Sinulle, joka rakastuit

valehtele itsellesi. Vigganoitien tapaan.. kaikki hyvä ja kaikki paha mitä teet... tulee bumerangina takas, kuten sille joka"rakastui" mieheesi. Dinf dang dingeli dong, ei paska mihinkään katoa. Sama paska eri kuorissa sille joka #vei# miehesi. Miten vit... lailla vei? Kusee omaan nilkkaansa.

Kuitenkin tuo toinen uskoo nyt, että hänen kanssaan miehesi onnistuu. Sinussahan oli niin kamalasti vikoja, miehesi on varmaan näin kertonut hänelle.
Kuinkahan moni ukkomies on minulle selittänyt, että vaimoni on kylmä. Siihen ylensä vastaan ettei sellaisia olekaan, on vain huonoja miehiä.
Tsemppiä elämääsi, hyvä että läksi mitäpä tuollaisella petturilla tekisi.

Olet kopsahtanut pilvilinnoista alas, jos luulit olevasi hänelle se oikea. En minäkään voi ajatella olevani miehellesi se ainoa-oikea, eikä hän voi kuvitella minun olevan hänelle. Onko toisilleen ainoita-oikeita ihmisiä olemassa? Pikemminkin, kenties ihmiset ovat tarkoitettu kulkemaan yhdessä jonkin matkaa ja aikaa jostakin syystä.

Meidän ei pidä uskoa toistemme rakkauteen, rehellisyyteen ja uskollisuuteen sinisilmäisesti, vaikka se on monen ihmisen arvomaailman perusta. Jokaisen henkilökohtaiset ratkaisut ovat omat. Minun ja miehesi suhde lähti siitä, että teidän yhteinen matka oli tullut sen tien päähän, jossa me tapasimme jatkaaksemme eteenpäin. Oma suhteeni oli myös jotenkin vaiheessa. Tutustuessamme, kerroimme heti toisillemme siitä, että on olemassa oma elämä toisaalla. Miehesi ei kertonut sinulle minusta, koska teidän tunneside ja tottumukset olivat niin voimakkaita, kuten meilläkin oli minun ja mieheni välillä. Syyttely on raskasta, mutta se on tehtävä, jos se helpottaa.

Jos minun ja miehesi suhde ei jatku, sitten se ei jatku. Itseasiassa olen miehesi myötä havahtunut, että kaipaan omaa elämää - yksin. Kaikella mitä teemme, on merkityksensä. Ehkä teidän suhteenne piti loppua raadollisesti, koska sinulle oli olemassa toinen ihminen ja me olimme olemassa toisillemme kulkeaksemme yhdessä jonkin matkaa ja aikaa.

Miksi miehesi olisi jäänyt luoksesi? Kirjoituksesi osoittaa, että olet höyrypää, jota kaikkien miesten kannattaa vältellä. Uskon että miehesi "löysi" itselleen sopivamman kumppanin. Olkoon hän onnellinen.

Mistä tiedät että tämä uusi nyt oikeasti sitten välittää???
Kaipa sinä samoin ajattelin entisestäkin?

luin tässä pari kommenttia, joista yksi oli että olet "höyrypää". taitaa kyllä olla itse aika pipipää. toisaalta voi olla, että se onkin itse "mieheesi rakastunut" tai vastaavaa kokenut. jutut vaikutti aika katkerilta. ei oo tainnut rakkaus kestää???
ymmärrän varsin hyvin miksi olet katkera ja vihainen, mutta ajattele miten tää "mieheesi" rakastunut joutuu todellakin (jos on yhtään järkeä päässä?) olemaan koko ajan "varpaillaan".
petetyksi tuleminen koskee aina, vaikka suhteessa olisikin asiat pilalla. mitä teidän suhteessa ei kai (tietääksesi) ollut, koska miehesi pettäminen tuli sinulle niin yllätyksenä.
tääkin juttu todistaa sen, että osa miehistä on hiiriä, jotka "petaa" reitin uuteen "elämään" valmiiksi. ei oo rohkeutta ottaa "kisua" pöydälle ja selvittää asiat, saatikka sitten kertoa vaimolle suoraan, että ei oo onnellinen ja/tai on löytänyt uuden ihmisen, jonka kanssa haluaa olla.
tää ex-miehesi kuuluu just tähän hiirikastiin.
tää toinen kirjoittaja taitaa olla se "rakastunut toisen mieheen", jonka suunnitelmat ei ookkaan menneet oikein putkeen. ei se muuten kirjoittais ja kysyis et ootko varma uuden onnen (miehen) luotettavuudesta.
eihän mikään oo niin varmaa kuin epävarma.
kun mä joskus jaksan, niin kerron oman (hupaisan) stoorin miehen pettämisestä. siinä kyllä tää mieheeni (pano)(miehen oma nimitys naisesta) "palavasti rakastunut" sai kyllä karun tiputuksen pilvilinnastaan.
juttu ei tosin ollut yhtään hupaisa kun se tapahtui. kaikkea muuta.
se pitää vielä kertoa, että kyllä se kosto (tää on sille horolle) on suloista, vaikka ei (ehkä) kovin viisasta.
sen takia mä oon "kostonhaluinen" tai olin itse asiassa, koska tää horo ties et ukko on naimisissa. tietenkin loppupeleissä suurin vastuu on mieheni.
t: en ole katkera, mutta kuitenkin

..kannattaako tuota noin ottaa.

Oikea rakkaus toivottaa toiselle kaikkea hyvää, vaikka tiet erkanisivatkin.

Siitä on jo monta vuotta, kun tapasin miehesi ensi kertaa. Työn merkeissä. Jotenkin silloin jo sisälläni liikahti. Olin silloin vielä itsekin avioliitossa. Ajattelin, että tuossa miehessä on jotakin. Mitään ei kuitenkaan tapahtunut. Sitten saimme merkittävän työn yhdessä hoidettavaksi ja jouduimme olemaan palon yhdessä, yhteisiä työmatkoja yms. ja siitä se sitten alkoi. Miehesi ei tuntunut olevan onnellinen sen hetkisessä liitossa, olit etäinen, kylmä. Me taasen tunsimme melko pian suurta intohimoa toisiamme kohtaan. Valitettavasti sinua kohtaan ikävä asia. Miehesi on herrasmies, ei haluaisi loukata sinua, mutta minkäs tunteilleen voi. Toivon, että päästäisit jo irti hänestä, kyllähän sen varmaan jo itsekin tajuat, ettei teillä ole tulevaisuutta.