Kasvaminen
Uusi elämä merkitsee kasvamista Kristuksessa. Herraamme katselemalla me muutumme hengen vaikutuksesta (2 Kor.3:18). Tätä muuttumista nimitetään tavallisesti pyhitykseksi, vaikka Raamattu käyttääkin siitä monenlaisia ilmaisuja. "Meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle" (2 Kor.7:1). Tämän tarkoituksena on se, että "kasvaisimme kaikin tavoin kiinni Kristukseen" (Ef.4:15).
Hengellinen kasvu ilmenee sanoissamme ja teoissamme. Nämä "teot" eivät kuitenkaan ole keino pelastuksen saavuttamiseen, vaan ne ovat seurausta pelastuksestamme. "Rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä" ovat hedelmää, jota meissä asuvan Hengen kautta kannamme (Gal.5:22). Tämä hedelmä on osoituksena siitä, että meistä on tullut Jumalan poikia ja tyttäriä.
Kristillinen elämä merkitsee uutta suhdetta Jumalan lakiin. Sen sijaan että olisimme pahoillamme jumalallisista ohjeista ja koettaisimme olla niistä piittaamatta, me nyt iloitsemme Jumalan tahdon tuntemisesta ja seuraamisesta (Ps.40:9). Asetamme tahtomme Jumalan tahdon puolelle ja kartamme kaikkea, minkä tiedämme synniksi. Siten hänen lakinsa täyttyy meidän elämässämme (Room.8:1-4; 13:8-10; Gal.5:14).
Kuuliaisuus johtaa meitä yhä lisääntyvässä määrässä ymmärtämään, mikä on Jumalan tahto meihin nähden. Jeesuksen elämä ja opetukset suurensivat lain sisällön. Siitä näemme, että laki on paljon enemmän kuin ulkonaista noudattamista edellyttävä sääntökokoelma. Havaitsemme, että se tutkii vieläpä ajatuksemme ja vaikuttimemmekin sekä sydämemme halut ja aikomukset.
Kuuliaisuus ei ole pelkästään rikkomuksen välttämistä, vaan se on elämää, jossa hyvyys vaikuttaa. Se keskittyy välittömään, rakastavaan toimintaan suhteessa jokaiseen henkilöön, jonka elämää kosketamme. Se on elämää, joka omassa piirissään kuvastaa samaa kuin Jumalan elämä omassaan, kun toisten auttamisen ja siunaamisen halu virittyy sisältäpäin jatkuvana herätteenä (Matt.5:20-48).
Tämän ymmärtäessämme emme voi yrittää pitää lukua kuuliaisuudestamme Jumalan lakia kohtaan. Vaikka pystyisimmekin laatimaan luettelon välttämistämme pahoista teoista ja tekemistämme ystävällisyyden teoista, emme pystyisi lukemaan oman sydämemme salaisuuksia. Emme myöskään voisi sanoa, että olemme rakastaneet niin kuin olisimme voineet rakastaa tai niin kuin Jumala rakastaa.
Kuuliaista elämää voidaan punnita sillä, miten täysin olemme turvautuneet Kristukseen. Olemme luopuneet kaikesta luottamuksesta itseemme. Mitä enemmän tulemme Kristuksen kaltaisiksi, sitä vähemmän luotamme itseemme ja sitä enemmän tajuamme, miten paljon yhä puutumme jumalallisesta mallistamme. Mutta uskon kautta meidät on puettu Kristuksen täydelliseen vanhurskauteen, ja Kristus on täyttänyt lain kaikki vaatimukset.
Meidän pelastuksemme ei perustu sille, mitä ihminen voi tehdä, vaan sille, mitä Jumala voi tehdä ihmisen hyväksi Kristuksen kautta. Kun luovutamme itsemme kokonaan Jumalalle ja täysin uskomme, Kristuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Omatunto voi vapautua tuomiosta. Uskon kautta hänen vereensä kaikki voivat tulla tehdyiksi täydellisiksi Kristuksessa Jeesuksessa. Kiitos Jumalalle, että emme ole tekemisissä mahdottomuuksien kanssa. Meillä on oikeus osallistua pyhityksestä.
jumalan Siunausta kaikille jotka ottavat Hänet vastaan.
Uusi elämä merkitsee kasvamista Kristuksessa. Herraamme katselemalla me muutumme hengen vaikutuksesta (2 Kor.3:18). Tätä muuttumista nimitetään tavallisesti pyhitykseksi, vaikka Raamattu käyttääkin siitä monenlaisia ilmaisuja. "Meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle" (2 Kor.7:1). Tämän tarkoituksena on se, että "kasvaisimme kaikin tavoin kiinni Kristukseen" (Ef.4:15).
Hengellinen kasvu ilmenee sanoissamme ja teoissamme. Nämä "teot" eivät kuitenkaan ole keino pelastuksen saavuttamiseen, vaan ne ovat seurausta pelastuksestamme. "Rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä" ovat hedelmää, jota meissä asuvan Hengen kautta kannamme (Gal.5:22). Tämä hedelmä on osoituksena siitä, että meistä on tullut Jumalan poikia ja tyttäriä.
Kristillinen elämä merkitsee uutta suhdetta Jumalan lakiin. Sen sijaan että olisimme pahoillamme jumalallisista ohjeista ja koettaisimme olla niistä piittaamatta, me nyt iloitsemme Jumalan tahdon tuntemisesta ja seuraamisesta (Ps.40:9). Asetamme tahtomme Jumalan tahdon puolelle ja kartamme kaikkea, minkä tiedämme synniksi. Siten hänen lakinsa täyttyy meidän elämässämme (Room.8:1-4; 13:8-10; Gal.5:14).
Kuuliaisuus johtaa meitä yhä lisääntyvässä määrässä ymmärtämään, mikä on Jumalan tahto meihin nähden. Jeesuksen elämä ja opetukset suurensivat lain sisällön. Siitä näemme, että laki on paljon enemmän kuin ulkonaista noudattamista edellyttävä sääntökokoelma. Havaitsemme, että se tutkii vieläpä ajatuksemme ja vaikuttimemmekin sekä sydämemme halut ja aikomukset.
Kuuliaisuus ei ole pelkästään rikkomuksen välttämistä, vaan se on elämää, jossa hyvyys vaikuttaa. Se keskittyy välittömään, rakastavaan toimintaan suhteessa jokaiseen henkilöön, jonka elämää kosketamme. Se on elämää, joka omassa piirissään kuvastaa samaa kuin Jumalan elämä omassaan, kun toisten auttamisen ja siunaamisen halu virittyy sisältäpäin jatkuvana herätteenä (Matt.5:20-48).
Tämän ymmärtäessämme emme voi yrittää pitää lukua kuuliaisuudestamme Jumalan lakia kohtaan. Vaikka pystyisimmekin laatimaan luettelon välttämistämme pahoista teoista ja tekemistämme ystävällisyyden teoista, emme pystyisi lukemaan oman sydämemme salaisuuksia. Emme myöskään voisi sanoa, että olemme rakastaneet niin kuin olisimme voineet rakastaa tai niin kuin Jumala rakastaa.
Kuuliaista elämää voidaan punnita sillä, miten täysin olemme turvautuneet Kristukseen. Olemme luopuneet kaikesta luottamuksesta itseemme. Mitä enemmän tulemme Kristuksen kaltaisiksi, sitä vähemmän luotamme itseemme ja sitä enemmän tajuamme, miten paljon yhä puutumme jumalallisesta mallistamme. Mutta uskon kautta meidät on puettu Kristuksen täydelliseen vanhurskauteen, ja Kristus on täyttänyt lain kaikki vaatimukset.
Meidän pelastuksemme ei perustu sille, mitä ihminen voi tehdä, vaan sille, mitä Jumala voi tehdä ihmisen hyväksi Kristuksen kautta. Kun luovutamme itsemme kokonaan Jumalalle ja täysin uskomme, Kristuksen veri puhdistaa meidät kaikesta synnistä. Omatunto voi vapautua tuomiosta. Uskon kautta hänen vereensä kaikki voivat tulla tehdyiksi täydellisiksi Kristuksessa Jeesuksessa. Kiitos Jumalalle, että emme ole tekemisissä mahdottomuuksien kanssa. Meillä on oikeus osallistua pyhityksestä.
jumalan Siunausta kaikille jotka ottavat Hänet vastaan.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Uskon kautta kasvamme Kristuksen tuntemisessa Hänen tahtonsa noudattamisen kautta.Kun Kristus saa sijaa meissä Hän johdattaa meidän tekemisemme oman tahtonsa mukaiseksi. Näin vähitellen me tunnemme Hänen läheisyytensä omassa tekemisessämme ja sisimpämme luovuttaa kunnian Hänelle.
Tunne on samanlainen kuin pienellä pojalla saadessaan olla yhdessä isänsä kanssa oikeissa töissä.
Siten Jeesuskin toteutti Isänsä tahtoa omassa tehtävässään.
Näin se on.
Ilmeisesti et ole sama Johannes joka Arvot ja etiikka -palstalla taannoin mainosti Swedenborgia?
Siihen kirjoitukseen en voinut täysin yhtyä, tähän voin.
Jos kiinnostaa, käypä lukemassa kun kirjoitin hiljattain tästä samasta asiasta, eli kasvamisesta Kristukseen, eli Pyhän Hengen kasvavasta kontrollista meissä. Sinun kirjoituksesi on kyllä selkeämpi ja tiiviimpi.
Siis
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000217&posting=22000000010949866