Neandertalinihminen oli sopeutunut hyvin jääkautisen Euroopan ja Lähi-idän kylmiin olosuhteisiin ja ehti elää näillä alueilla 200000 vuotta ennen kuin 30000 vuotta sitten arvoituksellisesti katosi. Syyksi lajin sukupuuttoon on esitetty mm. kilpailua samoista elinresursseista Lähi-itään ja Eurooppaan Afrikasta levittäytyneen ihmisen kanssa. On myös arveltu, että ihmiset olisivat tappaneet heidät vähitellen viimeiseen yksilöön, vaikka arkeologista näyttöä näiden ihmislajien välisistä oletetuista vihamielisistä suhteista ei ole. Yksi mielenkiintoinen vaihtoehto on, että neandertalilaiset olisivat vähitellen sulautuneet geneettisesti yksilömääriltään suurempiin ihmispopulaatioihin.
Koska neandertalilaiset ja ihmiset asuttivat paikka paikoin samoja alueita jopa kymmeniä tuhansia vuosia, vaikuttaisi erikoiselta, jos pariutumista lajien kesken ei olisi tapahtunut, sillä nykyisinhän ollaan sitä mieltä, että neandertalinihmisen käyttäytyminen tuskin poikkesi kovinkaan paljon ihmisen käyttäytymisestä. Myöskään geneettiset erot eivät varmaankaan olleet niin suuria, etteikö keskinäinen lisääntyminen olisi onnistunut.
Itse asiassa onkin löydetty luurankoja, joita on epäilty ihmisen ja neandertaalin risteymiksi. Ehkä paras risteymäkanditaatti on Portugalista löydetty neljävuotiaan lapsen luuranko.
Eurooppalaisillahan on erikoisuutena afrikkalaisiin ja aasialaisiin verrattuna esim. ulkoneva nenä, vaaleat hiukset ja silmät. Nämä kaikki meillä eurooppalaisilla esiintyvät fyysiset piirteet ovat joidenkin tutkijoiden mielestä mahdollisesti neandertalilaista alkuperää. Melko tuoreessa tutkimuksessaan eräät geenitutkijat pitävät todennäköisenä, että punahiuksisuus on neandertalilaisilta peritty ominaisuus.
Neandertalilaisilla oli massiivinen, pitkä ja korkea nenä, suuri pää ja soikeat kasvot, mutta myös piirteitä (kaareva otsa, vahvat kulmakaaret ja roteva luusto), joista ei näy merkkejä eurooppalaisissa tai muissakaan ihmisissä. Toisaalta myös neandertalinihmisen aivot olivat ihmisen aivoja suuremmat.
Koska neandertalilaiset ja ihmiset asuttivat paikka paikoin samoja alueita jopa kymmeniä tuhansia vuosia, vaikuttaisi erikoiselta, jos pariutumista lajien kesken ei olisi tapahtunut, sillä nykyisinhän ollaan sitä mieltä, että neandertalinihmisen käyttäytyminen tuskin poikkesi kovinkaan paljon ihmisen käyttäytymisestä. Myöskään geneettiset erot eivät varmaankaan olleet niin suuria, etteikö keskinäinen lisääntyminen olisi onnistunut.
Itse asiassa onkin löydetty luurankoja, joita on epäilty ihmisen ja neandertaalin risteymiksi. Ehkä paras risteymäkanditaatti on Portugalista löydetty neljävuotiaan lapsen luuranko.
Eurooppalaisillahan on erikoisuutena afrikkalaisiin ja aasialaisiin verrattuna esim. ulkoneva nenä, vaaleat hiukset ja silmät. Nämä kaikki meillä eurooppalaisilla esiintyvät fyysiset piirteet ovat joidenkin tutkijoiden mielestä mahdollisesti neandertalilaista alkuperää. Melko tuoreessa tutkimuksessaan eräät geenitutkijat pitävät todennäköisenä, että punahiuksisuus on neandertalilaisilta peritty ominaisuus.
Neandertalilaisilla oli massiivinen, pitkä ja korkea nenä, suuri pää ja soikeat kasvot, mutta myös piirteitä (kaareva otsa, vahvat kulmakaaret ja roteva luusto), joista ei näy merkkejä eurooppalaisissa tai muissakaan ihmisissä. Toisaalta myös neandertalinihmisen aivot olivat ihmisen aivoja suuremmat.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Vastakkainen teoriahan olisi, että neandertalilaiset olisivat kuolleet sukupuuttoon hävittyään kilpailussa muille ihmisille. Sellainen oletus on kuitenkin mielestäni hyvin epätodennäköinen.
Vaikka ihmisluontoon toisaalta kuuluu epäluuloisuus erilaista ulkonäköä kohtaan, toisaalta myöskin eksotiikan vetovoima. Aivan samoin on nykyään eri ihmisryhmien kesken. Miksi ihmeessä neandertalilaiset eivät olisi sulautuneet tulokkaisiin ainakin jossain määrin? Niin on aina ollut jonkin ihmisryhmän levittäytyessä toisen ryhmän alueelle.
Arosuden tietotoimisto kertoo,että eiköhän noi sulautunut muuhun väestöön ja sitten pikkuhiljaa rotunaan katos.Kuten nykyisinkin pienemmät kansat.Evoluutio on ikuista.
mutta ongelmana taitaa olla, että käsittääkseni dna-todisteet eivät viittaa yhteensulautumiseen. Täällä on varmaankin vakkareita läsnä, jotka osaavat selittää tarkemmin, mutta nykyihmisten todella pieni geneettinen hajonta viittaa siihen, että polveudumme vain ja ainoastaan muutaman tuhannen ihmisen joukosta, joka eli (todennäköisesti) Itä-Afrikassa vajaat 100 000 vuotta sitten. Nykyihmisen perimä poikkeaa merkittävästi neanderthalin ihmisen perimästä (jota on pystytty tutkimaan fossiililöydöistä), eikä siinä ole yhtään viitettä neanderthalilaisten geneettisiin erityispiirteisiin.
Kysymys on juuri siitä, olivatko neandertalilaiset lisääntymiskykyisiä tulokkaiden kanssa. Merkittäviä erojahan oli. Esim. neandertalilaisten puheenmuodostus ei ollut samalla tasolla tulokkaiden kanssa.
Olisi siis ihme, jos sekoittumista ei olisi tapahtunut sikäli kuin se oli mahdollista. Jos taas ei syntynyt riittävästi lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä, silloinhan neandertalilaisten geneettistä perimää nykyihmisillä ei ole tai on vain hyvin vähän.
En todellakaan ole mikään alan asiantuntija. Näin maallikosta tuntuukin epäilyttävältä, että näistä luufossiileista saaduista DNA-fragmenteista olisi pystytty rekonstruoimaan täydellinen neandertalilaisperimä kasaan, vaikka hienoja tekniikoita DNA:n käsittelyyn onkin olemassa.
Onhan myös ihmisen ja simpanssin geeneistä 98% yhteisiä, joten mistään draamaattiseta erosta ihmisten ja neandertalilaisten perimän suhteen ei liene kuitenkaan kyse. Ihmisen perimässäkin riittää varmasti vielä selvitettävää ja yllätyksiä voi ilmetä.
>>En todellakaan ole mikään alan asiantuntija. Näin maallikosta tuntuukin epäilyttävältä, että näistä luufossiileista saaduista DNA-fragmenteista olisi pystytty rekonstruoimaan täydellinen neandertalilaisperimä kasaan...
Siitä ei varmaankaan ole kysymys, että koko neanderthalilaisperimä tunnettaisiin. Käsitän asian niin, että jo niistä osista perimää, jotka tunnetaan, pitäisi löytyä yhteneväisyyksiä, jos neandertalilaiset kuuluisivat esi-isiimme.
Ja toinen (epäsuora) todiste kai on em. perimän pieni vaihtelu. Vaikkei neanderthalilaisten perimää tunnettaisikaan, niin neanderthalilaisesi-isät aiheuttaisivat suuremman vaihtelun nykyihmisen perimään. Nykyihmisen ja neanderthalilaisen yhteiset kantamuodot elivät jo n. 500 000 vuotta sitten.
Ja jos oletamme, että neanderthalilaiset olisivat sulautuneet esim. joidenkin eurooppalaisten t. aasialaisten rotujen esi-isiin, niin ko. rotujen perimässä pitäisi olla erityispiirteitä, jotka puuttuvat 'alkuperäiseen kotiimme' Afrikkaan jääneiltä kansoilta, jotka eivät ole voineet olla kosketuksissa neanderthalilaisiin.
Sehän tiedetään, etteivät eurooppalaisetkaan polveudu neandertalilaisista, vaikka neandertalilaiset asuttivatkin samoja alueita, joilla "euripidirotu" muodostui. Kyse onkin siitä, missä määrin (jos ollenkaan)näillä neandertalilaisalueilla eläneet ihmiset sekoittuivat heihin geneettisesti.
Eurooppalaisissa mahdollisesti olevien neandertalilaisgeenien määrä voi olla hyvinkin vähäinen, mutta ne voivat ehkä saada aikaan eräitä fenotyyppisiä erikoispiirteitä (esim. punahiuksisuus)joista keskustelunavausviestissäni mainitsin.
Enpä ole mikään alan asiantuntija minäkään,kuten joku aikaisempi kirjoittajakin sanoi, joten ei minulla mitään varmaa käsitystä ole asiasta. Hatusta, ulkomuistista ja lehdistä luetusta tempaisin lähinnä tietoni.
>>Sehän tiedetään, etteivät eurooppalaisetkaan polveudu neandertalilaisista, vaikka neandertalilaiset asuttivatkin samoja alueita, joilla "euripidirotu" muodostui.
Sitä en kuvitellutkaan. Kysymys lienee lähinnä siitä, pitäisikö hyvin pienen neanderthalilaisosuuden (esim. alle 1% joissakin nykyihmisen roduissa, osassa ei ollenkaan) perimässä näkyä dna-todistusaineistosta. Vetoan jälleen asiantuntemattomuuteeni.
Mitenkäs muuten tämä asia suhtautuisi kuuluisan mitokondrio-Eevaan? Jos (joidenkin) nykyihmisten esi-isiin kuuluu myös neanderthalilaisia, ja joku ko. henkilöistä
1) sattuisi tutkimusotantaan
2) sattuisi äidinpuoleista linjaa olemaan neanderthalilaisnaisen jälkeläinen
niin eikös sen pitäisi näkyä silloin poikkeamana kaikista muista ihmisistä? Eli kun kaikilla muilla löytyisi yhteinen esiäiti 150 000 vuoden takaa, niin jollakulla se olisikin 500 000 vuoden päässä.
Vaikuttaa ilmeiseltä, että neanderthalilaisten osuus nykyihmisen perimässä on joka tapauksessa erittäin pieni, jos sitä on. Olisi muuten aika mielenkiintoista kuulla jonkun asiantuntujan näkökulma tähän asiaan.
Olipa sulautumisen suhteen asia sitten kummin tahansa, niin tuli vielä tuosta tappamisesta ja resursseista kilpailusta seuraavaa mieleeni:
Ei ole varmaankaan mitään pakottavaa syytä olettaa, että nykyihminen tuhosi neanderthalilaiset vihamielisten yhteenottojen kautta. Hyvin pienikin paremmuus resurssien käytössä voi johtaa nopeaan tahtiin toisen lajin sukupuuttoon. Esimerkiksi tarhoista karanneet minkit ovat syrjäyttäneet Suomen luonnosta vesikon täydellisesti, koska ne sijoittuvat samaan ekologiseen lokeroon.
Tänään ykkösellä näytetyssä Prismassa neandertalilaisten häviämisen syyksi tarjottiin jääkauden aikaista ilmaston nopeaa kylmenemistä, mikä johti neandertalilaisten saalistuspaikkojen, metsien huomattavaan vähenemiseen. Neandertalilaiset olivat dokumentin mukaan fysiologiansa ja anatomiansa takia kykenemättömiä metsästämään menestyksellisesti aukeassa maastossa, vaikka olisivat ottaneet ihmisten tehokkaammat metsästystekniikat käyttöönsä.
Toisin kuin avausviestissä annan virheellisesti olettaa, ohjelmassa kerrottiin myös, että yhtään kokonaista neandertalilaisluurankoa ei ole löydetty.
se dokkari nimittäin. En vain tullut kokonaan katsoneeksi tyhmyyttäni (kotitöiden aikataulut pettivät). Eikös sitä ole joitain työkalulöytöjäkin, jotka viittasivat siihen suuntaan, että vähän ennen häviämistään n:t omaksuivat joitakin nykyihmisen keksintöjä? Avaa oven spekuloinnille siitä, onko ollut kontakteja, vai onko ne saatu epäsuorasti tarkkailemalla toistensa tekemisiä.
Ja minä tuolla ylempänä kirjoitin, että neandertalilaisten puheenmuodostus ei olisi ollut samalla tasolla tulokkaiden kanssa, mutta tuossa dokumentissa kyllä osoitettiin, että puhetaito heillä oli, vaikka kurkunpää olikin erilainen kuin nykyihmisellä.
Olosuhteiden muutos ja toisen ryhmän parempi menestyminen avoimessa maastossa on tietysti hyvä selitys ilman että tarvitaan paljon keskinäistä vihanpitoa toisen ryhmän häviämiseen.
Muistaakseni tuota risteytymismahdollisuutta ei käsitelty, vai katsoinko huolimattomasti?