evoluutioprosesseista

Osaatko perustella?

uder kirjoitti:

Osaatko perustella?

Jotkut väittävät,että alimamt kvanttitason tapahtumat ovat aidosti satunnaisia, osa väittää että satunnaisuus niissä on näennäistä,johtuen epävarmuusperiaatteesta.

Miten tämä liittyy satunnaisuuden luonteeseen?

Kyseessä on vanha ajatus determinismistä tai siitä että sitä ei ole.
(Humen haarukkaa käyttäen tulee moralistille nälkä: niin tai näin,sudenkuopassa ollaan...
"Jos tapahtumat satunnaisia emme voi vaikuttaa tekojemme seurauksiin jolloin emme ole vastuussa, jos ennalta määrättyä,ei meillä ole vapautta edes valita tekojamme,jolloin emme ole vastuussa teoistamme")
Koska tiedämme että luonnonlait vaikuttavat siihen miten asiat seuraavat toisiaan,eikä muuta keinoa siihen miksi asiat seuraavat toisiaan ole, seuraa alimman kvanttitason satunnaisuuden ja epäsatunnaisuuden luonteenlaatu olennaisesti sattumaan.

Tästä aiheesta minulla on aina päivän mielipide. Pahimpina jopa kymmenen... Mutta pääsääntönä voi sanoa,että koska perustelua ei voida esittää suuntaan tai toiseen, on valittava Occamin ja Popperin pohjalta. Satunnaisuutta ei voida falsifioida:ei ole mitään havaintoa,joka erottaisi aidosti satunnaisen sellaisesta säännönmukaisuudesta jonka kaavaa ei tunneta.
Säännönmukaisuus voidaan osoittaa perusteettomaksi,ei kovin hyvä, mutta kahdesta pahasta pienempi.
Koska jotkut havainnot seuraavat jotain kaavaa,eikä ennusteet ole pettäneet, niin on perusteltua olettaa säännönmukaisuus olevaiseksi.
Mutta satunnaisuudella samaa ei ole.
Voidaan siis suorastaan väittää,että "aito" sattuma on oletus,pitäisi pikemminkin puhua kompleksista(iteroitumisesta?) jossa todellisuus on deterministinen mutta vaikeasti ennustettava.
Evoluutioteorian kannalta satunnaisuudella ei ole merkitystä:
Merkitystä on ainoastaan sillä,että ominaisuudet testataan "a posteriori",eli epäonnistuneita muotoja syntyy ja niitä katoaa sen vuoksi ja normia onnistuneempia muotoja syntyy ja ne säilyvät sen vuoksi(tilastollisesti).

squirrel kirjoitti:

Jotkut väittävät,että alimamt kvanttitason tapahtumat ovat aidosti satunnaisia, osa väittää että satunnaisuus niissä on näennäistä,johtuen epävarmuusperiaatteesta.

Miten tämä liittyy satunnaisuuden luonteeseen?

Kyseessä on vanha ajatus determinismistä tai siitä että sitä ei ole.
(Humen haarukkaa käyttäen tulee moralistille nälkä: niin tai näin,sudenkuopassa ollaan...
"Jos tapahtumat satunnaisia emme voi vaikuttaa tekojemme seurauksiin jolloin emme ole vastuussa, jos ennalta määrättyä,ei meillä ole vapautta edes valita tekojamme,jolloin emme ole vastuussa teoistamme")
Koska tiedämme että luonnonlait vaikuttavat siihen miten asiat seuraavat toisiaan,eikä muuta keinoa siihen miksi asiat seuraavat toisiaan ole, seuraa alimman kvanttitason satunnaisuuden ja epäsatunnaisuuden luonteenlaatu olennaisesti sattumaan.

Tästä aiheesta minulla on aina päivän mielipide. Pahimpina jopa kymmenen... Mutta pääsääntönä voi sanoa,että koska perustelua ei voida esittää suuntaan tai toiseen, on valittava Occamin ja Popperin pohjalta. Satunnaisuutta ei voida falsifioida:ei ole mitään havaintoa,joka erottaisi aidosti satunnaisen sellaisesta säännönmukaisuudesta jonka kaavaa ei tunneta.
Säännönmukaisuus voidaan osoittaa perusteettomaksi,ei kovin hyvä, mutta kahdesta pahasta pienempi.
Koska jotkut havainnot seuraavat jotain kaavaa,eikä ennusteet ole pettäneet, niin on perusteltua olettaa säännönmukaisuus olevaiseksi.
Mutta satunnaisuudella samaa ei ole.
Voidaan siis suorastaan väittää,että "aito" sattuma on oletus,pitäisi pikemminkin puhua kompleksista(iteroitumisesta?) jossa todellisuus on deterministinen mutta vaikeasti ennustettava.
Evoluutioteorian kannalta satunnaisuudella ei ole merkitystä:
Merkitystä on ainoastaan sillä,että ominaisuudet testataan "a posteriori",eli epäonnistuneita muotoja syntyy ja niitä katoaa sen vuoksi ja normia onnistuneempia muotoja syntyy ja ne säilyvät sen vuoksi(tilastollisesti).

...jonka tapahtumista ei voi tehdä muita varmoja johtopäätöksiä kuin niitä mitä tapahtumia ei voi tapahtua.

(Kaikkea sitä tul....) kirjoitti:

...jonka tapahtumista ei voi tehdä muita varmoja johtopäätöksiä kuin niitä mitä tapahtumia ei voi tapahtua.

Esittämäsi väite on sama,kun väittäisi että painotetulla nopalla saisi täydellisen satunnaisia tuloksia,eikö?

squirrel kirjoitti:

Jotkut väittävät,että alimamt kvanttitason tapahtumat ovat aidosti satunnaisia, osa väittää että satunnaisuus niissä on näennäistä,johtuen epävarmuusperiaatteesta.

Miten tämä liittyy satunnaisuuden luonteeseen?

Kyseessä on vanha ajatus determinismistä tai siitä että sitä ei ole.
(Humen haarukkaa käyttäen tulee moralistille nälkä: niin tai näin,sudenkuopassa ollaan...
"Jos tapahtumat satunnaisia emme voi vaikuttaa tekojemme seurauksiin jolloin emme ole vastuussa, jos ennalta määrättyä,ei meillä ole vapautta edes valita tekojamme,jolloin emme ole vastuussa teoistamme")
Koska tiedämme että luonnonlait vaikuttavat siihen miten asiat seuraavat toisiaan,eikä muuta keinoa siihen miksi asiat seuraavat toisiaan ole, seuraa alimman kvanttitason satunnaisuuden ja epäsatunnaisuuden luonteenlaatu olennaisesti sattumaan.

Tästä aiheesta minulla on aina päivän mielipide. Pahimpina jopa kymmenen... Mutta pääsääntönä voi sanoa,että koska perustelua ei voida esittää suuntaan tai toiseen, on valittava Occamin ja Popperin pohjalta. Satunnaisuutta ei voida falsifioida:ei ole mitään havaintoa,joka erottaisi aidosti satunnaisen sellaisesta säännönmukaisuudesta jonka kaavaa ei tunneta.
Säännönmukaisuus voidaan osoittaa perusteettomaksi,ei kovin hyvä, mutta kahdesta pahasta pienempi.
Koska jotkut havainnot seuraavat jotain kaavaa,eikä ennusteet ole pettäneet, niin on perusteltua olettaa säännönmukaisuus olevaiseksi.
Mutta satunnaisuudella samaa ei ole.
Voidaan siis suorastaan väittää,että "aito" sattuma on oletus,pitäisi pikemminkin puhua kompleksista(iteroitumisesta?) jossa todellisuus on deterministinen mutta vaikeasti ennustettava.
Evoluutioteorian kannalta satunnaisuudella ei ole merkitystä:
Merkitystä on ainoastaan sillä,että ominaisuudet testataan "a posteriori",eli epäonnistuneita muotoja syntyy ja niitä katoaa sen vuoksi ja normia onnistuneempia muotoja syntyy ja ne säilyvät sen vuoksi(tilastollisesti).

Satunnaisuus ja tuuri ei ole sama asia. Tuuri on kansankieltä ja tarkoittaa tapahtuman onnistunutta/toivottua kulkua siihen mitenkään vaikuttamatta (noin vapaasti määriteltynä). Satunnaisuudesta voidaan puhua kvanttitasolla ja kuten jo mainitsitkin, ei silläkään saralla ole vielä päästy yhteisymmärrykseen.

uder kirjoitti:

Satunnaisuus ja tuuri ei ole sama asia. Tuuri on kansankieltä ja tarkoittaa tapahtuman onnistunutta/toivottua kulkua siihen mitenkään vaikuttamatta (noin vapaasti määriteltynä). Satunnaisuudesta voidaan puhua kvanttitasolla ja kuten jo mainitsitkin, ei silläkään saralla ole vielä päästy yhteisymmärrykseen.

Määritelläänkö "Tuuri" muuksi kuin kyläkaupaksi?

Kyse on siitä,käsitetäänkö "tuuri" kykynä vaikuttaa täysin satunnaisiin asioihin vai siihen,että tilastolliset epävarmuudet ovat puolella, ja että onko "tilastot puolella" jostain selittämättömästä syystä,vai siitä että tietää niiden takaiset syyt.

(esimerkiksi sen takia että omistaa "salatietoa" voittavien bingolappujen numerologiasta... Olen ollut töissä bingossa,joillain asiakkaista oli tälläisiä luuloja. Jännä juttu sinänsä,ne jotka pelasivat matematiikalla{=lappujen määrillä suhteessa voiton määrään,sen saamisen todennäköisyyteen ja siihen montako pelaajaa peliin osallistui} voittivat enemmän,kuin nämä "numerologit"...)

squirrel kirjoitti:

Määritelläänkö "Tuuri" muuksi kuin kyläkaupaksi?

Kyse on siitä,käsitetäänkö "tuuri" kykynä vaikuttaa täysin satunnaisiin asioihin vai siihen,että tilastolliset epävarmuudet ovat puolella, ja että onko "tilastot puolella" jostain selittämättömästä syystä,vai siitä että tietää niiden takaiset syyt.

(esimerkiksi sen takia että omistaa "salatietoa" voittavien bingolappujen numerologiasta... Olen ollut töissä bingossa,joillain asiakkaista oli tälläisiä luuloja. Jännä juttu sinänsä,ne jotka pelasivat matematiikalla{=lappujen määrillä suhteessa voiton määrään,sen saamisen todennäköisyyteen ja siihen montako pelaajaa peliin osallistui} voittivat enemmän,kuin nämä "numerologit"...)

Tässä hyvä esimerkki tuurista:

Ajan autolla. Huomaan takana ajavan renkaan puhjenneen. Kävi hyvä tuuri, etten itse ajanut siihen naulaan. Eli en voinut mitenkään vaikuttaa tilanteeseen, koska en tiennyt naulan olevan tiellä. Tällä ei ole mitään tekemistä kvanttimekaniikan kanssa.

Esimerkki kvanttimekaniikan satunnaisuudesta:

Kävelen kohti ovea. Unohdan avata oven, mutta pääsen kävelemään oven läpi ilman, että ovi rikkoutuu. Tässä on paljonkin tekemistä kvanttimekaniikan satunnaisuuden kanssa ;) Nimittäin, jos sattumoisin oven kaikissa atomeissa tapahtuu samanaikaisesti tietynlainen elektronin tasonhyppäys, pääsen kävelemään oven läpi. Tietysti joku voisi kutsua tuota jo hyväksi tuuriksikin...

uder kirjoitti:

Tässä hyvä esimerkki tuurista:

Ajan autolla. Huomaan takana ajavan renkaan puhjenneen. Kävi hyvä tuuri, etten itse ajanut siihen naulaan. Eli en voinut mitenkään vaikuttaa tilanteeseen, koska en tiennyt naulan olevan tiellä. Tällä ei ole mitään tekemistä kvanttimekaniikan kanssa.

Esimerkki kvanttimekaniikan satunnaisuudesta:

Kävelen kohti ovea. Unohdan avata oven, mutta pääsen kävelemään oven läpi ilman, että ovi rikkoutuu. Tässä on paljonkin tekemistä kvanttimekaniikan satunnaisuuden kanssa ;) Nimittäin, jos sattumoisin oven kaikissa atomeissa tapahtuu samanaikaisesti tietynlainen elektronin tasonhyppäys, pääsen kävelemään oven läpi. Tietysti joku voisi kutsua tuota jo hyväksi tuuriksikin...

Kerrankin joku selittää kvanttijuttuja niiin, että humanistikin ymmärtää, tai siis pikemminkin: jaksaa kiinnostua aiheesta!

uder kirjoitti:

Tässä hyvä esimerkki tuurista:

Ajan autolla. Huomaan takana ajavan renkaan puhjenneen. Kävi hyvä tuuri, etten itse ajanut siihen naulaan. Eli en voinut mitenkään vaikuttaa tilanteeseen, koska en tiennyt naulan olevan tiellä. Tällä ei ole mitään tekemistä kvanttimekaniikan kanssa.

Esimerkki kvanttimekaniikan satunnaisuudesta:

Kävelen kohti ovea. Unohdan avata oven, mutta pääsen kävelemään oven läpi ilman, että ovi rikkoutuu. Tässä on paljonkin tekemistä kvanttimekaniikan satunnaisuuden kanssa ;) Nimittäin, jos sattumoisin oven kaikissa atomeissa tapahtuu samanaikaisesti tietynlainen elektronin tasonhyppäys, pääsen kävelemään oven läpi. Tietysti joku voisi kutsua tuota jo hyväksi tuuriksikin...

"Eli en voinut mitenkään vaikuttaa tilanteeseen, koska en tiennyt naulan olevan tiellä. Tällä ei ole mitään tekemistä kvanttimekaniikan kanssa."

Liittyykö kvanttimekaniikka tiedostamiseen?
Jos kulkumme ovat deterministisiä(et voi sulkea tätä pois. Itse asiassa,tämä on se perustellumpi vaihtoehto) niin jo se,huomaanko sen edellisen auton renkaan puhkeamisen tai ajanko sen auton perässä redusoituu ympäristön tapahtumiin,jotka redusoituvat kvanttitason tapahtumiin,eiköstä vain?

squirrel kirjoitti:

Esittämäsi väite on sama,kun väittäisi että painotetulla nopalla saisi täydellisen satunnaisia tuloksia,eikö?

..sinne päinkään!Turhaa keskustelua jos ei edes puhuta samasta asiasta.