Olen yli 3-kymppinen nainen, käynyt psykoterapiassa n. 8 vuotta ja käyttänyt saman aikaa Cipramilia. Nykyään halvempaa Emocalia, annostus vaihdellut 20-40 mg/vrk. Lisäksi olen näiden vuosien aikana käyttänyt useita kertoja runsaasti alkoholia yhdessä lääkkeen kanssa. Olen ajatellut, että ehkä kaikki mahdolliset vaaralliset yhteisvaikutukset ovat käyneet toteen minussa jo tähän mennessä, joten ei kai kenenkään tarvitse olla huolissaan saunakaljoista ym. pienestä, vaikka luinkin painavan varoituksen alkoholin yhteiskäyttöä koskien eräästä amerikkalaisesta artikkelista.
Minä olen siis vielä ainakin hengissä =) Olen yrittänyt lopettaa lääkkeen käytön useita kertoja, mutta aina paha masennus on palannut suht' nopeasti takaisin ja täten siis lääkäri on tietysti määrännyt jatkamaan. Painoni nousi yhdessä vaiheessa 15 kiloa, mutta sain sen myöhemmin poistumaan, eikä sen jälkeen ole noussut uudelleen, pikemminkin laskenut vähän viime aikoina. (Johtuen muista tekijöistä kuin itse lääkkeestä?) Kärsin kroonisesta unettomuudesta / unihäiriöistä. Muistan joka aamu jopa 8 eri unitarinaa edelliseltä yöltä. Useimmiten ne ovat kummallisia, kuolemaan tai kuolemanjälkeisyyteen liittyviä. Tilanne ihan sama, olenko täysin selvä vai umpihumalassa. Lisäksi viimeisen vuoden kuluessa olen alkanut kärsiä jatkuvasta pissahädästä. Joka yö täytyy nousta vessaan 1-2 kertaa. Nestettä tulee ulos paljon, vaikka joskus juon esim. vain muutaman lasin vettä päivässä, eli aivan liian vähän. Sama vessatahti jatkuu myös päiväsaikaan. En ole viime aikoina käynyt verikokeella / labrassa kuitenkaan. Muuten olen voinut OK lääkkeitä säännöllisesti ottaessani. Energiaa ja hyvää mielialaa riittää, vaikkakin olen kadottanut kaikki elämykset ja fiilikset. Eli mikään ei tunnu miltään kuten joskus vanhoina hyvinä aikoina, ei hyvässä eikä niin pahassakaan. Olen kuitenkin tyytynyt olooni, mieluummin ei-tunteva elää jaksava kuin tunteva masentunut. Seksihaluni ja kykyni menivät aikoinaan heti ensi kättelyssä lääkkeen aloitettuani, mutta palautuivat pitkän tauon jälkeen lääkkeen käytön jatkosta huolimatta.
Jokainen päättää tietysti viime kädessä itse omasta lääkkeen käytöstään tai käyttämättä jättämisestään, enkä halua pelotella ketään kokemuksillani.
En tiedä paljonko nykyongelmilla on yhteyttä jopa rajuun alkoholin yhteiskäyttöön tai siihen, että olen useasti omin päin muuttanut päiväannoksen määrää suuntaan ja toiseen jättänyt kokonaan välipäiviä. Saisiko siis lääkäri määrätä mielialalääkettä potilaalle, jonka tiedetään juovan..? Oma lääkärini on kaikki nämä vuodet ollut viilipyttymäisen rauhallinen huolimatta siitä mitä tahansa kysymystä / kommenttia olen tuonut julki. Hän on jo ilmoittanut reseptien uusinnan toimivan esim. 20 vuoden päästä, jolloin on itse jo eläkkeellä, eli tarkoitus on tehdä minusta ikuinen sitalopraamin syöjä. Olen joskus miettinyt, onko lääketehtailla tarkoituskin aikaansaada riippuvaisia käyttäjiä, hyviä pysyviä asiakkaita. Monet pahat asiat lääkkeitä koskien jäävät varmasti julkisuudelta piiloon, koska takana on suuri bisnes ja rahantulo. Pahimmassa tapauksessa jotkut rikastuvat toisten terveyden kustannuksella.
Minä olen siis vielä ainakin hengissä =) Olen yrittänyt lopettaa lääkkeen käytön useita kertoja, mutta aina paha masennus on palannut suht' nopeasti takaisin ja täten siis lääkäri on tietysti määrännyt jatkamaan. Painoni nousi yhdessä vaiheessa 15 kiloa, mutta sain sen myöhemmin poistumaan, eikä sen jälkeen ole noussut uudelleen, pikemminkin laskenut vähän viime aikoina. (Johtuen muista tekijöistä kuin itse lääkkeestä?) Kärsin kroonisesta unettomuudesta / unihäiriöistä. Muistan joka aamu jopa 8 eri unitarinaa edelliseltä yöltä. Useimmiten ne ovat kummallisia, kuolemaan tai kuolemanjälkeisyyteen liittyviä. Tilanne ihan sama, olenko täysin selvä vai umpihumalassa. Lisäksi viimeisen vuoden kuluessa olen alkanut kärsiä jatkuvasta pissahädästä. Joka yö täytyy nousta vessaan 1-2 kertaa. Nestettä tulee ulos paljon, vaikka joskus juon esim. vain muutaman lasin vettä päivässä, eli aivan liian vähän. Sama vessatahti jatkuu myös päiväsaikaan. En ole viime aikoina käynyt verikokeella / labrassa kuitenkaan. Muuten olen voinut OK lääkkeitä säännöllisesti ottaessani. Energiaa ja hyvää mielialaa riittää, vaikkakin olen kadottanut kaikki elämykset ja fiilikset. Eli mikään ei tunnu miltään kuten joskus vanhoina hyvinä aikoina, ei hyvässä eikä niin pahassakaan. Olen kuitenkin tyytynyt olooni, mieluummin ei-tunteva elää jaksava kuin tunteva masentunut. Seksihaluni ja kykyni menivät aikoinaan heti ensi kättelyssä lääkkeen aloitettuani, mutta palautuivat pitkän tauon jälkeen lääkkeen käytön jatkosta huolimatta.
Jokainen päättää tietysti viime kädessä itse omasta lääkkeen käytöstään tai käyttämättä jättämisestään, enkä halua pelotella ketään kokemuksillani.
En tiedä paljonko nykyongelmilla on yhteyttä jopa rajuun alkoholin yhteiskäyttöön tai siihen, että olen useasti omin päin muuttanut päiväannoksen määrää suuntaan ja toiseen jättänyt kokonaan välipäiviä. Saisiko siis lääkäri määrätä mielialalääkettä potilaalle, jonka tiedetään juovan..? Oma lääkärini on kaikki nämä vuodet ollut viilipyttymäisen rauhallinen huolimatta siitä mitä tahansa kysymystä / kommenttia olen tuonut julki. Hän on jo ilmoittanut reseptien uusinnan toimivan esim. 20 vuoden päästä, jolloin on itse jo eläkkeellä, eli tarkoitus on tehdä minusta ikuinen sitalopraamin syöjä. Olen joskus miettinyt, onko lääketehtailla tarkoituskin aikaansaada riippuvaisia käyttäjiä, hyviä pysyviä asiakkaita. Monet pahat asiat lääkkeitä koskien jäävät varmasti julkisuudelta piiloon, koska takana on suuri bisnes ja rahantulo. Pahimmassa tapauksessa jotkut rikastuvat toisten terveyden kustannuksella.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Hei,
tuli vaan mieleen tuosta alkoholin käytöstä, minulla kävi niin, että alettuani syömään masennuslääkkeitä (Cipramil jne.) alkohoholin käyttöni lisääntyi huimasti, sitä ennen olin kohtuukäyttäjä, tilanne vei minut jopa parantolaan
sekoiltuani ensin kunnolla pitkät masennusjaksot päälle. Minulla kun oli bibo, johon ei oikein masennuslääkkeet sovi, ei ainakaan minulle, koska sitten alko mennä lujaa ja sitä tilaa piti korostaa alkoholilla. Sotkin elämäni aika lailla, lopetettuani mas.lääkkeen jäi viinan himo, mutta en ole raivoraitis nyt vaan
kohtuudella, tosin minun on pidettävä huolta siitä, että en enää lipsu koska taitaa olla kuitenkin alttius tuohon viinan liialliseen kittaamiseen. Olen myös myöhemmin kokeillut uudelleen mas.lääkkellä pienellä annostuksella, mutta sama juttu, ei niitä lääkkeitä minulle enää, kiitos.
käytin lääkettä ja ihmettelin tuota yöllistä pissahätää,painon nousu ja tunteet hävis kokonaan.Teki mieli juoda kaljaa ja sitten se lisäänty,ihmettelin kun join niin monta pulloa jota en normaalisti voinut juoda,eli krapulaa ei tullu ja vaikka join paljon ei pahaa oloa johon se ennen stoppas.Puhumattakaan siitä kun kännissä aloin häiritsemään muita ihmisiä jota kadun vieläkin ja siitä vasta paha olo tulikin.Lopputulos että en syö enää lääkkeitä ja kuukauden kokeilu riitti.
En ole koskaan huikasta kieltäytynyt muuta kuin silloin kun olen autolla liikkeellä tai ajoa tulossa.
Alkoliongelmaa ei ole ollut kuitenkaan.
Nyt kun käytän Citalopram 20 mg/vrk niin jostain syystä on alkanut viina maistumaan.
Mistähän tämä voi johtua?
Kiitos ennakkoon jos joltain löytyy tietoa.
Itsellä Citalopramia 40mg/vrk ja olotila on kokoajan ns. "laimea".
Olut kyllä maistuisi huomattavasti paremmin mitä ennen lääkitystä.
Aika jännä juttu, jos citalopram lisää himoa alkoholiin....
mieleen että yritinkö saada tunteet normaaliksi oluella kun todella oli haalea olo vaikka vain 10mg vrk.Sekin voi olla syy kun ei tullu pahaa oloa ja krapulaa kun joi paljon.En oikeastaan tehny muuta kun istuin ja keskittymään en pystynyt mihinkään.Aito nauru katosi ja jotain ihmeellistä vihan tunnetta mielessä koko ajan?Oloni ei muuttunut paremmaksi edes kännissä.
Olen todella huolestunut omasta 20 mg / vrk paniikkihäiriölääkityksestä,Citalopram.
Viinaa pitää ottaa entistä enemmän että se jotenkin vaikuttaisi,kohta se on jokapäiväistä tällä menolla.
Ei minulla ole ollut alkoholiongelmaa,nyt en ymmärrä.
Mitään sekoilua mulla se ei aiheuta vaan olo on laiskanlainen eikä tule sitä entistä viinan fiilistä vaan tarvitsee huomattavasti enemmän kuin ennen että tulisi edes jonkinlainen fiilis,eikä tule krapulaa.
Onkohan tässä kohtaa lääketutkimuksessa aukko vai olenko mä ihan omiyuinen?
minunkin kohdalla,sillä ihmettelen kun ei tule samaa tunnetta kun otan alkoholia.Pitää juoda puolta enempi ja ei tule pahaa oloa vaikka jois kuinka.Krapula rajotti juomista mutta nyt ei tule sitäkään.En halua juopoksi ja parempi kun ei ota yhtään!
Tuon Citalopramin kanssa on mennyt jotenkin elämä sekaisin, 20 mg/vrk.
Se on toki auttanut paniikkihäiriöön mutta heti kun joutunut eroon hyvistä ystävistä tai lopettanut vaikka puhelun ystävän kanssa alkaa se "löpsy olo" joka tuli Citalopramin mukana,en voi nyt heti sitä lääkettä lopettaakaan kuin seinään,vaihtoehtolääkkeitä muiden lääkkeiden käytön takia ei juuri ole koska lääkäri ei halua ottaa riskiä,ymmärrän kyllä sen.
Mutta kun tekee mieli viinaa Citalon kanssa ,ei nouse tuollainen esim. 20 cl kirkasta yhteen pötköön otettuna kuin kutittaen hetkeksi,siihen lisättynä 12 cl kirkasta voi olla jonkunlainen alkoholifiilis noin tunnin.
Siinä mielessä hyvä lääke,ei tule koskaan viinan kanssa pahaa oloa,ei tule myöskään kankkusta.
Ihan rehellisesti mietittynä ei alkoholiongemaa,35 vuoden työputken aikana ei yhtään krapulan takia lintsausta.
Tämän lääkkeen käytön aloittamisen jälkeen,about 4-5 viikkoa aloituksesta,pakottava tunne hakea fiilistä viinakaupasta jos se auttaisi tyhjään oloon,jaksaa puuhata sen viinamäärän jälkeenkin kaikenlaista,esim. vedän muutaman kilometrin koiralenkin,nyt tätä kirjoittaessa olen vajaan kahden tunnin sisällä juonut kirkasta noin kahdeksan ravintola-annosta ja siihen kahteen tuntiin sisältyy kunnon koiralenkki.
En tunne olevani yhtään juovuksissa.
Tunne-elämä hävisi Citalopramin kanssa lähes kokonaan,seksihalut katosivat täysin.
Onko tämän lääkkeen sivuvaikutus tällainen ainakin alkoholin suhteen mistä ei uskalleta mainita tuoteselosteessa,ei suositella alkolin kanssa on kyllä mainittu,tarkoittaakohan se sitä että tulisi alkoholiongelma.
Sekava tunne-elämä ja potenssiongelmat on kyllä mainittuja asioita,nekin on yksilöllisiä,erektio välillä erittäin hyvä mutta orgasmi aivan nurinkurinen ainakin mulla.
Ennen riitti Alkossa käyntiä pienillä annoksilla 2-3 kertaa max/viikko.
Tällä viikolla olen nyt käynyt joka päivä Alkossa,tuntuu siltä että myös huomenna.
Olisi ilmeisesti ollut parempi ettei olisi ottanut ainuttakaan paniikkihäiriöön määrättyä pilleriä ,itse minä tein kaikki testit ja luin kaikki mahdolliset artikkelit asiasta ja kerroin lääkärille että oireistoni on takuuvarmasti paniikkihäiriö.Yritin vuoden pärjätä karnosiinilla ja Epalla,toki se auttoi osittain mutta ei vienyt pahempia oireita.
Jos jollain on viisaita neuvoja niin suurella kiitollisuudella otan ne vastaan,tämä viinankäyttö tuo kyllä lisää ongelmia,siitä olen varma.
voikaan olla samat oireet ja juuri tuo että hakee alkoholista fiilistä!Itse kanssa innostun vasta juotuani puolta enempi kun ennen ja kävelen pitkiä matkoja että koko kroppa on jumissa,liikunta tekee hyvää mutta tuntuu että nyt menee överiksi,taidan lopettaa lääkkeen käytön,sillä alkoholi on tullu liian tärkeäksi.Tunteet haluan myös takas!
tekee myös kummia oireita ei ole huolta mistään ja saattaa ostaa kalliita juttuja hetken mielijohteesta.
Siis tuo on totta,tulee hetken mielijohteesta kalliita ostoksia.
Olo on välillä että kunhan on,voi paukuttaa vaikka tietsikkaa kuusi tuntia vaikka olisi tärkeämpääkin tekemistä.
Viinakaupassa käynti tulee kohta jokapäiväiseksi,ei nouse päähän ollenkaan kuten ennen Citalon aloitusta,viinan himo kasvaa,yhtään päivää en ole töistä ollut pois viinan takia joten ei kyllä alkoholiongelmaa ole ollut,ei tästä tule yhtään mitään tällä menolla,kaksi kuukautta olen lääkettä syönyt,auttanut kyllä paniikkiin,mutta näitä muita ilmiöitä ei tarvitsisi tulla.
vajaa viiko sitten lääkkeen käytön ja vielä eilen tein ihan uskomattoman ostoksen jota tänä aamuna kadui mutta en kehtaa palauttaa,en eläessäni ole osta satoja euroja maksavaa vapaa-ajan asua?Tuli vaan mieleen että innostun liikkumaan enempi ja siksi,muutenkin olen joka paikasta kipeä kun olen hurjaa vauhtia sauvakävellyt ja kantanut ostoksia niska vääränä.Tämä kone myös,istun tuntikausia ja kaupoissa alan juttelemaan ihmisille jotka katsoo vahän pitkään.Oisko olo nyt ollu onnellinen mutta en tuntenut itseäni.Olen rahojen suhteen holtiton ,alkoholista puhumattakaan.Lopputulos,ei sovi mulle!!!!
söin vajaa pari kuukautta josta kuukauden 10mg kerran vrk-ssa ja 3 viikkoa puolitin eli 5mg ja vauhti pysy samana,alussa oli väsymystä ja pahoinvointia mutta noin kuukausi oli yhtä sekoilua,en osannut keskittyä mihinkää vaikka koti on sekasin kun pirun pesä,en saa aikaan että siivoaisin,kaikki muu kiinnosti esm,kaupat ja juuri ostamiset,hetken mielijohteesta saatoin ostaa tosiaan mitä vaan ja istui baareissa vähän väliä jota en ennen harrastanut tuli vaan tunne että rahaa on ja se ei lopu!Vaikka totuus on toinen,värit alko kiinnostaa olen hillitty mutta teki mieli ostaa kirkaita värejä?Soittelin sukulaiset ja tekstiviestejä laiton joka suuntaan.Tämä kone on ollu auki koko ajan ja käyn vähän väliä seuraamassa miten muilla menee.Eli kaiken kaikkiaan tulin tyhmän rohkeaksi ja haluan että olen sittenkin itseni eli hillitty ja ujokin.
Itse käytin ensin anafranilia ja sittemmin Cipramilia 20 mg/pv. noin 7 vuoden ajan. Käytin koko tuon ajan alkoholia viikonloppuisin kuten muutkin keskivertonuoret. Nyt kun muistelen niin humalluin aina nopeasti ja tulin melko kovaan känniin,jota aiheutui taas paljon murhetta ja häpeää törttöilyn,huonon käytöksen jne. muodossa. En osannut lopettaa ajoissa. En heti alussa osannut yhdistää lääkkeen ja alkoholin yhteisvaikutuksen osuutta sekoiluun.
Vanhoille mokailuille ei voi enää mitään, mutta olen miettinyt mahtaako ko. viinan ja lääkkeiden yhteiskäytöstä jäädä pysyviä haittoja esim. aivotoimintaan?? Joskus nimittäin tuntuu etten ole enää se sama hyvämuistinen ja nopeaälyinen heppu, joka olin nuorempana. Onko tietoa?