Mihin tää maailma on menossa? Ihmisiä on ympärilläni mutten kuitenkaan saa tutustuttua heihin, jotta saisin ystäviä. Ihmisiä on ihan älyttömästi, jokaisella oma elämänsä, omat kuvionsa, rutiininsa ja ennen kaikkea kiire..
Katson ikkunasta ulos kadulle tuntitolkulla; seuraan muita ihmisiä ja heidän kiireitään. Välillä mukaan eksyy koiranulkoiluttajia, jotka vielä jaksavat ulkoilla koiran ehdoilla, eivätkä kisko hihnasta kuin viimestä päivää kiireen armoilla..
Joskus sitä kaipaa ihan älyttömästi seuraa, aikuisen ihmisen juttuseuraa. Miten se onkin niin vaikeaa? Säteissä ihmiset juttelevat lähinnä vakkarit keskenään ja jos joku itelle juttelee niin on taatusti taka-ajatukset matkassa. Kuvitellaan, että halutaan seksiä, päiväkahviseuraa, salaista seuraa jne. Miksi kukaan ei halua vain jutella ihan tavallisista asioista ilman mitään vaateita taikka taka-ajatuksia mistään? Missä vaiheessa tämä elämä on muuttunut näin? On tullut krooninen kiire ja sisäänpäin kääntyneisyys. Ajatellaan vain omaa elämää, ruuanlaittoa, kiirettä, töitä, lapsia eikä lainkaan sitä oman kodin/elämän ulkopuolella olevaa elämää. Vanhukset ovat jääneet yksin, vanhemmilla ei ole antaa laatuaikaa lapsilleen kuten ennen..
Nyt taidan sulkea suuni, koska alkaa tuntua siltä, etten itsekään enää tiedä mitä olen naputtelemassa..
Katson ikkunasta ulos kadulle tuntitolkulla; seuraan muita ihmisiä ja heidän kiireitään. Välillä mukaan eksyy koiranulkoiluttajia, jotka vielä jaksavat ulkoilla koiran ehdoilla, eivätkä kisko hihnasta kuin viimestä päivää kiireen armoilla..
Joskus sitä kaipaa ihan älyttömästi seuraa, aikuisen ihmisen juttuseuraa. Miten se onkin niin vaikeaa? Säteissä ihmiset juttelevat lähinnä vakkarit keskenään ja jos joku itelle juttelee niin on taatusti taka-ajatukset matkassa. Kuvitellaan, että halutaan seksiä, päiväkahviseuraa, salaista seuraa jne. Miksi kukaan ei halua vain jutella ihan tavallisista asioista ilman mitään vaateita taikka taka-ajatuksia mistään? Missä vaiheessa tämä elämä on muuttunut näin? On tullut krooninen kiire ja sisäänpäin kääntyneisyys. Ajatellaan vain omaa elämää, ruuanlaittoa, kiirettä, töitä, lapsia eikä lainkaan sitä oman kodin/elämän ulkopuolella olevaa elämää. Vanhukset ovat jääneet yksin, vanhemmilla ei ole antaa laatuaikaa lapsilleen kuten ennen..
Nyt taidan sulkea suuni, koska alkaa tuntua siltä, etten itsekään enää tiedä mitä olen naputtelemassa..
Vastaukset 2
Vanhimmat
http://personal.inet.fi/koti/ilmanjohtajaa/
että, moni toinenkaan ei ole ihmetelmääsi ymmärtänyt. yks proviant imuttaakseen itsensä.
mikäs on vikas ruanlaitol, lastenhoidol, vaan musta tuntuu, että aina ei oo kaikel aikaansa.
olisiko vaan avaukses vaikee, niin haikee, ettei siihen täs helpommas sutus haluu ottaa kii?.
vaan jos on suukki ummes,on lampi ammes ja ajatus jää puolinaiseksi.