Minua on jo pitemmän aikaa ihmetyttänyt, kuinka yhteiskunta kohtelee huumeiden käyttäjiä.
Itse en hyväksy huumeita, mutta hyväksyn narkkareiden avustamisen.
Eräs ystäväni on narkkari, tosin nyt lopettanut huumeiden käytön. Hän on kertonut satuttavia faktoja siitä, kuinka huumeiden käyttäjiä kohdellaan.
Sairaalassa sanotaan, ettei narkkareita auteta.
Joissakin vieroitusklinikoissa sanotaan, ettei narkkareita auteta.
Ystävät sanovat, etteivät halua tukea narkkaria.
Kuinkahan moni huumeiden käyttäjä on ensimmäisen piikin pistettyään ajatellut, että heistä tulee narkkareita? Tuskin kukaan. Kuinka moni on ensimmäisen tupakan poltettuaan ajatellut, että heistä tulee tupakoijia? Tuskin kukaan. Huono vertauskuva, mutta periaatteessa sama.
Kuinka huumeiden käyttäjä voi päästä kuiville, jos mistään ei saa apua?
Mielestäni yhteiskunnan pitäisi enemmän tukea narkkareita. Läheisten ei tulisi kääntää selkää, koska esimerkiksi ystävälläni se on johtanut siihen, että hänellä ei ole minun ja pikkuveljensä lisäksi kuin tyttöystävänsä ja eräs kaveri, jotka eivät käytä huumeita, ja joiden kanssa voi liikkua. Vanhoista huumekavereista on tullut läheisiä, ja jos näitä kavereita ei hylkää, on kuivilla pysyminen lähes mahdotonta. Mutta kuka haluaa hylätä ainoat kaverinsa, jos jäljelle jää vain yksinäisyys?
Tupakoivana henkilönä osaan vain kuvitella, kuinka vaikeaa huumeista on päästä yli. Jo pelkän tupakoinnin lopettaminen tuottaa vaikeuksia minulle! Kuvitella sitten vielä, kun pitäisi huumeista päästä yli.. Vieroitushoidon vaikeus on siinä, kun aivot eivät enää tuota niin paljon mielihyvää tuottavia aineita, kuin ns. normaaleilla ihmisillä. Tahdonvoima ei monella riitä, jos mistään ei saa apua - edes ystäviltä tukea.
Hyljätäänkö narkkari siis yhteiskunnan ulkopuolelle, jolloin hän menettää ihmisoikeutensa? Haluaisin kovasti, että jokainen tämän lukenut haluaisi auttaa narkkareita. Tosin tietenkin vain siinä tapauksessa, että narkkari haluaa itse ottaa avun vastaan.
Ns. pakkovieroittaminen ei mielestäni ole ratkaisu, koska siitä ei seuraa mitään pitkäaikaista. Halun päästä kuiville pitäisi tulla syvältä itsestä. Kun tällöin ympärillä on ymmärtäväisiä ja auttavaisia ihmisiä, selvillä pääseminen helpottuu huomattavasti.
Tietenkään en tarkoita, että huumeiden käyttö tulisi hyväksyä. Narkkaria, joka itsekin on tajunnut huumeiden haitallisuuden, on ilo auttaa ja huomata hänen selviävän.
Mielestäni yhteiskunnalla on paljon parantamisen varaa tässä asiassa.
Mistä sitten tietää, että ihminen oikeasti haluaa eroon huumeista?
Hänen elämänmyönteisestä ja päättäväisestä katseestaan.
Itse en hyväksy huumeita, mutta hyväksyn narkkareiden avustamisen.
Eräs ystäväni on narkkari, tosin nyt lopettanut huumeiden käytön. Hän on kertonut satuttavia faktoja siitä, kuinka huumeiden käyttäjiä kohdellaan.
Sairaalassa sanotaan, ettei narkkareita auteta.
Joissakin vieroitusklinikoissa sanotaan, ettei narkkareita auteta.
Ystävät sanovat, etteivät halua tukea narkkaria.
Kuinkahan moni huumeiden käyttäjä on ensimmäisen piikin pistettyään ajatellut, että heistä tulee narkkareita? Tuskin kukaan. Kuinka moni on ensimmäisen tupakan poltettuaan ajatellut, että heistä tulee tupakoijia? Tuskin kukaan. Huono vertauskuva, mutta periaatteessa sama.
Kuinka huumeiden käyttäjä voi päästä kuiville, jos mistään ei saa apua?
Mielestäni yhteiskunnan pitäisi enemmän tukea narkkareita. Läheisten ei tulisi kääntää selkää, koska esimerkiksi ystävälläni se on johtanut siihen, että hänellä ei ole minun ja pikkuveljensä lisäksi kuin tyttöystävänsä ja eräs kaveri, jotka eivät käytä huumeita, ja joiden kanssa voi liikkua. Vanhoista huumekavereista on tullut läheisiä, ja jos näitä kavereita ei hylkää, on kuivilla pysyminen lähes mahdotonta. Mutta kuka haluaa hylätä ainoat kaverinsa, jos jäljelle jää vain yksinäisyys?
Tupakoivana henkilönä osaan vain kuvitella, kuinka vaikeaa huumeista on päästä yli. Jo pelkän tupakoinnin lopettaminen tuottaa vaikeuksia minulle! Kuvitella sitten vielä, kun pitäisi huumeista päästä yli.. Vieroitushoidon vaikeus on siinä, kun aivot eivät enää tuota niin paljon mielihyvää tuottavia aineita, kuin ns. normaaleilla ihmisillä. Tahdonvoima ei monella riitä, jos mistään ei saa apua - edes ystäviltä tukea.
Hyljätäänkö narkkari siis yhteiskunnan ulkopuolelle, jolloin hän menettää ihmisoikeutensa? Haluaisin kovasti, että jokainen tämän lukenut haluaisi auttaa narkkareita. Tosin tietenkin vain siinä tapauksessa, että narkkari haluaa itse ottaa avun vastaan.
Ns. pakkovieroittaminen ei mielestäni ole ratkaisu, koska siitä ei seuraa mitään pitkäaikaista. Halun päästä kuiville pitäisi tulla syvältä itsestä. Kun tällöin ympärillä on ymmärtäväisiä ja auttavaisia ihmisiä, selvillä pääseminen helpottuu huomattavasti.
Tietenkään en tarkoita, että huumeiden käyttö tulisi hyväksyä. Narkkaria, joka itsekin on tajunnut huumeiden haitallisuuden, on ilo auttaa ja huomata hänen selviävän.
Mielestäni yhteiskunnalla on paljon parantamisen varaa tässä asiassa.
Mistä sitten tietää, että ihminen oikeasti haluaa eroon huumeista?
Hänen elämänmyönteisestä ja päättäväisestä katseestaan.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ensinnäkin meillä suomessa huumeiden käyttäjiä kohdellaan yhteiskunnan osalta selvästi paremmin kun monissa muissa Euroopan maissa. En hyväksy itse ollenkaan huumeiden käyttöä, enkä niiden kauppaamista.
Mielestäni suomessa huumeiden käyttäjiä kohdellaan joskus jopa liiankin hyvin yhteiskunnan osalta, joten tuntuu siltä että joku raja tähänkin hyysäämiseen olisi laitettava. Ainakin se juttu on varma että huumeiden käyttö ei tule vähentymään jos narkkareille aletaan hommata kaikki mahdolliset palvelut ym. tarpeet.
Meillä suomessa huumeiden käyttäjillä on myös oikeus sosiaalitukiin jotka ovat vielä selvästi parempia kun muissa Euroopan maissa, näin ollen narkkareilla luulisi ainakin riittävän rahaa aineiden ostamiseen.
Ulkomailla näkee tiettyjä alueita ja puistoja joissa narkkarit viettävät aikaansa ja jopa asuvat kun heillä ei ole muutakaan paikkaa tai asuntoa. Suomessa tämän tapaisia alueita ei ole juuri samalla mitalla kun muissa Euroopan maissa tai Yhdysvalloissa.
Tuskin kukaan päättää alkaa narkkariksi kokeiltuaan ekan kerran huumeita, tämän takia huumevalistusta olisi lisättävä yhteiskunnan osalta niin etteivät nuoret kokeilisi huumeita edes yhtä ainoaa kertaa.
Valitettavasti nykyaikana nämä tietyt "trendihuumeet" ovat oikein muotijuttuja joista nuorten on jopa vaikea uskaltaa kieltäytyä.
Eikä asiaa paranna ollenkaan se että tänä päivänä hyvin monet nuoret saattavat käyttää joskus jotain huumeita vaikka eivät olisikaan narkkareita. Tänä päivänä sellainen henkilö alkaa olla aika harvainainen nuorison keskuudessa joka ei ole ikinä elämässään edes kokeillut mitään huumeita.
Tuntuu että lähes kaikki nuoret ovat kokeilleet ainakin kerran elämässään jotain marihuanaa, ekstaasia tai jotain pillereitä. Joten voi siis sanoa ettei tulevaisuus näytä kovinkaan hyvältä tämän asian suhteen.
Kaikista kauheinta on se että toisilla narkkareilla saattaa olla lapsia tai lemmikkieläimiä joista he eivät pysty itse millään tavalla huolehtimaan, näin ollen lapset tai lemmikkieläimet joutuvat kärsimään valtavasti kun huoltajan tärkein asia elämässä on saada pää sekaisin aineilla.
Yhteiskunnan ei pidä parantaa narkkarien asemaa ainakaan lisäämällä heidän sosiaalitukia ja muita avustuksia, vaan järjestää heille entistä enemmän hoitopaikkoja sekä lisätä huumevalistusta nuorison keskuuteen.
Mielestäni poliisi voisi myös puuttua tähän asiaan nykyistä enemmän ja järjestämällä esim. huumeratsioita yökerhoihin ja muihin sellaisiin paikkoihin joissa huumeita epäillään olevan. Toisten mielestä tämä olisi tietenkin jotain Stasi-meininkiä, mutta mielestäni poliisilla on täysi oikeus puuttua rikollisuuteen ja sen torjuntaan.
Eli itsekin olen sitä mieltä, ettei sosiaalitukea pitäisi ainakaan lisätä narkkareilla. Mutta hoitopaikkojen vähyys on huolestuttavaa: ystäväni halutessa hoitoon olivat hoitopaikat täynnä, ja hän joutui odottamaan ties kuinka kauan päästäkseen hoitoon. Kuukauden hoidossa oltuaan sossu päätti, etteivät korvaa hänen hoitoaan. Hoito täytyi lopettaa, ja hänen oli selviydyttävä itsekseen. Onneksi ystävälläni oli luja tahto, ja hän on pysynyt selvillä jo kauan aikaa.
Sossun perustelu oli, että laitoshoito on maksuton. Ystäväni ei kokenut laitoshoitoa hyvänä vaihtoehtona, koska koki sen olevan vain väliaikainen etappi.
Isäni oli alkoholisti ja väkivaltainen sellainen.
Ei hänelle tarjottu kuntoutusta, hoitoa tai muuta samalla mitalla kuin narkkareille.
Isäni kävi töissä ja kantoi suurimman osan palkastaan alkoon. Alkoholi tappoi hänet.
Valtio sai varmasti isästäni verotuloja enemmän kuin yhdestäkään narkkarista tai monesta normi veronmaksajastakaan.
Alkoholin juonti ei ole laissa kielletty, huumeiden käyttö on.
Alkoholistit luokitellaan luusereiksi, ja se on heidän omaa syytään.
Narkomaaneja säälitään, he ovat uhreja.
Jotain tolkkua.
Yhteiskunnan ei pitäisi hoitaa narkkareita eikä avustaa heitä veroeuroilla. Huumeet ovat laittoimia joten yhteiskunnan ei tarvitse kustantaa niistä aiheutuvia ongelmia käyttäjälle. Vastuun pitää kantaa itse. Se on täysin itse aiheutettu ongelma jos huumeita alkaa käyttään. Siitä on turha syytellä ketään muuta kuin itseään.
Suomessa ei ole yhtäkään ihmistä, (aivan pieniä lapsia lukuunottamatta) joka ei tietäisi, että huumeet ovat sekä laittomia että vaarallisia ja riippuvuutta aiheuttavia!
Valinta on AINA oma.
Tuo on kyllä täysin totta että jokaisen pitäisi osata kantaa itse vastuu omasta elämästään, narkkarit eivät voi syyttää kun itseään siitä kun ovat ajautuneet huumeongelmaan.
Itse he ovat omasta tahdosta kokeilleet aineita ja tulleet sitä myötä huumeriippuvaisiksi, on pelkästään omaa tyhmyyttä jos ei ole kanttia kieltäytyä aineista sen takia kun kaverit mahdollisesti ovat kokeilleet niitä tai jopa käyttävät huumeita.
Vaikka hoitopaikkoja järjestettäisiin huumeriippuvaisille kuinka paljon tahansa, niin se on varma asia että huumeiden käyttö ei tule ainakaan vähenemään sen avulla.
Paras ja ainoa keino huumerikollisuuden torjumisessa olisi se että poliisi saisi lisävaltuuksia huumerikollisuuden torjumiseksi. Myös rangaistuksia huumerikoksista pitäisi koventaa selvästi nykyisestä.
Mielestäni siinä ei olisi mitään väärää jos poliisit saisivat luvan kuunnella huumekauppiaiden puheluita ja seurata heidän tekemisiään entistä tarkemmin rikollisuuden estämiseksi.
Lisäksi poliisit voisivat järjestää entistä enemmän huumeratsioita sellaisiin paikkoihin joissa huumeita mahdollisesti on tarjolla, kuten yökerhot ym. paikat.
Olisiko hyvä, jos huumeiden käyttäjät elisivät kaduilla, ja näin ollen olisivat lapsiamme lähellä?
En tarkoittanut, että huumeiden käyttäjiä tulisi auttaa, vaan, että niistä eroon haluavia tulisi auttaa.
Sossu ei maksanut ystäväni vuokraa, jonka vuoksi hän menetti asuntonsa (Hänellä ei ollut rahaa, koska työpaikka antoi kenkää pitkään kestäneen sairausloman vuoksi). Sama sossu ei kustantanut hänen kuntoutustaan. Kuinka narkkari voi kokeilla avohoitoa ilman omaa asuntoa? Ihmettelen.
Ja en ole puhunut alkoholismista, joka on asia erikseen. (Tiedoksi muille)
Painottaisin siis todellakin sitä, että en tarkoita, että huumeiden käyttäjiä tulisi auttaa lisäämällä tukeja yms., vaan hoitopaikkoja tulisi järjestää lisää, joka auttaisi samanlaisia kuin ystäväni: huumeista eroon haluavia.
Vastuu pitää kantaa itse:
Tupakan polttajan tulisi kustantaa itse mahdl. syöpäkorvaukset?
Liika lihavien tulisi korvata itse ylipainosta johtuvat sairaudet?
Ylinopeutta ajavien tulisi itse kustantaa kolarista aiheutuneet sairaalakustannukset?
Aivan. Totta kai vastuun kantaminen koskee vain narkkareita?
Eniten ihmetytti se, ettei ystäväni saanut edes sairaalassa tarvitsemaansa hoitoa. KAIKILLE ihmisille perus terveydenhuollon tulisi olla sallittua. Vai olenko jälleen väärässä?
Miksi narkkareita ei haluta auttaa?
Jos ihminen todella haluaa huumeista eroon, tulisi hänelle antaa siihen mahdollisuus. Auttamalla.
Miksi narkkareista valitetaan, jos heitä ei auteta pääsemään aineista eroon?
Virheistä oppii. Eiköhän sen kaikki ole huomanneet... Jokainen narkkari tietää, että kaikki piikit on itse pistetty. Eivät he syytä ketään muuta kuin itseään. Myöntävät he omaa heikkouttaan senkin, jos ovat alkaneet käyttää huumeita ystävien käytettyä.
Kuka uskoo ensimmäisen tupakan poltettuaan siihen jäävän niin kovasti koukkuun?
Mielestäni ihmiset eivät ole täysin ymmärtäneet, miksi tämän keskustelun aloitin.
Tavuttaako täytyy?
Tietenkään se ei olisi mitenkään hyvä juttu että narkkarit pyörisivät kaduilla ja olisivat vaaraksi muille ihmisille, näin ollen tietenkin niitä pitäisi auttaa jotka yrittäisivät päästä eroon huumeista.
Mielestäni sosiaalitoimisto menetteli tuossa tilanteessa ihan oikein, sillä mikä velvollisuus sosiaalitoimistolla on maksaa kaikkien narkkareiden vuokrat ym. maksut. Vielä kun he kustantavat heille muutenkin työttömyyskorvaukset ja kaiken maailman toimeentulotuet, jotka he käyttävät aineiden ostamiseen kun niillä olisi mahdollisuus maksaa vuokrat ja muut laskut.
Käsitin nyt niin että tuo ystäväsi oli sairaslomalla töistä huumeongelmansa vuoksi joka on täysin itse aiheutettua? Kyllä töistä saa potkut myös alkoholiongelman vuoksi jos siitä on haittaa työn teon kannalta.
Suurin osa huumeiden käyttäjistä on yleensä sellaisia ettei heillä taida edes olla omaa halua päästä irti aineista, vaan se taitaa johtua vaan enemmän muiden ihmisten painostuksesta.
Tietenkin perusterveydenhoidon pitäisi olla kaikille sallittua, mutta tähän asiaan vaikuttaa ilman muuta myös se että huumeiden käyttö on laissa kielletty, kun taas alkoholin käyttöä ei ole lain mukaan kielletty.
Huumevalistuksen lisääminen ja poliisin oikeuksien laajentaminen ovat mielestäni kaikkein parhaat keinot huumeongelmien ja rikollisuuden vähentämiseksi. Olen edelleenkin sitä mieltä että narkkarit ovat itse ongelmansa aiheuttaneet, ei voi syyttää ketään muuta kun itseään kun on aloittanut aineiden käytön.
Sosiaalitoimisto maksoi vuokran suoraan vuokran antajalle, eikä vuokraan tarkoitettua rahaa annettu edes ko henkilölle välillä. Sosiaalitoimisto unohti maksaa vuokran, mikä on mielestäni uskomatonta.
Tietenkään sosiaalitoimiston ei tarvitse kahteen kertaan maksaa kenellekään vuokrarahoja, mutta tässä ei ole kyse siitä, että ystäväni olisi käyttänyt saamansa rahat aineisiin.
Ystäväni ei ollut sairauslomalla aineiden käytön vuoksi, vaan oli masentunut erottuaan pitkä aikaisesta tyttöystävästään. Tämä oli liian iso kolaus hänelle, ja ratkesi aineisiin: kyllä, omaa typeryyttään ja heikkouttaan.
Mielestäni terveydenhuollossa ei tulis ottaa huomioon, onko ihminen osallistunut laittomaan toimintaan vaiko ei. Jokainen ihmishenki on silti yhtä arvokas, oli kyseessä vasta syntynyt lapsi tai narkkari.
Niin minun kuin ystävänikin mielestä jotain tulisi tehdä, että lapsemme voivat elää erossa huumeista. Valistus ei aina auta, eihän se ole auttanut suojaamattoman seksin, alkoholin, kuin tupakankaan suhteen. Tai no auttaa, mutta kuitenkin, jospa tiedätte mitä tarkoitan?
Ystäväni kanssa ihmeteltiin, kun poliisi oli tehnyt ratsian erään yhteisen tuttavamme luo. Jokaisella siellä paikalla olijoista oli ollu kukkaa, mutta kaikilla oli ollu niin vähän, ettei siitä rangaistu. Mikä logiikka tässä on?
Joku on ehdottanu ratkaisuksi kukan laillistamista. Minä eikä ystävänikään hyväksytä tätä: Kuka on aloittanut huumeiden käytön ilman pilven polttoa? Ei kukaan.
Tosin kaikki pilven polttajat eivät välttämättä ala käyttämään huumeita, mutta siihen ei voi luottaa.
Tosin se, että samat tuomiot saa niin kovien huumeiden kuin kukankin hallussapidosta, saattaa lisätä riskiä, että siirrytään vahvempiin. Mielestäni on kuitenkin erittäin tyhmää, jos kukan hallussapidosta ei saisi mitään tuomiota: ennemminkin siitä tulisi saada sama tuomio kuin nytkin, kovien aineiden hallussapidosta kovempi.
Mutta se on vain minun mielipiteeni...
Jeps, löysin miljoonia yhdyssana virheitä, mutta puoliunessa kirjoitin eo viestit! :D
Luuletko tosissas, että sossutuella on varaa ostaa huumeita?
Piri- ja opiaatti nistit kääntää autoja, mummoja, naapuris, sut tai kenet tahansa fixien takia...
Eikö tulekkin halvaksi yhteiskunnalle?
ainahan on ratkasu. Ennaltaehkäisy, ampukaa kaikki kohtuun.
"vittu teidän kanssa"