Me Suomessa olemme oppineet tietämään paljon Jumalasta. Me tunnemme kirjoitukset hyvin. Meillä on Raamattukoulut ja muut. Jokaisella on kotonaan Raamattu ja meillä on seurakunnat joissa meille opetetaan Jumalan Sanaa. Me käymme erilaisissa tilaisuuksissa ja kuulemme paljon Jumalasta, mutta kuitenkaan mikään ei toimi niin kuin pitäisi. Kuitenkin me olemme kaukana Jumalasta. Meillä on uskonnollinen ulkokuori ja me kyllä osaamme väitellä mitä hienoimmista teologisista kysymyksistä, mutta Jumala ei toimi meidän elämässä.
Yleinen ongelma seurakunnissa on se, että ihmiset eivät halua muuta, kuin opetusta opetuksen päällä. Kuitenkaan moni ei toimi sen mukaan. Voi mitä me saisimmekaan aikaan, kun ottaisimme todesta edes yhden hyvän puheen, joka pöntöstä saarnataan ja toimisimme sen mukaan. Meillä on paha tapa lähteä kokouksesta kotiin arvostelemaan puhetta. ”Kylläpäs oli siunattua” tai ”En oikein tykännyt. Viimeksi oli parempi”. Me olemme vain joukko arvostelijoita. Me emme ota Sanaa vastaan oikeassa mielessä, emmekä ala toimimaan sen mukaan.
Me tiedämme Jumalan, mutta emme tunne Häntä. Me tiedämme Hänet sen perusteella, mitä muut ovat kertoneet. Saarnaaja kertoo, kuinka Jumala on sellainen ja tällainen. Tämäkin on tietenkin tärkeää, mutta jos tämä on kaikki, mitä meillä on, jää meidän Jumala suhteemme tiedon tasolle, emmekä opi tuntemaan Häntä henkilökohtaisesti. Aivan samoin on ihmistenkin keskuudessa. Jos sinä haluat oppia tuntemaan jonkun, täytyy sinun viettää aikaa hänen kanssaan. Tuntemiseen ei riitä se, että muut kertovat millainen hän on. Sinun pitää itse tutustua.
Jumalaan me voimme tutustua viettämällä aikaa Hänen kanssaan rukouksessa ja Hänen Sanansa ääressä. Rukous on vuorovaikutusta, jossa kummatkin osapuolet keskustelevat. Se ei ole pelkästään sitä, että sinä latelet Jumalalle listan pyyntöjä tai jotain muuta ja lähdet pois. Ei! Sinun täytyy odottaa Jumalalta myös vastausta. Usein vastaus saattaa tulla heti. Mutta vaikka se ei tule heti, niin se kuitenkin tulee! Sinun tulee asennoitua niin, että saat vastauksen. Tällöin sinä olet myös valmiimpi kuulemaan sen. Jumala tahtoo viettää aikaa meidän kanssamme ja Hän tahtoo antaa meille vastauksia. Ongelma on vain siinä, että me emme kuule Hänen ääntään. Meillä on niin kova meteli sisällämme, ettemme erota Hänen ääntään. Meillä on monenlaisia asioita, jotka estävät meitä kuulemasta, mutta kun me vietämme Hänen kanssaan aikaa, alkavat nämä esteet väistyä, ja me pystymme yhä selvemmin kuulemaan Jumalan äänen. Silloin rukouskin alkaa olla mieluista.
Tämä vaatii meiltä alkuun hiukan sitkeyttä ja tahtoa. Meidän täytyy saada läpimurto ja voitto esteistä, jotka ovat meidän ja Jumalan välillä. Tämä voitto saavutetaan rukouksen ja Sanan kautta. Ei myöskään jätetä seurakunnan kokouksia, koska sillä on myös paikkansa rakentumisessa. Me tarvitsemme myös muiden uskovien tukea ja innostusta.
http://jesusmedia.tk
Yleinen ongelma seurakunnissa on se, että ihmiset eivät halua muuta, kuin opetusta opetuksen päällä. Kuitenkaan moni ei toimi sen mukaan. Voi mitä me saisimmekaan aikaan, kun ottaisimme todesta edes yhden hyvän puheen, joka pöntöstä saarnataan ja toimisimme sen mukaan. Meillä on paha tapa lähteä kokouksesta kotiin arvostelemaan puhetta. ”Kylläpäs oli siunattua” tai ”En oikein tykännyt. Viimeksi oli parempi”. Me olemme vain joukko arvostelijoita. Me emme ota Sanaa vastaan oikeassa mielessä, emmekä ala toimimaan sen mukaan.
Me tiedämme Jumalan, mutta emme tunne Häntä. Me tiedämme Hänet sen perusteella, mitä muut ovat kertoneet. Saarnaaja kertoo, kuinka Jumala on sellainen ja tällainen. Tämäkin on tietenkin tärkeää, mutta jos tämä on kaikki, mitä meillä on, jää meidän Jumala suhteemme tiedon tasolle, emmekä opi tuntemaan Häntä henkilökohtaisesti. Aivan samoin on ihmistenkin keskuudessa. Jos sinä haluat oppia tuntemaan jonkun, täytyy sinun viettää aikaa hänen kanssaan. Tuntemiseen ei riitä se, että muut kertovat millainen hän on. Sinun pitää itse tutustua.
Jumalaan me voimme tutustua viettämällä aikaa Hänen kanssaan rukouksessa ja Hänen Sanansa ääressä. Rukous on vuorovaikutusta, jossa kummatkin osapuolet keskustelevat. Se ei ole pelkästään sitä, että sinä latelet Jumalalle listan pyyntöjä tai jotain muuta ja lähdet pois. Ei! Sinun täytyy odottaa Jumalalta myös vastausta. Usein vastaus saattaa tulla heti. Mutta vaikka se ei tule heti, niin se kuitenkin tulee! Sinun tulee asennoitua niin, että saat vastauksen. Tällöin sinä olet myös valmiimpi kuulemaan sen. Jumala tahtoo viettää aikaa meidän kanssamme ja Hän tahtoo antaa meille vastauksia. Ongelma on vain siinä, että me emme kuule Hänen ääntään. Meillä on niin kova meteli sisällämme, ettemme erota Hänen ääntään. Meillä on monenlaisia asioita, jotka estävät meitä kuulemasta, mutta kun me vietämme Hänen kanssaan aikaa, alkavat nämä esteet väistyä, ja me pystymme yhä selvemmin kuulemaan Jumalan äänen. Silloin rukouskin alkaa olla mieluista.
Tämä vaatii meiltä alkuun hiukan sitkeyttä ja tahtoa. Meidän täytyy saada läpimurto ja voitto esteistä, jotka ovat meidän ja Jumalan välillä. Tämä voitto saavutetaan rukouksen ja Sanan kautta. Ei myöskään jätetä seurakunnan kokouksia, koska sillä on myös paikkansa rakentumisessa. Me tarvitsemme myös muiden uskovien tukea ja innostusta.
http://jesusmedia.tk
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kristinuskon perusväkivaltainen dilemma on usko Raamattuun ja sen Ainoaan Oikeaan Tulkintaan, ei sunkaan usko jumaluuteen (millei ole niin suurta väliä, kyseessähän on pelkkä oppirakennelma).
Lakiuskonnoissa henk.koht. jumaljutuilla ole niin väliä. Pääasia, että tottelee.
Kiitos hyvästä sanasta nm "Wigglesworth".
>Meidän täytyy saada läpimurto ja voitto esteistä, jotka ovat meidän ja Jumalan välillä. Tämä voitto saavutetaan rukouksen ja Sanan kautta.<
Niin, tämä on elämän tärkein ajankohtainen asia, kunnes kaikki on selvää minun ja Jumalani välillä, kunnes olen todellisesti -ei sanoin tai mielikuvituksessa- luovuttanut oman tahtoni Hänelle. Tässä kohden me räpellämme ja rampaannumme ja käännymme karkumatkalle.
Me sanomme, että minä haluaisin tehdä Jumalan tahdon, mutta minun pienoiseni "minä olen" synkistyy aina, kun Jumala sanoo:"Tee niin!" Antakaamme tämän pienen "minä olen" rusentua Jumalan siveellistä suuttumusta huokuvan sanan alle: "MINÄ OLEN, joka lähetän sinut!"
Me ponnistelemme ja yritämme ja osallistumme monenmoiseen toimintaan ettei meidän vain tarvitsisi luovuttaa, mutta juuri luovutusta Jumala odottaa. Menestys on päivämme sana, mutta luovutus on Jumalan tahto. Merkittävää ei ole se, mitä me teemme vaan se mitä me olemme ja millainen on henkilökohtainen suhteemme Jeesukseen juuri nyt, ei tulevina päivinä.
Suokoon Jumala valonsa sydämiimme. Minkä tämä valo paljastaa sen Jeesuksen veri puhdistaa.
kirjoitti:
>" Kuitenkin me olemme kaukana Jumalasta. Meillä on uskonnollinen ulkokuori ja me kyllä osaamme väitellä mitä hienoimmista teologisista kysymyksistä, mutta Jumala ei toimi meidän elämässä."<
**************************
Eikö tuo tuollainen näkökanta ole paha Herran edessä, sillä 5.Ms.31 luvussa sanotaan:
17. "Sinä päivänä minun vihani syttyy sitä vastaan, ja minä hylkään heidät ja peitän kasvoni heiltä, niin että he joutuvat tuhon omiksi, ja suuret onnettomuudet ja ahdistukset kohtaavat sitä. Sinä päivänä se sanoo: 'Eivätkö nämä onnettomuudet ole kohdanneet minua sen tähden, ettei minun Jumalani ole minun keskelläni?'
18. Mutta sinä päivänä minä kokonaan peitän kasvoni kaiken sen pahan tähden, mitä he ovat tehneet, kun ovat kääntyneet muiden jumalien puoleen."
Sinä et vielä tunne Jumalaa niin kuin tuntea pitää, jollet KOE Häntä ruumiillisesti! KIHELMÖIKÖ Pyhä Henki sormenpäissäsi, tuntuuko Hän KUUMOTUKSENA kehossasi? Oletko joutunut pyhän NAURUN valtaamaksi, oletko KARJUNUT kuin Juudan leijona? Oletko JUOPOTELLUT Henkeä ja KAATUNUT lattialle Jumalan VOIMASTA? Ellet ole - et tiedä Jumalasta MITÄÄN!!! Et MITÄÄN!!! Et ole sovelias avaamaan suutasi ja opettamaan heitä, jotka KOKEVAT Jumalan, ELÄVÄT Jumalan!!!
Mene kammioosi, pois tuon teatterin keskeltä, ja rukoile Herraa. Jumala olkoon Sinulle armollinen ja johtakoon Poikansa tuntemiseen, joka oli hiljainen ja nöyrä, eikä antanut "äänensä kuulua kaduilla" eikä "sammuttanut suitsevaista kynttilänsydäntä".
Kyllä.
Sinä olet oiva esimerkki siitä miehestä/naisesta, jonka puheet eivät ole sekä kyllä että ei.
Mit olet, ole kokonaan,
ei osittain tai puoliks vaan.