vaimoon." Jumalan on antanut Jeesuksen todistajille profetoimisen Hengen. (Ilm 19:7-10, 21:9-27)
Seurakunta on elävän Jumalan Pyhä kaupunki, (Ilm 21:2,10) uusi Jerusalem ja Siionin vuori. (Hebr 12:22-23, Gal 4:26)
Seurakunta joutuu kokemaan myös vastustusta. (Apt 8:1, 1 Tess 2:14-16, Ilm 12:17)
Kun ihminen herää uskoon, hänen on hakeudeuttava seurakuntayhteyteen vahvistuakseen uskossa, ja nauttiakseen Jumalan siunauksista.
Kuka voisi väittää, että ihminen voisi olla vilpitön, ja hyvällä omallatunnolla uskossaan Herran edessä, mutta samalla kiertää seurakunnan?!
Jokainen jolla on mahdollisuus ja ymmärrys liittyä Jumalan seurakuntaan tietäköön mitä hänen pitää pyrkiä tekemään? Kynnys ei ole korkea.
Seurakunnassa jokainen otetaan sydämellisesti vastaan rakkaudessa. (Matt 22:36-40)
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
Vastaukset 23
Vanhimmat
En usko!
mieltä ja olen itseni kohdalla sen huomannut miten tärkeätä on uskovaiselle seurakunta (toisten uskovaisten) yhteys. Jo senkin takia, että saamme lohduttaa toinen toisiamme, rukoilla yhdessä, lukea ja tutkiskella Raamattua, jne jne. Ja myös keskustella ja miettiä niin hengellisiä kuin muitakin asioita. Ja nämä kaikki asiat mielestäni ovat myös rakentavia asioita uskovaisen elämässä.
Kiitos paljon.
Kiva tavata ihmisiä joiden kanssa on yhteisiä ajatuksia, vaikka ei kaikessa.
Herrassa voi olla yksimielinen, vaikka asioissa olisi mielipide eroja.
Jumalan siunausta
Jari
==>>Herrassa voi olla yksimielinen, vaikka asioissa olisi mielipide eroja.
mielestäni olla esim eri käsityksiä siitä mikä on sopivaa ja mikä ei jne jne. Kärjistettynä: toinen tykkää paistetuista perunoista ja toinen perunamuusista. Raaka-aine on kumminkin sama eli peruna :-)
>>Mielipide-erot eivät koskaan yhdistä ihmisiä.>> Ei niiden olekaan tarkoitus ihmisiä yhdistää, vaan usko Jeesukseen on se asia joka meitä yhdistää... Eikä nyt ollut kyse muslimeista vaan minusta ja jarlausta ja monesta muustakin uskovaisesta ihmisestä.. taidan tietää mihin jarlau viittaa noilla mielipide eroilla, mutta eipäs sitä kerrotakkaan teille muille ;-)
kyllä melkein kaikille uskovaisille seurakunta-asiat ovat tärkeitä..
vaan täyttä totta.
Evankeliumin asioissa tulkinnan suhten ei saavuteta täyttä yksimielisyyttä edes sanman seurakunnan sisällä, mutta ihmiset Kristuksessa voi olla yksimieliset.
Tämä on yksimielisyys Raamatussa mitä kristityihin tulee.
Minä olen yksimielinen ollut JT ja MOrmonien ja kaikkien muidenkin kanssa, koska Herrassa, vaikka on monia oppien tulkintaerimielisyyksiä.'
Jokainen vilpitön on minulle hengellinen sisko tai veli.
Siunausta
jari
Kaikki mitä olen saanut tietää adventistien oppirakennelmasta kokonaisuutenaan johtaa siihen päätelmään, että kaikki mitä poistui Jeesuksen sovitustyössä on moninkertaisesti lisätty EGW:n toimesta takaisin täysin mielettömässä muodossa.
Paavali ja apostolit kokouksessaan sopivat mitä pakanoiden pelastukseen riittää.
Sapatin viettämisestä ei muuta ole kuin Paavalin järkevät sanat.
Sittenkin riittää ainoastaan usko Herraan Jeesukseen ja Hänen sovitustyöhönsä.
Ja se riittää ilman adventistien oppien painolastikin.
Siinä sinulla onkin haastetta kun palautat adventistit alkuperäiseen paavalin ja apostolien mukaiseen tunnustukseen. En tiedä kuka olet mutta hyvin olet asioissa selvillä ja jaksat olla sinnikäs.
(Mitenkähän adventismin oppia voisi alkaa purkamaan? )
rehellisenä itsellesi ja paremmin.
Totta kai Paavalin sanat riittävät kunhan ne vaan ymmärretään oikein.
Siunausta
jari
kuin lukemaan Paavalia.Mutta ei se sinun johtamaan seurakuntaan vie, se on tullut selväksi.Eikä noita eväitä pureksimaan mitä esität.
Minua ei haittaa yhtään Sinun valintasi.
Minusta on pääasia että olet vilpitön Raamatulle Herran edessä sille ymmärrykselle minkä omistat.
Siitä vastaat Jumalan edessä.
Luuk 12:47-48
MIKÄ ON OIKEA USKONTO?
Kaikissa kristillisissä piireissä ja kirkoissa on vilpittömiä sieluja jotka ovat uskollisia Jumalalle korottaen Kristusta sen ymmärryksen mukaan minkä omistavat.
Näin mikään yksittäinen seurakunta ei omista yksin oikeuksia kristinuskoon.
Uskonpuhdistus on synnyttänyt monia seurakuntia jotka ovat pyrkineet yhä lähemmäksi Raamatun alkuperäistä totuutta, mistä alkuseurakunta joskus lankesi pois, ja syntyi pääasiassa ihmisen ympärille ja palvontaan keskittynyt yhteisö.(2 Tess 2:3-4)
Jumala on siunannut uskonpuhdistuksen synnyttämiä seurakuntia ja niiden parista löytyy Jumalan kansan jäseniä yksilöinä.
Ihmisellä on oikea usko kun hän seuraa ehdottoman vilpittömästi Raamatun opetusta ja uskoo Jeesukseen.
Raamatun profetiat kuitenkin kertovat, että viimeisinä päivinä tulee selvästi erottumaan kaksi joukkoa. Ne jotka kumartavat petovaltaa (Ilm 13 luku) ja ne jotka ovat "pyhiä" uskoen Jeesukseen ja noudattavat kaikkia Jumalan käskyjä. (Ilm 12:17; 14:12, Matt 5:17-18, Luuk 16:17, 2 Moos 20:1-17, 5 Moos5:1-21) Jumala tahtookin kutsua kansansa jäseniä pois babylonista (Ilm 18:4) sinne missä on Jeesuksen usko ja profetian Henki. (Ilm 19:10) Profetian Hengen armolahja on toiminut Adventtikirkossa Ellen G. Whiten välityksellä. Jumala antoi hänen kauttaan profetiat lopun aikoja varten. EGW opetti vain ja yksin Raamattua, lisäämättä ja pois ottamatta Raamatusta sanaakaan. Hän täsmensi, opetti ja selvensi Raamatun opetuksia sekä menneeltä että tulevalta ajalta.
Eksytyksestä on sanottava, että se antaa ymmärtää olevansa ainoa oikea. (Matt 24:4-5,11-12) Eksytyksessä on mukana täysin oikeata opetusta, mutta se ei kestä kokonaisvaltaista Raamatulla tutkimista. Muuten se ei olisikaan eksytystä.
Kuitenkaan eksytys ei omista lopun ajan seurakunnan tuntomerkkejä Jeesuksen uskosta ja lain noudattamisesta. (Ilm 14:12)
Se tunnustaa uskoa, armoa ja Kristusta kuten pitääkin, mutta kieltää Jumalan lain ja pyhityksen. Jumalan laki opettaa mikä on syntiä, eikä Raamattu tunne sellaista armoa joka kattaisi jatkuvan ja tahallisen kapinan Jumalan tahtoa vastaan ilman katumusta ja kääntymystä. (Room 6:23, Room 3:20, Joh 15:10, 1 Joh 2:4) Kukaan ei näe elämää ilman pyhitystä. (Hepr 12:14)
Evankeliumi ei syrjäytä ja korvaa lakia, eikä laki evankeliumia. Molempia on saarnattava rinnakkain.
Herran seurakunta huolehtii tietysti evankeliumin viemisestä koko maailmaan. Adventtikirkko toimii jo lähes kaikissa maailman valtioissa. (Matt 28:18-20)
Kasvuvauhti oli vuonna 2004 miljoona uutta uskonratkaisun tehnyttä vuodessa.
Adventtikirkko kehottaa myös kuuliaisuuteen kaikille Jumalan käskyille täsmällisen tarkasti huolehtien myös lepopäiväkäskyn kunnioituksesta. (Jaak 2:10-13)
Herran kansaa ja Jumalan lapsia on kaikissa kristillisissä piireissä kuten Adventtikirkossakin yksilöinä ja muissa piireissä enemmän kun Adventtikirkossa. (v. 2005)
Lopun ajan tapahtumat näyttävät tarkemmin miten Jumalan kansa liittyy yhteen laumaan erottuen petovallasta viimeisinä päivinä.
Kerran on oleva "yksi lauma ja yksi paimen." (Joh 10:16)
Otat vain Jumalan ja jeesuksen pois heidan Evankeliumistaan, Ja varastat Whiten kirjoitukset
Niin silla tavalla Adventismi puretaan.
käyntini hotellihuoneessasi johtaa kysymään,
-o-Näkymätätön seurakunta koostuu niistä jotka eivät ole vielä löytäneet joukkoon, tai heillä ei ole mahdollisuutta tulla,--o--
Jeesus kun sanoi "Taivasten valtakunta ei tule nähtävällä tavalla.." ja "taivasten valtakunta on sisäisesti teissä....." ja vielä "ja ne jotka ottivat Hänen sanansa vastaan,,,,,"
Ymmärsinkö väärin kun tulkitsin sanomasi päinvastaiseksi??
Rikkavilja. Missä ovat armolahjasi?
luo omaa jumalaansa. Eipä ole raamatun oppi perille mennyt.
Toki minäkin tulen aikanaan luomaan Jumalan, naispuolisen, paljon menestyvämmän kuin meidän pieni.
¨Minkälainen on adventistin uskoon tuleminen.
Riittääkö että on luterilaisessa kirkossa joskus käynyt rippikoulun?
Kyllähän uskoon tullaan aina poikkeuksetta Jumalan Hengen työn kautta.Ihmisen osuus on vain myöntyä ja halu olla Hengen johdossa.
Jumalan Henki kutsuu ihmistä katumukseen ja kääntymykseen usean kerran elämänsä aikana.
Ihminen joko hyväksyy tai torjuu armontarjouksen.
Hän tulee synnintuntoon, ja kääntyy pois tahallisesta synnin teosta.
Usein joutuu kamppailemaan tovin voittaakseen totutut tapansa.
Hän joutuu näyttämään ja todistamaan Jumalalle mikä on tahto. Seurata vai ei. Sen jälkeen hän saa jo taivaan enkelien apua kamppailussaan syntejään vastaan.
Hän ymmärtää että saa Jeesuksen sovituksen tähden syntinsä anteeksi.
Samalla hän kiinnostuu miten voisi täyttää oman paikkansa kristittynä, ja ryhtyy hankkimaan Jumalan sanasta Raamatusta tietoa.
Hän edistyy rakkaudessaan ja suhteessaan Jumalaan
omassa tahdissaan oman ymmärryksensä ja vakuuttuneisuutensa mukaan opin kysymyksissä.
Kun hän on päättänyt seurata Jeesusta, ja haudata pois vanhan syntielämänsä, alkaakseen elää uutta elämää Herrassa, hän ottaa sen merkiksi myös kasteen, jonka yhteydessä hänet liitetään seurakuntayhetyteen.
Oma kokemukseni:
Minua kutsuttiin 2-3 kertaa ennen lopullista päätöstä. Nuorempana se vaan jäi.
Oli täysin paatuneessa tilassa syntiä tehden ilman minkäänlaisia Jumala mietteitä.
Yhtäkkiä, kun kävelin rannalla pyörätiellä, aivan kuin salama kirkaalta taivaalta yllättäen kuin puukolla vatsaan lyöden säikähdin ja kauhistuin:
"Kauheeta ja voih, olen elänyt synnissä ja tehnyt väärin Jumalaa vastaan."
Mietin pyörätiellä kaksinkerroin mitä teen?
Päätin ostaa heti Raamatun, ja tutkia sen niin hyvin että osaan valita Raamattua parhaiten opettavan seurakunnan. Niin tein ja luin Ramatun hyvin, ja
http://www.media7.fi/raamattuopisto
Sieltä se löytyi!
Raamatun Jeesuksen uskonto ilman ihmisfilosofiaa!
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
Siistiä !
Jumalan siunausta
jari
ne ketkä tulee islaminuskoon?
Olin joskus 1980-luvun lopulla kuulemassa Antti Oksasen luentoa juuri tästä aiheesta. Hän on yksi pastoreistamme ja teki tutkimuksen, miten uskoon tullaan. Muistan siitä vain kaksi, koska toinen oli oma kokemukseni ja toinen mieheni. Muistelen, että tässä tutkimuksessa oli vielä kaksi muutakin tapaa tulla uskoon, mutta olen varma siitäkin, että jokaisen kokemus on aina ainutkertainen.
Oma kokemukseni on pitkä tie ja paljon tutkimusta matkalla. Olen kahlannut läpi kirjallisuutta idän mystiikasta, tieteisjutuista, avaruusaiheista, historiasta yms. Oletin, että löydän itse Jumalan, kunhan tarpeeksi kauan etsin. Väärin! Lopulta hän löysi minut. Hän alkoi "puhua" minulle erilaisten tapahtumien yhteydessä. Hän laittoi minut miettimään asioita ja teki arvojen selkiyttämiskysymyksiä. Minä jouduin monesti seinää vasten ja olin neuvoton, miten, missä, koska löydän rauhan ja levon elämääni?
Pitkän tien kulkija tuon tutkimuksen mukaan haluaa myös ymmärtää, mitä tapahtuu, miksi tapahtuu ja miten tapahtuu. Hän on etsijä, joka ei halua vain "passiivisen" uskoa, vaan myöskin ymmärtää syvällisesti asiat. Siksi tutkin ja lopulta tieni johti Raamattuun. Luin sitä. Vähitellen sana alkoi elää ja avautua. Ihmettelin, miten en ennemmin ollut ymmärtänyt lukemaani niin kuin nyt.
Lopulta Jumala vuosien päästä lähetti pastorin tiiminsä kanssa kotikylääni. Silloin loksahti paikalleen. Ajattelin, että nyt saan selvää tietoa, kun pääsen kyselemään ja menin mukaan. Ihmeellistä, miten vastaukset kysymyksiini löytyivät nopeasti. Olin tarpeeksi kauan tutkinut ja lukenut, nyt minulle tarjottiin uskoa Jumalaan ja hänen Poikaansa Jeesukseen. Huomasin, että se oli ollut Pyhä Henki, joka oli puhunut jo kauan eri tilanteissa. Oli helppoa sanoa Jumalalle Kyllä monien vuosien etsinnän jälkeen.
Mieheni tarina on toinen. Hänen äitinsä oli adventisti mutta isä ei. Kotona oli lievä ristiriita. Isä veti ulos kirkosta äiti sisään, mutta poika ei halunnut ainakaan kirkkoon mieluimmin maailman teille, joten hän juoksi ja kauas ja sanoikin kiertäneensä Adventtikirkon kaukaa, ettei vaan tartu mitään vaatteisiin.
Sitten me löysimme toisemme. Sekin on tarina, joka on kuin palapeliä. Minä olin kaikesta tietämätön, ei kirkollista taustaa omistava nuori etsijä, hänen äidillään oli valmis seurakunta, mutta poika ei halunnut minua viedä sinne, enkä itsekään silloin vielä tiennyt, mitä haluan. Vuosien vieriessä asiat mutkistuivat, ei enää ollutkaan niin rauhallista, ja lopulta vaikeuksien keskellä olimme valmiit yhdessä etsimään Jumalan apua.
Oikeastaan mieheni tajusi sen ensin, aivan äkkiä, kun minä olin hautonut sitä vuosia. Kun tuo lehti "Ratkaisun aika" tuli jokaiseen kotiin, hän ilmoitti heti menevänsä kirkkoon kuulemaan pastoria. Hänen muutoksensa ja uskoon tulonsa kesti vain muutaman viikon, kun minulta oli ottanut 14 vuotta. Hänen uskonsa on hyvin yksinkertaista ja selvää. Kun minä etsin vieläkin viisauden sanoja, hän sanoo: Mitä etsit? Sinä tarvitset vain uskoa, sillä Jumala osaa järjestää jokaisen asiat kohdalleen. Näin täydennämme toisiamme, joka onkin aivan hieno asia.
Niin se on, aika on jokaisella Jumalan säätämä, ja hän tekee myös työn, kun joku tulee uskoon. Se ei ole itsestä kiinni, vaan sinut vedetään joko pitkän tien tai lyhyemmän tien kautta, mutta kuitenkin sinulle sopivan tien kautta Jumalan luo. Tien pituuden Jumala yksin tietää. Joka tapauksessa se on ollut fantastinen kokemus. Nyt minulla on sekä tulevaisuus että toivo ikuisesta elämästä Jeesuksen kanssa.
Ps. Minut laitettiin ensin siviilirekisteriin sitten kastettiin lapsena ja kävin rippikoulun. Usko tuli siellä jotenkin lapsenuskon jatkeeksi, mutta se ei vain tyydyttänyt myöhemmin alkanutta nälkääni, ja näin kävi. Lopulta menin upotuskasteelle ja liityin Adventtikirkkoon. Se on ollut paras valintani koko elämäni aikana.
Kun seuraa täällä eri puolilla tulee epäselväksi mitä uskoontulo oikein on.Onhan siitä jonkinlainen käsitys. Raamattukin on ja sieltä täältä joskus olen lukenut.Mikä olsi paras tapa lukea kun evankeliumit tunnen.Vanha puoli on kovin erilainen paitsi psalmit ovat läheisiä.
Kovin ovat yleiseti opit täällä erilaisia ja lähes mahdottomia ymmärtää.
Uskoontulo, on kuin katselisi Golgatan ristille Jeesuksen kummallakin puolen,,, ryövärit, toinen tunnusti Jeesuksen toinen ei.
Ei siinä toinen kerinnyt kasvaa uskontiellä pidemmälle, mutta usko Jeesukseen pelastaa. Se riitti tälle ryövärille.
Me olemme tahoillamme noita ryöväreitä, Jumalan tahtoa vastaan rikkoneita, ja kun sen näemme, on ainut huutomme, Herra ole meille syntisille armollinen. Tätähän Jumala haluaa, että näemme paikkamme, ja käännymme vääriltä teiltämme.
Tässä astuu sydämen oven avautuminen evankeliumille, näkemään rakkauden JUMALA, johon uskon silmät saavat katsoa, lunastajaan ja hyväksymään pelastus kohdallemme.
Tästä alkaa tien alku, ojentautuminen, Jeesuksen seuraaminen, armoalttarin äärellä oleminen.
Suun tunnustus, jne.
Siinä tulee esiin, usko jonka Jumalan armosta saadaan, ymmärrys, ja kasteen kautta elämän kilvoittelun tielle lähtö. Siinä ollaan Herran omia, Hänen lunastamiaan, taivaskelpoisia.
Siitä lähdetään kasvamaan, ja jos päiviä on annettu, siinä ojentaudutaan sanan mukaan, se tapahtuu koko elämän ajan. Vanhaa aadamia riisutaan ja uusi kokoajan saa tilaa lisää. Siinä palvellaan toinen toistaan, lähimmäistä, rakkauden palvelua. Siinä kiitetään Jumalaa, ja saadaan olla palvelemassa Häntä, Kristuksen ruumiin jäseninä. Jumalan Pyhän Hengen täyteys sisällä ohjaa eteenpäin, kirkastaa evankeliumin, Kristuksen, antaa työkalut, taivaallisen sota-asun kestämään kaiken aikaan ja paikkaan sidotun taistelun pahaa vastaan, Jeesuksen ja uskon ystävien kanssa. (kantakaa toistenne kuormia).
Usko on taivastien kulkemista. Päämäärätietoista vaellusta. Päämäärä uusi Jerusalem, jonka porteista käy puhtaat, Kristuksen verellä pestyt kilvoittelijat. Siunausta sinulle rakast ystävä
oppisi on Golgatan kautta taivastielle. vmp.
Joskus ainakin toistakymmentä vuotta siiten kävin enoni kassa useita kertoja adventtikirkossa.
Enoni ei ole koskaan ehdottanut eikä suostutellut adventiksi.
Erään kerra joka jäikin viimeiseksi, saarnaaja tuli kysymään missä asun ja olenko uskomassa.
Kun kerroin vastaukset hän sanoi että olisi kiva kun muuttaisin samaan hengelliseen kotiin enoni kanssa.Ymmärsin ettei hän tarkoittanut ainakan että menisimme enoni kanssa muualle kuin adventtikirkkoon.Se tuli selvässi kun hän sanoi että kun kiirettä pidettäisiin niin olisi mahdollista kastaa muiden mukana muutaman päivä sisällä. Silloin meni "pupu pöksyyn ja pidin enoonikin etäsyytä vaikka asusimme samassa kupungissa.