Herran päivä, Kristuksen päivä. Jumalan päivä.
William MacDonald
Kun alamme tutkia tulevaisuuden tapahtumia, olemme jo ottaneet pitkän askeleen niiden ymmärtämisessä, jos osaamme erottaa toisistaan Herran päivän, Kristuksen päivän ja Jumalan päivän.
Herran päivä
Kyseessä ei suinkaan ole 24 tunnin mittainen päiviä, vaan aivan tietty ajanjakso, jolla on omat erityispiirteensä.
Vanhassa testamentissa nimitystä "Herran päivä" käytettiin kuvattaessa mitä tahansa tuomion, hävityksen tai pimeyden päivää (Jes.2:12; Joel 2:11).
Tuolloin Jumala kävi taistoon Israelin vihollisia vastaan ja antoi heille ratkaisevan rangaistuksen iskun. (Sef.3:8-12;Jooel 3:14-16;Obad 15, 16;Sak.12:8, 9).
Kyseessä saattoi olla hetki, jolloin Jumala rankaisi omaa kansaansa heidän epäjumalanpalveluksesta ja Jumalasta luopumisesta. (Jooel 1:15-20; Aam 5:18;Sef.1:7-18).
Herran päivällä tarkoitettiin lähinnä synnin rankaisemista ja Herran voitokasta menestystä.
(Jooel 2:31,32).
Uudessa testamentissa Herran päivä vastaa suurin piirtein samaa ajanjaksoa kuin "ajat ja hetket" (Apt. 1:7; 1. Tess 5:1). Se alkaa ylöstempauksen jälkeen ja sisältää seuraavat vaiheet:
1. Ahdistus tai Jaakobin ahdistus, kuten se myös tunnetaan (Dan. 9:27; Jer..30:7;Matt..24:4-28;1 Tess. 5:1-11; 2 Tess. 2:2; Ilm.6:1-19:16).
Tämä on Herran päivän ensimmäinen vaihe. Se tulee yllättäen, niin kuin varas yöllä. Se tapahtuu myös petollisesti, äkillisesti, tuhoisasti ja väistämättömästi, eikä siltä pääse kukaan pakoon. Tämä ajanjakso kestää noin seitsemän vuotta, joiden aikana Jumala vuodattaa tuomionsa luopiojuutalaisuuden, luopiokristikunnan ja pakanakansojen ylle. Näitä suuremmiksi ja suuremmiksi yltyviä tuomioita kuvataan Ilmestyskirjassa symboliseksi seitsemänä sinettinä, seitsemänä pasuunana ja seitsemänä maljana. Ahdistuksen ajan jälkipuoliskoa kutsutaan Suureksi ahdistukseksi; sitä suurempaa ahdingon aikaa maailma ei ole eikä tule koskaan kokemaan.
2. Kristuksen tulo pyhiensä kanssa (Mal. 4:1-3;2 Tess. 1:7-9). Ahdistuksen ajan lopussa Herra Jeesus palaa voimansa enkelien kanssa "tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille". Hän tuhoaa kaikki vihollisensa ennen kuin hän perustaa valtakuntansa maan päälle.
3. Kristuksen tuhatvuotinen valtakunta. Tämä sisältyy Herran päivään (Jooel 3:18, vrt. jae 14; Sak. 14:8,9, vrt jae 1). Silloin kohtaa tuomio jokaista, joka nousee kapinaan Herraa vastaan
(Jes. 65:17-25). Kuningas hallitsee tuolloin rautaisella valtikalla (Ilm 19:15).
4. Taivaitten ja maan lopullinen tuhoutuminen tulen voimasta (2. Piet. 3:7,10). Kristuksen tuhatvuotisen hallintokauden lopussa taivaat ja maa katoavat suurella pauhinalla ja alkuaineet hajoavat kuumuudesta hehkuen. Tämä on Herran päivän viimeinen vaihe.
Kristuksen päivä.
Herran päivän ollessa tuomionaika Jumalan Pojan hyljänneelle maailmalle, niin Kristuksen päivä on sitä vastoin siunauksen aika niille, jotka ovat panneet luottamuksensa HÄneen ja ovat näin ollen Hänen seurakuntansa jäseniä. Kristuksen päivään liittyy kaksi tärkeää tapahtumaa:
1.Pyhien ylöstempaus (1.Kor. 5:5; Fil. 1:6; 10). Kristuksessa kuolleet nousevat ylös. Elossa olevat uskovat kokevat muodonmuutoksen. Yhdessä heidät temmataan ilmoihin kohtaamaan Herra , ja he palaavat Hänen kanssaan Isän kotiin taivaaseen.
2. Kristuksen tuomioistuin (1. Kor.1:8; 2. Kor. 1:14; Fil. 2:16). Uskovat astuvat beemaan eli tuomioistuimen eteen vastaanottaakseen palkkion kukin ansionsa mukaan. Nyt ei päätetä heidän pelastuksestaan, vaan tarkastelun kohteena on heidän palvelustyönsä. kaikki heidän elämässään, mikä ansaitsee Kristuksen hyväksynnän, palkitaan. ne, jotka ovat heittäneet elämänsä hukkaan saavat kokea pettymyksen, mutta he itse kuitenkin pelastuvat "ikään kuin tulen läpi" (1. Kor.3:15).
Harmittavan käännösvirheen takia englanninkielisessä Kuningas Jaakon Raamatussa 2. Tessalonikailaiskirjeen luvun 2, toisessa jakessa esiintyy "Kristuksen päivä" "Herran päivän" sijasta (mutta suomalaisissa käännöksissä lause on oikein käännetty "Herran päiväksi").
Koska Tessalonikan kristityt elivät tuolloin ankaraa koetuksen aikaa, he luulivat Herran päivän tuomioiden jo alkaneen. Paavali vakuuttaa rohkaisten heitä, että Herran päivän alkua edeltää kaksi tapahtumaa- maailmanlaajuinen uskostaluopuminen ja synnin ihmisen eli antikristuksen ilmestyminen.
Tessalonikalaisilla ei olisi ollut mitään syytä pelätä Kristuksen päivän tuloa. Heille se olisi merkinnyt lopullista vapahdusta koetuksen hetkestä.
Jumalan päivä
Jumalan päivää ei tule sekoittaa Herran tai Kristuksen päivän kanssa. Siinä on kyseessä Jumalan lopullisen voiton päivä. Se saapuu, kun kaikki paha on lopullisesti hävitetty ja taivaat ja maa ovat tulessa tuhoutuneet (2. Piet. 3:12). Käytännössä Jumalan päivä on yhtä kuin iankaikkinen valtakuntansa.
William MacDonald lähteestä. Douglas Mowat Pojanaho 8 C 31 Jyväskylä
Kuinka ymmärtää Herran päivä ja suununtai? kyselee ihmettelijä.
William MacDonald
Kun alamme tutkia tulevaisuuden tapahtumia, olemme jo ottaneet pitkän askeleen niiden ymmärtämisessä, jos osaamme erottaa toisistaan Herran päivän, Kristuksen päivän ja Jumalan päivän.
Herran päivä
Kyseessä ei suinkaan ole 24 tunnin mittainen päiviä, vaan aivan tietty ajanjakso, jolla on omat erityispiirteensä.
Vanhassa testamentissa nimitystä "Herran päivä" käytettiin kuvattaessa mitä tahansa tuomion, hävityksen tai pimeyden päivää (Jes.2:12; Joel 2:11).
Tuolloin Jumala kävi taistoon Israelin vihollisia vastaan ja antoi heille ratkaisevan rangaistuksen iskun. (Sef.3:8-12;Jooel 3:14-16;Obad 15, 16;Sak.12:8, 9).
Kyseessä saattoi olla hetki, jolloin Jumala rankaisi omaa kansaansa heidän epäjumalanpalveluksesta ja Jumalasta luopumisesta. (Jooel 1:15-20; Aam 5:18;Sef.1:7-18).
Herran päivällä tarkoitettiin lähinnä synnin rankaisemista ja Herran voitokasta menestystä.
(Jooel 2:31,32).
Uudessa testamentissa Herran päivä vastaa suurin piirtein samaa ajanjaksoa kuin "ajat ja hetket" (Apt. 1:7; 1. Tess 5:1). Se alkaa ylöstempauksen jälkeen ja sisältää seuraavat vaiheet:
1. Ahdistus tai Jaakobin ahdistus, kuten se myös tunnetaan (Dan. 9:27; Jer..30:7;Matt..24:4-28;1 Tess. 5:1-11; 2 Tess. 2:2; Ilm.6:1-19:16).
Tämä on Herran päivän ensimmäinen vaihe. Se tulee yllättäen, niin kuin varas yöllä. Se tapahtuu myös petollisesti, äkillisesti, tuhoisasti ja väistämättömästi, eikä siltä pääse kukaan pakoon. Tämä ajanjakso kestää noin seitsemän vuotta, joiden aikana Jumala vuodattaa tuomionsa luopiojuutalaisuuden, luopiokristikunnan ja pakanakansojen ylle. Näitä suuremmiksi ja suuremmiksi yltyviä tuomioita kuvataan Ilmestyskirjassa symboliseksi seitsemänä sinettinä, seitsemänä pasuunana ja seitsemänä maljana. Ahdistuksen ajan jälkipuoliskoa kutsutaan Suureksi ahdistukseksi; sitä suurempaa ahdingon aikaa maailma ei ole eikä tule koskaan kokemaan.
2. Kristuksen tulo pyhiensä kanssa (Mal. 4:1-3;2 Tess. 1:7-9). Ahdistuksen ajan lopussa Herra Jeesus palaa voimansa enkelien kanssa "tulen liekissä ja kostaa niille, jotka eivät tunne Jumalaa eivätkä ole kuuliaisia meidän Herramme Jeesuksen evankeliumille". Hän tuhoaa kaikki vihollisensa ennen kuin hän perustaa valtakuntansa maan päälle.
3. Kristuksen tuhatvuotinen valtakunta. Tämä sisältyy Herran päivään (Jooel 3:18, vrt. jae 14; Sak. 14:8,9, vrt jae 1). Silloin kohtaa tuomio jokaista, joka nousee kapinaan Herraa vastaan
(Jes. 65:17-25). Kuningas hallitsee tuolloin rautaisella valtikalla (Ilm 19:15).
4. Taivaitten ja maan lopullinen tuhoutuminen tulen voimasta (2. Piet. 3:7,10). Kristuksen tuhatvuotisen hallintokauden lopussa taivaat ja maa katoavat suurella pauhinalla ja alkuaineet hajoavat kuumuudesta hehkuen. Tämä on Herran päivän viimeinen vaihe.
Kristuksen päivä.
Herran päivän ollessa tuomionaika Jumalan Pojan hyljänneelle maailmalle, niin Kristuksen päivä on sitä vastoin siunauksen aika niille, jotka ovat panneet luottamuksensa HÄneen ja ovat näin ollen Hänen seurakuntansa jäseniä. Kristuksen päivään liittyy kaksi tärkeää tapahtumaa:
1.Pyhien ylöstempaus (1.Kor. 5:5; Fil. 1:6; 10). Kristuksessa kuolleet nousevat ylös. Elossa olevat uskovat kokevat muodonmuutoksen. Yhdessä heidät temmataan ilmoihin kohtaamaan Herra , ja he palaavat Hänen kanssaan Isän kotiin taivaaseen.
2. Kristuksen tuomioistuin (1. Kor.1:8; 2. Kor. 1:14; Fil. 2:16). Uskovat astuvat beemaan eli tuomioistuimen eteen vastaanottaakseen palkkion kukin ansionsa mukaan. Nyt ei päätetä heidän pelastuksestaan, vaan tarkastelun kohteena on heidän palvelustyönsä. kaikki heidän elämässään, mikä ansaitsee Kristuksen hyväksynnän, palkitaan. ne, jotka ovat heittäneet elämänsä hukkaan saavat kokea pettymyksen, mutta he itse kuitenkin pelastuvat "ikään kuin tulen läpi" (1. Kor.3:15).
Harmittavan käännösvirheen takia englanninkielisessä Kuningas Jaakon Raamatussa 2. Tessalonikailaiskirjeen luvun 2, toisessa jakessa esiintyy "Kristuksen päivä" "Herran päivän" sijasta (mutta suomalaisissa käännöksissä lause on oikein käännetty "Herran päiväksi").
Koska Tessalonikan kristityt elivät tuolloin ankaraa koetuksen aikaa, he luulivat Herran päivän tuomioiden jo alkaneen. Paavali vakuuttaa rohkaisten heitä, että Herran päivän alkua edeltää kaksi tapahtumaa- maailmanlaajuinen uskostaluopuminen ja synnin ihmisen eli antikristuksen ilmestyminen.
Tessalonikalaisilla ei olisi ollut mitään syytä pelätä Kristuksen päivän tuloa. Heille se olisi merkinnyt lopullista vapahdusta koetuksen hetkestä.
Jumalan päivä
Jumalan päivää ei tule sekoittaa Herran tai Kristuksen päivän kanssa. Siinä on kyseessä Jumalan lopullisen voiton päivä. Se saapuu, kun kaikki paha on lopullisesti hävitetty ja taivaat ja maa ovat tulessa tuhoutuneet (2. Piet. 3:12). Käytännössä Jumalan päivä on yhtä kuin iankaikkinen valtakuntansa.
William MacDonald lähteestä. Douglas Mowat Pojanaho 8 C 31 Jyväskylä
Kuinka ymmärtää Herran päivä ja suununtai? kyselee ihmettelijä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
ainakin näin äkkilukemalta vaikuttaa luotettavalta....
Onkohan tuo tuomion päivän symbolinen merkitys, siinäkin, kun sanomme sen sunnuntaiksi, että tuomitsemme itsemme Jumalan tuomiolla, laittamalla lepopäivän sunnuntaille sapainpaikalta. Näinkin sen voisi tulkita. ts. se ei olisikaan pyhäpäivä vaan tuomionpäivä. Mene ja tiedä.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=1500000000000013&posting=22000000011025069
Toora ei kumoutunut?
Sunnuntain väittämä Herran päiväksi sapatin tilalle on vääristymä ja ns. tuomio nimeämistä omalle päivälle. Sunnuntai = Herran päivä = tuomion päivä. Sapatti = levon päivä = siunauksen päivä. Voisi sanoa, hyvä kirjoittaja. Kiitos.
Kristityt halusivat eroon juutalaisten "luomisen muistopäivästä" , mutta ei eroon heidän Jumalastaan, jonka he olivat hyljänneet,...vaan saattaakseen myös juutalaiset mustasukkaiseksi pakanoille, joille Pyhä Henki nyt Helluntain tulella ja voimalla tuli ja vavistuksella saattaakseen kaikki uskolliset yhteen?
Juutalaisten "Sapatin Herra" salli tämän, koska juutalaiset olivat tehneet "lepopäivästä" murheen ja raskaan työpäivän kaikilla perinnäissäännöillään.....Jesajan kirjan lopussa, JUMALA saattaa lepopäivänsä taas oikealle paikallleen nimesä tähden....?
J. :)
===>>>Juutalaisten "Sapatin Herra" salli tämän, koska juutalaiset olivat tehneet "lepopäivästä" murheen ja raskaan työpäivän kaikilla perinnäissäännöillään.....Jesajan kirjan lopussa, JUMALA saattaa lepopäivänsä taas oikealle paikallleen nimesä tähden....?
Tämän seuraavan sivun löydettyä asiat tuli aika hyvin selväksi! Käykää lukemassa!
http://www.parse-error.com/display_page.php?page_id=55
http://www.suol.fi/raamattunet/konstant.html#konstant
http://www.suol.fi/raamattunet/kkohjana.html
KIRKON JA ROOMAN KEISARIN YHTEISTYÖ
( 311 - n. 400 )
Konstantinolainen käänne
- keisari Konstantinus Suuri halusi lujittaa Rooman valtakuntaa kristinuskolla
- rahaa kirkkojen rakentamiseen
- sunnuntai lepopäiväksi
- keisari alkoi ohjata kirkon elämää
- kirkko tunkeutui maailmaan, mutta myös maailma kirkkoon