MIKÄ ON SYNTIÄ ?
Raamattu opettaa että synti on Jumalan lain rikkomista. "Jokainen joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista." (1 Joh 3:4) (2 Moos 20:1-17, 5 Moos 5:1-21)
Syntiä voi tehdä myös jättämällä tekemättä sellaista mitä Jumala on käskenyt tehdä. Synnintekijä ylentää itsensä ja alentaa Jumalan. (1 Moos 3:1-6) Ihminen on perinyt vanhemmiltaan syntisen luonnon jota perisynniksi kutsutaan. (Ps 51:7, Room 7:14-23)
Ihminen ei voi omassa voimassaan noudattaa Jumalan tahtoa. Siksi ihminen tarvitsee Jumalan Hengen avun ja tuen, voidakseen noudattaa Jumalan lakia. (Hepr 8:8-10, Jer 31:31-34, Hes 36:26-27, Joh 15:4-5) Vain Jumalan yhteydessä Jeesuksessa Kristuksessa voimme menestyksellisesti taistella syntiä vastaan. Ilman Jeesusta Kristusta emme voi onnistua.
Synti erottaa ihmisen Jumalasta. (Jes 59:1-2) Jumala ei siedä syntiä. (Ps 89:32-34)
Joka väittää olevansa synnitön, todistaa väitteellään olevansa kaukana pyhyydestä, mutta "joka sanoo tuntevansa Hänet, mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä." (1 Joh 2:4-5) Kukaan ei voi tulla pyhäksi joka rikkoo tahallisesti yhtäkin Jumalan käskyä. (Ilm 14:12, Jaak 2:10-12)
Jumalan laki, joka Paavalin mukaan opettaa mikä on syntiä (Room 3:20) on voimassa niin kauan kun taivas ja maa ovat paikoillaan. (Luuk 16:17, Matt 5:17-19)
Evankeliumin saarnaaminen ei kumoa lakia, eikä laki evankeliumia. Molempia tulee saarnata rinnakkain. (Room 3:31) Lain kuningaskäsky (Matt 22:36-40) on yhteenveto Jumalan pyhästä 10- käskyn laista. Jeesus sanoi, että näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat. Kaikki laithan tähtäävät Jumalan ja lähimmäisten rakastamiseen.
Synnistä nuhtelu on rakkautta ja pelastaa sieluja. Välinpitämättömyys, että antaa ihmisen kulkea kohti tuhoaan, ei ole rakkautta. Usein evankeliumin palvelijoita syytetään tuomitsemisesta, mutta vaikka kristityn toki tuleekin noudattaa kohteliaisuutta, kristityllä on lupa suhtautua kaunistelemattomasti syntiin. Tämä ei ole ristiriidassa rakkauden kanssa ja evankeliumin työ on todellista lähimmäisrakkautta. Vilpittömät iloitsevat totuuksista, vilpilliset usein loukkkaantuvat. Evankeliumin työssä ei ole kyse tuomitsemisesta.
Raamatun sana voi tuomita ihmisen, sillä Raamattu on Jumalan sana, tahto ja vilpittömän kristityn auktorieetti.
Jumala on armollinen synnintekijöille antamalla mahdollisuuden katua ja kääntyä pois synnistä. (Room 5:21, Apt 3:19, Joel 2:12-13, Jes 55:7, Hes 18:32) Kristitytkin erehtyvät ja tarvitsevat tätä Jumalan armoa jatkuvasti. (1 Joh 2:1) Vilpitön kristitty ei kuitenkaan elä tahallisesti, jatkuvasti ja tietoisesti Jumalan lakia vastaan. Jumala pelastaakin ihmisen synneistään, mutta ei synneissään. Raamattu ei tunne sellaista halpaa armoa joka kattaisi jatkuvan ja tahallisen kapinoinnin Jumalan lakia vastaan.
"Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme." (Room 6:23)
Jumala antaa anteeksi raskaatkin synnit katuvalle. "Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa." (Jes 1:18) Taivaassa iloitaan jokaisesta kääntyneestä syntisestä. (Luuk 15:10)
Vain Jeesuksessa Kristuksessa on synnin sovitus. (Joh 1:29, 1 Piet 2:24, Hebr 9:28, 10:14, 1 Joh 2:2)
Siunausta
Jari
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
Raamattu opettaa että synti on Jumalan lain rikkomista. "Jokainen joka tekee syntiä, syyllistyy laittomuuteen, sillä synti merkitsee Jumalan lain rikkomista." (1 Joh 3:4) (2 Moos 20:1-17, 5 Moos 5:1-21)
Syntiä voi tehdä myös jättämällä tekemättä sellaista mitä Jumala on käskenyt tehdä. Synnintekijä ylentää itsensä ja alentaa Jumalan. (1 Moos 3:1-6) Ihminen on perinyt vanhemmiltaan syntisen luonnon jota perisynniksi kutsutaan. (Ps 51:7, Room 7:14-23)
Ihminen ei voi omassa voimassaan noudattaa Jumalan tahtoa. Siksi ihminen tarvitsee Jumalan Hengen avun ja tuen, voidakseen noudattaa Jumalan lakia. (Hepr 8:8-10, Jer 31:31-34, Hes 36:26-27, Joh 15:4-5) Vain Jumalan yhteydessä Jeesuksessa Kristuksessa voimme menestyksellisesti taistella syntiä vastaan. Ilman Jeesusta Kristusta emme voi onnistua.
Synti erottaa ihmisen Jumalasta. (Jes 59:1-2) Jumala ei siedä syntiä. (Ps 89:32-34)
Joka väittää olevansa synnitön, todistaa väitteellään olevansa kaukana pyhyydestä, mutta "joka sanoo tuntevansa Hänet, mutta ei pidä hänen käskyjään, on valehtelija, eikä totuus ole hänessä." (1 Joh 2:4-5) Kukaan ei voi tulla pyhäksi joka rikkoo tahallisesti yhtäkin Jumalan käskyä. (Ilm 14:12, Jaak 2:10-12)
Jumalan laki, joka Paavalin mukaan opettaa mikä on syntiä (Room 3:20) on voimassa niin kauan kun taivas ja maa ovat paikoillaan. (Luuk 16:17, Matt 5:17-19)
Evankeliumin saarnaaminen ei kumoa lakia, eikä laki evankeliumia. Molempia tulee saarnata rinnakkain. (Room 3:31) Lain kuningaskäsky (Matt 22:36-40) on yhteenveto Jumalan pyhästä 10- käskyn laista. Jeesus sanoi, että näiden kahden käskyn varassa ovat laki ja profeetat. Kaikki laithan tähtäävät Jumalan ja lähimmäisten rakastamiseen.
Synnistä nuhtelu on rakkautta ja pelastaa sieluja. Välinpitämättömyys, että antaa ihmisen kulkea kohti tuhoaan, ei ole rakkautta. Usein evankeliumin palvelijoita syytetään tuomitsemisesta, mutta vaikka kristityn toki tuleekin noudattaa kohteliaisuutta, kristityllä on lupa suhtautua kaunistelemattomasti syntiin. Tämä ei ole ristiriidassa rakkauden kanssa ja evankeliumin työ on todellista lähimmäisrakkautta. Vilpittömät iloitsevat totuuksista, vilpilliset usein loukkkaantuvat. Evankeliumin työssä ei ole kyse tuomitsemisesta.
Raamatun sana voi tuomita ihmisen, sillä Raamattu on Jumalan sana, tahto ja vilpittömän kristityn auktorieetti.
Jumala on armollinen synnintekijöille antamalla mahdollisuuden katua ja kääntyä pois synnistä. (Room 5:21, Apt 3:19, Joel 2:12-13, Jes 55:7, Hes 18:32) Kristitytkin erehtyvät ja tarvitsevat tätä Jumalan armoa jatkuvasti. (1 Joh 2:1) Vilpitön kristitty ei kuitenkaan elä tahallisesti, jatkuvasti ja tietoisesti Jumalan lakia vastaan. Jumala pelastaakin ihmisen synneistään, mutta ei synneissään. Raamattu ei tunne sellaista halpaa armoa joka kattaisi jatkuvan ja tahallisen kapinoinnin Jumalan lakia vastaan.
"Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme." (Room 6:23)
Jumala antaa anteeksi raskaatkin synnit katuvalle. "Vaikka teidän syntinne ovat verenpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin lumi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat valkeiksi kuin puhdas villa." (Jes 1:18) Taivaassa iloitaan jokaisesta kääntyneestä syntisestä. (Luuk 15:10)
Vain Jeesuksessa Kristuksessa on synnin sovitus. (Joh 1:29, 1 Piet 2:24, Hebr 9:28, 10:14, 1 Joh 2:2)
Siunausta
Jari
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
Vastaukset 7
Vanhimmat
1. Tappaminen on synti. Okei, ymmärrän.
2. Rasismi on syntiä. Ilman muuta.
3. Homous on synti. Täh?
Niin kauan kun jotkut uskovaiset jaksavat jauhaa kohtaa kolme, kukaan ei voi ottaa synnin käsitettä vakavasti. olen pahoillani, mutta itse saatte maineennne tältä osin puhdistaa.
On periaatteessa hieno asia, kun se tarkoittaa ihmisystävällisyyttä. Se kuitenkin pyrkii hyväksymään kaikki ihmisen himot ja halut.
Kristitty on suurin humanisti aina jos hän on aito kristitty.
Jumalan lait suojelevat ihmistä.
Siunausta
jari
http://www.netikka.net/jarinraamattuhotelli
ONKO OLEMASSA KRISTILLISTÄ HOMOSEKSUAALISUUTTA? ONKO HOMOSEKSUAALISUUS PUOLUSTETTAVISSA RAKKAUTEEN VEDOTEN?
Jumala loi ihmisen ja sääti aviojärjestyksen, sekä sukupuolisen kiinnostuksen vastakkaiseen sukupuoleen. Tätä kautta ihmissuku on lisääntynyt ja säilynyt.
Synnin tulo aiheutti homoseksuaalisuuden jota on ollut kaikkina aikoina.
Raamatusta löytyykin jo Mooseksen ajoilta saakka asiaa koskevaa (n 1500 ekr) opetusta.
Raamattu suhtautuu homoseksuaalisuuteen ehdottoman kielteisesti:
- 1 Moos 19:4-10,3 Moos 18:22,20:13, Room 1:24-28, 1 Tim 1:8-11, Juud 7-8, 1 Kor 6:9, Um 22: 15 (Homoja nimitettiin "koiriksi.") Jumalan laki joka on kaikkina aikoina voimassa opettaa mikä on syntiä, (Matt 5: 17-18, Luuk 16:17, Jaak 2:10-12, Room 3:20, 13:8-10) ja laki sanoo himosta: "Älä himoitse" sekä avioliiton ulkopuolisista suhteista "Älä tee huorin." (Rooom 7:7)
Rakkaus, himo ja seksi ovat kaikki eri asioita. Kristitty ei anna minkään himon tai nautinnon hallita itseään.
Lähimmäisrakkaus ei tarkoita, että ihmisen tulisi tyydyttää himojaan. Aiheuttavathan ihmisten himot paljon pahaa ja kärsimystä. Himojen tyydytys on usein myös itsekästä.
Seksi kuuluu vain avioliittoon rakkaudessa. Naimisiin kristitty menee pyhyydessä, ei sukupuolisessa kiihkossa.
Tekeekö samaa sukupuolta olevien avioliittoon vihkiminen asian hyväksyttäväksi?
Asia tulee vielä pahemmaksi synniksi rienaamalla Jumalan säätämän avioliiton pyhyyttä. Sanassaan Jumala on selvästi kieltänyt homoseksuaalisuuden haIjoittamisen. "Kristillisiä" homopiirejä järjestetään, mutta ne ovat vain synnin pukemista pyhyyden viittaan ja ymmärtämättömien eksyttämistä. (2 Tim 4:3)
Raamattu ei tunne sellaista armoa joka kattaisi jatkuvan, tietoisen ja tahallisen synnin teon ilman katumistaja synnin hylkäämistä. (1 Piet 1:14) Ihmisen on vaikeata luopua synnillisistä himoistaan. Siveyslakia (10 -käskyä) kukaan ei pysty noudattamaan omassa voimassaan. Siksi Jumala on luvannut uuden liiton uskoville Henkensä voiman, että ihminen voisi Jumalan Hengen voimassa noudattaa ilolla rakkauden lakia ja vapautua synnin kahleista. Kun Jumalan pyhä laki on sydämessä, ovat Jumalan käskyt mieluinen sydämen asia, ja ihminen vihaa entisiä mielihalujaan, eikä itsekään enää ymmärrä miten joskus saattoi tahallisesti synnissä elää.
Kun kristitty vaeltaa hengessä, hän ei toteuta lihan himoja. (1 Joh 2: 16-17, Gal 5: 16, Room 6: 12, GaI5:24, Ef2:3, 1 Piet 2:11,4:1-3,2 Tim 2:22, Tiit 3:3,2 Piet 1:4, 3:3, Juud 16-18, 1 Tess 4:4-5, Jaak 1:14,4:2, Mark 4:19, Room 13:14, Tiit 2:11-12, Gal5:17)
Homoseksuaalisuus ei ole ihmisessä synnynnäistä, mutta synnin kyllästämässä maailmassa ihminen voi tehdä valinnan ja muuttua homoseksuaaliksi, esim. usein toisen vanhemman puuttuessa tai vaikeuksissa ja pettymyksissä vastakkaisen sukupuolen kanssa.
Jumalan Hengen työn tuloksena ihminen "syntyy uudesti ylhäältä." Hänen koko persoonallisuutensa muuttuu Jumalan rakkauden ansiosta. (Joh 3:1-21,2 Kor 5:17, Room 7:22, 12:2) Jokainen synti on voitettavissa ja anteeksi annettavissa ihmisen tehdessä parannuksen.
"Silläjokainen on syntiä tehnyt ja on vailla Jumalan kirkkautta" (Room 3:23)
Siksi jokaisen tulisi suhtautua myös homoseksuaalisuuden syntiin armahtavasti kuten Jeesuskin teki aviorikoksesta tavatun naisen suhteen: "En minäkään Sinua tuomitse. Mene äläkä enää tee syntiä." (Joh 8:11)
tai sitten et ole aito kristitty. En hyväksy tietenkään kaikkia ihmisen himoja ja haluja: joku haluaa tehdä pahaa toiselle, en minä sellaista hyväksy. Seksuaalisuudessakin rajan voi vetää tuohon toisen vahingoittamiseen (jota voi kutsua vaikkapa synniksi): raiskaus on synti, alakäisen hyväksikäyttäminen on syntiä jne. Asia on mielestäni hyvin selvä. Aivan yhtä selvää on, että homoseksuaalisuus on ehkä poikkeaaa, mutta täysin harmitonta. Voihan sitäkin toki synniksi sanoa, jos välttämättä haluaa tehdä synnistä tyhjän sanan, joka ei merkitse mitään.
Ymärrän Sinut täysin, silä itsekin joskus ajattelin samalla tavalla.
Kuitenkin jos on kysymys hengellisyydstä ja kristillisyydestä, on kysymys Jumalan ensin tahdosta, ja Jumalan tahtoa ei ihminen määrää.
Sen voi lukea Raamatusta.
Tämä juttu tässä vain on.
Terveisin
jari
Ihmiset raamatunkin ovat kirjoittaneet, ja ihmiset raamattua myös lukevat, ja näköjään ymmärtävät lukemansa kovin eri tavalla. Totta kai jokaisella on oikeus valjastaa raamattu omien ahtaitten näköalojensa mukaiseksi sotaratsuksi erilaisia kohtaan, ja aivan yhtä suuri oikeus on minulla myös ymmärtää heidän virheensä. Ne jotka lyövät homoja raamatulla päähän, eivät osaa lukea raamattuaan. Sitä mieltä minä olen.
Raamatusta löytyy johdonmukainen teologia, vaikka ajan saatossa Jumalan nimissä on tehty pahaa, ole huoleti, sillä ei Jumalan valtuuksilla kuitenkaan.
Ryhdy tutkimaan mielenkiinon vuoksi ilmaiseksi;
http://www.media7.fi/raamattuopisto
RAAMATTU JUMALAN SANANA JA AUKTORITEETTINA
Vuonna 1947 Beduiinipoika Muhammed Adh-Dhip löysi Kuolleen meren kirjakääröt. Noin 2000 vuotta vanhoja Raamatun käsikirjoituksia! Ne todistavat että meillä on tänään kädessämme aivan sama Raamattu kuin profeetoillakin oli, ja jota Jeesuskin kädessään piti ja opetti. Juutalaiset kopioivat Raamattua hyvin tarkasti ja valvotusti. Raamatun kieltä on jouduttu tarkistamaan nykykielelle, mutta kaikki käännöstyöt on tehty samoista vanhoista alkukielen asiakirjoista. (jopa 250 ekr - 450 jkr, Pääosin VT 1008 jkr ja UT 350-450 jkr) Ei koskaan ole käännetty edellisestä käännöksestä. (Jehovan todistajien UM- käännös on poikkeus. Se on käännetty englanninkielisestä Raamatusta.)
Raamattu on kirjakokoelma jonka 66 kirjaa kirjoittivat hyvin erilaiset noin 40 ihmistä vajaan 1600 vuoden aikana. Jumala antoi profeetoilleen sanoman jonka he pukivat kukin persoonalliseen tyyliinsä ihmiskielelle. Raamatun syntyä ohjasi itse Jumala Pyhän Henkensä kautta. Raamattu Sanookin ettei Jumala tee mitään ilmoittamatta ensin palvelijoilleen profeetoille. Myös ettei yksikään kirjoitus ole syntynyt ihmisen omasta tahdosta, vaan ihmiset saivat Jumalalta sen minkä kirjoittivat. (Aam 3:7, 2 Piet 1:21, 2 Tim 3:16)
"Näin sanoo Herra" sanonnat toistuvat Raamatussa noin 1800 kertaa. (Jer 1 :4,6, 38:2-3, Sak 1:4) Tähän jumalalliseen alkuperään perustuu Raamatun arvovalta. Tämän vuoksi Raamattu on yhtenäinen ja looginen kirja alusta loppuun, eikä sisällä todellisia ristiriitoja Raamatun sanoman kannalta. Raamattu onkin vakaumuksellisille kristityille Jumalan sana ja auktoriteetti. Ei uskonnollisten mielipiteiden kokoelma joka mahdollistaisi ihmisen oman tahdon etusijalle. Raamattu sisältää valtavan määrän profetioita eli ennustuksia. Jokainen Raamatun profetia on toteutunut tarkasti yksityiskohtiaan myöten. Osa ennustuksista toteutuvat parhaillaan ja osa odottavat toteutumistaan, jotka samalla todennäköisyyden varmuudella tulevat tapahtumaan ja toteutumaan.
Profeetta Daniel näki jo 2700 vuotta sitten yhdistyneen euroopan, EU:n ! Raamattu on ilmoitus kirjakokoelman keskushenkilöstä Jeesuksesta Kristuksesta. Raamattu on puolueeton ja erehtymätön erehdysten paljastaja, esittää ihmiskunnan historian, Jumalan sana ihmiselle, maailman levinnein kirja, kertoo myös "hyvien" ihmisten ja uskon suurmiesten virheistä, profeetallinen sana, luotettava opas. Raamatulla on ihmistä muuttava vaikutus, se on muuttumaton, oppimattomienkin ymmärettävissä Jumalan Hengen avulla, kulkee tieteen kanssa rinnan oikein tulkittuna, totuuden paljastaja, vihattu ja rakastettu.
Raamattua tutkittaessa on huomioitava seuraavat asiat:
- Asiayhteys! Mihin asiayhteyteen Raamatun jae ja asia kuuluvat, eli mistä on kysymys kun tutkimme asian yksittäisen jakeen ympäriltäkin.
- Mitä muualla samasta asiasta sanotaan.
- Alkukielen merkitys, ja usein sen ajan kulttuurin ja tapojen yhteys asiassa.
Raamattua on tutkittava vilpittömällä mielellä, Hengessä ja totuudessa. Siksi Raamattu ei aukene pelkille virheiden etsijöille, ja siksi Raamattua ymmärretään ja opetetaan usein väärin. (Joh 4:23, Joh 17:17, Kol 1:6)
Jumalan nimissä on tosiaan tehty pahaa, kuten herätelty turhia syyllisyydentuntoja. Jumalan valtuuksilla se ei kuitenkaan ole tapahtunut.