Miksi vene pitää peitellä talveksi?

Emmicore

Sanokaa minulle pätevät syyt miksi vene pitää peitellä talveksi. Puuveneen peittelyn jotenkin ymmäörrän, mutta lujitemuovisen veneen peittely on minulle arvoitus? Onko se vaan yhdenlainen tapa?

Tokihan veneen kannelle kertyy kosteutta mutta sehän valuu pois vetenä. Ja jos se jäätyykin niin ei kai se suuria vahinkoja saa aikaan.

Peittely on iso ja kallis operaatio suurelle veneelle. Tieytysti halli on hyvä ratkaisu, mutta kaikilla ei ole sitä mahdollisuutta.

Takila pystyssä talvehtivan veneen peittely on erityisen hankalaa. Mutta tarvitseeko se sitä pressua? Sitä minä mietoin taas kerran.

40

14015

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • neuvo

      tulevan varalle,jos et tee mitään katosta veneesi päälle talveksi,niin kerro se seuraavalle veneesi ostajalle,ettei tule kalliiksi.

    • menee

      Kokeneempien veneilijöitte kertoman mukaan lasikuituvene tulisi nostaa juhannuksena viimeistään riiheen kuivamaan, sillä kuiturakenteisiin kertynyt vesi talvella jäätyy ja halkoo rakenteita, joihin sitten seuraavana vesikesänä mahtuu taasen enempi vettä ja tuhon kierre jatkuu.

      Vene on peiteltävä siten, ettei sen kuivumista estetä.

      Halvat mökkiveneet on kertakäyttökrääsää,,, ei niitä juurikaan kannata huoltaa, tosin tuollaisen ongelmajätteen hävittämisestäkin koituu kuluja, kun sitä ei saa nykysääntöjen mukaan edes polttaa.

      • vanha sköne

        vaikkapa asiantuntevia kirjoja tai muita julkaisuja eikä luottaa kuulopuheisiin. Tällaiset "kokeneemmat" veneilijät ovat juuri sellaisia kovia kokeneita, koska eivät osaa hoitaa lujitemuovia (lasikuitua) kuten sitä pitää. Lujitemuoviveneiden hyvin huollettuihin rakenteisiin ei kerry vettä, joihinkin koloihin kyllä voi sitä kuitenkin jäädä ja ne tulee kuivata. Puuveneeseen tämä varoitus sopinee paremmin kuin lujitemuoviseen.

        Peittämistä koskeva ohje kyllä on asiallinen.


    • Töks

      Talvet ainakin täällä etelässä ovat keleiltään ja lämpötiloiltaan kovin vaihtelevia. Ei sinne veneen kannelle "kerry kosteutta, joka valuu pois vetenä". Tosiasiassa yhtenä päivänä voi sataa puoli metriä lunta, joka muuttuu hetkessä räntä- tai vesisateeksi ja heti perään 20 asteen pakkanen. Ei se vesi sieltä mihinkään valu, kun reiät ovat jäätyneet umpeen. Sen sijaan vesi jäätyy ja jäätyessään laajenee, jolloin kyllä ne ovat veneen pinnat, jotka antavat periksi.

      • jäätyessään

        kutistuu.Se on faktaa.Laajenemisen aiheuttaa väliin tihkuva vesi. Laajeneminen jatkuu loputtomiin ja mikätahansa antaa periksi.


      • totta?
        jäätyessään kirjoitti:

        kutistuu.Se on faktaa.Laajenemisen aiheuttaa väliin tihkuva vesi. Laajeneminen jatkuu loputtomiin ja mikätahansa antaa periksi.

        Jos vesi kerran jäätyessään kutistuu, niin sittenhän jäätyneen veden (eli jään) pitäisi olla meren pohjassa eikä kellua pinnassa, kuten monet jäävuoret nykyään virheellisesti tekee.


      • Pertsa
        jäätyessään kirjoitti:

        kutistuu.Se on faktaa.Laajenemisen aiheuttaa väliin tihkuva vesi. Laajeneminen jatkuu loputtomiin ja mikätahansa antaa periksi.

        Todista toi oikeaksi, niin saat Nobelin fysiikan palkinnon.


      • voi v-tyyli
        Pertsa kirjoitti:

        Todista toi oikeaksi, niin saat Nobelin fysiikan palkinnon.

        ootteko ihan tosissanne , kaikki aivan idiootteja? tollasesta perusasiasta vielä kinataankin!??!

        vesi todellakin laajenee jäätyessään n. 10% , siksi jäävuoresta pilkottaa pinnalla se kuuluisa 10% jäävuoren huippu.

        laajeneminen tarkoittaa myös sitä että sen tiheys alenee, koska sama massa tarvitsee suuremman tilavuuden ... siksi jää kelluu.

        jäätyvän veden voima on sen verran suuri että riittää halkomaan rautaputkia, halkomaan kalliota jne. että kyllä se vene jostakin antaa periksi kun sen sisällä kuutio vettä muuttaa olomuotoaan vähän kiinteämmäksi. ... mutta kaipa sellaisesta kiulusta vielä kukkalaatikon saa.

        Vesi on siitä metka aine että sen tiheys/lämpötilafunktio on paraabeli, vesi on tiheintä eli painavinta 4°C lämpötilassa ( tostakin joku idiootti väitti ettei vesi voi tulla sen kylmemmäksi!) .. tämä on kalamiehille tärkeä tieto, fisut käyvät talvella lämmittelemässä syvänteissä 4 asteisessa vedessä, ja kesähelteillä viilentymässä samoissa paikoissa.

        ei noista kannata alkaa edes kinaamaan , mars mars kirjastoon ja peruskoulun fysiikan kirjat käteen.


      • taulapää
        voi v-tyyli kirjoitti:

        ootteko ihan tosissanne , kaikki aivan idiootteja? tollasesta perusasiasta vielä kinataankin!??!

        vesi todellakin laajenee jäätyessään n. 10% , siksi jäävuoresta pilkottaa pinnalla se kuuluisa 10% jäävuoren huippu.

        laajeneminen tarkoittaa myös sitä että sen tiheys alenee, koska sama massa tarvitsee suuremman tilavuuden ... siksi jää kelluu.

        jäätyvän veden voima on sen verran suuri että riittää halkomaan rautaputkia, halkomaan kalliota jne. että kyllä se vene jostakin antaa periksi kun sen sisällä kuutio vettä muuttaa olomuotoaan vähän kiinteämmäksi. ... mutta kaipa sellaisesta kiulusta vielä kukkalaatikon saa.

        Vesi on siitä metka aine että sen tiheys/lämpötilafunktio on paraabeli, vesi on tiheintä eli painavinta 4°C lämpötilassa ( tostakin joku idiootti väitti ettei vesi voi tulla sen kylmemmäksi!) .. tämä on kalamiehille tärkeä tieto, fisut käyvät talvella lämmittelemässä syvänteissä 4 asteisessa vedessä, ja kesähelteillä viilentymässä samoissa paikoissa.

        ei noista kannata alkaa edes kinaamaan , mars mars kirjastoon ja peruskoulun fysiikan kirjat käteen.

        Jää todellakin kutistuu lämpötilan laskiessa. Tämän takia esim. järvenjäälle kovalla pakkasella ilmestyy kovalla paukkeella railoja. Kutistuneen jääkentän railoihin muodostuu uutta jäätä ja lämpötilan noustessa jää uudelleen laajenee, jolloin jäähenttä työntyy rannoille.

        Eli vesi ensin laajenee jäätyessään (jään sisällä on ilmakuplia) ja lämpötilan laskiessa jää kutistuu. Tyhjiössä jäätyvä vesi ilmeisesti kutistuu jäätyessään.

        Jäävuoresta näkyy huippu sen takia, että jää on em. ilmakuplien takia kevyempää kuin vesi eli painaa tilavuudeltaan hieman vähemmän kuin sama määrä vettä. Samasta syystä venekin kelluu ja sillä ei ole mitään tekemistä laajenemisen kanssa.


      • fysiikka
        taulapää kirjoitti:

        Jää todellakin kutistuu lämpötilan laskiessa. Tämän takia esim. järvenjäälle kovalla pakkasella ilmestyy kovalla paukkeella railoja. Kutistuneen jääkentän railoihin muodostuu uutta jäätä ja lämpötilan noustessa jää uudelleen laajenee, jolloin jäähenttä työntyy rannoille.

        Eli vesi ensin laajenee jäätyessään (jään sisällä on ilmakuplia) ja lämpötilan laskiessa jää kutistuu. Tyhjiössä jäätyvä vesi ilmeisesti kutistuu jäätyessään.

        Jäävuoresta näkyy huippu sen takia, että jää on em. ilmakuplien takia kevyempää kuin vesi eli painaa tilavuudeltaan hieman vähemmän kuin sama määrä vettä. Samasta syystä venekin kelluu ja sillä ei ole mitään tekemistä laajenemisen kanssa.

        Vai ilmakuplien varassa jää kelluukin, taas tuli opittua uutta. Se vain, etten usko äsken oppimaani. Omakohtaisten havaintojeni mukaan kun aivan virheetönkin jääpala kelluu. Se, että jää kutistuu lämpötilan laskiessa, on toinen juttu. Niinhän käyttäytyvät lähes kaikki kiinteät aineet. Mutta olomuodon muutoksessa nesteestä kiinteäksi, siis jäätyessä, veden tilavuus luonnonlain väistämättömyydellä kasvaa. Jos joku muuta onnistuu todistamaan, saa sitten veneenmoottoriinkin jäädä rauhassa vedet sisään talveksi. Mieluummin tulen kuitenkin ensin keväällä varmistumaan, miten sen todistajan koneelle on käynyt.


      • aina sitä uutta oppii
        taulapää kirjoitti:

        Jää todellakin kutistuu lämpötilan laskiessa. Tämän takia esim. järvenjäälle kovalla pakkasella ilmestyy kovalla paukkeella railoja. Kutistuneen jääkentän railoihin muodostuu uutta jäätä ja lämpötilan noustessa jää uudelleen laajenee, jolloin jäähenttä työntyy rannoille.

        Eli vesi ensin laajenee jäätyessään (jään sisällä on ilmakuplia) ja lämpötilan laskiessa jää kutistuu. Tyhjiössä jäätyvä vesi ilmeisesti kutistuu jäätyessään.

        Jäävuoresta näkyy huippu sen takia, että jää on em. ilmakuplien takia kevyempää kuin vesi eli painaa tilavuudeltaan hieman vähemmän kuin sama määrä vettä. Samasta syystä venekin kelluu ja sillä ei ole mitään tekemistä laajenemisen kanssa.

        http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=34384&lan=fi

        näköjään tosiaan railot syntyvät jään kutistumisesta , tai paremminkin vertikaalisesti epätasaisesta kutistumasta johtuvasta käyristymispyrkimyksestä

        mutta suhteellisen pientä tuo jään lämpölaajenemiskäyttäytyminen kuintenkin on siihen hyppyyn nähden joka tapahtuu veden jäätyessä .


      • Nyt nolottaa.
        taulapää kirjoitti:

        Jää todellakin kutistuu lämpötilan laskiessa. Tämän takia esim. järvenjäälle kovalla pakkasella ilmestyy kovalla paukkeella railoja. Kutistuneen jääkentän railoihin muodostuu uutta jäätä ja lämpötilan noustessa jää uudelleen laajenee, jolloin jäähenttä työntyy rannoille.

        Eli vesi ensin laajenee jäätyessään (jään sisällä on ilmakuplia) ja lämpötilan laskiessa jää kutistuu. Tyhjiössä jäätyvä vesi ilmeisesti kutistuu jäätyessään.

        Jäävuoresta näkyy huippu sen takia, että jää on em. ilmakuplien takia kevyempää kuin vesi eli painaa tilavuudeltaan hieman vähemmän kuin sama määrä vettä. Samasta syystä venekin kelluu ja sillä ei ole mitään tekemistä laajenemisen kanssa.

        kai vaan kirjoita tosissasi noita juttujasi? Meinaan vaan, että teeppä testi kotona. Laita muovipullo täyteen vettä ja korkki kiinni ja pariksi päiväksi pakastimeen. Onkohan kyljet lommolla sisään vai kenties pullitunut koko pullo?


      • JRxxx
        taulapää kirjoitti:

        Jää todellakin kutistuu lämpötilan laskiessa. Tämän takia esim. järvenjäälle kovalla pakkasella ilmestyy kovalla paukkeella railoja. Kutistuneen jääkentän railoihin muodostuu uutta jäätä ja lämpötilan noustessa jää uudelleen laajenee, jolloin jäähenttä työntyy rannoille.

        Eli vesi ensin laajenee jäätyessään (jään sisällä on ilmakuplia) ja lämpötilan laskiessa jää kutistuu. Tyhjiössä jäätyvä vesi ilmeisesti kutistuu jäätyessään.

        Jäävuoresta näkyy huippu sen takia, että jää on em. ilmakuplien takia kevyempää kuin vesi eli painaa tilavuudeltaan hieman vähemmän kuin sama määrä vettä. Samasta syystä venekin kelluu ja sillä ei ole mitään tekemistä laajenemisen kanssa.

        ...ilmakuplia tähän. Vesi on tiheimmillään eli tilavuutta kohden painavimmillaan 4 asteen lämpötilassa. Tiheys laskee sekä lämpötilan noustessa että laskiessa. Siksi jää kelluu. Periaatteessa vesi ei jäädy, ennenkuin koko vesimassa pohjaan asti on jäähtynyt 4-asteiseksi. Mutta siis ilmakuplat eivät ole tässä merkityksellinen asia, vaikka niitäkin voi jään seassa olla.


      • Tsero
        taulapää kirjoitti:

        Jää todellakin kutistuu lämpötilan laskiessa. Tämän takia esim. järvenjäälle kovalla pakkasella ilmestyy kovalla paukkeella railoja. Kutistuneen jääkentän railoihin muodostuu uutta jäätä ja lämpötilan noustessa jää uudelleen laajenee, jolloin jäähenttä työntyy rannoille.

        Eli vesi ensin laajenee jäätyessään (jään sisällä on ilmakuplia) ja lämpötilan laskiessa jää kutistuu. Tyhjiössä jäätyvä vesi ilmeisesti kutistuu jäätyessään.

        Jäävuoresta näkyy huippu sen takia, että jää on em. ilmakuplien takia kevyempää kuin vesi eli painaa tilavuudeltaan hieman vähemmän kuin sama määrä vettä. Samasta syystä venekin kelluu ja sillä ei ole mitään tekemistä laajenemisen kanssa.

        Ja samaa sarjaa: Ei auringolla ole mitään tekemistä tuulen kanssa. Puiden heiluminen tuulen tekee. Katso vaikka yöllä, tuulee, puut heiluu, mutta aurinko ei paista.


      • sen asian
        Tsero kirjoitti:

        Ja samaa sarjaa: Ei auringolla ole mitään tekemistä tuulen kanssa. Puiden heiluminen tuulen tekee. Katso vaikka yöllä, tuulee, puut heiluu, mutta aurinko ei paista.

        puut pysyvät pystyssä ainoastaan sahanpurujen voimalla.jos sahaat puuta poikki niin puu kaatuu ja paljon puruja ympärillä.


      • sotken
        JRxxx kirjoitti:

        ...ilmakuplia tähän. Vesi on tiheimmillään eli tilavuutta kohden painavimmillaan 4 asteen lämpötilassa. Tiheys laskee sekä lämpötilan noustessa että laskiessa. Siksi jää kelluu. Periaatteessa vesi ei jäädy, ennenkuin koko vesimassa pohjaan asti on jäähtynyt 4-asteiseksi. Mutta siis ilmakuplat eivät ole tässä merkityksellinen asia, vaikka niitäkin voi jään seassa olla.

        Vesimassan jäähtyessä lämpötila kerrostuu siten, että 4 astenen vesi painuu pohjaan ja pinta veden lämpötila alkaa lähestyä nollaa astetta, jolloin jääkiteitä alkaa muodostua.

        Tiesitkö, että aivan puhtaan veden jäätymispiste on häiriöttömässä tilassa miinus kymmenen asteen tienoilla? Vesi jäätyy luonnossa kuitenkin hieman nollan alapuolella, koska jääkiteet alkavat muodostua vedessä olevien epäpuhtauksien vaikutuksesta.

        Jää todellakin kelluu siinä olevien ilmakuplien vaikutuksesta. Tarkastele vaikka 4 asteisen veden ominaispainoa ja sitten 0 asteisen veden ominaispainoja. Ero on niin pieni, ettei sillä millään saa aikaan 10/90 kelluntasuhdetta, joka usein rinnastetaan jäävuoriin.


      • seuraavaa
        Nyt nolottaa. kirjoitti:

        kai vaan kirjoita tosissasi noita juttujasi? Meinaan vaan, että teeppä testi kotona. Laita muovipullo täyteen vettä ja korkki kiinni ja pariksi päiväksi pakastimeen. Onkohan kyljet lommolla sisään vai kenties pullitunut koko pullo?

        Laita lasipulloon vettä ja se pakastimeen. Katso parin päivän päästä onko pullo rikki. Nosta pullo sitten huoneen lämpöön pöydälle ja katso seuraavana päivänä onko pullo rikki.

        Kerro sitten havaintosi tällä palstalla.


      • tähtiasentaja
        fysiikka kirjoitti:

        Vai ilmakuplien varassa jää kelluukin, taas tuli opittua uutta. Se vain, etten usko äsken oppimaani. Omakohtaisten havaintojeni mukaan kun aivan virheetönkin jääpala kelluu. Se, että jää kutistuu lämpötilan laskiessa, on toinen juttu. Niinhän käyttäytyvät lähes kaikki kiinteät aineet. Mutta olomuodon muutoksessa nesteestä kiinteäksi, siis jäätyessä, veden tilavuus luonnonlain väistämättömyydellä kasvaa. Jos joku muuta onnistuu todistamaan, saa sitten veneenmoottoriinkin jäädä rauhassa vedet sisään talveksi. Mieluummin tulen kuitenkin ensin keväällä varmistumaan, miten sen todistajan koneelle on käynyt.

        Moottori halkeaa harvoin veden jäätyessä pakkasella. Halkeaminen tapahtyy suojakelillä jään laajetessä.


      • nähköön
        tähtiasentaja kirjoitti:

        Moottori halkeaa harvoin veden jäätyessä pakkasella. Halkeaminen tapahtyy suojakelillä jään laajetessä.

        Kokeilepa vaikka kotonasi laittaa vettä täynnä oleva lasipullo pakastimeen. Otat sen sitten sieltä päivän päästä, kun se on jäätynyt umpeen ja sitten seuraat silmä kovana, särkyykö se vasta jään lämmetessä, vai oliko se pirstaleina jo pakastimesta otettuna. Tätä voit ihan oikeasti kokeilla kotonakin, jopa jääkaapin pakastelokerokin riittää kokeeseen, kunhan pullo saa jäätyä siellä riittävän kauan. Kokeen jälkeen voit jatkaa tähtien asentelemista, siihen sopivaa pilvetöntä säätä jatkuu vielä.


      • tähtiasentaja
        nähköön kirjoitti:

        Kokeilepa vaikka kotonasi laittaa vettä täynnä oleva lasipullo pakastimeen. Otat sen sitten sieltä päivän päästä, kun se on jäätynyt umpeen ja sitten seuraat silmä kovana, särkyykö se vasta jään lämmetessä, vai oliko se pirstaleina jo pakastimesta otettuna. Tätä voit ihan oikeasti kokeilla kotonakin, jopa jääkaapin pakastelokerokin riittää kokeeseen, kunhan pullo saa jäätyä siellä riittävän kauan. Kokeen jälkeen voit jatkaa tähtien asentelemista, siihen sopivaa pilvetöntä säätä jatkuu vielä.

        En viitsi pulloja pakastella. Kerron vain mitä kokemus on opettanut.


      • sama
        tähtiasentaja kirjoitti:

        En viitsi pulloja pakastella. Kerron vain mitä kokemus on opettanut.

        Voipahan hyvinkin pitää paikkansa. Jos lohkoon jää ilmaa, mikä taas ei vaikuta kovinkaan mahdottomalta, ei itse jäätyminen vielä välttämättä riko paikkoja, vaan vasta kiinteän jään laajentuminen keväällä. Varsinkin, kun suojakeleillä on vesi aina täyttänyt sulaneet raot alaosassa. Siitä huolimatta tosiasia, että vesi laajenee jäätyessään paljon enemmän kuin jää lämmetessään, ei muuksi muutu.


      • Tietää nämä
        voi v-tyyli kirjoitti:

        ootteko ihan tosissanne , kaikki aivan idiootteja? tollasesta perusasiasta vielä kinataankin!??!

        vesi todellakin laajenee jäätyessään n. 10% , siksi jäävuoresta pilkottaa pinnalla se kuuluisa 10% jäävuoren huippu.

        laajeneminen tarkoittaa myös sitä että sen tiheys alenee, koska sama massa tarvitsee suuremman tilavuuden ... siksi jää kelluu.

        jäätyvän veden voima on sen verran suuri että riittää halkomaan rautaputkia, halkomaan kalliota jne. että kyllä se vene jostakin antaa periksi kun sen sisällä kuutio vettä muuttaa olomuotoaan vähän kiinteämmäksi. ... mutta kaipa sellaisesta kiulusta vielä kukkalaatikon saa.

        Vesi on siitä metka aine että sen tiheys/lämpötilafunktio on paraabeli, vesi on tiheintä eli painavinta 4°C lämpötilassa ( tostakin joku idiootti väitti ettei vesi voi tulla sen kylmemmäksi!) .. tämä on kalamiehille tärkeä tieto, fisut käyvät talvella lämmittelemässä syvänteissä 4 asteisessa vedessä, ja kesähelteillä viilentymässä samoissa paikoissa.

        ei noista kannata alkaa edes kinaamaan , mars mars kirjastoon ja peruskoulun fysiikan kirjat käteen.

        Poikani joka on 5 luokalla tietää tämän tiedon, ja täällä aikuiset merenkävijät väittää jos jonkinmoista.


    • PEITTÄMÄTTÖMÄNÄ

      Olen joskus jättänyt peittämättä, kun on talvi yllättänyt. Lujetemuovisen ja alumiiniveneen. Siis tuollaisia pulpettiveneitä. Pahinta siinä on, että kun vene on tarilerilla, paino nousee lumen jäädessä veneeseen. Mitään vahinkoa ei ole tapahtunut. Veden poistumisaukot vapaana, että vesi pääsee valumaan pois.

    • masa

      omaanikaan kymmeneen vuoteen peitellyt ja hyvin talvehtii,on aina ollut talvet jäissä ja kesät vesillä pohjahuoltoa lukuun ottamatta.
      Eihän niitä talvehtivia laivojakaan peitellä.

      • mulle

        ootte niin viisaita,jos laittaa sankon täyteen vettä ja antaa sen jäätyä,mistähän johtuu,että jään keskellä on iso reikä??


      • viisaita
        mulle kirjoitti:

        ootte niin viisaita,jos laittaa sankon täyteen vettä ja antaa sen jäätyä,mistähän johtuu,että jään keskellä on iso reikä??

        Olisko sama syy kuin muuallakin jäässä, reikiä siellä täällä ja erityisesti viikonlopun jälkeen. Vieläpä ihan sieviä pyöreitä, melkein saman kokoisiakin. Mutta jos oikeasti sankoon jää reikä, kun siinä on ollut puhdasta vettä, kutsu ihmeessä minutkin katsomaan ihmettä, minä kun en ikinä sellaista reikää ole nähnyt.

        Alkuperäiselle kysyjälle voisi esittää vastakysymyksen: Onko vene varmasti ehdottoman tiivis kannelta? Vieläpä niin, ettei helojenkaan alle pääse vettä. Jos vähänkin epäilyttää, voi sitten miettiä, mitä vedelle niissä rakosissa tapahtuu pakkasella. Ja toisaalta kestääkö paikat ylimääräisen tonnin avotilassa.


      • se mulla menee
        mulle kirjoitti:

        ootte niin viisaita,jos laittaa sankon täyteen vettä ja antaa sen jäätyä,mistähän johtuu,että jään keskellä on iso reikä??

        kyllä se mulla menee umpijäähän kunhan tarpeeksi odottelee.

        sehän lähtee jäätymään reunoilta sisäänpäin, sisältä vesi pysyy pitkään juoksevana ennen kuin lopulta jäätyy kokonaan umpeen


      • vesi nousee
        se mulla menee kirjoitti:

        kyllä se mulla menee umpijäähän kunhan tarpeeksi odottelee.

        sehän lähtee jäätymään reunoilta sisäänpäin, sisältä vesi pysyy pitkään juoksevana ennen kuin lopulta jäätyy kokonaan umpeen

        niin piti vielä lisätä että kun se jäätyy sangossa reunoilta sisäänpäin, ja samalla jäätyessään laajenee, niin sisälle jäävä vesi puristuu koko ajan keskeltä ylös rikkoen samalla pinnasta jääkalvon ...

        eihän se ämpäriä riko kun siinä pääsee pinta samalla koko ajan nousemaan

        että ei se avotilaakaan veneessä laajenemmalla säre, mutta toinen tilanne on jos se vesi pääsee jäätymään suljetussa tilassa


      • teeppä
        viisaita kirjoitti:

        Olisko sama syy kuin muuallakin jäässä, reikiä siellä täällä ja erityisesti viikonlopun jälkeen. Vieläpä ihan sieviä pyöreitä, melkein saman kokoisiakin. Mutta jos oikeasti sankoon jää reikä, kun siinä on ollut puhdasta vettä, kutsu ihmeessä minutkin katsomaan ihmettä, minä kun en ikinä sellaista reikää ole nähnyt.

        Alkuperäiselle kysyjälle voisi esittää vastakysymyksen: Onko vene varmasti ehdottoman tiivis kannelta? Vieläpä niin, ettei helojenkaan alle pääse vettä. Jos vähänkin epäilyttää, voi sitten miettiä, mitä vedelle niissä rakosissa tapahtuu pakkasella. Ja toisaalta kestääkö paikat ylimääräisen tonnin avotilassa.

        testi.laita sanko vettä täyteen ja pakasta se. Katso lopputulos.Kerro tulos myös täällä. Olen myös eritt. utelias,Koska tälläinen koe on suuntaa antava myös tulevaisuudessa.


    • pnieminen

      auringon uv säteily haurastuttaa gelgoattia talvella pahiten, sillä uv valon osuus on tällöin suurin johtuen auringon asennosta maahan.
      haurastuttaminen näkyy ensin kellastumisena ja myöhemmin pinnan elastisuuden kuivuttua pinta halkeiluna. ei sekään vielä venettä riko koska yleensä pohja vähintäänkin maalataan laadukkailla vedensietoisilla pohjamaaleilla, jotta vesi ei pääse kosteuttamaan runkolasikuitua ja suomen kuivat talvipakkaset 'höyrystyttävät' lasikuidusta loputkin talven aikana, turvallisin mielin täällä saa olla, toisin on välimerellä...

      • Säde

        Kyllä se kesällä on voimakkainta.
        Talvelle aurinkoa ei juuri näy ja se joutuu läpäisemään paksumman ilmakehän tulokulmasta johtuen. Eli peitä kesällä jos moista pelkäät.


    • koska

      -Vene pysyy kuivempana kun vettä ja lunta ei pääse satamaan estettää veneen kannelle ja näin rakenteet pääsevät paremmin kuivumaan. Lumi- ja jääkuorma rikkovat helposti rakenteita.
      -Kannen liitoksien/saumojen väliin kertyy vettä joka jäätyy ja repii liitoksia.
      -Noki ja lika pinttyy lujitemuoviveneen huokosiin varsinkin kaupunkialueilla.

      • vaan

        Yleensä veneilijät peittävät lasikuituveneensä talveksi, tuskin tarpeellista. Eihän asuntovaunujakaan peitetä talveksi, ne seisovat koko talven parkkipaikoilla kauheassa lumikuormassa saasteiden keskellä.

        "Kannen liitoksien/saumojen väliin kertyy vettä joka jäätyy ja repii liitoksia."

        Onhan asuntovaunutkin useasti lasikuitua, miksi liitoksiin kertynyt vesi ei revi asuntovaunua.

        Harva karavaanari vetää vaunuja talvella.


      • Amfibio
        vaan kirjoitti:

        Yleensä veneilijät peittävät lasikuituveneensä talveksi, tuskin tarpeellista. Eihän asuntovaunujakaan peitetä talveksi, ne seisovat koko talven parkkipaikoilla kauheassa lumikuormassa saasteiden keskellä.

        "Kannen liitoksien/saumojen väliin kertyy vettä joka jäätyy ja repii liitoksia."

        Onhan asuntovaunutkin useasti lasikuitua, miksi liitoksiin kertynyt vesi ei revi asuntovaunua.

        Harva karavaanari vetää vaunuja talvella.

        Niin pärjääväthän autotkin talvella peittämättä, paitsi avoautot. Asuntovaunu kuten asunnot yleensä on tehty ympärivuotiseen käyttöön.
        Veneissä ei talvikäyttöä ole yleensä otettu huomioon jos on ne pärjäävät melko hyvin peittämattäkin. Asuntovaunuja yms. ei mielestäni voi verrata veneisiin rakenne tai kestävyys asioissa.


      • Osku
        Amfibio kirjoitti:

        Niin pärjääväthän autotkin talvella peittämättä, paitsi avoautot. Asuntovaunu kuten asunnot yleensä on tehty ympärivuotiseen käyttöön.
        Veneissä ei talvikäyttöä ole yleensä otettu huomioon jos on ne pärjäävät melko hyvin peittämattäkin. Asuntovaunuja yms. ei mielestäni voi verrata veneisiin rakenne tai kestävyys asioissa.

        "Asuntovaunuja yms. ei mielestäni voi verrata veneisiin rakenne tai kestävyys asioissa."

        Ei niin, veneethän on tehty kestämään vettä ;-)


      • rauhassa
        vaan kirjoitti:

        Yleensä veneilijät peittävät lasikuituveneensä talveksi, tuskin tarpeellista. Eihän asuntovaunujakaan peitetä talveksi, ne seisovat koko talven parkkipaikoilla kauheassa lumikuormassa saasteiden keskellä.

        "Kannen liitoksien/saumojen väliin kertyy vettä joka jäätyy ja repii liitoksia."

        Onhan asuntovaunutkin useasti lasikuitua, miksi liitoksiin kertynyt vesi ei revi asuntovaunua.

        Harva karavaanari vetää vaunuja talvella.

        Asuntvaunun rakenne on hieman erillainen kuin veneen, jossa on kaukaloita ja tyhjennysputkia ym. vettä keräämässä.

        Asuntovaunun ei tarvitse pitää vettä, joten vesi valuu sisäänpäästyään pois. Vene ei kellu, jollei se ole "vesitiivis", joten koteloihin kertyy vettä, joka jäätyessään rikkoo paikkoja.

        Katoksen alla säilytetty asuntovaunu on ihan eri kunnossa 20 vuotiaana kuin taivasalla ollut vaunu.


      • maalipinta
        Amfibio kirjoitti:

        Niin pärjääväthän autotkin talvella peittämättä, paitsi avoautot. Asuntovaunu kuten asunnot yleensä on tehty ympärivuotiseen käyttöön.
        Veneissä ei talvikäyttöä ole yleensä otettu huomioon jos on ne pärjäävät melko hyvin peittämattäkin. Asuntovaunuja yms. ei mielestäni voi verrata veneisiin rakenne tai kestävyys asioissa.

        Jos vertaat tallissa ollutta autoa taivasalla pidettyyn 10 vuoden jälkeen, niin kumman maalipinnan arvelet olevan paremmassa kunnossa?


    • Toivo

      kun vene pysyy kuivempana syntyy homettakin sisäpuolelle huomattavasti vähemmän.

    • Jos et saa mielestäsi päteviä vastauksia veneen peittämisen tarpeellisuudesta, niin jätätkö peittämättä..? ;-)

      • et vielä

        ole varma,niin kannattaa kysellä esim.veneen valmistajalta mielipidettä.Tosin lasikuitupaatin voi jättää myös ihan mainiosti järveen.Paljonhan niitä näkyy jäissä olevan,joten ei kai niillä siellä mikään hätä ole.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Orpo räyhää: kansan on muututtava

      Orpon mukaan kansa ei elä kokoomuksen kanssa samassa todellisuudessa, ja sen vuoksi kansan on muututtava. Kas kun ei san
      Maailman menoa
      187
      2395
    2. Ehkä vähän

      Rakastunut sinuun
      Ikävä
      58
      1315
    3. Kristillinen kaste annetaa upotuskasteena

      Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen mikve-kasteeseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali vertas
      Kaste
      162
      1187
    4. Koko kansan kaste Punaisen meren ylityksen aikana

      Koko Israelin 2,5 milj.kansa sai kasteen ja Pyhän Hengen lahjan ylittäessän Punaisen meren. 1.Kor.10 1 Sillä minä en ta
      Kaste
      366
      1137
    5. Martina ja jalkapalloilija2

      Seiska: Martina iski nuoren jalkapalloilijan vuosia sitten. Könysikö milf teinin kanssa?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      187
      1068
    6. Sijaiskasteet kuolleitten puolesta

      Paavali teki Korintossa sijaiskasteita kuolletten puolesta eli ns. Mormoninkasteita. 1. Kor. 15:29 Mitä muutoin ne, j
      Kaste
      373
      1059
    7. Nainen, nyt esitän muutaman skenaarion

      Asumme yhdessä ja seurustelemme. 1. On ilta ja olet sohvalla makoilemassa ja räpläät kännykkääsi. Makuuhuoneesta kuulu
      Ikävä
      122
      1028
    8. Et taida paljoa

      treffeillä käydä? 😆 mieheltä Naiselle
      Ikävä
      96
      1026
    9. Kristillinen kaste toimitetaan upottamalla veteen - pään valelukaste ei kelpaa

      Kristillinen upotuskaste perustuu juutalaiseen puhdistautumiseen, jossa upottaudutaan veden alle kokonaan. Paavali verta
      Kaste
      153
      982
    10. Oikea kaste on syntisten kaste

      Oikea kaste on syntisten kaste. Vain syntisiä tulee kastaa. Itsensä uskoviksi ja vanhurskaiksi julistaneita ei tule ka
      Kaste
      58
      975
    Aihe